TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Samankaltaiset tiedostot
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Kestävä kaivostoiminta II

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

TIMO TARKKIO LENTOTUHKAN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS TEIDEN JA KENTTIEN PÄÄLLYSRAKENTEISSA

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Betoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

Pt 14547/01/ Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

Kiertotalous maarakentamisessa Resurssiviisas infra Jussi Ukkola ja Tapio Siikaluoma

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Metsäteollisuuden sivuvirrat

TUHKAOHJEKORTIN KÄSIKIRJOITUS TUHKIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA - METSÄ- JA ENERGIATEOLLISUUDEN TUHKAMATERIAALIT

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät,

InfraRYL, mikä muuttuu?

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

Maa- ja tienrakennustuotteet

BETONIMURSKE Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Opetusministeriö Liikuntapaikkajulkaisu Urheilukentän perusparantaminen uusiomaarakennustekniikalla. Kuitutuhkarakenteet

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

IIKKA HYVÖNEN KUITUTUHKAN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS TEIDEN JA URHEILU- KENTTIEN PÄÄLLYSRAKENTEISSA. Diplomityö

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

UUMA2. MARA- ja MASA-tilannekatsaus Tuotteistusohje (UUMA2) Liikuntapaikkaohje (UUMA2) Keski-Suomen UUMA2- alueseminaari

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

RIL Kaivanto-ohje

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Fortumin sivutuotteet

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Transkriptio:

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian, sovellusten ja lainsäädännön osalta. Tuhkien hyötykäytön yhtenä esteenä on ollut kattavan ohjeen puuttuminen. Tämä käsikirja korvaa Finergyn vuonna 2000 julkaiseman Tuhkarakentamisohjeen, koostaa yhteen muita vastaavia ohjeita ja julkaisuja sekä päivittää aiempien ohjeiden tietoja tämän hetkisellä tiedolla. Ohjeen ovat rahoittaneet Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Infra ry, Yara Suomi Oy, Nordkalk Oy sekä Ramboll Finland Oy. Ohjeen on laatinut Ramboll Finland Oy ja ohjetta ohjasi rahoittajista ja heidän sidosryhmistään koostuva ohjausryhmä

OHJEEN SISÄLTÖ Ohje on jaettu neljään osaan. Sisältö on pyritty laatimaan siten, että siitä olisi hyötyä kaikille tuhkan parissa toimiville. Ohjeessa käsitellään myös muiden sivutuotteiden käyttöä yhdessä tuhkan kanssa A-OSA: MATERIAALIT 2 TUHKAMATERIAALIT 3 TUHKIEN TEKNISET OMINAISUUDET JA NIIDEN LUOKITTELU 4 TUHKASEOSMATERIAALIT B-OSA: SOVELLUKSET 5 TUHKIEN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA 6 TUHKAT PÄÄLLYSRAKENTEISSA 7 PENGER-, TÄYTTÖ- JA YMPÄRISTÖRAKENNESOVELLUKSET 8 HEIKKOLAATUISTEN MASSOJEN STABILOINTI C-OSA: RAKENNUTTAMINEN 9 TUHKAT RAKENNUTTAMISEN KANNALTA 10 ILMOITUSMENETTELY- JA YMPÄRISTÖLUPAKÄYTÄNTÖ 11 TALOUDELLISTEN JA YMPÄRISTÖLLE KOITUVIEN HYÖTYJEN LASKEMINEN D-OSA: RAKENTAMINEN 12 MATERIAALIEN KÄSITTELY, VARASTOINTI JA LOGISTIIKKA 13 TUHKARAKENTAMINEN 14 LAADUNVARMISTUS

A-OSA: MATERIAALIT Tuhkamateriaalit Tuhkien tekniset ominaisuudet ja niiden luokittelu Tuhkaseosmateriaalit

TUHKAMATERIAALIT Tuhkalaatujen luokittelu keräyspaikan ja polttoainekoostumuksen mukaan Pohja- ja lentotuhka Kivihiilen poltto, seospoltto ja rinnakkaispoltto Tuhkien tuotteistuksen tila Uusi jätelainsäädäntö Jäte-status vs. sivutuote-status / End-of-waste Tuhkien ympäristökelpoisuus Esimerkki: tiivistämisen vaikutus seleenin ja sulfaatin liukoisuuksiin eräillä kivihiilija turvetuhkilla

