unite for children VUOSIKERTOMUS
2 Suomen UNICEF unite for children Avainlukuja 2009 Varainhankinta Keräykset Myynti Tilitys UNICEFin työhön 14,9 milj. euroa 13,5 milj. euroa 1,4 milj. euroa 11,0 milj. euroa Sisältö Pääsihteeriltä 3 UNICEF lyhyesti 4 UNICEFin rakenne 5 Vuosituhattavoitteet ja UNICEFin prioriteetit 5 UNICEFin ohjelmien rahoitus 6 Suomen UNICEFin omat ohjelmat 7 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 10 Varainhankinta 10 Keräystoiminta 11 Tuotemyynti 11 Yritysyhteistyö 11 Muut tulonlähteet 12 Vaikuttamista ja viestintää lapsen parhaaksi 12 Viestintä 15 Hallinto 16 Tulevaisuuden näkymät 17 tuloslaskelma 18 Tase 20 Tilinpäätöksen liitetiedot 21 Tilintarkastuskertomus 24 Avainluvut 25 Tunnusluvut 26 Kehityslukuja 26 UNICEFin kansainvälinen johtokunta 26 Vapaaehtoiset 27 Paikallisryhmät ja puheenjohtajat 27 Toimistovapaaehtoiset 27 2 Global Movement Finland (GMF) Global Movement Finland on yhteiskuntaelämän eri alojen ja erityisesti yritysmaailman vaikuttajista koottu tukiryhmä, joka perustettiin YK:n yleiskokouksen lapsiasiain erityisistuntoa (2002) pohjustaneen Global Movement for Children -kampanjan yhteydessä vuonna 2000. Ryhmä tuki ensin Maailman tytöt kouluun kampanjaa vuosina 2001 2005 ja on tukenut vuodesta 2006 globaalia Lapset ja AIDS -kampanjaa. Ryhmä kokoontui neljä (4) kertaa. Kokoonpano 31.12.2009 Andersson Robert, Nokia Oyj, varatoimitusjohtaja Arajärvi Pentti, tohtori Holkeri Harri, valtioneuvos Honkala Matti, vuorineuvos (pj) Kalpala Asmo, Tapiola-ryhmä, toimitusjohtaja Lappalainen Timo, toimitusjohtaja, Orion Oyj Niemi Hannele, Helsingin yliopisto, vararehtori Nurminen Juha, John Nurminen Oy, hallituksen puheenjohtaja Packalén Matti, diplomi-insinööri Selänniemi Tom, Oy Aurinkomatkat-Suntours Ltd, varatoimitusjohtaja Stenius Marianne, Svenska Handelshögskolan, rehtori Thors Astrid, ministeri, kansanedustaja Tuomas Kerttu, henkilöstöjohtaja, Kone Oyj Vainio Kari, Senior Advisor Hyvän tahdon lähettiläät Yhdistyksellä on ollut Hyvän tahdon lähettiläitä jo yli 20 vuoden ajan. Lähettiläiksi kutsutaan eri taiteen alojen edustajia, pääasiassa esiintyviä taiteilijoita, jotka tukevat esiintymisillään UNICEFin työtä maailman lasten hyväksi. Ahvo Eija, näyttelijä, laulaja Haavisto Susanna, näyttelijä, laulaja Hanski Anna, laulaja Kalaoja Katri Helena, laulaja Kaunisto Rainer, nukketaiteilija, näyttelijä Laukkanen Juha, nukkenäyttelijä Linnankivi Jyrki, muusikko Nuotio Eppu, näyttelijä, kirjailija Rantala Iiro, muusikko Rejström Micke, näyttelijä, jonglööri Smith Axl, juontaja, muusikko Uotinen Jorma, tanssitaiteilija Vilpas Eija, näyttelijä
Vuosikertomus 2009 3 Pääsihteeriltä Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi 2009 nosti lapsen oikeudet laajasti esiin kaikkialla maailmassa. Kotimaassa olimme yksi juhlavuoden keskeisimmistä toimijoista ja osallistuimme monipuolisesti yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Lapsen oikeudet olivat myös näkyvimpiä aiheita mediassa loppuvuoden aikana. Varainhankintamme jatkui huippuvuoden 2008 tasolla, vaikka ennakoimme alenevaa kehitystä talouskasvun taittumisen myötä. Yhdentoista miljoonan euron nettotuotosta pääosa ohjattiin UNICEFin lastenrahastoon pitkäkestoisten ohjelmien rahoitukseen. Edellisvuosista poiketen vuonna 2009 ei tapahtunut äkillisiä suurkatastrofeja. Kuukausilahjoittajien määrä kasvoi vakaasti ja nousi 55 000:een. Tämä lahjoittamisen muoto tuotti 47 % kokonaistuotosta. Kertalahjoitukset lastenrahastoon ja omiin nimikko-ohjelmiin pysyivät edellisvuoden tasolla. Koulukampanjan taloudellinen kokonaistuotto aleni, samoin tuotemyynti yrityksille. Myönteistä oli muun yhteistyön laajeneminen yritysten kanssa, mikä johti tuoton selkeään kasvuun. UNICEFin paikallisryhmät järjestivät