Rakennusjärjestys 1 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Valtimon kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja ja muu palveluhenkilöstö. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan tai ilmoituksen tarve Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteiselle yleiskaava-alueella lupa- ja/tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta määrätään a.o. kaavamääräyksellä tai soveltaen tätä rakennusjärjestystä. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan kerrosalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Sama koskee maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen kerrosalaltaan enintään 100 m2:n suuruisen kylmän varastorakennuksen rakentamista tai enintään 150 m²:n varastokatoksen rakentamista. Edellä mainittujen rakennusten tulee olla puurakenteisia, harjakattoisia ja muodoltaan ja väritykseltään ympäristöön hyvin sopeutuvia lämmittämättömiä rakennuksia. Mitä 1 kohdassa on määrätty, ei koske saunarakennusta tai muuta tulisijallista rakennusta, joiden rakentamiseen sovelletaan aina lupamenettelyä.
2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- tai ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osaalueilla seuraavasti: 1. Asemakaava, ranta-asemakaava- ja oikeusvaikutteiset yleiskaava-alueet 2. Muut alueet TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ O Toimenpide: Kaavaalueet 1 Muut alueet 2 1. Rakennelma (rakentaminen) - katos pienehkö 10 20 m² O - - grillikatos tai kota alle 15 m² O - - grillikatos tai kota yli 15 m² - - vaja pienehkö 10 20 m² O - kioski, myymäläkoju, pysyvä - kuivakäymälä - - - esiintymislava O - avolantala - lantavarasto, siilo, liete- tai virtsasäiliö - kasvihuone 10-30 m² O - - muu vastaava rakennelma O 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka O - kokoontumispaikka O - asuntovaunualue tai vastaava - katsomo - yleisöteltta tai vastaava (tilap. < 1 kk) O O - yleisöteltta tai vastaava (tilap. > 1kk) O 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) - masto, piippu pituus > 25 m - varastointisäiliö, maanpäällinen osa > 20 m 3 - hiihtohissi - muistomerkki - suurehko antenni halk. > 2 m - tuulivoimala - suurehko valaisinpylväs tai vastaava - 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri, yli 20 m², tai yli 1,0 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuva - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen)
- muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen O - kattomuodon muuttaminen - ulkoverhouksen tai vesikatteen rakennusaineen tai O - värityksen muuttaminen - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O - 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn O O rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita O - tai kadun reunusmuuri 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset O 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista. Niiden on myös sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN
Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen metriä. Asuinrakennuksen etäisyyden tiestä tai muusta ympäristömelua aiheuttavasta kohteesta tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä päivällä L Aeg, 07-22 h 55 dba ja yöllä L Aeg, 22-07 h 45 dba. Tarvittavat melumittaukset on tehtävä rakennushankkeeseen ryhtyvän toimesta suunnitteluvaiheessa. Meluhaittojen torjumiseksi asuinrakennuksen etäisyyden valta- ja kantatien sekä rautatien keskiviivasta tulee olla vähintään 100 metriä, ellei maasto-olosuhteista tai kasvillisuuden suojaavasta vaikutuksesta muuta johdu. Asuinrakennuksen etäisyyden maantien ja paikallistien keskiviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja yksityistien keskiviivasta vähintään 20 metriä. 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
Oleva rakennuskanta Rakennettaessa jo olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Erityistä huomiota rakentamisen soveltuvuuteen on kiinnitettävä kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden, maisema-alueiden, rakennusten tai kyläalueiden ollessa kyseessä. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Ympäristön valvonta Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksien ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistöjen omistajille ja haltijoille rakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla. 3.4 AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.
3.5 PIHA-ALUE Rakennuspaikan kuivatus Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen tulee järjestää. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Liikennejärjestelyt Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Uuden liittymän rakentamiseen on saatava tienpitäjän suostumus. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä olevien maanalaisten johtojen ja rakenteiden sijainti on selvitettävä suunnittelun yhteydessä. 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, on maanpinnan ala- ja yläpuolisten rakenteiden ulottamiselle tontin rajan yli saatava yleisen alueen omistajan lupa. Ylityksistä ei saa olla haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle eikä kunnossapidolle. 3.7 OSOITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, on osoitenumero tai sitä osoittava ohjaus sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerot on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Kerros- ja rivitalojen osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava. Tonteilla, joilla sijaitsee kolme tai useampia kerros- tai rivitaloja, tulee tonttiliittymän välittömään läheisyyteen sijoittaa opaste, josta ilmenee rakennusten sijainti ja huoneistojen numerointi.
Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakennuksen rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Milloin rakennus on liitetty yleiseen viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä mainittua pienempi ei kuitenkaan alle 3000 m2. Loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana eikä rakennuksen käyttötarkoitus muutu. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä enintään yksikerroksisia talousrakennuksia. Asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m² ja erillisen talousrakennuksen pohjapinta-ala enintään 80 m². Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia ja maatilatalouden harjoittamiseen tarvittavia tuotanto- ja varastorakennuksia. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE TAI RANTAVYÖHYKKEELLE Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle tai rantaalueelle rakentamiseen tarvitaan alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätös, jollei alueella ole voimassa saman lain 72 1 momentissa tarkoitettu kaava, jonka mukaan rakentaminen voi tapahtua. 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA- ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus säilyttää pääosin ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Vakinaisena asuntona käytettävän rakennuksen etäisyyden keskiveden-korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 50 metriä, kerrosalaltaan enintään 100 m² :n vakituisen asunnon ja vähintään 80 m²:n loma-asunnon etäisyyden vähintään 40 metriä ja kerrosalaltaan alle 80 m² loma-asunnon ja talousrakennuksen etäisyyden vähintään 30 metriä. Alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta korkeammalla. Asuntoon liittyvän saunan, talousrakennuksen tai rakennelman, jonka kerrosala on enintään 20 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, jos se jätevesien käsittely ja tulvavaara huomioon ottaen on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään ja sopeutuu muutoin ympäristöön. Etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Asuntoon liittyvän enintään 10 m2 suuruisen rakennelman, kuten kodan tai grillikatoksen saa sijoittaa maalle vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ottaen kuitenkin huomioon maiseman luonnonmukaisuuden säilyttäminen. Pinta-alaltaan enintään 25 m2 venevajan saa sijoittaa lähemmäksi kuin 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta. 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa lähemmäksi kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta saa rakennuspaikalle rakentaa yhden, yksiasuntoisen, enintään Iu½-kerroksisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen ja rantasaunan sekä muut tarpeelliset talousrakennukset. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 m², lomarakennuksen kerrosala enintään 100 m² ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 80 m2. 6. SUUNNITTELUTARVEALUE
Asemakaava-aluetta ympäröivä suunnittelutarvealue on määritelty liitekartassa. Muualla suunnittelutarvealue määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisesti. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Rakennettaessa suunnittelutarvealueelle on rakennuslupahakemuksesta hankittava kunnanhallituksen lausunto. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 7.1 TALOUSVEDEN RIITTÄVYYS Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. 7.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Jätevesien käsittelyä varten tulee rakennuslupahakemukseen liittää asiantuntijan laatima suunnitelma jätevesien käsittelyjärjestelmästä tarvittavine mitoitus- ja maaperätutkimustietoineen. Mikäli rakennuspaikan maaperä ei ole maaperätutkimuksen mukaan jätevesien imeyttämiseen soveltuvaa, tulee jätevedet käsitellä maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa. Myös näiden suunnitelmat, mitoitus- ym. teknisine tietoineen tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Kunnan eri osa-alueilla tulee jätevedet, ellei niitä voida johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, käsitellä seuraavasti: Erittäin vaativan käsittelyn alueet A (I ja II luokan pohjavesialueet liitekartta): Asemakaavoittamattomalla pohjavesialueella rakentamista on vältettävä ja syntyvät jätevedet on ensisijaisesti johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Toissijaisena vaihtoehtona jätevedet voidaan johtaa täyttymishälytyksellä varustettuun umpisäiliöön. Vaativan käsittelyn alueet B (rantavyöhykkeet, savikot, kalliot, louhikot): Jätevedet on johdettava 3-osaisen saostuskaivon kautta maasuodattimeen, pienpuhdistamoon, kivivillasuodattimeen tai vastaavaan. Maasuodatin tai pienpuhdistamo tulee rakenteineen toteuttaa siten, että puhdistamossa käsitellystä vedestä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa näyte. Purkupaikan etäisyyden rantaviivasta ja naapurin vesikaivosta tulee olla vähintään 30 m. Jos maaperä on imeytykseen soveltuva, voi ranta-alueella rakentaa imeytyskentän siten, että sen etäisyys on vähintään 50-80 m rantaviivasta. Sauna- tai muut vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää imeytyskaivon kautta maaperään vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Peruskäsittelyn alueet C (muihin vyöhykkeisiin kuulumattomat alueet): Jätevedet voidaan ko. alueella käsitellä kiinteistökohtaisesti maapuhdistamossa tai pienpuhdistamossa. Jätevesien esikäsittelynä tulee olla 3-osastoinen saostuskaivo. Imeytysalueen etäisyys naapurin vesikaivosta tulee olla vähintään
