Maarakennuskustannusindeksi



Samankaltaiset tiedostot
Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Julkisten menojen hintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Julkisten menojen hintaindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Palvelujen tuottajahintaindeksi

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Yliopistokoulutus 2011

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Yliopistokoulutus 2011

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Ammatillinen koulutus 2013

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Koulutuksen talous 2013

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Ammatillinen koulutus 2014

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Koulutuksen talous 2017

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Transkriptio:

Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, huhtikuu Maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan vuoden 2012 huhtikuusta vuoden 2013 huhtikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden 5,5 prosentista kallio- ja pohjarakenteiden 2,1 prosenttiin. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2013 Indeksi 2010=100 Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi Pohjarakenteet Maarakenteet Kalliorakenteet Päällysteet Kunnallistekniset järjestelmät Betonirakenteet Tekniset ja muut järjestelmät Murskaustyöt 1) Teiden ylläpito 1) Katujen ylläpito 1) Ratojen ylläpito 1) Ylläpito, yhteensä 1) 1) erillisindeksi Pisteluku 111,8 110,6 110,6 110,4 12 111,0 111,5 106,1 111,3 11 111,0 Vuosimuutos, % 0,0 2,1 2,1-5,5 1,5-0,6-1,6 Kustannuksia kasvattivat muun muassa työvoimakustannusten nousu sekä ostettujen kone- ja kuljetuspalveluiden kallistuminen vuoden aikana. Kustannuksia laski erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian hintojen lasku. Helsinki 20.5.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Maarakennuskustannusindeksi on uudistettu Maarakennuskustannusindeksi on uudistettu ja sen perusvuodeksi on muutettu vuosi 2010. Indeksin painorakenne on päivitetty perusvuoden mukaiseksi. Perusvuosien 2005=100, 2000=100 ja 1990=100 -indeksejä jatketaan ketjuttamalla. Indeksin, jonka perusvuosi on 1995=100, laatiminen on lopetettu. Perusvuosiuudistuksen myötä on aloitettu uutena katujen ja ratojen ylläpidon indeksien laadinta. Katujen, teiden ja ratojen ylläpidon indeksit muodostavat yhdessä ylläpidon kokonaisindeksin. Ylläpidon osaindeksi - teiden ylläpito- vastaa vanhaa kunnossapitoindeksiä. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100...4 Liitetaulukko 2. M-, K-, S- ja H-indeksit 2010=100...4 Liitetaulukko 3. Maarakennuskustannusindeksi 2005=100...4 Liitetaulukko 4. M-, K-, S- ja H-indeksit 2005=100...4 Liitetaulukko 5. Maarakennuskustannusindeksi 2000=100...5 Liitetaulukko 6. M-, K-, S- ja H-indeksit 2000=100...5 Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste...6 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100 Indeksi 2010=100 - - Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 111,8 112,5 111,7 0,0 Pohjarakenteet 110,6 11 108,4 2,1 Maarakenteet 110,6 109,7-0,5 Kalliorakenteet 110,4 11 108,2 2,1 Päällysteet 12 124,1 127,1-3,2-5,5 Kunnallistekniset järjestelmät 111,0 11 11-0,4 Betonirakenteet 111,5 111,6 109,9-1,5 Tekniset ja muut järjestelmät 106,1 105,9 106,7-0,6 Murskaustyöt 1) 112,2 111,9-1,0 - Teiden ylläpito 1) 110,9 109,3 1,6 Katujen ylläpito 1) 111,3 111,2 109,8 Ratojen ylläpito 1) 11 110,0 109,3 Ylläpito, yhteensä 1) 111,0 11 109,5 1) erillisindeksi Liitetaulukko 2. M-, K-, S- ja H-indeksit 2010=100 Korjattu 20.5.2013 klo 13. Korjaukset on merkitty punaisella. Indeksi 2010=100 - - M-indeksí, Kokonaisindeksi ilman betonirakenteita ja 113,5 114,8 114,5-1,1 - K-indeksi, Kalliorakenteiden indeksi ilman 112,4 112,3 109,8 2,3 S-indeksi, Betonirakenteiden indeksi ilman 113,3 113,6 111,9-1,3 H-indeksi, Kunnossapidon indeksi ilman 111,7 11 110,0 1,6 Liitetaulukko 3. Maarakennuskustannusindeksi 2005=100 Indeksi 2005=100 - - Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 136,4 137,4 136,3 Pohjarakenteet 125,8 125,4 123,5 1,9 Maarakenteet 134,0 134,7 132,3-0,5 1,3 Kalliorakenteet 132,4 132,3 129,8 2,0 Päällysteet 163,2 168,7 173,1-3,2-5,7 Kunnallistekniset järjestelmät 132,3 132,8 131,1-0,4 0,9 Betonirakenteet 133,5 133,6 131,0-1,9 Muut tekniset järjestelmät 121,9 121,7 122,5-0,5 Murskaustyöt 1) 131,6 132,9 132,0-1,0 - Kunnossapito 1) 135,5 135,1 133,4 1,5 1) erillisindeksi 4