perinteiseen tapaan kaksi valtakunnallista päätapahtumaa, Janopäiväkeräyksen keväällä ja joulumyynnin marras-joulukuussa. Lisäksi ryhmät osallistuivat suurimmilla paikkakunnilla laajasti julkisuutta saaneen Ole hetken äiti -kampanjan toteutukseen. Raasepori otti syntymävuotenaan rohkeasti vastaan UNICEF-kumppanuuden ja edisti monipuolisella tapahtumakirjolla UNICEFin työn tunnetuksi tekemistä ja varainhankintaa. Kumppanuusvuoden taloudellinen tuotto oli ennätyksellinen kaupungin asukasmäärään verrattuna. Järjestöjen ja Yleisradion yhteisen Ylen Hyvä Säätiön varainhankintakampanjan tuloksen taantuminen oli pettymys. Kampanjan osana testattu bingo-peli ei vedonnut yleisöön. Nenäpäivän nimellä kulkevan kampanjan sisältöä ollaan uudistamassa. Odotamme vuodelta 2010 vakaan kehityksen jatkumista. Alkuvuoden tulokset vahvistavat näitä odotuksia. Näyttää siltä, että erityisesti yksityiset ihmiset kokevat vastuuta kehitysmaiden lapsista myös taloudellisesti tiukempina aikoina. Kiitän lämpimästi kaikkia vapaaehtoisiamme, tukijoita ja yhteistyökumppaneita sekä henkilöstöä tärkeästä panoksesta maailman lasten hyväksi. Pentti Kotoaro pääsihteeri
4 Suomen UNICEF UNICEF lyhyesti UNICEF, maailman suurin lastenjärjestö, on puolustanut lasten oikeuksia jo 60 vuoden ajan. Toisen maailmansodan jälkeen autoimme Euroopan lapsia, tänä päivänä lapset kaikkialla maailmassa tarvitsevat meitä. Teemme työtä yli 150 kehitysmaassa ja 36 teollisuusmaassa. Työmme perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Jokaisella lapsella on samat oikeudet ja UNICEFin tehtävä on varmistaa, että oikeudet toteutuvat. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään katsomatta. Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja. Se on sisällöltään laaja, ja velvoittaa muista ihmisoikeusasiakirjoista poiketen valtioita myös tiedottamaan sopimuksesta. Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle maat raportoivat lasten oikeuksien tilanteestaan. Suomessa Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus tuli voimaan 1991. UNICEFin pääkonttori on New Yorkissa. 126 maatoimiston työtä ohjaa 7 aluetoimistoa. Kansallisten UNICEF-komiteoiden työtä ohjaa ja tukee Genevessä toimiva UNICEFin Private Fundraising and Partnerships (PFP) -yksikkö. UNICEF on YK:n erityisjärjestö, jonka työtä ohjaa maiden hallitusten edustajista vuorotteluperiaatteella koottu johtokunta. Kansalliset komiteat toimivat UNICEFin valtuuttamana teollisuusmaissa. Komiteoita oli 36 vuonna 2009. Rekisteröitynä yhdistyksenä toimiva Suomen UNICEF on perustettu vuonna 1967. SUOMEN UNICEFin missio SUOMEN UNICEFin visio Suomen UNICEFin arvot Lapsen oikeutena on syntyä ja kasvaa turvallisissa olosuhteissa. Hänen terveytensä on turvattava, koulunkäyntinsä taattava ja häntä on suojeltava hyväksikäytöltä, väkivallalta ja syrjinnältä. UNICEF työskentelee näiden oikeuksien toteuttamiseksi. UNICEF on sitoutunut kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten suojeluun äärimmäisen köyhyyden, sotien, luonnonmullistusten ja hyväksikäytön uhrien auttamiseen. UNICEF uskoo, että lasten henkiinjääminen, suojelu ja hyvinvointi ovat välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa. UNICEF haluaa saada jokaisen aikuisen ja lapsen rakentamaan kanssaan maailmaa, jossa lapsen oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään toteutuu. Tavoitteemme on toteuttaa jokaisen lapsen oikeus terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja turvaan. Toimintamme perustuu tukijoidemme ja kumppaneidemme luottamukseen. Toimintamme on avointa, tavoitteellista ja tehokasta. Tartumme asioihin pelottomasti ja intohimoisesti. Arvoperustamme lähtee siitä, että lapsi on meille tärkein ja me annamme lapsille äänen, jonka kaikki kuulevat.
