LUPAPÄÄTÖS Nro 9/04/1 Dnro PSY-2003-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2004 1 ASIA LUVAN HAKIJA Iijoen keskiosan Irnin säännöstelypato - Jongunhaara kunnostuksen jälkeinen istutusvelvoite Irninjokeen, Taivalkoski ja Pudasjärvi Metsähallitus PL 7 93101 Pudasjärvi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 ESITYS ISTUTUSVELVOITTEEKSI... 3 Istutukset... 3 Istutussuunnitelma ja tarkkailu... 3 Istutusvelvoitteen muuttaminen... 3 ESITYKSEN PERUSTELUT... 4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Muistutukset ja vaatimukset... 5 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 5 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 5 3. Jokijärven yhteisen vesialueen osakaskunta... 5 Hakijan kuuleminen ja selitys... 5 MERKINTÄ... 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 6 PERUSTELUT... 6 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 6 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 6 3. Jokijärven yhteisen vesialueen osakaskunta... 6 METSÄHALLITUKSEN VELVOITTEET... 7 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 7 KÄSITTELYMAKSU...7 Ratkaisu... 7 Perustelut... 7 Oikeusohje... 7 MUUTOKSENHAKU... 8
3 HAKEMUS Metsähallitus on ympäristölupavirastoon 31.3.2003 toimittamassaan hakemuksessa todennut uiton loppuneen Iijoella vuonna 1988. Uittoväylän kuntoonpanon yhteydessä on aiheutettu myös sellaista vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä, jota uittosääntöä vahvistettaessa ei oltu otettu huomioon. Näistä vahingoista, koskialueen paikalliskalan saalismenetyksestä kuivuneilla vesialueilla ja saaliin vähentymisestä peratuilla koskilla, on maksettu korvaukset vesialueen omistajalle sopimuksella vuonna 1988. Korvaukset maksettiin 20.11.1986 solmitun puitesopimuksen perusteella samassa yhteydessä Iijärven - Irnijärven sopimuskorvauskäsittelyn kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on laadituttanut konsultilla suunnitelman Iijoen keskiosan Irnin säännöstelypato - Jongunhaara välisen alueen uittosäännön kumoamiseksi ja koskien kunnostamiseksi. Iijoen vesistöalueella uittoperattujen jokien kunnostamisen jälkeinen istutus- ja seurantavelvoite on sovittu puitesopimuksen mukaan Metsähallituksen tehtäväksi. Hakemuksen liitteenä on Metsähallituksen esitys määrättävistä istutusvelvoitteista Irninjoen kunnostuksen jälkeen. ESITYS ISTUTUSVELVOITTEEKSI Istutukset Metsähallituksen on istutettava Irninjokeen välille Vääräkoski - Iiviönkoski kunnostuksen jälkeen viitenä vuonna vuosittain 5 400 kpl 1-v taimenia ja ensimmäisenä vuonna kunnostuksen jälkeen 3 000 kpl 1-kesäisiä, vähintään 8 cm:n pituisia harjuksia. Istutuksissa on käytettävä vesistöön sopeutunutta taimen- ja harjuskantaa. Istutussuunnitelma ja tarkkailu Istutussuunnitelma on toimitettava vuosittain hyvissä ajoin Kainuun TEkeskuksen kalatalousyksikön tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Istutusten tuloksellisuutta on tarkkailtava vähintään istutusten ajan. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksyttäväksi. Istutuksista on annettava vuosittain tiedot Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikölle, alueen kalastuskunnille ja Iijoen kalastusalueelle. Istutusvelvoitteen muuttaminen Jos määrätyistä velvoiteistutuksista halutaan poiketa, muutosesitys on hyväksytettävä Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköllä vuosittaisen suunnitelman yhteydessä.
