1 (23) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n sekä 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 19 :n, sellaisena kuin se on laissa 343/2008 nojalla: 1 Soveltamisala Tätä määräystä sovelletaan yleisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin sekä viranomaisverkkoihin. Teleyritykselle määrätyt velvoitteet koskevat soveltuvin osin myös viranomaisverkkoa ylläpitävää verkkoyritystä ja viranomaisverkossa viestintäpalvelua tarjoavaa palveluyritystä. Määräys koskee viestintäverkkojen ja viestintäpalveluiden elementtien tärkeysluokittelua, laitteistovarmistuksia, reittivarmistuksia, jäähdytyksen varmistamista, tehonsyöttöä ja tehonsyötön varmistamista sekä fyysistä suojaamista. Tämä määräys ei koske viestintäverkkojen tai -palvelujen väliaikaista tarjontaa tai väliaikaista kapasiteettia, avointa WLAN-verkkoa, jonka välityksellä tarjotaan internet-yhteyspalvelua verkon kuuluvuusalueella julkisissa ulko- tai sisätiloissa satunnaiselle käyttäjäpiirille, mobiilivastaanottoon tarkoitetun maanpäällisen digitaalisen televisioverkon lähettimiä tai Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority www.ficora.fi PL 313 00181 Helsinki Itämerenkatu 3 A Helsinki Puhelin 09 69 661 Faksi 09 6966 410 Y-tunnus 0709019-2 PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Östersjögatan 3 A Helsingfors, Finland Telefon +358 9 69 661 Fax +358 9 6966 410 FO-nummer 0709019-2 P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Itämerenkatu 3 A Helsinki, Finland Telephone +358 9 69 661 Fax +358 9 6966 410 Business ID 0709019-2
2 (23) radiotoiminnan harjoittajia, joiden toimiluvan mukainen väestöpeitto on alle 90 %. 2 Määritelmät Viestintäpalvelut Puhelinpalvelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä viestintäpalvelua, jonka avulla voidaan soittaa ja vastaanottaa kotimaan- ja ulkomaanpuheluja sekä käyttää hätäpalveluja kansallisessa tai kansainvälisessä numerointisuunnitelmassa olevan numeron tai numeroiden avulla. Tekstiviestipalvelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä matkaviestinverkossa tarjottavaa viestintäpalvelua, jonka avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa lyhyitä viestejä, jotka sisältävät vain aakkosnumeerisia merkkejä ja erikoismerkkejä. Internet-yhteyspalvelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä viestintäpalvelua, jonka avulla voidaan muodostaa yhteys internetiin ja yhteyden avulla käyttää internetissä tarjolla olevia palveluja. Sähköpostipalvelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä sähköpostiviestien lähettämis-, välittämis- tai vastaanottopalvelua. Joukkoviestintäpalvelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä televisio- tai radio-ohjelmiston ja näihin liittyvän oheis- ja lisäpalvelun välittämistä tai tarjolla pitoa joukkoviestintäverkossa. Muulla viestintäpalvelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä viestintämarkkinalaissa (393/2003) tarkoitettua viestintäpalvelua, joka ei kuulu mihinkään muuhun tässä pykälässä määriteltyyn palveluryhmään.
3 (23) Viestintäverkon rakenteeseen liittyvät määritelmät Viestintäverkon tai -palvelun komponentilla tarkoitetaan tässä määräyksessä verkkoelementtiä, laitetta tai tietojärjestelmää, joista viestintäverkko tai -palvelu muodostuu tai jota se hyödyntää. Siirtojärjestelmän komponenteilla tarkoitetaan tässä määräyksessä viestintäverkon komponentteja, joilla siirtoteitä hyväksikäyttäen muodostetaan sähköisten viestien siirtoon tarkoitettuja yhteyksiä. Tässä määräyksessä siirtojärjestelmän komponenteiksi luetaan myös pakettikytkentäisen verkon reitittimet, kytkimet ja vastaavat laitteet. Siirtoteillä tarkoitetaan tässä määräyksessä tiedonsiirtoon käytettäviä metallijohtimia ja optisia kuituja tai ne voivat perustua sähkömagneettisten aaltojen vapaaseen etenemiseen. Siirtoteiden fyysisiä rakenteita ovat erilaiset kaapelit, kaapelien asentamiseen, jatkamiseen ja kytkemiseen tarvittavat rakenteet sekä radiosiirtoteiden edellyttämät mastot ja antennit. Liityntäverkolla tarkoitetaan tässä määräyksessä teleyrityksen sitä yleisen viestintäverkon osaa, joka liittää asiakaskiinteistöjen sisäiset viestintäverkot teleyrityksen alue- tai runkoverkkoon. Koaksiaalikaapelipohjaisella kaapelitelevisioverkolla tarkoitetaan tässä määräyksessä kaapelitelevisioverkkoa, jonka liityntäverkon siirtoteitä on toteutettu koaksiaalikaapelilla. Kuitukaapelipohjaisella kaapelitelevisioverkolla tarkoitetaan tässä määräyksessä kaapelitelevisioverkkoa, jonka siirtotiet on toteutettu valokuidulla. Matkaviestinverkon peruspeiton tukiasemilla tarkoitetaan tässä määräyksessä niitä tukiasemia, joiden avulla mahdollistetaan matkaviestinpalveluiden käyttäminen tietyllä alueella. Määritelmä ei sisällä