Vuosikertomus 2009 5 UNICEFin rakenne Johtokunta* Valtiot Pääjohtaja Komiteoiden yhteiselin** Aluetoimistot (7) Varapääjohtajat (3) Kansalliset Komiteat (36) n Ohjelmat n Menettelytavat ja käytäntö n Tarvikkeet ja kuljetus n Hallintotoiminnot n Kentän tuki n Yksityinen varainhankinta ja kumppanuudet n Viranomais- ja muut kumppanuudet n Viestintä n Hätäapu n YK-yhteydet * UNICEFIn kansainvälinen johtokunta, 36 valtiota edustettuina rotaatio periaatteella. ** Kansallisten komiteoiden valitsema toimikunta (Standing Group), jonka puheenjohtajalla puheoikeus UNICEFin johtokunnassa. Vuosituhattavoitteet ja UNICEFin prioriteetit UNICEF toimeenpanee kehitysmaissa hallitusten kanssa sopimiaan maaohjelmia sekä ajaa lasten oikeuksia maailmanlaajuisesti. UNICEFin päämäärät ja tavoitteet sekä keskeisimmät strategiat niiden saavuttamiseksi päätetään nelivuotiskausiksi UNICEFin johtokunnassa. UNICEFin vuosien 2006 2011 suunnitelma nojaa YK:n vuosituhattavoitteisiin, jotka YK:n Millenium -huippukokous hyväksyi vuonna 2000. Tavoitteena on: puolittaa äärimmäinen köyhyys taata peruskoulutus kaikille edistää sukupuolten välistä tasaarvoa ja vahvistaa naisten asemaa vähentää lapsikuolleisuutta parantaa odottavien äitien terveydentilaa taistella hiv-aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan taata ympäristön kestävä kehitys kehittää globaaliin kumppanuuteen tähtäävää kehitystä. UNICEF keskittää voimavaransa seuraaviin prioriteettialueisiin tulevina vuosina: varhaislapsuus (terveys, ravinto, vesi ja sanitaatio myös hätätilanteissa) koulutus ja tasa-arvo (kouluvalmiudet, rakennukset, koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisy ja tässä erityisesti tytöt, opetuksen laatu) hiv-aids ja lapset (uusien tartuntojen ehkäisy, äiti-lapsi tartuntojen ehkäisy, äitien ja lasten hoito) lasten suojelu (väkivallan ja hyväksikäytön estäminen, konfliktitilanteet) lasten oikeudet (lasten oikeuksien puolestapuhuja).
6 Suomen UNICEF UNICEFin ohjelmien rahoitus Suomen UNICEFin tilitykset pääjärjestölle yhteensä 11 milj. euroa 2 3 4 1. UNICEFin lastenrahasto 75 % 2. Kansainväliset teemaohjelmat 14 % 3. Suomen UNICEFin omat ohjelmat 7 % 4. Hätäapu 4 % 1 UNICEFin toiminnan rahoitus pohjautuu kokonaan vapaaehtoisiin lahjoituksiin hallituksilta, kansainvälisiltä järjestöiltä, hallitustenvälisiltä organisaatioilta ja yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Kansalliset UNICEF-komiteat hankkivat kolmanneksen UNICEFin tuloista. Suomen ulkoministeriö tilitti suoraan pääjärjestölle vuonna 2009 yhteensä 23,6 miljoonaa euroa. Suomen UNICEFin nettotuotto oli 11,0 miljoonaa euroa UNICEFin kehitysohjelmiin. Kolme neljäsosaa siitä tilitettiin Lastenrahastoon, josta UNICEF rahoittaa avuntarvekriteerien pohjalta pitkäjänteisiä kehitysohjelmiaan, maaohjelmia. Niiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain julkaistavan State of the World s Children -raportin välityksellä. Loppuneljännes rahasta ohjataan Suomen UNICEFin omiin ohjelmiin, kansainvälisiin teemaohjelmiin sekä hätäapuun. Suomen UNICEF ottaa omissa ohjelmissaan sovitulla budjetilla määräaikaisen vastuun tietystä, rajatusta osasta UNICEFin laajaa maaohjelmaa. Suomen UNICEF myös seuraa omien ohjelmien etenemistä ja tavoitteiden toteutumista yksityiskohtaisen raportoinnin ja arviointikäyntien avulla. Suomen UNICEF pyrkii valikoimaan omat ohjelmat siten, että ne ovat yhteensopivia sekä UNICEFin ohjelma- ja rahoitusprioriteettien että yhdistyksen omien varainkeruu-, viestintä- ja vaikutustarpeiden kanssa. Kanavoimme tukemme UNICEFin pääohjelma-alueisiin, kuten varhaislapsuuden turvaamiseen, koulutukseen, lastensuojeluun, hiv-aidsin vastaiseen työhön ja maihin, joissa avuntarve on suurin. Maantieteellisesti pääasialliset kohteemme ovat Afrikka ja Aasia, mutta tuemme vuosittain ohjelmia myös Venäjällä, osana lähialueyhteistyötämme, sekä Etelä-Amerikassa. Varmistuaksemme ohjelmien kestävyydestä ja toimiaksemme UNICEFin ohjelmasyklin kanssa yhteensopivasti, tuemme valittuja ohjelmia vähintään kolmen vuoden ajan. Rauman freinetkoulun oppilaat järjestivät Janopäivänä keräyskulkueen kaupungilla. 6