TUHKIEN TEKNISET OMINAISUUDET JA NIIDEN LUOKITTELU Tuhkien geotekniset indeksiominaisuudet ja lujittumisominaisuudet sekä niiden vaikutuksia lopputuotteiden laatuun Ominaisuus Olosuhde Lentotuhka Pohjatuhka Rakeisuus [mm] 0,002 0,1 (siltti) 0,002 16 (hiekka) Optimivesipitoisuus [%] 20 50 16 24 Maksimikuivairtotiheys [kg/m 3 ] 1100 1400 1000 1500 Märkäirtotiheys tiivistettynä [kg/m 3 ] 1300 1500 1250 1800 Kitkakulma [ ] lujittumaton 28 36 39 53 lujittunut 49 77 Koheesio [kpa] Vedenläpäisevyys [m/s] lujittumaton 23 47 10 30 lujittunut 64 490 lujittumaton 10-7 10-6 10-6 10-5 lujittunut 10-8 10-6 Hehkutushäviö [%] 1 5 - Lämmönjohtavuus [W/mK] Segregaatiopotentiaali [mm 2 /Kh] sula 0,4 0,6 0,9 jäätynyt 0,8 0,05 5 <0,2

Tuhkien tekniset ominaisuudet ja niiden luokittelu Laadittu tekninen luokitusjärjestelmä tuhkille Käyttöluokkien soveltuvuudet Käyttöluokka LT1 LT2 LT3 LT4 PT1 PT2 Käyttökohde kantavan kerroksen alaosa, jakava kerros jakava kerros, suodatinkerros suodatinkerros, penger penger, täytöt, putkikaivantojen arinat ja täytöt suodatinkerros penger, täytöt Huomioitavaa päällysteen alle murskekerros Routivuus huomioitava käyttökohteen valinnassa Tuhkien korroosioominaisuudet huomioitava Tuhkan jalostaminen sementillä LT4 LT3 LT2

TUHKASEOSMATERIAALIT Tuhkaseosmateriaalit Fosfokipsi Lentotuhkan kanssa massiivirakenteena tai sideaineena stabiloinneissa Rikastushiekka Lentotuhkan kanssa massiivirakenteena Kuitusavi Lentotuhkan kanssa massiivirakenteena

B-OSA: SOVELLUKSET Tuhkien ja muiden sivutuotteiden käyttö maarakentamisessa Tuhkat päällysrakenteissa Penger-, täyttö- ja ympäristörakennesovellukset Heikkolaatuisten massojen stabilointi

TUHKIEN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA Massiiviset lentotuhkarakenteet ja pohjatuhkarakenteet Etuina lämmöneristävyys, kantavuus, keveys sekä luonnonvaroja säästävä vaikutus Esimerkki samoille vaatimuksille mitoitetuista rakenteista

TUHKIEN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA Rakenteet tuhkaseosmateriaaleista Räätälöityjä erikoisratkaisuja, esim. lentotuhka-kuitusavi Tuhkapohjaiset sideaineseokset stabilointiin Säästö sideainekustannuksissa Pitkäaikaislujittuminen Tapauskohtainen suunnittelu ja muiden paikallisten sivutuotteiden soveltuvuus

TUHKAT PÄÄLLYSRAKENTEISSA Soveltuvuus eri rakennekerroksiin ja suunnitteluparametrit Materiaali Materiaalin vastaavuus eristävyyden kannalta Lentotuhka 1,7 Pohjatuhka 1,2 Kerrosstabiloitu rakenne 1,0 Käyttöluokka E-moduuli [MPa] n Huomautukset Kerrosstabilointi 1 1500 18 28 d puristuslujuus 3 MPa, JS-kokeen muutos <20 % Kerrosstabilointi 2 3500 35 28 d puristuslujuus 5 MPa, JS-kokeen muutos <20 % Käyttöluokka E-moduuli [MPa] LT1 600 10 LT2 300 6 n Huomautukset 28 d puristuslujuus 3 MPa, JS-kokeen muutos <20 %, routimaton 28 d puristuslujuus 3 MPa, JS-kokeen muutos <30 %, routimaton LT3 100 6 Lievästi routiva -> ei sovellu päällysrakenteeseen LT4 50 6 Routiva -> ei sovellu päällysrakenteeseen PT1 50 6 Suodatinkerroksen rakeisuus