4 (23) matkaviestinverkon palvelukapasiteettia lisääviä tukiasemia tai laatua parantavia tukiasemia, joilla ratkaistaan rakennuksen sisäpeiton ongelmia. Kiinteistötukiasemalla tarkoitetaan tässä määräyksessä matkaviestinverkon tukiasemaa, jonka tarvitsema laitetila sijaitsee muuhun käyttötarkoitukseen kuin yleisen teletoiminnan harjoittamiseen tarkoitetussa rakennuksessa ja jonka antenni sijaitsee pääsääntöisesti saman rakennuksen ulkopinnalla (seinällä tai katolla). Varateholähteellä tarkoitetaan tässä määräyksessä laitteistoa tai järjestelmää, jolla viestintäverkon tai -palvelun komponenttien keskeytymätön tehonsyöttö varmistetaan sekä tehonsyöttölaitteiden vikojen että yleisen sähköverkon sähkökatkosten varalta. N+1 -varmistuksella tarkoitetaan tässä määräyksessä sellaista varmistusta, jossa on N kpl tarvittavia laitteita ja niille yksi varalaite. Taajamalla tarkoitetaan tässä määräyksessä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista asutuskeskittymää. Luku 1 Tärkeysluokittelu 3 Tärkeysluokittelu Yleisen viestintäverkon tai -palvelun komponentit luokitellaan viestintäpalvelun tyypin, käyttäjämäärän ja maantieteellisen vaikutusalueen pinta-alan perusteella alenevassa tärkeysjärjestyksessä tärkeysluokkiin 1-5 taulukon 1 mukaisesti. Taulukkoa 1 sovelletaan siten, että viestintäverkon tai -palvelun komponentin tärkeysluokka on korkein mahdollinen tärkeysluokka, jonka taulukossa 1 annetut kriteerit komponentti täyttää.
5 (23) Laitetilan tärkeysluokka on sama kuin laitetilaan sijoitetun tärkeysluokaltaan korkeimman viestintäverkon tai -palvelun komponentin tärkeysluokka. Siirtojärjestelmän komponentin tärkeysluokka määräytyy sen palveleman käyttäjämäärän tai vaikutusalueen pinta-alan mukaan. Tärkeysluokka on vähintään sama kuin siirtojärjestelmän palveleman tärkeysluokaltaan korkeimman viestintäverkon tai -palvelun komponentin tärkeysluokka. Matkaviestinverkon tukiasemaohjaimen tärkeysluokka on aina vähintään 2. Matkaviestinverkon peruspeiton tukiaseman tärkeysluokka on aina 5. Muita kuin peruspeiton tukiasemia ei tarvitse tärkeysluokitella. Teleyritysten on määriteltävä, dokumentoitava ja pidettävä ajan tasalla tiedot kaikista omien viestintäverkkojensa ja -palveluidensa tärkeysluokitelluista komponenteista sekä tiloista, joissa on tällaisia komponentteja. Viranomaisverkosta on laadittava ja dokumentoitava viestintäverkon ja -palvelun komponenttien tärkeysluokittelu ottaen huomioon verkon käyttötarkoitus, verkossa tarjottavat viestintäpalvelut ja verkon käyttäjäryhmät. Viranomaisverkon tärkeysluokittelussa on otettava soveltuvin osin huomioon yleisten viestintäverkkojen ja -palvelujen luokitteluperusteet.
6 (23) Yleisen viestintäverkon ja -palvelun tärkeysluokittelun yleiset perusteet on annettu alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1: Tärkeysluokat Tärkeysluokka 1 2 3 4 5 Viestintäverkon tai -palvelun komponentti Komponentti, joka vaikuttaa viestintäpalveluihin yli 60 000 km² alueella tai komponentti, joka vaikuttaa suuruusluokaltaan 200 000 käyttäjän puhelinpalveluun tai 200 000 käyttäjän tekstiviestipalveluun tai 200 000 käyttäjän internet-yhteyspalveluun tai 500 000 käyttäjän sähköpostipalveluun tai 300 000 käyttäjän joukkoviestintäpalveluun tai 600 000 käyttäjän muuhun viestintäpalveluun. Komponentti, joka vaikuttaa viestintäpalveluihin yli 20 000 km² alueella tai komponentti, joka vaikuttaa suuruusluokaltaan 50 000 käyttäjän puhelinpalveluun tai 50 000 käyttäjän tekstiviestipalveluun tai 50 000 käyttäjän internet-yhteyspalveluun tai 200 000 käyttäjän sähköpostipalveluun tai 100 000 käyttäjän joukkoviestintäpalveluun tai 300 000 käyttäjän muuhun viestintäpalveluun. Komponentti, joka vaikuttaa 1000 käyttäjän puhelinpalveluun tai 20 000 käyttäjän puhelinpalveluun, joka tarjotaan internetyhteyspalvelun päällä tai 10 000 käyttäjän tekstiviestipalveluun tai 1200 käyttäjän internet-yhteyspalveluun tai 2500 käyttäjän internet-yhteyspalveluun, joka on tuotettu koaksiaalikaapelipohjaisella kaapelitelevisioverkolla tai 100 000 käyttäjän sähköpostipalveluun tai 50 000 käyttäjän joukkoviestintäpalveluun tai 100 000 käyttäjän muuhun viestintäpalveluun. Komponentti, joka vaikuttaa 250 käyttäjän puhelinpalveluun tai 10 000 käyttäjän puhelinpalveluun, joka tarjotaan internetyhteyspalvelun päällä tai 250 käyttäjän internet-yhteyspalveluun tai 1500 käyttäjän internet-yhteyspalveluun, joka on tuotettu koaksiaalikaapelipohjaisella kaapelitelevisioverkolla tai 30 000 käyttäjän sähköpostipalveluun tai 20 000 käyttäjän joukkoviestintäpalveluun tai 50 000 käyttäjän muuhun viestintäpalveluun. Kiinteän puhelinverkon keskitin tai kiinteän verkon internet-yhteyspalvelun laajakaistakeskitin tai kiinteän langattoman internet-yhteyspalvelun tukiasema tai maanpäällisen radio- tai televisioverkon komponentti, joka palvelee yli 50 kotitaloutta tai kuitukaapelipohjaisen kaapelitelevisioverkon komponentti, joka palvelee yli 50 kotitaloutta tai koaksiaalikaapelipohjaisen kaapelitelevisioverkon komponentti, joka välittää joukkoviestintäpalveluita yli 4000 kotitaloudelle tai komponentti, joka vaikuttaa yleisessä puhelinverkossa toimiviin puhelinpalveluihin tai komponentti, joka vaikuttaa yli 5 000 käyttäjän sähköpostipalveluun.