Vuosikertomus 2009 7 Viisivuotias poika asuu kaakkoisessa Keniassa. Hänellä ja hänen äidillään on AIDS. He kuuluvat UNICEFin tuen piiriin. Suomen UNICEFin omat ohjelmat 2009 Varhaislapsuus: eloonjääminen ja kehitys Janopäivä ja Ylen Hyvä -kampanjoilla rahoitettu Varhaislapsuus ja puhdas vesi -ohjelma mahdollisti terveys-, vesija sanitaatiopalvelut Eritrean lapsille. Tähän mennessä on turvattu vesi- ja sanitaatiopalvelut Serhan alueella kotitalouksiin yhteensä yli 7 500 asukkaalle sekä alakouilulle rakentamalla käymälöitä sekä kaksi vedenjakelujärjestelmää. Terveydenhuollon parantumisesta hyötyi yhteensä 100 000 asukasta 100 kylässä ja yhteisöperustaisten terveysohjelmien piiriin pääsi yli 15 000 alle 5-vuotiasta lasta. Terveysohjelmien ansiosta alle 5-vuotiaiden hengitystieinfektiot, ripuli ja malaria ovat vähentyneet 25 prosenttia ja lapsikuolleisuus kahdella kolmasosalla verrattuna edellisvuoteen. Ohjelman kesto: 2006 2009. Budjetti: 970 000. Suomalaisten koulujen kanssa yhteistyössä kerättyjen varojen avulla UNICEF käynnisti Lasten Laos -ohjelman, joka keskittyy lasten ja perheiden monenlaisiin tarpeisiin, kuten terveyteen ja ravitsemukseen, veteen ja sanitaatioon sekä koulutukseen ja vammaisten lasten suojeluun. Tämä yhteisöpohjainen ohjelma pyrkii parantamaan peruspalveluiden saatavuutta noin 100 000 ihmiselle, erityisesti lapsille ja naisille 246 kylässä. Kesäkuuhun 2009 mennessä oli puhdas vesi ja sanitaatiohuolto järjestetty yhteisöihin ja kouluihin lähes 1500 taloudelle (9 000 ihmistä) ja yli 700 koululaiselle. 194 kylään perustettiin neuvolapalveluita, jotka sisälsivät lasten ja äitien rokotukset, lasten kasvun seurannan, yleisimpien lastentautien hoidon ja A-vitamiinilisien sekä suolasokeriseospussien jakamisen. Ohjelman tuella kunnostettiin 36 koulua, eli tästä hyötyi yhteensä 6 300 lasta vuositasolla. Projektin suurin saavutus oli koulua käyvien lasten määrän kasvu. Ohjelman kesto: 2006 2009. Budjetti: 815 000. Puhdas vesi ja ympäristö Intian lapsille -ohjelmasta hyötyy 908 koulua ja yli 200 000 lasta perheineen Vaishalin ja Gayan maakunnissa Biharin osavaltiossa. Ohjelmalla turvataan puhtaan veden saanti, riittävä sanitaatiohuolto sekä terve ja turvallinen oppimisympäristö alueen lapsille, sekä sitoutetaan lapset, perheet ja yhteisöt omaksumaan hygieenisiä toimintatapoja ja oppimaan käytännöllistä vedenkäsittelyä. Vuonna 2009 ohjelman avulla korjattiin 144 koulun vedenjakelujärjestelmiä ja 908 koulua sai uudet käsienpesupisteet. Hygieniaan liittyvää koulutusta annettiin yhteensä 3 544 opettajalle, jonka jälkeen kaikissa ohjelma-alueen 908 koulussa aloitettiin hygieniaopetus. Ohjelmaa tukee mm. Lindström Oy ja Finnair Oyj. Ohjelman kesto: 2008 2011. Budjetti 200 000.
8 Suomen UNICEF Nepalin lapsiystävällisissä kouluissa istumajärjestys tukee lasten viihtymistä. Koulutus ja tasa-arvo Vuonna 2008 Suomen UNICEF aloitti uuden koulutusta tukevan nimikkoohjelman Nepalissa. Lapsiystävällisiä kouluja Nepaliin -ohjelman tavoitteena on kunnostaa itäisessä Nepalissa, Sirahan ja Saptarin alueella 50 huonokuntoisinta koulua ja tehdä niistä lapsiystävällisiä, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi kouluun ja kävisi sen loppuun. Ohjelman keskiössä ovat etenkin tytöt ja vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset, jotka jäävät usein koulun ovien ulkopuolelle. Ohjelma tavoittaa noin 15 000 lasta 50 koulussa. Vuonna 2009 lapsiystävällisiä kouluja on perustettu ja niiden opetusta kehitetty Suomalaisten lahjoittajien tuella. Kaikissa kouluissa on tehty kunnostustöitä, jokaiseen ohjelman 50 koulusta on jaettu lapsiystävällisiä opetus- ja oppimateriaaleja ja 13 kouluun on perustettu uusi johtokunta ja opettajavanhempi ryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ja päättämään koulua koskevista asioista. 7 000 aikaisemmin koulua käymätöntä lasta on aloittanut koulunkäynnin. Projektin ansiosta koulua käyvien lasten osuus nousi lähes 10 %. Ohjelma kesto: 2008 2009. Budjetti: 200 000. 8 Kaikki Tansanian lapset oppimaan -ohjelmasta hyötyy 1,5 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua sekä varsinkin Mwanzan ja Bukovan alueella 2 448 lasta ja 270 opettajaa. Ohjelman seurauksena 2 443 lasta, jotka aiemmin olivat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, ottivat osaa täydentävän perusopetuksen kursseille Mwanzan ja Bukoban alueilla. 