Liitetaulukko 4. M-, K-, S- ja H-indeksit 2005=100 Korjattu 20.5.2013 klo 13. Korjaukset on merkitty punaisella. Indeksi 2005=100 - - M-indeksí, Kokonaisindeksi ilman betonirakenteita ja 139,8 14 14-1,1 K-indeksi, Kalliorakenteiden indeksi ilman 135,3 135,1 132,2 2,3 S-indeksi, Betonirakenteiden indeksi ilman 135,8 136,1 133,4-1,8 H-indeksi, Kunnossapidon indeksi ilman 137,8 137,4 135,9 Liitetaulukko 5. Maarakennuskustannusindeksi 2000=100 Indeksi 2000=100 - - Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 157,5 158,6 157,4 Pohjarakennustyöt 138,4 137,9 135,8 1,9 Maarakennustyöt 158,9 159,7 156,9-0,5 1,3 Kalliorakennustyöt 152,7 152,5 149,7 2,0 Murskaustyöt 154,6 156,2 155,2-1,0 - Päällystystyöt 177,7 183,7 188,5-3,3-5,7 Vesihuoltotyöt 152,1 152,7 150,9-0,4 0,9 Sillanrakennustyöt 163,9 164,0 16-1,9 Hoito ja kunnossapito 1) 16 159,8 157,8 1,5 1) erillisindeksi Liitetaulukko 6. M-, K-, S- ja H-indeksit 2000=100 Indeksi 2000=100 M-indeksi, Kokonaisindeksi ilman sillanrakennustyötä ja K-indeksi, Kalliorakennustyön indeksi ilman S-indeksi, Sillanrakennustyön indeksi ilman H-indeksi, Hoidon ja kunnossapidon indeksi ilman - 157,9 156,7 171,8 163,5 159,7 156,5 172,1 163,1 159,1 153,1 168,7 161,3-1,1 - - 2,3 1,8 5

Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Maarakennuskustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja maarakentamisen urakointiin liittyvien tuotantopanosten hintamuutoksista. Tilastoa käytetään kuvaamaan hintapaineita maarakentamisen alalla. Sitä käytetään keskeisesti alan yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä neuvotteluissa, kun arvioidaan alalla toteutunutta kustannustekijöiden hintamuutosta. Tilaston erityisindeksejä voidaan käyttää pitkäaikaisten sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan suoraan indeksiehtoindeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää myös maarakennuskustannusindeksin alaindeksejä vertaillessaan hankintojensa hintakehitystä suhteessa keskimääräiseen kehitykseen. 1.2 Tietolähteet Maarakennusalan panosten hintatiedoista osa saadaan muihin tilastoihin kuten Rakennuskustannusindeksiin, Tuottajahintaindekseihin, Maarakennusalan konekustannusindeksiin, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin ja Kuluttajahintaindeksiin kerättävistä panoshinnoista ja osa kerätään omilta tiedonantajilta. Tietolähteinä ovat tuotteiden ja palvelujen myyjät sekä mm. palkkatilastot, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. 1.3 Luokitukset Maarakennuskustannusindeksi on jaettu osaindekseihin. Näitä ovat pohjarakenteet, maarakenteet, kalliorakenteet, päällysteet, kunnallistekniset järjestelmät, betonirakenteet ja muut tekniset järjestelmät. Lisäksi tuotetaan murskaustöiden ja kunnossapidon erillisindeksejä. Kustannukset on ryhmitelty työvoiman, oman kaluston, ostettujen konepalvelujen, ostettujen kuljetuspalvelujen, materiaalien sekä työmaan yhteiskustannusten panosnimikkeisiin. Panosnimikkeet jakautuvat vielä yksityiskohtaisempiin eriin, kustannustekijöihin. 1.4 Käsitteet Indeksin keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.5 Lait, asetukset ja suositukset Tilastoinnissa noudatetaan Tilastolakia (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne indeksin kannalta välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus. Tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Tiedonantovelvoite perustuu Tilastolakiin (280/2004). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Maarakennuskustannusindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden kuukausittaisen hintaseurannan. Maarakennuskustannusindeksin painorakenne on muodostettu tyyppihankkeiden ja tyyppiurakoiden perusteella sekä osin laskennallisesti. Hintanimikkeitä on valittu edustamaan yksi tai useampia ominaisuuksiltaan muuttumattomia hyödykkeitä, joiden hintoja kuukausittain seurataan. Hintatietoja kerätään vähintään kolmesta lähteestä tai tiedonantajaryhmästä. Tästä yleisperiaatteesta on jouduttu poikkeamaan silloin, kun jonkun hyödykkeen myyjiä on ollut vähemmän kuin kolme ja hyödykkeelle ei ole ollut vaihtoehtoja tai hyödykkeen kustannusmerkitys on vähäinen. Hintatiedustelut toteutetaan faksi-, puhelin- tai sähköisenä kyselynä. Maarakennuskustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Uudistuksista on tehty menetelmäkuvauksia: Maarakennuskustannusindeksi 1990=100, Käsikirjoja 32, 22.11.1993, 6