7 (23) Luku 2 Laitteistovarmistukset, reittivarmistukset ja jäähdytyksen varmistaminen 4 Laitteistovarmistukset Yleisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tärkeysluokkien 1 ja 2 komponenttien laitteistovarmistukset on toteutettava siten, että minkään yhden komponentin vikaantuminen ei häiritse viestintäverkon tai -palvelun toimintaa tai ei vaikuta siihen merkittävästi. Teleyrityksen on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisuihin, joissa viestintäverkkojen tai -palvelujen tärkeysluokkien 1 ja 2 komponentit varmistetaan automaattisesti. Mikäli automaattista varmistusta ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista toteuttaa, on teleyrityksen huolehdittava muilla toimenpiteillä siitä, että vikaantuneen komponentin vaikutus saadaan minimoitua. Teleyrityksen on tällöin suunniteltava, testattava ja dokumentoitava ne toimenpiteet, joilla automaattinen varmistus korvataan, sekä laadittava suunnitelma ja aikataulu automaattisen varmistuksen käyttöönotosta. Teleyrityksen on toteutettava laitteistovarmistukset siten, että viestintäverkon tai -palvelun tärkeysluokkien 1 ja 2 toisiaan varmistavat komponentit on sijoitettu eri rakennuksissa oleviin laitetiloihin. Mikäli komponentteja ei voida kohtuullisin kustannuksin sijoittaa eri rakennuksiin, on komponentit sijoitettava mahdollisuuksien mukaan vähintään saman rakennuksen eri palotiloihin. Jos toisiaan varmistavia tärkeysluokkien 1 ja 2 viestintäverkon tai -palvelun komponentteja sijoitetaan samaan rakennukseen tai samaan palotilaan, on syy tähän perusteltava teleyrityksen tärkeysluokittelun kuvaavissa dokumenteissa.
8 (23) Viranomaisverkkojen laitteistovarmistukset on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava oman tärkeysluokittelunsa perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista. 5 Reittivarmistukset Yleisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tärkeysluokkien 1 ja 2 komponenttien välisille yhteyksille on järjestettävä reittivarmistukset, jotka on toteutettava siten, että toisiaan varmistavien reittien välillä on mahdollisimman suuri fyysinen riippumattomuus. Viranomaisverkkojen reittivarmistukset on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista. 6 Jäähdytyksen varmistukset Yleisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tärkeysluokkien 1 ja 2 komponenttien jäähdytyksen varmistaminen on toteutettava siten, että jäähdytysjärjestelmän minkään rakenneosan vikaantuminen ei häiritse viestintäverkon tai -palvelun toimintaa. Mikäli tärkeysluokan 1 tai 2 siirtojärjestelmän komponentin sijaintipaikan läheisyydessä ei ole tärkeysluokan 1 tai 2 vaatimukset täyttävää laitetilaa, ei siirtojärjestelmän komponentin osalta tarvitse täyttää tämän pykälän mukaisia jäähdytyksen varmistusvaatimuksia. Viranomaisverkkojen komponenttien jäähdytyksen varmistus on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista.
9 (23) Luku 3 Tehonsyöttö ja tehonsyötön varmistaminen 7 Tehonsyötön varmistaminen Yleisen viestintäverkon tai -palvelun komponentin tarvitsema tehonsyöttö on varmistettava varateholähteellä sekä tehonsyöttölaitteiden vikojen että yleisen sähköverkon sähkökatkosten varalta vähintään tässä pykälässä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tämän lisäksi tehonsyöttö on varmistettava varavoimalaitosten avulla tässä pykälässä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tehonsyötön varmistus voidaan tehdä komponentin oman tärkeysluokan vaatimusten sijasta myös ylemmän tärkeysluokan vaatimusten mukaisesti. Periaatekuva tehonsyöttölaitteista ja yleisen sähköverkon liitännästä muodostuvasta voimalaitejärjestelmästä on esitetty kuvassa 1. Voimalaitejärjestelmä Tasasähköjärjestelmä 48 V= 400/230 V~ ~ 48 V= Yleinen sähköverkko esim. 12 V= D Varavoimalaitos G Tasasuuntaaja 48 V= Tasajännitemuuttaja Vaihtosuuntaajajärjestelmä Viestintäverkon tai -palvelun komponentit M G tai Akusto 48 V= ~ Vaihtosuuntaaja 400/230 V~ 400/230 V~ Siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus UPS-järjestelmä UPS 400/230 V~ Sähköjakokeskus UPS-laite (sisältää akuston) Kuva 1: Periaatekuva voimalaitejärjestelmästä, jossa varateholähteenä on akusto ja UPS
10 (23) Yleisen viestintäverkon ja -palvelun tehonsyötön varmistusvaatimukset esitetään taulukossa 2. Taulukko 2: Tehonsyötön varmistaminen Tärkeysluokka 8) Varateholähteen Varavoimalaitos 1), 2) varmistusaika ja muut vaatimukset 1 3 tuntia 9) Kiinteä varavoimalaitos, jonka varmistuksena on: - kiinteän varavoimalaitoksen N+1 -varmistus tai - varateholähteen varmistusajan pidentäminen vähintään 6 tuntiin tai - käytettävissä oleva siirrettävä varavoimalaitos liitäntämahdollisuuksineen 3), 9) 2 6 tuntia 4) Kiinteä varavoimalaitos tai käytettävissä oleva siirrettävä varavoimalaitos liitäntämahdollisuuksineen 3 12 tuntia 4), 5) Siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus, mikäli varavoimalaitoksen käyttö on kohteessa mahdollista 4 6 tuntia 4) Siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus, mikäli varavoimalaitoksen käyttö on kohteessa mahdollista 5 3 tuntia 6), 7) Siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus, mikäli varavoimalaitoksen käyttö on kohteessa mahdollista 1) Maanpäällisen joukkoviestintäverkon lähettimille ei vaadita varateholähdettä, mikäli lähettimen tehonsyöttö on varmistettu kiinteällä varavoimalaitoksella. 2) Viestintäverkon tai -palvelun komponentilta ei vaadita varateholähdettä, mikäli komponentti on sijoitettu asiakaskiinteistössä olevaan laitetilaan ja komponentti palvelee vain kyseistä kiinteistöä. 3) Kiinteän varavoimalaitoksen varmistusta ei vaadita maanpäällisen joukkoviestintäverkon lähettimiltä, mikäli varmistusta ei ole toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin. 4) Jos viestintäverkon tai -palvelun komponentti on kytketty voimalaitejärjestelmään, jossa tehonsyötön varmistuksena on kiinteä varavoimalaitos, varateholähteen minimivarmistusajaksi riittää 3 tuntia. 5) Jos viestintäverkon tai -palvelun komponentti sijaitsee taajamassa, varateholähteen minimivarmistusajaksi riittää 6 tuntia. 6) Matkaviestinverkon peruspeiton tukiaseman ja sitä palvelevan siirtojärjestelmän komponentin varateholähteen varmistusajan tulee olla: 4 tuntia vähintään 30 %:lla taajaman ulkopuolella sijaitsevista tukiasemista, 2 tuntia, mikäli tukiasema on taajamassa sijaitseva kiinteistötukiasema, 15 minuuttia, mikäli tukiasema on LTE-verkon tai mobiili-wimax -verkon tukiasema. 7) Mikäli laitetilaan ei ole mahdollista päästä varateholähteen 2-4 tunnin minimivarmistusajan puitteissa laitetilan kaukaisen sijainnin, maasto-olosuhteiden tai odotettavissa olevien keliolosuhteiden vuoksi, tulee varateholähteen minimivarmistusaika pidentää 6 tuntiin. 8) Tärkeysluokalla tarkoitetaan 3 :ssä määriteltyä viestintäverkon tai -palvelun komponentin tärkeysluokkaa. 9) Siirtojärjestelmiin tarvittaessa sovellettava poikkeus: mikäli siirtojärjestelmän komponentin sijaintipaikan läheisyydessä ei ole tärkeysluokan 1 tehonsyötön varmistuksen vaatimukset täyttävää laitetilaa, sovelletaan siihen tärkeysluokan 2 mukaisia tehonsyötön varmistuksen vaatimuksia.
11 (23) Viranomaisverkkojen tehonsyötön varmistaminen on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista. 8 Tehonsyöttöjärjestelmien suunnittelu ja valvonta Voimalaitejärjestelmien valvonta ja hälytykset on järjestettävä siten, että teleyritys saa viipymättä tiedon voimalaitejärjestelmien vika- ja häiriötilanteista sekä yleisen sähköverkon sähkökatkoksista. Mikäli saman rakennuksen laitetiloissa on tärkeysluokan 1 viestintäverkon tai -palvelun komponentteja, on komponentit jaettava tarkoituksenmukaisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joita syötetään erillisillä tehonsyöttölaitteilla. Näitä kokonaisuuksia voidaan kuitenkin syöttää yhteisellä yleisen sähköverkon liitännällä ja varavoimalaitoksilla. Teleyrityksellä on oltava voimalaitejärjestelmistä ja niihin sisältyvistä tehonsyötön varmistuksista kirjalliset dokumentit, joista on käytävä ilmi tämän määräyksen varmistusvaatimusten toteutus, laitteiden sijainti, tekniset ominaisuudet ja huoltojärjestelyt. Viranomaisverkkojen tehonsyöttöjärjestelmien toiminnalliset kokonaisuudet ja valvonta on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista. 9 Varateholähteet Varateholähde voidaan toteuttaa esimerkiksi akustolla, UPS-laitteella tai muulla luotettavalla keskeytymättömän tehonsyötön aikaansaavalla laitteistolla, jolla täytetään tässä luvussa esitetyt vaatimukset.
12 (23) Varateholähteen toimintakunto ja kapasiteetin riittävyys on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Varateholähteen kapasiteetin riittävyys on myös tarkistettava aina, kun voimalaitejärjestelmään kytketään uusia laitteita tai jos vanhojen järjestelmään kytkettyjen laitteiden tehonkulutus muuttuu. Varateholähde on mitoitettava siten, että kaikki teletoiminnan ylläpitämiseksi tarvittavat laitteet voivat toimia sen varassa, mikäli tässä määräyksessä vaadittu varateholähteen varmistusaika on yli kolme tuntia. Viranomaisverkkojen varateholähteiden ylläpito ja mitoitus on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä ja erilaisia varateholähteitä koskevissa 10-13 :issä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista. 10 Akustot Mikäli akuston kokonaiskapasiteetti on yli 1000 Ah, on akusto jaettava vähintään kahdelle erilliselle rinnan kytketylle akustolle, elleivät erityiset syyt sitä estä. Mikäli tärkeysluokan 4 viestintäverkon tai -palvelun komponentin 6 tunnin varateholähteen varmistusajan toteuttaminen akustolla ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista laitetilan rakenteen tai laitetilan ominaisuuksien vuoksi, tulee 6 tunnin akustovarmistuksen sijasta kyseisellä komponentilla olla 3 tunnin akustovarmistus ja siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus, mikäli varavoimalaitoksen käyttö on kohteessa mahdollista. Mikäli poikkeusta sovelletaan, tulee syy tähän dokumentoida, eikä laitetilaan saa lisätä uusia viestintäverkon tai -palvelun komponentteja tai laajentaa merkittävästi nykyisten komponenttien kapasiteettia.
13 (23) Mikäli tärkeysluokan 5 viestintäverkon tai -palvelun komponentin taulukon 2 alaviitteen 6 mukaisen 4 tunnin varateholähteen varmistusajan toteuttaminen akustolla ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista laitetilan rakenteen tai laitetilan ominaisuuksien vuoksi, tulee 4 tunnin akustovarmistuksen sijasta kyseisellä komponentilla olla 3 tunnin akustovarmistus ja siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus, mikäli varavoimalaitoksen käyttö on kohteessa mahdollista. Mikäli poikkeusta sovelletaan, tulee syy tähän dokumentoida, eikä laitetilaan saa lisätä uusia viestintäverkon tai -palvelun komponentteja tai laajentaa merkittävästi nykyisten komponenttien kapasiteettia. 11 UPS-laitteet UPS-laitteisiin sovelletaan varateholähteen varmistusajan ja laitteiden N+1 -varmistuksen osalta samoja vaatimuksia kuin muihinkin tehonsyöttölaitteisiin, mikäli UPS-laitteita käytetään viestintäverkon tai -palvelun komponentin ainoana tehonsyöttölaitteena tai ainoana varateholähteenä. 12 Tasasuuntaajat Tasasuuntaajat tulee mitoittaa siten, että koko kuorman tarvitsema teho voidaan syöttää puretun akuston rinnalla ilman varatasasuuntaajan käyttöä. Tasasuuntaajan on kyettävä varaamaan purettu akusto kuorman rinnalla vuorokaudessa 80 %:iin nimellisestä kapasiteetistaan. Jälleenvaraamiseen voidaan käyttää myös varatasasuuntaajaa. Tasasuuntaajat on varmistettava vähintään N+1 -varmistuksella. Tätä ei kuitenkaan vaadita liityntäverkon järjestelmältä, jossa liittymämäärä 30.
14 (23) 13 Varavoimalaitokset Varavoimalaitokset on mitoitettava siten, että kaikki teletoiminnan ylläpitämiseksi tarvittavat laitteet voivat toimia niiden varassa. Kiinteän varavoimalaitoksen tulee olla sähkökatkoksesta automaattisesti käynnistyvä. Kiinteän varavoimalaitoksen polttoaineen varastosäiliö ja polttoaineen määrä on mitoitettava vähintään viikon tarvetta vastaavaksi. Mikäli kiinteän varavoimalaitoksen polttoaineen varastosäiliötä ja polttoaineen määrää ei perustelluista syistä voida mitoittaa viikon tarvetta vastaavaksi, tulee teleyrityksen muulla järjestelyllä huolehtia siitä, että kiinteän varavoimalaitoksen polttoaineen saanti on turvattu vähintään viikon ajaksi. Tämä järjestely tulee dokumentoida. Teleyrityksellä tulee olla käytettävissään riittävä määrä toimintakuntoisia siirrettäviä varavoimalaitoksia ja riittävä määrä henkilökuntaa niiden käyttämiseksi ja siirtämiseksi. Taulukon 2 tärkeysluokissa 1 ja 2 viittaamalla käytettävissä olevalla siirrettävällä varavoimalaitoksella tarkoitetaan sellaista järjestelyä, jossa teleyritys huolehtii siirrettävän varavoimalaitoksen avulla viestintäverkon tai -palvelun komponentin keskeytymättömästä tehonsyötöstä. Tällainen järjestely edellyttää sellaista logistiikkaa, joka takaa, että varavoimalaitos on aina saatavilla ja kytkettävissä tehonsyötön varmistukseksi ennen kuin varateholähteen varmistusaika on kulunut loppuun. Tämän lisäksi polttoainetäydennykset on järjestettävä siten, että varavoimalaitos on toiminnassa koko sen käyttötarpeen ajan. Mikäli tärkeysluokan 1 tai 2 siirtojärjestelmän komponentin tehonsyötön varmistaminen varavoimalaitoksella ei ole taulukon 2 esittämien vaatimusten mukaisesti mahdollista laitetilan sijaintiin tai ominaisuuksiin liittyvistä perustelluista syistä, Viestintävirastolla on mahdollisuus antaa teleyritykselle lupa poiketa kyseisistä vaatimuksista.
15 (23) Taulukossa 2 vaadittu siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus tulee toteuttaa laitetilan tehontarpeen ja standardin IEC 60309 mukaisella punaisella 3P+N+E, 6h -kojevastakkeella, mikäli laitetilaan syötettävän virran voimakkuus ei ylitä 63 A. Teleyrityksen tulee laatia ja ylläpitää kirjallinen suunnitelma siitä, miten se varautuu yleisen sähköverkon sähkökatkoksiin siirrettävien varavoimalaitosten avulla. Suunnitelmassa tulee eritellä siirrettävistä varavoimalaitoksista vähintään seuraavat asiat: Varavoimalaitosten määrä (perusteet määrän riittävyydelle) ja tehonsyöttökapasiteetti, maantieteellinen varastointi, huolto ja kunnossapito varastoinnin aikana, jakelu käyttökohteisiin sekä toiminnasta huolehtiminen käyttökohteissa. 14 Telepäätelaitteen tehonsyöttö Yleisen kiinteän puhelinverkon liittymän puhelinliikenteen on oltava mahdollista myös yleisen sähköverkon sähkökatkoksen aikana yhdellä telepäätelaitteella. Tehonsyötön järjestämistä keskuksesta tai keskittimestä sähkökatkoksen aikaisen toiminnan varmistamiseksi ei vaadita silloin, kun ISDN-tilaajajohdolla joudutaan käyttämään toistinta tai kun tarjotaan asiakkaalle saakka IP -tekniikalla toteutettua puhelinpalvelua. Tarjotessaan tällaista ISDN-liittymää tai IP-pohjaista puhelinpalvelua teleyrityksen tulee selkeästi tiedottaa asiakkaalle puhelinpalvelun mahdollisista toimintarajoituksista sähkökatkosten aikana.
16 (23) Luku 4 Fyysinen suojaaminen 15 Laitetilojen suojaaminen Teleyrityksen on huolehdittava siitä, että sen yleiseen teletoimintaan käyttämät laitetilat täyttävät vähintään taulukoissa 3, 4 ja 5 ja muualla tässä pykälässä esitetyt fyysisen suojaamisen vaatimukset. Mikäli tärkeysluokan 1 tai 2 siirtojärjestelmän komponentin sijaintipaikan läheisyydessä ei ole kyseisen tärkeysluokan fyysisen suojaamisen vaatimukset täyttävää käytettävissä olevaa laitetilaa, sovelletaan tällaiselle siirtojärjestelmän komponentille taulukoissa 3, 4 ja 5 annettuja tärkeysluokan 3 fyysisen suojaamisen vaatimuksia. Teleyrityksen on huolehdittava myös siitä, että tärkeysluokittelun ulkopuolelle jäävät viestintäverkon tai -palvelun komponentit on suojattu fyysisesti siten, että asiaankuulumattomat eivät pääse niihin helposti käsiksi.
17 (23) Yleisen viestintäverkon ja -palvelun laitetilojen kulunvalvonnan vaatimukset esitetään taulukossa 3. Taulukko 3: Laitetilojen kulunvalvonta Laitetilan tärkeysluokka 1) Vaatimukset 1 Tila on varustettava kulunvalvontajärjestelmällä, jossa kulkuoikeudet voidaan määritellä yksilöllisen sähköisen avausvälineen tarkkuudella ja jossa jokainen kulkutapahtuma rekisteröidään. Henkilökunnan ja alihankkijoiden tunnistettavuus on järjestettävä kuvallisella henkilökortilla tai kulkuluvalla ja virallisella henkilötodistuksella. Vierailijat on rekisteröitävä ja vierailijoiden kulku tilassa tulee olla valvottua. Tila on varustettava tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä. Tila on varustettava automaattisella rikosilmoitusjärjestelmällä, jolla havaitaan tilan ulkopuolelta tapahtuva tunkeutuminen tilaan. 2 Tila on varustettava kulunvalvontajärjestelmällä, jossa kulkuoikeudet voidaan määritellä yksilöllisen sähköisen avausvälineen tarkkuudella ja jossa jokainen kulkutapahtuma rekisteröidään. Henkilökunnan ja alihankkijoiden tunnistettavuus on järjestettävä kuvallisella henkilökortilla tai kulkuluvalla ja virallisella henkilötodistuksella. Vierailijat on rekisteröitävä ja vierailijoiden kulku tilassa tulee olla valvottua. Tila on varustettava automaattisella rikosilmoitusjärjestelmällä, jolla havaitaan tilan ulkopuolelta tapahtuva tunkeutuminen tilaan. 3 Kaikki tilaan johtavat ovet on lukittava avaimeen perustuvalla mekaanisella tai sähkömekaanisella lukolla. Henkilökunnan ja alihankkijoiden tunnistettavuus on järjestettävä kuvallisella henkilökortilla tai kulkuluvalla ja virallisella henkilötodistuksella. Vierailijoiden kulku tilassa tulee olla valvottua. Tilaan tapahtuneesta tunkeutumisesta on järjestettävä hälytys valvontahenkilökunnalle. 4 tai 5 Kaikki tilaan johtavat ovet on lukittava avaimeen perustuvalla mekaanisella tai sähkömekaanisella lukolla. Kaappi tai kotelo, jota asiaankuulumattomat pääsevät esteettä tai ilman apuvälineitä käsittelemään, on lukittava avaimeen perustuvalla mekaanisella tai sähkömekaanisella lukolla. 1) Laitetilan tärkeysluokka on määritelty 3 :ssä.
18 (23) Yleisen viestintäverkon ja -palvelun laitetilojen fyysisten rakenteiden vaatimukset esitetään taulukossa 4. Taulukko 4: Laitetilojen rakenne Laitetilan tärkeysluokka 1) Vaatimukset 1 Laitetilan on oltava maanalainen tai ympärysrakenteeltaan vähintään S1-luokan teräsbetonisuojan mukainen. Maanalaisen laitetilan katon ja ympärysseinien tulee olla teräsbetonista tai vastaavasta materiaalista ja päällä olevan rakennuksen sortuman kestäviä. Kaikkien tilan rakennemateriaalien on oltava pääosin palamattomasta materiaalista. Tilaan johtavien ovien rakenteen, asennuksen ja lukituksen on oltava järeillä työkaluilla tapahtuvan murron kestäviä. Laitetilassa ei saa olla ulkoikkunoita. Tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon vesivahinkojen ehkäisy. Jos tilan lattia on pohjaveden alapuolella tai vesivahinkojen mahdollisuus on muuten olemassa, tila tulee varustaa ulkopuolisesta sähkönsaannista riippumattomalla vuotovedenpoistojärjestelmällä. 2 Laitetilan katon, lattian ja ympärysseinien on oltava kiviaineesta ja siten rakennettu, ettei seinäelementtejä voida kokonaisina irrottaa tilan ulkopuolelta. Kaikkien tilan rakennemateriaalien on oltava pääosin palamattomasta materiaalista. Tilaan johtavien ovien rakenteen, asennuksen ja lukituksen on oltava tavanomaisilla käsityökaluilla tapahtuvan murron kestäviä. Jos tilassa on ulkoikkunoita, niistä ei saa nähdä sisälle. Ikkuna- ja muiden aukkojen on oltava fyysisesti suojattuja. Taajama-alueiden ulkopuolella sijaitsevissa rakennuksissa, joissa ei vakituisesti työskennellä, ei saa olla laitetiloihin johtavia ulkoikkunoita. Tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon vesivahinkojen ehkäisy. 3 Tilan katon, lattian ja seinien tulee olla betonista, tiilestä, vahvasta puuaineesta tai muusta vastaavasta aineesta ja siten rakennettu, ettei seinäelementtejä voida kokonaisina irrottaa tilan ulkopuolelta. Tilaan johtavien ovien rakenteen, asennuksen ja lukituksen on oltava tavanomaisilla käsityökaluilla tapahtuvan murron kestäviä. Alle 4 m maanpinnan yläpuolella olevien laitetilojen ikkunat on oltava fyysisesti suojattuja. Lisäksi alle 4 m maanpinnan yläpuolella olevien tilojen, joista on pääsy laitetilaan, ikkunat on oltava fyysisesti suojattuja. Taajama-alueiden ulkopuolella sijaitsevissa rakennuksissa, joissa ei vakituisesti työskennellä, ei saa olla laitetiloihin johtavia ulkoikkunoita. Tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon vesivahinkojen ehkäisy. 4 tai 5 Laitetilaan pääsy on estettävä asiaankuulumattomilta. Tilaan johtavien ovien rakenteen, asennuksen ja lukituksen on oltava ilman erityisiä työkaluja tapahtuvan murron kestäviä. Kaappi tai kotelo, jota asiaankuulumattomat pääsevät esteettä tai ilman apuvälineitä käsittelemään, on oltava ilman erityisiä työkaluja tapahtuvan murron kestäviä. 1) Laitetilan tärkeysluokka on määritelty 3 :ssä.
19 (23) Poikkeuksena taulukossa 4 esitettyihin laitetilojen rakennetta koskeviin vaatimuksiin teleyritys saa sijoittaa tärkeysluokan 1 viestintäverkon tai -palvelun komponenttia varmistavan komponentin laitetilaan, joka täyttää ympärysrakenteeltaan tärkeysluokan 2 vaatimukset. Yleisen viestintäverkon ja -palvelun laitetilan olosuhdevalvonnan vaatimukset esitetään taulukossa 5. Taulukko 5: Olosuhdehälytykset Laitetilan tärkeysluokka 1) Vaatimukset 1 tai 2 Tila on varustettava automaattisella paloilmoitusjärjestelmällä, josta saadaan hälytys valvontahenkilöstölle. Tilan lämpötilarajojen alituksista ja ylityksistä on järjestettävä hälytykset valvontahenkilöstölle. Jos tilan lattia on pohjaveden alapuolella tai vesivahinkojen mahdollisuus on muuten olemassa, tila tulee varustaa kosteushälyttimillä, joista saadaan hälytys valvontahenkilöstölle. 3 tai 4 Tilan lämpötilarajojen alituksista ja ylityksistä on järjestettävä hälytykset valvontahenkilöstölle. 1) Laitetilan tärkeysluokka on määritelty 3 :ssä. Viranomaisverkkojen laitetilojen suojaaminen on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista. 16 Siirtotiet Siirtoteiden on täytettävä vähintään taulukossa 6 esitetyt fyysisen suojaamisen vaatimukset. Siirtoteiden asennus- ja kaivutöissä tulee noudattaa standardin SFS-EN 50174-3 (vahvistettu 8.3.2004) vaatimuksia. Liityntäverkon osalta voidaan poiketa standardin vaatimista minimiasennussyvyyksistä huomioiden asennusolosuhteet, kaapelin rakenne ja sen riittävä suojaus.
20 (23) Siirtoteiden fyysisen suojaamisen vaatimukset esitetään taulukossa 6. Taulukko 6: Siirtoteiden fyysinen suojaaminen Siirtotie/laitetila Vaatimukset Kytkentäpisteet, kaapelipäätteet ja kaapelijatkokset Kytkentäpiste, kaapelipääte tai -jatkos, jota asiaankuulumattomat pääsevät esteettä tai ilman apuvälineitä käsittelemään, on suojattava kotelolla. Kotelon on oltava ilman erityisiä työkaluja tapahtuvan murron kestävä ja lukittava mekaanisesti tai sähkömekaanisesti. Kaapelikaivot Kaapelikaivo, josta on pääsy laitetilaan, on lukittava. Kaapelikaivo, jossa on kytkentäpaikkoja tai laitteita, on lukittava tai vaihtoehtoisesti kytkentäpaikat ja laitteet on lukittava. Kaapelikaivosta ei saa olla päältäpäin havaittavissa sitä, kuinka tärkeitä yhteyksiä kaivossa on. Antennimastot Antennimastot on ympäristöolosuhteet huomioiden suojattava fyysisesti murtoa, kiipeilyä ja ilkivaltaa vastaan. Kaapelit Laitetilojen ulkopuolella helposti käsiteltävissä ja näkyvissä olevat kaapelit on suojattava; tämä ei kuitenkaan koske antennimastojen kaapeleita. Viranomaisverkkojen siirtotiet on suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava viranomaisverkon tärkeysluokittelun perusteella ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty yleisistä viestintäverkoista ja -palveluista.
21 (23) Luku 5 Muut säännökset 17 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä määräys tulee voimaan 14 päivänä toukokuuta 2012 ja on voimassa toistaiseksi. Määräyksellä kumotaan 14 päivänä helmikuuta 2008 annettu Viestintäviraston määräys 54/2008 M viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta. Teleyrityksen on määriteltävä ja dokumentoitava ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden viestintäverkon tai -palvelun komponenttien ja laitetilojen tärkeysluokittelu tämän määräyksen mukaisesti viimeistään 31.12.2012. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden tai rakenteilla olleiden 1 ja 2 tärkeysluokan viestintäverkon tai -palvelun komponenttien laitetilojen jäähdytysjärjestelmien on täytettävä tämän määräyksen 6 vaatimukset viimeistään 31.12.2013. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden tai rakenteilla olleiden matkaviestinverkkojen peruspeiton tukiasemien ja niiden siirtojärjestelmien varateholähteiden ja tasasuuntaajien on täytettävä tämän määräyksen 7 :n tehonsyötön varmistusvaatimukset seuraavasti: taulukon 2 tärkeysluokalle 5 vaatiman varateholähteen 3 tunnin ja taulukon 2 alaviitteen 6 vaatiman 4 tunnin varmistusajan osalta viimeistään 31.12.2017 ja taulukon 2 alaviitteen 6 vaatiman varateholähteen 2 tunnin varmistusajan osalta viimeistään 31.12.2014 ja taulukon 2 alaviitteen 6 vaatiman varateholähteen 15 minuutin varmistusajan osalta viimeistään 31.12.2012.
22 (23) Siihen asti kyseisten tukiasemien ja niiden siirtojärjestelmien varateholähteiden ja tasasuuntaajien on täytettävä vähintään määräyksen Viestintävirasto 54/2008 M varmistusvaatimukset. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden tai rakenteilla olleiden tärkeysluokkien 1 ja 2 siirtojärjestelmän komponenttien on täytettävä tämän määräyksen 7 :n tehonsyötön varmistusvaatimukset 31.12.2013 mennessä. Siihen asti kyseisten siirtojärjestelmien komponenttien on täytettävä vähintään määräyksen Viestintävirasto 54/2008 M tehonsyötön varmistusvaatimukset. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden tai rakenteilla olleiden laitetilojen siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus on toteutettava määräyksen 13 mukaisella kojevastakkeella viimeistään 31.12.2013. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden tai rakenteilla olleiden laitetilojen kulunvalvonnan on täytettävä tämän määräyksen vaatimukset viimeistään 31.12.2014. Siihen asti kyseisten laitetilojen on täytettävä vähintään määräyksen Viestintävirasto 54 /2008 M vaatimukset. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneisiin laitetiloihin sovelletaan laitetilojen suunnittelu- ja rakentamisaikana voimassa olleiden määräysten laitetilojen rakennetta koskevia vaatimuksia. Jos ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneeseen laitetilaan sijoitettuja viestintäverkon tai -palvelun komponentteja muutetaan määräyksen voimaantultua siten, että laitetilan tärkeysluokka muuttuu aiempaa tärkeämmäksi, on laitetilan kuitenkin täytettävä tämän määräyksen vaatimukset myös laitetilan rakenteen osalta. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa valmistuneiden tai rakenteilla olleiden kaapelitelevisioverkkojen on täytettävä tämän määräyksen vaatimukset viimeistään 31.12.2012.
23 (23) 18 Tiedonsaanti ja julkaiseminen Tämä määräys on julkaistu Viestintäviraston määräyskokoelmassa ja se on saatavissa Viestintäviraston asiakaspalvelusta: Käyntiosoite Itämerenkatu 3 A, HELSINKI Postiosoite PL 313, 00181 HELSINKI Puhelin 09 69661 Telekopio 09 6966 410 WWW-sivusto http://www.ficora.fi/ Y-tunnus 0709019-2 Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Johtaja Timo Lehtimäki