160 ohjaajaa koulutettiin käyttämään oppijalähtöisiä metodeja ja materiaaleja. Kaikille oppilaille jaettiin oma kirja, mikä mahdollistaa itsenäisen opiskelemisen ja oppimistaitojen kehittymisen. 36 koulutarkastajaa koulutettiin valvomaan täydentävien peruskoulujen toimintaa Mwanzan kaupungissa ja Bukoban maaseudulla. Heidän tehtävinään oli valvoa erityisesti oppijalähtöisten metodien ja materiaalien käyttöä. Lisäksi täydentävän peruskoulun oppikirjasta ja ohjaajien oppaasta on tehty 24 uutta painosta ja 12 täydentävän peruskoulun opetussuunnitelmaa on tarkistettu. Mwanzan ja Bukoban alueelle sekä koko maahan on jaettu oppikirjoja 5 000 kappaletta, ohjaajien opasta 1 000 kappaletta ja opetussuunnitelmaa 2 200 kappaletta. Ohjemaa on tukenut mm. Stora Enso Oyj. Ohjelman kesto: 2007 2009. Budjetti: 403 650. Bolivian lapset kouluun -ohjelman tavoitteena on lisätä kouluun pääsevien lasten määrää, saada yhä useampi lapsi suorittamaan peruskoulu loppuun ja saada koulun keskeyttäneet lapset takaisin kouluun. Kaksivuotisesta projektista ovat hyötyneet 250 000 alakoulujen oppilasta sekä 1 362 opettajaa 479 koulusta. 7 883 tyttöä ja poikaa pääsi esiopetuksen piiriin. Koulua käyvien tyttöjen osuus on noussut 4 ja koulunsa loppuun suorittaneiden tyttöjen osuus 3 prosentilla. Projektin onnistuminen antaa tuhansille muillekin Bolivialaisille lapsille tilaisuuden päästä nauttimaan parempitasoisesta opetuksesta koko maassa. Ohjelman kesto: 2008 2009. Budjetti: 180 000. Lapset ja aids Kampanjan kesto: 2005 2010. Kampanjan kokonaisbudjetti: 3 500 000. Kenian lapset ja aids -ohjelman avulla pyritään estämään äiti-lapsi-tartunnat hankkimalla hiv-positiivisten äitien synnyttämille lapsille tarvittava ehkäisylääkitys. Lisäksi vähintään 75 prosentille hoitoa tarvitsevista lapsista pyritään antamaan laadukas, lapsille tarkoitettu ARV-lääkitys ja lisäravintoa. Suomen
Vuosikertomus 2009 9 UNICEF huolehtii siitä, että ohjelman piirissä olevissa sairaaloissa on tarvittavat määrät lääkkeitä, kunnolliset laboratoriot sekä riittävästi lisäravintoa sitä tarvitseville. Terveydenhuoltohenkilöstölle ja muille aikuisille on järjestetty koulutusta ja annettu tietoa ARV-lääkityksen antamisesta ja hiv-positiivisten lasten tulehdusten ja aliravitsemuksen ennaltaehkäisystä. Ohjelmasta hyötyy vuosittain 10 000 vastasyntynyttä äiteineen kuudessa maakunnassa. Vuonna 2009 UNICEF järjesti kurssin, joka antoi 60 terveystyöntekijälle pätevyyden antaa ART-hoitoja ja syvensi 15 sairaalan osaamista lasten hiv-aidsin hoidossa. Sairaaloiden laboratorioita varustettiin eri terveydenhoitovälineillä ja hiv-aids -testeillä viidessä kunnassa. Lisäksi ravinnollista tukea, mm. vastasyntyneiden ja pienten lasten ruokintaa sairaaloissa laajennettiin 70 kunnan alueelle. 60 000 aliravittua alle 5-vuotiasta lasta on saanut lisäravintoa näissä kuudessa maakunnassa ja miljoona raskaana olevaa naista on saanut ohjausta pienten lasten ruokinnassa. Ohjelman kesto: 2007 2009. Budjetti: 420 000. Lasten suojelu Karjalan lapset -ohjelman päätavoite on suojella lapsia vahvistamalla uhattuina olevien lasten (esim. katulapset, invalidisoituneet lapset) hyvinvointijärjestelmää, huolehtia nuorten hyvinvoinnista sekä ehkäistä hiv-aidsin leviäminen koulutuksen ja valistuksen avulla. Vuonna 2009 Suomen UNICEF on tukenut lapsiasiamiehen viran perustamista ja oikeusasiamiesverkoston laajentamista Karjalaan. Lisäksi ohjelman tuella on koulutettu lapsille suunnattujen sosiaalipalveluiden henkilökuntaa ja hankittu tarpeellista varustusta esimerkiksi Sortavalassa sijaitsevaan lasten tukikeskukseen. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettu avaamalla viisi nuorisoystävällistä klinikkaa, jotka tarjoavat lähes 100 000 nuorelle tukea terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Karjalan maaseudun tarpeita ajatellen on hankittu liikkuva klinikka, jotta myös harvaan asutut alueet tavoitetaan. Hiv-aids -tietoutta on lisätty avaamalla neljä nuorille suunnattua tietokeskusta eri alueilla ja toteuttamalla laaja kampanja hiv-aidsista ja sen ehkäisystä. Näin on tavoitettu noin 130 000 nuorta ja opastettu heitä suojautumaan hiv-aids -tartunnalta. Ohjelman kesto: 2006 2009. Budjetti: 500 000. Vietnamin lapsityöläiset turvaan ja kouluun -ohjelman tavoitteena on estää lapsityövoiman käyttö, turvata työtä tekevien lasten elämä ja ajaa heidän oikeuksiaan. Ensisijaisesti ohjelma keskittyy 25 000 työtä tekevän lapsen ja nuoren elinolojen parantamiseen sekä ennaltaehkäiseviin toimiin tunnistamalla riskit ja puuttumalla ongelmatilanteisiin nopeasti. Köyhille perheille tarjotaan tukea ja opastusta, jotta työntekoon ei ajautuisi lisää lapsia. Lapset, jotka pyrkivät palaamaan takaisin perheidensä ja yhteisöjensä pariin saavat ohjelman myötä neuvontaa, tukipalveluita sekä mahdollisuuden mennä turvakotiin, jotta kotiinpaluu olisi helpompaa. Lisäksi työtä tekevien ja muiden heikossa asemassa olevien lasten koulutusmahdollisuuksia edistetään järjestämällä perusopetusta, vapaamuotoista opetusta ja ammattikoulutusta niitä tarvitseville lapsille viidessä eri Vietnamin maakunnassa. Vuonna 2009 UNICEF koulutti yli 500 sosiaalityöntekijää ja lastensuojelun ammattilaista. Noin 100 kadulla elävää lasta hyötyi erityispalveluista, mm. neuvontapalveluista, koulunkäynnin tuesta (koulumaksut, oppimateriaalit, stipendit), terveydenhoidosta, ammattikoulutuksesta, oikeusavusta, elämäntaito-opetuksesta, kotikäynneistä ja perheiden yhdistämisestä. UNICEF tuki neljän lasten oikeuksia ajavan ja lastensuojelua painottavan kerhon toimintaa. Ohjelmaa on tukenut mm. Wilo Events. Ohjelman kesto: 2007 2009. Budjetti: 360 000. Kansainväliset teemaohjelmat ja hätäapu Teemaohjelmien kautta Suomen UNICEF on tukenut UNICEFin kansallisia koulutus-, lastensuojelu- ja varhaislapsuusohjelmia Tansaniassa, Intiassa ja Laosissa. Näitä ohjelmia on tukenut mm. Asianajotoimisto Hannes Snellman. Vuonna 2009 Suomen UNICEF tuki myös UNICEFin hätäaputyötä ja erityisesti hirmumyrskystä kärsinyttä Myanmaria ja Kaakkois-Aasiaa, joissa UNICEF jälleenrakensi kouluja, terveyspalveluita ja vedenjakelujärjestelmiä, toimitti paikalle tarpeellisia hätäaputarvikkeita ja tarjosi psykososiaalista tukea lapsille ja heidän perheilleen. Tarjosimme varoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville Gazan lapsille heidän perustarpeisiinsa. Avustimme myös Pakistanissa olevia ihmisiä, jotka olivat joutuneet eroon kodeistaan konfliktin vuoksi. Myanmarin jälleenrakennustyötä tuki mm. Nokia Oyj.
10 Suomen UNICEF Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 Suomen UNICEFin varainhankinnan tulolähteet 3 4 5 1. Myynti 10 % 2. Kuukausilahjoittajat 47 % 3. Muut yksityiset lahjoittajat 26 % 4. Yritykset 8 % 5. Koulut 9 % 1 2 Suomen UNICEFin kokonaistuotto saavutti edellisvuoden ennätyksellisen tason 14,9 miljoonaa euroa ilman hätäapukeräystä. Taloudellisen ympäristön tiukkeneminen näkyi kuitenkin nettotilityksessä, mikä jäi niukasti, 0,3 %, edellisvuodesta ja oli 11,0 miljoonaa euroa. Tilitys UNICEFille oli 74 % liikevaihdosta. Kuukausilahjoittaminen ja yritysten tuki kasvoivat merkittävästi. Koulutoiminnan tuotot laskivat johtuen lähinnä kampanjoinnin muutoksesta alkuvuonna. Tuotemyynnin tuotto laski 10 %, lähinnä yritysmyynnin alenemisen takia. Paikallisryhmien myynti jatkui hyvällä tasolla. Suomen UNICEF oli aloitteentekijä laajassa kansalaisjärjestöyhteistyössä lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden suunnittelussa ja osaltaan myös järjestelyissä. Vuosi huipentui kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän tapahtumiin 20.11. Vuoden aikana käynnistettiin myös ensimmäinen yhteispohjoismainen UNICEF-komiteoiden toimeenpanema tutkimus lasten osallistumisesta itseään koskeviin asioihin. Tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2010. Varainhankinta Yhdistyksen varainhankinta kehittyi vakaasti suunnitelmien mukaan ja saavutti tavoitteensa. Järjestön tunnettuus, suuren yleisön luottamus ja yli sadan tuhannen aktiivisen lahjoittajan sekä yritysten ja yhteisöjen säännöllinen tuki takaavat järjestölle luotettavan ja kestävän rahoituksen. Keräyskulut olivat 10 prosenttia tuotosta. Rahankeräyslain mukainen yhdistyksen keräyslupa on voimassa kaksi vuotta (2009 2010). Mattlidenin UNICEF -koulun oppilaat pitävät yllä Lucia-perinnettä. Lucia tuo UNICEFin joulutilaisuuteen tunnelmaa laulamalla kynttilän valossa. Lucia tuo maailman lapsille lippaaseen keräämänsä rahalahjan. 10