4 ESITYKSEN PERUSTELUT Metsähallituksen esityksessä 2-vuotiaat taimenet on jätetty pois ja muutettu 1-vuotiaiksi (1 kpl 2-v = 4 kpl 1-v). Kokemusten mukaan 2-3-vuotiaita taimenia ei voida istutusteknisistä syistä jakaa pitkin jokea koskialueiden suhteessa toisin kuin 1-vuotiaita. Samaan paikkaan istutettu suuri määrä 2-3-vuotiaita taimenia "näkyy", herättää kalastajien mielenkiinnon ja kalat kalastetaan helposti heti istutuskesänä alamittaisina. Istutetut 1-vuotiaat kotiutuvat hyvin koskeen ja valtaavat kunnostuksessa syntyneet kivenkolot tehokkaasti eivätkä ole yhtä helposti kalastettavissa ennen aikojaan kuin isompina istutetut. Kunnostuksen jälkeisillä istutuksilla on tarkoitus nimenomaan kotiuttaa taimenia luonnonkierron aikaansaamiseksi eikä istuttaa niitä heti kalastettaviksi. PVO-Vesivoima Oy:llä on vesistön säännöstelijänä velvoite istuttaa vuosittain Irninjokeen vähimmäiskeskipituudeltaan 20 cm:n pituisia järvitaimenia 150 kappaletta. Koskea kunnostettaessa syntyy alueita, jotka soveltuvat eri ikäisille kaloille. Isommissa joissa kosken koko pinta-ala soveltuu harvoin pienpoikasten elinalueeksi johtuen liian suuresta virrannopeudesta, syvyydestä ja pohjan karkeudesta. Tällaiset alueet sopivat vanhemmille ikäluokille. Siksi 1- vuotiaiden taimenten istutusmäärä on laskettu 70 %:lle Irninjoen koskipinta-alasta. Toisaalta Irninjoella säännöstelypadon ollessa kiinni vesipintaala pienenee ja väliaikaisesti kaventaa kalojen elinaluetta. Koska joki on välittömästi kunnostuksen jälkeen vasta toipumassa kunnostuksesta, niin pohjaeläimistön kuin kasvillisuudenkin suhteen, Metsähallitus ei esitä ensimmäisenä vuonna kunnostuksen jälkeen kaksinkertaista istutusmäärää, vaan istutusmäärä on jaettu tasaisesti kaikille istutusvuosille. Irninjoen koskien yhteenlaskettu pinta-ala on 8,1 hehtaaria. Laskennallisena istutustiheytenä Iijoen vesistöalueen kunnostetuilla koskilla on käytetty seuraavia poikasmääriä: - Ensimmäisenä vuonna kunnostuksen jälkeen istutetaan 1 200 1-vuotiasta taimenta, 300 2-vuotiasta taimenta ja 2 000 harjusta koskihehtaarille. - Kunnostuksen jälkeisinä seuraavana neljänä vuotena istutetaan 1- vuotiaita taimenia 600 koskihehtaarille. Näillä perusteilla istutettavaksi tulisi ensimmäisenä vuonna 9 700 1- vuotiasta ja 2 420 2-vuotiasta taimenta sekä 16 000 1-kesäistä harjusta. Neljänä seuraavana vuonna istutettaisiin vuosittain 4 850 1-vuotiasta taimenta. Kun 2-vuotiaat taimenet muutetaan 1-vuotiaiksi, saadaan viiden vuoden kokonaisistutusmääräksi 38 800 poikasta. Siitä 70 % on 27 200, joka määrä jaetaan viidelle vuodelle. Koska Irninjoella ei toistaiseksi ole kalatietä eikä kaloilla siten mahdollisuutta vaeltaa kuin alaspäin, käytetään istutuksiin vesistöalueen omaa taimenkantaa. Irninjoen alapuolella on myös mahdollisuuksia tehdä syönnösvaellus alapuolella oleville järvialueille. Lisäksi Metsähallitus on esittänyt harjusistutusta yhtenä vuonna korvaamaan kunnostuksesta johtuvat mahdolliset häiriöt harjusten luontaisessa lisääntymisessä.
5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Ympäristölupavirasto on 21.5.2003 kuuluttamalla antanut hakemuksesta tiedon niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, ja varannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 27.6.2003. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa istutuksista ja tarkkailusta. Istutussuunnitelma voidaan kuitenkin esityksestä poiketen hyväksyä kerralla koko velvoitteen kestoajaksi, missä yhteydessä voidaan sopia myös tarvittavasta istutusten raportoinnista. 3. Jokijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Osakaskunta on vaatinut, että kunnostuksen jälkeiset järvitaimen- ja harjusistutukset kohdistetaan kaikkiin kunnostettaviin koskialueisiin (myös Niskakosken alapuoleisiin), eikä pelkästään hakemuksessa mainitulle Irninjoen alueelle. Perusteluna osakaskunta on esittänyt, että kunnostuksen jälkeen arvokalaston kotiutuminen ja elpyminen vaatii pienpoikasilla tehtävät istutukset siitä riippumatta, missä osassa jokivesistöä kunnostuskohteet sijaitsevat. Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on varannut Metsähallitukselle tilaisuuden antaa selitys Jokijärven yhteisen vesialueen osakaskunnan muistutuksesta. Selitys on toimitettu ympäristölupavirastoon 17.9.2003. Metsähallitus on todennut esittäneensä istutusvelvoitteen Irninjoelle, koska perkaukset ovat olleet laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan sellaisia, että ne on katsottu kuuluviksi Iijoen ns. puitesopimuksen piiriin. Kyseisellä sopimuksella on lähtökohtaisesti tarkoitettu luvattomia perkauksia, joita ei ole mainittu uittosäännöissä ja jotka on tehty koneellisesti. Niskakosken alapuolisilla alueilla uiton perkaukset ovat olleet vähäisiä, myös vaikuttavuudeltaan. Näin kompensaatiotarvetta ei Metsähallituksen mielestä sinne ole. Sähkökalastuksella syyskesällä 2002 Jokijärven alapuolisilta koskialueilta saatiin runsaasti yksikesäisiä taimenenpoikasia, joten taimen lisääntyy luontaisesti kyseisellä alueella. Vuonna 2003 Irninjoella tehdyissä sähkökalastuksissa saatiin pääasiassa vain mutua, mutta ei ainuttakaan taimenta.
6 MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut vireillä Iijoen vesistön uittosäännön kumoamista ja koskien kunnostamista välillä Irnin säännöstelypato - Jongunhaara koskeva Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hakemus (dnro PSY-2003-y-70). Ympäristölupavirasto on 23.1.2004 antanut asiassa päätöksen nro 8/04/1. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto määrää Metsähallitukselle Iijoen vesistön uittosäännön kumoamisen jälkeen Irninjoella tehtävien koskien kunnostusten jälkeisen taimenen ja harjuksen istutusvelvoitteen. Velvoitteeseen liitetään istutusten tuloksellisuutta koskeva tarkkailu- ja raportointimääräys. PERUSTELUT Uittoväylän kuntoonpanotöistä on aiheutunut vesialueille kalataloudellista vahinkoa, joka on korvattu vesialueiden omistajien ja Metsähallituksen välisellä sopimuksella. Osana Irnin säännöstelypadon ja Jongunhaaran välisen uittosäännön kumoamista ympäristölupavirasto on määrännyt päätöksellään nro 8/04/1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen velvoitteeksi vesialueen kalataloudelliseen kunnostukseen tähtääviä toimenpiteitä Irninjoen Vääräkoskessa, Kahunkoskessa, Lohikoskessa ja Parilassa, Saarikoskessa, Peurassa sekä Iiviönkoskessa. Kunnostuksen jälkeen on tarkoituksenmukaista istutuksin palauttaa vesistöön perkaustöiden seurauksena hävinnyt tai vähentynyt kalakanta. Hakemuksensa mukaisesti ja 20.11.1986 tehdyn puitesopimuksen perusteella istutukset voidaan määrätä Metsähallituksen velvoitteeksi. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus istutussuunnitelman hyväksymismenettelystä sekä istutusten raportoinnista on otettu huomioon. 3. Jokijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Osakaskunnan vaatimus järvitaimen- ja harjusistutusten kohdistamisesta myös Niskakosken alapuolisiin vesialueisiin hylätään. Koskikunnostuksista merkittävä osa on suunniteltu Irninjoelle. Metsähallitus on selityksessään todennut, että Jokijärven alapuoliselta Iijoelta on sähkökalastuksella saatu runsaasti yksikesäisiä taimenenpoikasia, joten taimen lisääntyy alueella luontaisesti. Irninjoelta sitä vastoin taimenia ei vuonna 2002 tavattu lainkaan. Jokijärven ja Taivalkosken kirkonkylän välinen jokiosuus kuuluu lähes kokonaisuudessaan Iijoen koskikalastusalueeseen. Jokeen ovat kalastusoikeuden haltijat istuttaneet huomattavan mää-
rä taimenta ja harjusta. Tällä perusteella, ja huolimatta siitä, että koekalastuksissa todettu taimenkanta olisikin pääosin näistä istutuksista peräisin, ei ole tarkoituksenmukaista määrätä uusia istutuksia Metsähallituksen velvoitteeksi. 7 METSÄHALLITUKSEN VELVOITTEET 1. Metsähallituksen on istutettava Irninjokeen välille Vääräkoski - Iiviönkoski Irninjoella tehtäväksi määrättyjen kunnostustöiden valmistumisvuotta seuraavina viitenä vuotena vuosittain yhteensä 5 400 1-vuotiasta taimenenpoikasta ja kunnostustöiden valmistumisvuotta seuraavana vuotena 3 000 1-kesäistä, vähintään 8 cm:n pituista harjuksenpoikasta. Istutuksissa on käytettävä vesistöön sopeutuneita taimen- ja harjuskantoja. Istukkaiden lajia ja istutusmääriä voidaan muuttaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Muutoksista on kuultava kalastusoikeuden haltijoita. 2. Istutussuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Istutusten tuloksellisuutta on tarkkailtava vähintään istutusvuosina. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi. Istutuksista on annettava tiedot Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, alueen kalastuskunnille ja Iijoen kalastusalueelle näiden kanssa sovittavalla tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 22 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 420 euroa. Perustelut Oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon asialuettelon mukaan hakemuksessa on kyse "muusta uittoa koskevasta asiasta", jonka käsittelymaksuksi on määrätty 420 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (141672001)
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Mauri Kerätär Juhani Itkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Mauri Kerätär(esittelijä) ja Juhani Itkonen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 08 5348 500 MK/sr Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 23.2.2004, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.