30 metriä. Sauna- tai muut vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää imeytyskaivon kautta maaperään. Saostus- ja umpikaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Kaivojen lietteet tulee kuljettaa kunnan ympäristö- ja terveysviranomaisten hyväksymälle käsittelypaikalle tai Valtimon kunnan vesihuoltolaitoksen tasausaltaalla sijaitsevaan vastaanottopisteeseen. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 18, 19 ja 103 :ssä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä. 7.21 KÄYMÄLÄT Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella käymäläratkaisuna tulee käyttää ensisijaisesti kuivakäymälää. Vesikäymälän rakentamisen ja sen jätevesien maahan imeyttämisen edellytyksenä on tarkka maaperätutkimus ja siihen perustuva asiantuntijan laatima yksityiskohtainen jätevesien käsittelysuunnitelma, joka on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Umpikaivoa tulee käyttää vain niissä tapauksissa, joissa jätevesien käsittely rakennuspaikalla ei ole mahdollista tai jätevesien määrä on niin vähäinen, että maapuhdistamon, maasuodattimen tai pienpuhdistamon toiminnalle ei ole edellytyksiä. Rantavyöhykkeelle rakennettaviin loma-asuntoihin voidaan käymäläratkaisuna käyttää vain kuivakäymälää. Mikäli loma-asuntoon halutaan vesikäymälä, on sille esitettävä erityiset perustelut ja vedet johdettava umpikaivoon. 7.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE JA VEDENHANKINTAAN SOVELTUVILLE POHJAVESIALUEILLE Pohjavesialueilla (liitekartta) öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katetulla suojaaltaalla. 8. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuminen tai radonpitoisuus ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupahakemukseen. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, lupahakemusasiakirjoihin on liitettävä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla maaperä tai pohjavesi puhdistetaan siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa. Radonpitoisella alueella suunnitelmissa on esitettävä ne toimenpiteet, joilla estetään radonin pääsy maaperästä huonetiloihin. 9. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Mikäli rakentamisessa halutaan poiketa Suomen rakentamismääräys-kokoelman tai muun valtakunnallisesti sovellettavan, hyvää rakennustapaa tarkoittavan säännöstön määräyksistä tai ohjeista, tulee lupahakemukseen liittää riittävä selvitys poikkeamisen perusteista.
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 10. KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN Kunnan eri osa-alueilla uudisrakennusten ja peruskorjausten suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi huomioida kunkin kylän rakentamiselle tunnusomaiset hyvät piirteet. 11. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Mikäli rakennusoikeutta ei ole asemakaavassa määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Tontista saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/3 tontin pinta-alasta. Asemakaavassa omakotitonteiksi määrätyille tonteille rakennettaessa on, ellei asemakaavamääräyksistä muuta johdu, noudatettava seuraavaa: a) Tonteille saa rakentaa ainoastaan asuinrakennuksia ja näitä varten tarpeellisia taloussuojia. b) Tontin pinta-alasta saadaan enintään 1/4 käyttää rakentamiseen ja rakentaa saa ainoastaan yhden asuin- ja yhden talousrakennuksen. Kuitenkin rakennusluvan myöntävä viranomainen voi sallia enintään kahden talousrakennuksen rakentamisen. c) Rakennus on sijoitettava vähintään viiden metrin päähän tontin kadunpuoleisesta rajasta ja vähintään neljän metrin päähän naapuritontin viereisestä rajasta. d) Rakennuksen korkeus ei saa ylittää viittä metriä. e) Tontille saadaan sijoittaa enintään kaksi huoneistoa, joista päähuoneiston huoneistoala on oltava vähintään 45 m². 12. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin tai rakennuspaikan osat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyön aikana määrätä rakentajan laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 13. JÄTEHUOLTO Kiinteistön jätehuolto tulee järjestää kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. 14. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN
14. 1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 14.2 VOIMAANTULO Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen lausunto. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.1.2003. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Valtimon kunnan 07.06.1992 hyväksytty rakennusjärjestys siihen 25.06.1996 tehtyine muutoksineen.