Vuosikertomus 2009 11 Jaakko Saariluoma tutustui UNICEFin työhön Laosissa. Peuan mitin keskuksessa kadulta pelastetut lapset saavat väliaikaista suojaa, ruokaa ja opetusta. Tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi lopulta palata takaisin kotiin. Yleisölle näkyvin UNICEFin varainhankintakampanja on ympäri vuoden omana toimintona tehty kuukausilahjoittajien katumarkkinointi. Maaliskuussa toteutettiin Ole hetken äiti -kampanja sekä uudistunut ja ja hyvän tuloksen tuottanut UNICEF Saariluoma All Night Show MTV3 kanavalla. Janopäivän yhteydessä ravintoloissa kokeiltu TAP-vesikeräys rohkaisee jatkamaan yhteistyötä ravintoloiden kanssa. TAP toi mediakumppanuuden ansiosta myös merkittävää julkisuutta vesiteemalle. Vuoden 2010 Eläköön lapset. -kampanjan valmistelu aloitettiin kesällä 2009. Asiakasviesteissä keskityimme kertomaan UNICEFin työstä maailman lasten auttamiseksi, toiminnan tuloksista sekä ajankohtaisista kampanjoista. Välitimme myös tietoa maailman lasten tilanteesta sekä kenttätyöntekijöiden kokemuksia työstään. Kerroimme lahjoittajille UNICEFin monipuolisesta työstä, jonka tuloksena yhä useampi lapsi jää henkiin. Viestinnässä käytämme sekä perinteisiä painotuotteita että sähköpostiviestejä ja kotisivulla julkaistavaa tausta-aineistoa sekä kampanjasivustoja erilaisine sähköisen osallistumisen toimintoineen. Keräykset Kuukausilahjoittajien määrä nousi 55 000:een. Suomalaisista järjestöistä Suomen UNICEFilla on edelleen eniten kuukausilahjoittajia. Kuukausilahjoittajien hankinnassa keskeisimmät keinot ovat katumarkkinointi ja TV-show. Asiakaspalaute on ollut hyvin positiivinen. Perinteinen kertalahjoittaminen on merkittävä tapa osallistua UNICEFin työhön. Lähestyimme lahjoittajia neljällä vetoomuskirjeellä ja palautelehtisellä. Kerta- ja kuukausilahjoitusten tuotto ohjataan Lastenrahaston kautta UNICEFin maailmanlaajuiseen työhön. Kaksikymmentä tuhatta uutta lahjoittajaa liittyi UNICEFin tukijoiksi, heistä puolet kuukausilahjoittajiksi ja puolet erityisesti kertalahjoittajiksi. Yritysmaailman kiinnostus kumppanuusyhteistyöhön järjestön kanssa lisääntyi lupaavasti. Yrityskumppanien tuki UNICEFin työlle kasvoi merkittävästi edellisvuodesta ja yritysten kiinnostus Pehmeään pakettiin UNICEFin aineettomaan lahjaan moninkertaistui edellisvuodesta, mikä korvasi yritysten vähenevää kiinnostusta perinteisiin joulukortteihin. Testamenttilahjoitus on merkittävä ja vakaa tulonlähde. Lisäksi se on verovapaa, mikä lisää lahjoittajien kiinnostusta tätä lahjoitusmuotoa kohtaan. Tuotemyynti Tuotemyynti eli korttien ja lahjatavaroiden kauppa oli 10 % edellisen vuoden myyntiä pienempi lähinnä yritysmyynnin laskun johdosta. Trendi on kansainvälinen. Yksityisasiakkaille suuntautuva postimyynti oli edellisen vuoden tasolla ennen kaikkea hyvin menneen joulukorttimyynnin johdosta. Verkkokaupan osuus kasvoi edelleen. Jakeluteistä järjestömme omien, valtaosaltaan vapaaehtoisten organisoimien myyntipisteiden osuus oli selvästi suurin, 53 % kokonaismyynnistä. Panostimme ennen kaikkea myyntipisteiden UNICEF-ilmeeseen ja muuhun ulkoasuun. Vähittäiskauppayhteistyö Karton kanssa jatkui ja tulos parani hieman. Yritysyhteistyö Yritysten kiinnostus UNICEFin työtä kohtaan lisääntyi edelleen mikä näkyi yritysvarainhankinnan vakaan ja vahvan kasvun jatkumisessa. Edellisvuoteen verrattuna tulos kasvoi 44 %. Yritykset osallistuivat Suomen UNICEFin varainhankintaan kumppanuussopimuksilla, lahjoituksin sekä ostamalla UNICEFin aineettomia lahjoja Pehmeitä paketteja. Varsinkin monivuotisten kansallisten ja kansainvälisten yrityskumppanuuksien merkitys kasvoi edelleen. Suomen UNICEFin tärkeimmät yritystukijat olivat Nokia Oyj, H&M Hennes & Mauritz Oy, Finnair Oyj, Lindström Oy, MTV Oy, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy, IKEA Oy, Amway Scandinavia, Orion Oyj, buy aid Finland Oy sekä Pohjantähti Oy. UNICEFin ja Procter & Gamblen yhteistyökampanja syvennettiin jälleen Ruokakesko Oy:n mukanaololla.