PENGER-, TÄYTTÖ- JA YMPÄRISTÖSOVELLUKSET Soveltuvuus eri täyttörakenteisiin Esimerkkejä meluvallityypeistä

HEIKKOLAATUISTEN MASSOJEN STABILOINTI Massastabilointi Prosessisstabilointi Muut stabiloinnit aumasekoitus, seulakauha

C-OSA: RAKENNUTTAMINEN Tuhkat rakennuttamisen kannalta Ilmoitusmenettely- ja ympäristölupakäytäntö Taloudellisten ja ympäristölle koituvien hyötyjen laskeminen

TUHKAT RAKENNUTTAMISEN KANNALTA Käytettävän materiaalin tekniset ja ympäristöominaisuudet selvitettävä ennen hyötykäyttöä -> voidaan selkeimmin arvioida niiden soveltuvuutta ja hyötyjä Muodostumisajankohta ja lupa-/ilmoitusasiat -> ajoissa liikenteessä Tuhkarakentamisvaihtoehto vaikuttaa seuraavien rakentamista koskevien asiakirjojen sisältöön: Tarjouspyyntökirje Urakkaohjelma Turvallisuusasiakirja Tarjouslomake Urakkasopimus Työkohtainen työselostus tai työtapaohjeistus

ILMOITUSMENETTELY- JA YMPÄRISTÖLUPAKÄYTÄNTÖ Jäte-statuksen omaaville tuhkille pääsääntöisesti kaksi menettelyä: Ilmoitus (mara-asetus) ja ympäristölupa Joissain kunnissa käytössä rekisteröintimenettely pienille määrille (<500 t) Tuhkan luokitus Menettelytapa Tuhkalaatu Viranomainen MARA-asetus täyttyy Ilmoitusmenettely Biotuhkat / Kivihiilituhkat ELY-keskus MARA-asetus ylittyy / Muut kuin MARAasetuksen sivutuotteet tai sovellukset Ympäristölupa MARA-asetus: VNa 591/2006 ja VNa 403/2009 Kaikki tuhkat Kunnan ympäristölupaviranomainen: hyödynnettävä määrä <10 000 t/a Aluehallintoviranomainen: hyödynnettävä määrä 10 000 t/a Viranomainen Menettelytapa Käsittelyaika ELY-keskus Ilmoitusmenettely 1 kk Kunnan ympäristöviranomainen Aluehallintoviranomainen (AVI) Ympäristölupa Koetoimintailmoitus Rekisteröinti (ei kaikissa kunnissa) Ympäristölupa Koetoimintailmoitus > 4 kk >1 kk >1 kk > 10 kk > 1 kk

TALOUDELLISTEN JA YMPÄRISTÖLLE KOITUVIEN HYÖTYJEN LASKEMINEN Elinkaariarviointi ympäristöllisistä ja taloudellisista vaikutuksista LCA/LCC Kustannukset Periaatteet tuhkarakentamisen kustannusrakenteesta

D-OSA: RAKENTAMINEN Materiaalien käsittely, varastointi ja logistiikka Tuhkarakentaminen Laadunvarmistus

MATERIAALIN KÄSITTELY-, VARASTOINTI JA LOGISTIIKKA Käsittely-, varastointi- ja kuljetusmenetelmät tulee valita käyttökohteen mukaan

MATERIAALIN KÄSITTELY-, VARASTOINTI JA LOGISTIIKKA Käsittelymenetelmän valinta riippuu materiaalin olomuodosta. Vrt. kuiva ja kostea Varastointi voidaan toteuttaa kuivana tai kostutettuna Kostutuksen vaikutus materiaalin tekniseen laatuun merkittävä

TUHKARAKENTAMINEN Työn suunnittelu Kaluston kapasiteetti ja sään aiheuttamat rajotiukset Työmenetelmät ja toteutus Massiivilentotuhkarakenteet Kerrosstabilointi Työturvallisuus Toimintamenettely tuhkarakenteen elinkaaren lopussa

LAADUNVARMISTUS JA -VALVONTA Lopullisen tuotteen laadukas toteuttaminen edellyttää toimia jokaisessa käyttöketjun osassa.

KIITOS!