Maarakennuskustannusindeksi 1995=100, pdf, 1.8.2000, Maarakennuskustannusindeksi 2000=100, pdf, heinäkuu 2005 ja Maarakennuskustannusindeksi 2005=100, pdf, syyskuu 2009. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Perusvuodella 2000 tuotetun indeksin osaindeksit kattoivat arviolta 75 prosenttia kaikista maa- ja vesirakennustuotannon kustannuksista ja 85 prosenttia urakoitsijoiden toteuttaman tuotannon kustannuksista. 2005=100 indeksin myötä kattavuus kasvoi, sillä esimerkiksi vesihuoltotyöt korvanneen kunnallisteknisten järjestelmien kuvausalue on laajempi kuin vesihuoltotöiden ja betonirakenteilla laajempi kuin sillanrakennustöillä. 2005=100 indeksiin lisättiin myös uutena osaindeksinä muut tekniset järjestelmät, joka sisältää mm. aikaisemmin puuttuneet valaistus- ja liikenteenohjausjärjestelmät. 2010=100 indeksin rakenne pysyi samana kuin 2005=100 indeksin. Merkittävimmät puutteet ovat edelleen ruoppaus-, viherja viimeistelytyöt sekä satamalaitureiden rakentaminen. Osaindeksit eivät edusta kaikkia erilaisia suunnitteluratkaisuja. 2010=100 perusvuosiuudistuksen myötä on aloitettu uutena katujen ja ratojen ylläpidon indeksien laadinta. Katujen, teiden ja ratojen ylläpidon indeksit muodostavat yhdessä ylläpidon kokonaisindeksin. Ylläpidon osaindeksi - teiden ylläpito- vastaa vanhaa kunnossapitoindeksiä. Tilasto kuvaa maarakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Tilasto ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. Indeksimuutokset kuvaavat yritysten maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, vakuutuksista, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa palvelun ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina tai koko kuukauden keskiarvon mukaisina. Hinnoissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Maarakennuskustannusindeksi ilmestyy tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä. Mikäli päivä osuu viikonloppuun, indeksi julkaistaan seuraavana maanantaina. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Maarakennuskustannusindeksistä tehdään kuukausijulkaisu sekä yksityiskohtaisempia tietoja sisältävä kuukausituloste. Tilasto julkaistaan yhdessä Maarakennusalan konekustannusindeksin sekä Metsäalan konekustannusindeksin kanssa. Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:stä (puh. 020 450 05, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi) tai verkkokaupasta http://netmarket.edita.fi. Kuukausituloste voidaan tilata tuotantoyksiköstä (puh. 09 1734 3369, kui.tilastokeskus@tilastokeskus.fi). Tietoja on saatavilla myös internetistä Statfin-tilastotietokannasta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Maarakennusalaa koskevia kustannusindeksejä on julkaistu vuodesta 1964 alkaen, kun tierakennuskustannusindeksin tuotanto alkoi. Vuodesta 1980 tierakennuskustannusindeksin rinnalla on julkaistu maarakennuskustannusindeksiä ja vuodesta 1990 lähtien maarakennusalan konekustannusindeksiä. Tie- ja maarakennuskustannusindeksit 1963=100, 1972=100, 1980=100 ja 1985=100 laskettiin pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Indeksit kuvasivat pääasiassa tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten kehittymistä. Vuonna 1990 uudistettiin maarakennuskustannusindeksi täysin. Uudistuksessa muutettiin maarakennuskustannusindeksi urakoitsijoiden kustannusrakenteita ja panosten käyttöä vastaavaksi. Samalla lopetettiin erillisen tierakennuskustannusindeksin tuotanto. Perusvuoden 2005 indeksissä luovuttiin työlajeista. Ne korvattiin osaindekseillä, jotka kuvaavat erilaisia rakenteita ja järjestelmiä. Muita Tilastokeskuksessa vastaavalla periaatteella tuotettuja kustannusindeksejä ovat Rakennuskustannusindeksi, Maarakennusalan konekustannusindeksi, Metsäalan auto- ja 7

konekustannusindeksi, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, Linja-autoliikenteen kustannusindeksi ja Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Maarakennuskustannusindeksin julkaistut pisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta. Maarakennuskustannusindeksiin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä. 8

Hinnat ja kustannukset 2013 Lisätietoja Matias Kemppainen 09 1734 3564 Immi Ilomäki 09 1734 3369 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds kui.tilastokeskus@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Maarakennuskustannusindeksi 2013, huhtikuu. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-4063 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi