Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 Lähes 2,6 miljoonaa yöpymistä vuonna 2 Helsingin rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymismäärät nousivat viime vuonna yli 2,58 miljoonaan yöpymiseen. Lisäystä edellisvuoteen oli noin 18. yöpymistä (+7,5 %). Vuonna 1999 Helsingin kokonaisyöpymismäärä oli 2,4 miljoonaa ja vuonna 1998 2,27 miljoonaa. Yöpymismäärät ylittivät edellisvuoden luvut vuoden kaikkina kuukausina (kts. kuvio 1). Erityisen voimakasta kasvu oli keväällä maalistoukokuussa ja loppukesällä ja syksyllä (elo-lokakuu). Korkeimmillaan yöpymiset olivat elokuussa, jolloin yhden kuukauden yöpymiset ylittivät ensi kertaa 3. (313.) rajan. Ulkomaalaisyöpymisten osuus elokuussa yli 7 % Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyistä yöpymisistä tuli vuonna 2 ulkomailta 57,4 %. Kotimaan yöpymisten kuukausivaihtelu oli melko pieni ja sadan tuhannen yöpymisen raja ylitettiin touko- ja marraskuussa. Alkuvuodesta (tammi-huhtikuu) kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset olivat suunnilleen yhtä suuret. kausina (touko-syyskuu) ulkomaalaisyöpymiset kasvoivat voimakkaasti kotimaasta tulleiden matkailijoiden yöpymislukujen pysyessä talvikuukausien tasolla. Kesä-elokuussa runsaat 2/3 (67,7 %) yöpymisistä tulikin ulkomailta. Ainoastaan helmi-maalisuussa ja marraskuussa kotimaan yöpymiset olivat Helsingissä enemmistönä (kts. kuvio 2). Kesän (touko-syyskuu) yöpymismäärät nousivat runsaalla 1. yöpymisellä ylittäen 1,3 miljoonan yöpymisen rajan. Talvikauden (loka-huhtikuu) yöpymisluvut olivat lähes yhtä suuret (1,25 miljoonaa) ja kasvua edellistalveen oli 97. yöpymistä. Prosentuaalisesti yöpymisten kasvu edelliskaudesta oli sekä kesällä että talvella täsmälleen yhtä suuri eli 8,4 %. 35 3 25 2 15 1 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 KUVIO 1. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä v. 1998-2 1998 1999 2 KUVIO 2. Suomalais- ja ulkomaalaisyöpymiset kuukausittain Helsingissä vuonna 2 suomalaisyöpymiset ulkomaalaisyöpymiset TAULUKKO 1. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä v. 1996-2 ja osuus koko maan yöpymisistä yöpymiset osuus koko maan yöpymisistä muutos abs. edellisestä vuodesta muutos % edellisestä vuodesta v. 1996 2 47 985 14,6 % 133 179 7, % v. 1997 2 224 931 14,9 % 176 946 8,6 % v. 1998 2 267 518 14,8 % 42 587 1,9 % v. 1999 2 43 635 15,4 % 136 117 6, % v. 2 2 583 692 16,2 % 18 57 7,5 % Kesä 1997 (touko-syys) 1 148 929 14, % 11 61 9,7 % Kesä 1998 (touko-syys) 1 147 86 13,8 % -1 843 -,2 % Kesä 1999 (touko-syys) 1 27 152 14,4 % 6 66 5,2 % Kesä 2 (touko-syys) 1 38 438 15,4 % 11 286 8,4 % Talvi 1996-97 (loka-huhti) 1 59 649 16,2 % 123 811 13,2 % Talvi 1997-98 (loka-huhti) 1 97 29 15,8 % 37 56 3,5 % Talvi 1998-99 (loka-huhti) 1 155 123 16,2 % 57 914 5,3 % Talvi 1999- (loka-huhti) 1 251 936 17, % 96 813 8,4 %
Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 2 Helsingin markkinaosuus kasvussa 2 KUVIO 3. Ulkomaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä asuinmaittain v. 1999 ja 2 sekä osuus koko maan yöpymisistä v. 2 7, % Helsingin osuus koko maan vuotuisista yöpymisluvuista nousi vuonna 2 kaikkien aikojen ennätykseen eli 16,2 %: iin. Sekä kesän (15,4 %) että talven (17, %) osuudet koko maan yöpymisistä nous ivat edelleen edellisvuosiin verrattuna. Markkinaosuus oli suurimmillaan Yhdysvalloista tulleiden kohdalla, sillä lähes 6 % koko Suomen amerikkalaisyöpymisistä kirjattiin vuonna 2 Helsingissä. Japanista tulleiden kohdalla Helsingin markkinaosuus oli 54 % (kts. kuvio 3). 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Iso-Britannia Ruotsi Venäjä USA Saksa Japani Italia Norja v. 1999 v. 2 markkinaosuus v. 2 Ranska Tanska Alankomaat Espanja Viro Sveitsi 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Ulkomaalaisyöpymisten kasvu yli 1 % Vuonna 2 yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät 7,5 %:lla (+18.) vuodesta 1999. Tästä ulkomaalaisyöpymisten kasvu oli 1,1 % (+ 138.) kotimaasta tulleiden yöpymisten lisääntyessä 4,1 %:lla (+ 42.). Ulkomaalaisista brittiyöpymisiä kertyi eniten. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista tulleet. Yöpymisten kasvu Ruotsin kohdalla oli erityisen suuri, mutta myös Iso-Britanniasta ja Venäjältä kirjattiin merkittäviä kasvulukuja. Myös Yhdysvalloista tulleiden yöpymiset lisääntyivät selvästi edellisvuodesta. Muita merkittäviä kasvumarkkinoita olivat Viro, Norja, Etelä-Korea, Espanja, Intia ja Itävalta. Eniten yöpymiset vähenivät Ranskasta, Portugalista ja Kreikasta tulleiden matkailijoiden kohdalla. Sekä kotimaiset että ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Helsingissä muuta maata nopeammin. Erity isesti Ruotsin markkinoilla Helsinki pystyi kasvattamaan osuuttaan. Sen sijaan britti ja venäläisyöpymiset kasvoivat koko maassa keskimäärin vieläkin nopeammin kuin Helsingissä (kts. taulukko 2). TAULUKKO 2. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä ja %-muutos edellisestä vuodesta Helsingissä ja koko maassa HELSINKI KOKO MAA I-XII/1999 I-XII/2 Muutos 99>, % Muutos 99>, % Yhteensä 2 43 635 2 583 692 7,5 % 2,2 % Ulkomaat 1 362 966 1 5 869 1,1 % 7,2 % Suomi 1 4 669 1 82 823 4,1 %,6 % Iso-Britannia 159 882 178 214 11,5 % 12,9 % Ruotsi 124 938 144 167 15,4 % 9,6 % Venäjä 125 633 138 454 1,2 % 14,7 % USA 124 546 132 978 6,8 %,6 % Saksa 117 624 115 28-2,1 % -1,9 % Japani 73 769 76 172 3,3 % 9,1 % Italia 57 554 61 2 6,3 % -,2 % Norja 4 847 45 423 11,2 % 3, % Ranska 49 37 45 93-8,7 % -,7 % Tanska 38 95 42 4 7,8 % -1,6 % Alankomaat 41 24 4 989 -,6 % -,1 % Espanja 32 727 36 621 11,9 % 11,4 % Viro 31 76 36 115 16,2 % 21,6 % Sveitsi 24 497 26 878 9,7 % -1,2 % Kiina 15 86 17 23 14,2 % 25,7 % Belgia 16 939 15 722-7,2 % -11,5 % Itävalta 11 915 15 381 29,1 % 18,7 % Puola 1 487 12 939 23,4 % 3,3 % Kanada 13 76 11 359-13,1 % -9,3 % Kreikka 13 149 11 19-15,5 % -8,1 % Etelä-Korea 6 522 1 655 63,4 % 42, % Australia 11 581 1 38-13,3 % -2,2 % Latvia 9 325 9 869 5,8 % 5,1 % Unkari 9 944 9 817-1,3 % -3,9 % Irlanti 8 143 8 662 6,4 % 6, % Tšekki 5 472 8 6 47,3 % 1,3 % Intia 4 582 8 54 75,8 % 55,1 % Israel 6 942 7 47 7,6 % 25,8 % Portugali 8 75 6 14-29,5 % -29,1 % Liettua 5 394 5 189-3,8 % 4,2 % Turkki 5 368 4 785-1,9 % -4, % Islanti 3 415 3 698 8,3 % 6,5 % Brasilia 3 592 3 36-15,5 % -21,2 % Taiwan 4 163 2 839-31,8 % -18,1 % Uusi-Seelanti 3 196 1 988-37,8 % -29,9 % Muut maat 143 317 197 313 37,7 % 27,8 %
Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 3 Majoituskapasiteetti kasvoi Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuoden 1999 lopussa 13.318 vuodepaikkaa. ssa vuonna 2 kapasiteetti oli noussut jo 14.58 vuodepaikkaan. Huoneiden määrä kasvoi vuoden 2 aikana lähes 4: lla. Huonemäärä oli joulukuussa 1999 7.32 ja joulukuussa 2 7.411. Huonekäyttöaste lähes 68 % Majoituskapasiteetin kasvusta huolimatta Helsingin majoitusliikkeiden huonekäyttöaste on säilynyt korkeana. Vuonna 2 käyttöaste oli keskimäärin 67,7 %. Vuonna 1999 käyttöaste oli 66,3 %. ssa vuonna 2 käyttöaste kävi kaikkien aikojen ennätyksessä ollen 83,4 %. Myös Helsingin matkailun perinteisesti hiljaisimpana kuukautena eli joulukuussa huonekäyttöaste pysytteli 5 %:n yläpuolella. keskihinta, EUR KUVIO 4. Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisen keskihinta (EUR) ja EUR huonekäyttöaste, I/1999-XII/2 % 8, 9, keskihinta käyttöaste % 75, 85, 7, 8, 65, 75, 6, 7, 55, 65, 5, 6, 45, 55, 4, 5, 35, 45, 3, 4, I/1999 III/1999 V/1999 VII/1999 IX/1999 XI/1999 I/2 III/2 V/2 VII/2 IX/2 XI/2 = talvi (loka-huhtikuu) = kesä (touko-syyskuu) käyttöaste-% Yöpymisen keskihinta oli Helsingissä vuonna 2 FIM 384 / EUR 64,6. Edellisenä vuonna vastaava luku oli FIM 378 / EUR 63,5. Keskihinta oli vuonna 2 korkeimmillaan lokamarraskuussa (FIM 437-442 / EUR 73,5-74,4) ja alhaisimmillaan heinäkuussa (FIM 254 / EUR 42,7). Majoitusmyynnin arvo ylitti vuonna 1999 ensi kerran 9 miljoonan markan (EUR 152 milj.) rajan ja vuonna 2 lähestyttiin jo miljardin markan rajapyykkiä (99 milj. mk / EUR 167 milj.). Myynnin arvo oli korkein elokuussa (116 milj. mk / EUR 19,5 milj.) ja alhaisin joulukuussa (6 milj. mk / EUR 1,1 milj.) (kts. kuvio 4). 2 18 16 14 12 1 8 6 4 KUVIO 5. Kokonaisyöpymiset matkan tarkoituksen mukaan, I/1997- XII/2 Vapaa-aika Ammattiin liittyvät Työajan matkailu kääntynyt jälleen nousuun 2 Vuosina 1998 ja 1999 vapaa-ajan matkailu lisääntyi Helsingissä voimakkaasti. Vuonna 2 Helsingin majoitusliikkeissä kirjattiin kuitenkin jälleen selvää työajan matkailun kasvua (+7,7 %, +11. yöpymistä). Myös vapaa-ajan matkailu oli edelleen kasvussa (3,3 %, + 28. yöpymistä). Vuonna 2 yöpymiset jakautuivat Helsingin majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen mukaan seuraavasti: vapaa-aika 39 %, työaika 52 %, muu 9 %. Kotimaan matkailussa vapaa-ajan yöpymiset vähenivät hieman edellisvuodesta (-,9 %, -4.4) työajan yöpymisten kasvaessa yli 5. yöpymisellä (+9,3 %). Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät yhtä paljon sekä työajan että vapaa-ajan matkailussa (kts. kuvio 5). I/1997 IV/1997 VII/1997 X/1997 I/1998 IV/1998 VII/1988 X/1998 I/1999 IV/1999 = talvi (loka-huhtikuu) = kesä (touko-syyskuu) Kansainvälisissä kongresseissa uusi ennätys VII/1999 Helsingissä järjestettiin vuonna 2 ennätysmäärä (18 kpl) kansainvälisiä kongresseja. Vuoden 1999 vastaava luku oli 92 kpl. Kongresseissa kirjattiin 3.26 osallistujaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 1999 (31.7). Helsingin osuus koko Suomen kongresseista oli 4 % ja kongressivieraista 51 %. UIA-tilaston (Union of International Associations) mukaan Helsinki oli vuonna 1999 maailman 11. suosituin kongressikaupunki. Vastaava ICCA:n (International Congress and Convention Association) tilasto sijoitti Helsingin 5. sijalle. X/1999 I/2 IV/2 VII/2 X/2
Helsingin matkailun tunnuslukuja kehitys - Helsinki vuonna Tourism 2 Statistics 12 / 2 4 Yli 1 miljoonaa lentomatkustajaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla rikottiin vuonna 2 1 miljoonan matkustajan haamuraja kasvun ollessa 4,7 % vuodesta 1999. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä oli yli 6.964.5 matkustajaa (+ 3,1 %). Kotimaan liikenne kasvoi vielä voimakkaammin (+ 8,6 %) ja vuotuinen matkustajamäärä ylitti ensimmäisen kerran 3 miljoonan matkustajan (3.38.3) rajan. Kansainvälinen liikenne oli huipussaan kesäkuussa (65.5 matkustajaa) ja kotimaan liikenne vilkkaimmillaan (317.9 matkustajaa) maaliskuussa (kts. kuvio 6). Laivaliikenne Helsinkiin lisääntynyt kaikista maista KUVIO 6. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne v. 2 7 6 5 Kansainvälinen Kotimaa 4 3 2 1 KUVIO 7. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri maiden välillä vuonna 2 Matkustajaliikenne Helsingin satamissa (saapuneet ja lähteneet matkustajat) lisääntyi 2 %: lla edellisvuodesta. Saapuneiden laivamatkustajien määrä lisääntyi eniten Viron liikenteessä (+1,5 %) Ruotsin liikenteen kasvun ollessa +,8 %. Kaikkiaan Helsingin satamien ja ulkomaiden välisessä laivaliikenteessä kirjattiin 9.251. matkustajaa. Yli 2/3 matkustajista kulki Viron liikenteessä (6.227.) ja 29 % (2.691.) Ruotsin liikenteessä (kts. kuvio 7). Viro 68 % Venäjä 1 % Ruotsi 29 % Saksa 2 % Helsinki Euroopan kolmanneksi suosituin risteilysatama Helsinki oli vuonna 2 Cruise Europe News-lehden mukaan Euroopan kolmanneksi suosituin risteilysatama Lissabonin ja Pietarin jälkeen. Helsinkiin tehtiin kaikkiaan 24 risteilyvierailua (168 vuonna 1999). Lissabonissa loistoristeilijät pistäytyivät 237 ja Pietarissa 233 kertaa. Neljänneksi vilkkain kohde oli Tukholma 18 vierailullaan. Kulttuurikaupunkivuosi tunnettiin Kulttuurivuoden tapahtumissa oli noin 5,2 miljoonaa kävijää. Kaikkiaan noin 1,3 miljoonaa ihmistä (runsaat 7. pääkaupunkiseudulta, yli 5. muualta Suomesta, useita kymmeniä tuhansia ulkomailta) osallistui tapahtumiin. Kävijät osallistuivat keskimäärin neljään tapahtumaan. Helsinki oli Euroopan kulttuurikaupunkina hyvin esillä kansainvälisessä mediassa. Kaikkiaan kulttuurikaupunkisäätiön henkilökunta palveli Helsingissä vuosina 1999-2 noin 55 ulkomaista toimittajaa yli 3 erimaasta. Eniten yksittäisiä toimittajia ja toimittajaryhmiä kävi Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä, Norjasta, Venäjältä, Belgiasta ja Iso-Britanniasta. Euroopan ulkopuolelta kävijöitä oli etenkin Japanista ja Yhdysvalloista. Kansainvälinen kontaktipinta kasvoi myös ulkomaisten promootiotilaisuuksien, messujen yms. avulla. Niissä tavoitettiin noin 25 matkailutoimittajaa ja matkanjärjestäjää. Kulttuurivuoden yksi päätavoitteista eli Helsingin nostaminen kansainväliseen tietoisuuteen vireänä kulttuurin ja osaamisen tyyssijana, toteutui ulkomaisen median osalta erittäin hyvin. Sekä kulttuurivuosi että Helsinki kaupunkina saivat laajaa kansainvälistä julkisuutta, joka oli valtaosin myönteistä. Monet ulkomaisista toimittajista pitivät Helsingin tiedotustoimintaa kaikista vuoden 2 kulttuurikaupungeista tehokkaimpana. MEKin teettämässä rajaliikennetutk i- muksessa kysyttiin Suomeen saapuneilta ulkomaisilta matkailijoilta heidän tietoisuuttaan siitä, että Helsinki oli vuonna 2 yksi Euroopan kulttuurikaupungeista. Kesällä 2 (kesä-syyskuussa) tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan laskea, että matkailijamäärissä mitattuna Ruotsissa asuvat olivat asiasta parhaiten tietoisia. Suhteellisesti parhaiten kulttuurikaupunkivuodesta olivat tietoisia seuraavista maista tulleet: Espanja, Ruotsi, Viro, Iso-Britannia ja USA. Noin 3/4 niistä, joilta asiaa kysyttiin, ilmoitti näistä maista tulleiden kohdalla tietäneensä asiasta. Matkapäätökseen kulttuurikaupunkivuosi vaikutti määrällisesti eniten virolaisten ja venäläisten kohdalla.
Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 5 Matkailutoimiston kävijämäärä kasvoi voimakkaasti Helsingin kaupungin matkailutoimiston asiakaspalvelun (Pohjois-esplanadi 19) kävijämäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana miltei kolminkertaistuneet. Vuonna 2 kasvua oli 14 % ja kaikkiaan asiakaspalvelussa kävi vuoden aikana 32.879 asiakasta. Matkailutoimiston kaikkien aikojen päiväkohtainen kävijäennätys meni rikki Helsingin 45 - vuotissyntymäpäivänä 12. kesäkuuta. Päivän aikana palveltiin 2.861 henkilöä. ssa puolestaan tehtiin matkailutoimiston kaikkien aikojen kuukausikävijäennätys: 6.47 palveltua asiakasta (kts. kuvio 8). Lisäksi neuvontaa annettiin puhelimitse 26 815 asiakkaalle sekä kirjeitse, sähköpostitse tai faksilla 4.714 asiakkaalle. Matkailutoimiston Helsinki Help - turistineuvojat opastivat kesä - elokuussa keskustan kaduilla partioidessaan 13. asiakasta. Kaiken kaikkiaan matkailutoimisto palveli vuonna 2 yli 464. Helsinki-tietoa tarvinnutta asiakasta. Kohteiden kävijämäärissä uusia ennätyksiä Helsingin useimpien käyntikohteiden kävijämäärät nousivat vuonna 2 edellisvuoteen verrattuna. Linnanmäki oli edelleen suosituin kohde kävijämäärän kasvaessa noin 38.:lla edellisvuodesta. Myös Suomenlinnan suosio jatkoi kasvuaan (+ 27.) ja Temppeliaukion kirkossa kirjattiin jo lähes puoli miljoonaa kävijää (+ 5.). Ateneumin Taidemuseo onnistui vetovoimaisten näyttelyjensä avulla kaksinkertaistamaan vierailijamääränsä ja Helsingin Tuomiokirkon kryptan mielenkiintoinen näyttely sekä kirkon ympärivuorokautinen aukiolo moninkertaisti siellä käyneiden määrän. Kulttuurikaupunkivuoden lukuisat tapahtumat ja näyttelyt heijastuivat myönteisesti useimpien kohteiden kävijämäärissä (kts. taulukko 3). 7 6 5 4 3 2 1 KUVIO 8. Helsingin matkailutoimiston asiakaspalvelun kävijämäärät v. 1999 ja 2 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu 1999 2 TAULUKKO 3. Kävijämäärät Helsingin tärkeimmissä käyntikohteissa vuonna 1999 ja 2 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu v. 1999 v. 2 Muutos, % Linnanmäen huvipuisto 1 17 549 1 55 532 3,7 % Suomenlinna 644 664 671 85 4,2 % Korkeasaaren eläintarha 555 318 557 697,4 % Temppeliaukion kirkko 444 678 495 12 11,3 % Helsingin Ortodoksinen Srk / Uspenskin katedraali 45 3 45 4, % Helsingin Juhlaviikot 319 935 321 872,6 % Nykytaiteen Museo Kiasma 328 627 263 8-2, % Ateneumin taidemuseo 124 581 249 967 1,6 % Casino RAY 214 7 229 4 6,7 % Helsingin Tuomiokirkko 168 681 216 917 28,6 % Postimuseo 195 14 169 475-13,2 % Helsingin kaupungin taidemuseo / Tennispalatsi 13 327 147 236 13, % Senaatintorin lumikirkko.. 125 7 Linnanmäen museo 143 836 117 64-18,2 % Helsingin kaupungin talvipuutarha 81 542 114 317 4,2 % Suomen Kansallismuseo (suljettu alkuvuoden).. 114 199 Helsingin Tuomiokirkon krypta 21 447 15 494 391,9 % Luonnontieteellinen Museo (Eläinmuseo) 75 92 83 927 1,5 % Taideteollisuusmuseo 87 46 59 114-32,1 % Helsingin yliopiston kasvitiet. puutarha 6 925 58 226-4,4 % Amos Andersonin Taidemuseo 33 43 52 42 56,8 % Seurasaaren Ulkomuseo 6 193 51 683-14,1 % Helsingin Kaupungin Taidemuseo/Meilahti 2 287 39 457 94,5 % Olympiastadion 36 655 35 66-2,9 % Sinebrychoffin Taidemuseo 18 656 29 37 55,6 % Sukellusvene Vesikko/Sotamuseo 29 136 25 11-13,8 % Suomen Rakennustaiteen Museo 27 24 6-8,9 % Finlandia-talo/ infoshop 23 748 24 33 2,5 % Sotamuseo 11 531 24 153 19,5 % Urho Kekkosen Museo Tamminiemi 2 35 22 956 14,6 % Suomen Valokuvataiteen Museo 8 623 21 137 145,1 % Suomen Urheilumuseo 2 147 2 453 1,5 % Helsingin kaupungin matkailu- Helsinki City Tourist & ja kongressitoimisto Convention Bureau Lähteet: Sources: Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, P.O. Box 1 Tilastokeskus Statistics Finland FIN-99 Helsingin kaupunki FIN-99 City of Helsinki Merenkulkuhallitus Finnish Maritime Administration p. (9)169 3757, faksi (9)169 3839 tel. (9)169 3757, fax (9)169 3839 Ilmailulaitos Civil Aviation Administration E-mail: tourist.info@hel.fi E-mail: tourist.info@hel.fi Tuomas Santasalo Ky Tuomas Santasalo Ltd. www.hel.fi/tourism www.hel.fi/tourism