12 Suomen UNICEF Muut tulonlähteet Kouluyhteistyö tarjoaa kouluille mahdollisuuden toteuttaa kansainvälisyyskasvatus liikunnallisella ja lapsia osallistuttavalla tavalla. Viime vuonna joka kolmas suomalainen koulu eli lähes 1000 koulua oli mukana UNICEFkävelyssä tai Päivätyökeräyksessä. UNICEFin suomen- ja ruotsinkieliset koulumateriaalit ovat kaikkien opettajien käytettävissä sekä painettuna että sähköisessä muodossa ja näin tukemassa opetussuunnitelman mukaista kansainvälisyyskasvatusta. Kouluvierailijamme tavoittivat noin 400 koulua vuoden aikana. UNICEF-kouluverkostossa oli 18 koulua, jotka toimivat erityisinä UNICEFin puolestapuhujina. Kouluyhteistyö tuotti yhteensä lähes 1,5 miljoonaa euroa. Tuotolla tuetaan Tansanian lasten koulunkäyntiä sekä maailmanlaajuista hiv-aids -työtä. Arpajaiset Perinteiset Tavara-arvan kanssa toteutetut UNICEF-arpajaiset tuottivat ennätystuloksen maailman lapsille. Järjestöjen ja YLE:n kanssa yhteistyössä toteutettu Ylen Hyvä on merkittävä kanava kertoa suurelle yleisölle kehitysyhteistyöstä, mutta varainhankinnallisesti sen merkitys järjestölle on vähenevä. Raasepori UNICEF-kaupunkina Raaseporin kaupunki toimi yhdentenätoista suomalaisena UNICEF-kaupunkina 2009, joka oli samalla kaupungin syntymävuosi. Erilaisin tapahtumin, tempauksin ja keräyksin kaupunkilaisten tietoisuutta maailman lasten tilanteesta ja lasten oikeuksista kasvatettiin. Kaupunkilaiset osoittivat yhteistä vastuuntuntoa keräämällä 94 000 euroa eli 3,25 euroa/ asukas UNICEFin työhön Karjalassa ja Vietnamissa. Anna ja Toivo -räsynukkien suosio oli valtava ja niitä valmistettiin vuoden aikana yli 1 200 kpl. Maanlaajuinen vapaaehtoisverkosto UNICEFin vapaaehtoisia on noin 2 000 ja he toimivat ympäri maata 43:ssa paikallisryhmässä, tuoden paikallista näkyvyyttä ja keräämällä varoja UNICEFin työhön. Vapaaehtoisten näkyvämpiä tempauksia olivat vapun aikaan ajoittunut Janopäiväkeräys sekä UNICEFin tuotteiden myynti joulun alla. Lisäksi he osallistuivat Ole hetken äiti -kampanjan lastenvaunutempaukseen, valmistivat Anna ja Toivo -nukkeja sekä järjestivät lukemattomia muita UNICEFin työstä tiedottavia ja varainhankinnallisia tapahtumia vuoden mittaan. Vapaaehtoisille järjestettiin valtakunnalliset kevät- ja syyskoulutuspäivät. Paikallisryhmät keräsivät vuonna 2009 lähes 900 000 euroa, josta tuotemyyntiä oli 550 000 euroa ja Janopäiväkeräyksen tuottoja 120 000 euroa. Lähes puolet paikallisryhmistä osallistui Suomen Uimaliiton Suomi ui UNICEFille -kampanjan toteuttamiseen eri paikkakunnilla. Tuotot ohjattiin UNICEFin vesi- ja sanitaatiotyöhön. Pääsihteerin Vuoden UNICEF teko -kunniakirja myönnettiin Lions Club Espoo Espoonlahdelle kiitokseksi 25 vuoden uskollisesta yhteistyöstä. Vaikuttamista ja viestintää lapsen parhaaksi Vahvaa yhteistyötä Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täytti 20 vuotta. Vuotta leimasi tiivis yhteistyö juhlavuoden puitteissa viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kesken. Juhlavuotta koordinoi hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelman tavoitteiden mukaisesti kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin helmikuussa 2009 perustama Lapsen oikeuksien kansallinen viestintä- ja vaikuttamiskampanjan johtoryhmä, jossa toimimme aktiivisena jäsenenä. Linda ja Anne Rémy osallistuivat Espoon UNICEF-ryhmän lipaskeräykseen. 12
Vuosikertomus 2009 13 Sosiaalineuvos Kalle Justander palkittiin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella. Justander oli Suomen avaintekijöitä lasten oikeuksien historiassa. Työryhmän tehtävänä on ollut, paitsi toimia yhteistyöelimenä juhlavuodelle, luoda kansallinen viestintästrategia lapsen oikeuksista viestimiselle. Työ päättyy keväällä 2010. Yhteistyön myötä lapsen oikeudet nousivat ennen näkemättömästi otsikoihin, lukuisia tilaisuuksia järjestettiin eri puolella maata ja moni uusikin taho aktivoitui lapsen oikeuksien puolesta. Hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma teetti tutkimuksen lapsen oikeuksien tunnettuudesta, ja tunnettuus nousi vuoden aikana 20 %:lla. Suomen UNICEF tutki lapsen oikeuksien tietämystä yläasteikäisten parissa: vuonna 2006 57 % yläasteikäisistä koki tietävänsä joko jonkin verran tai paljon lapsen oikeuksista; vuonna 2009 2010 tehdyssä tutkimuksessa tietämys oli noussut 69 %:iin. Sosiaalineuvos Kalle Justander vastaanotti Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen UNICEFin lasten oikeuksien 20-vuotistilaisuudessa 19.11. Justanderin panos lasten asian eteen sopimuksen syntyvaiheessa 20 vuotta sitten oli merkittävä ja hän on Suomen avaintekijöitä lasten oikeuksien historiassa. Suomen UNICEF juhli Lapsen oikeuksien sopimuksen syntymäpäivää viemällä aikuiset lasten luokse. Järjestimme juhlavuoden kampanjamme Habbossa, sillä halusimme antaa lapsille äänivoimaa heidän itse valitsemassaan ympäristössä. Mulla on oikeuksia -kampanjan päätapahtumassa Habbossa 20.11. Sauli Niinistö vastasi lasten kysymyksiin. Lisäksi Habbossa lapsille järjestettiin julkkisbileet, joihin osallistuivat Jyrki69, Paleface ja Signmark. Juhlavuoden kunniaksi UNICEF julkaisi erikoisraportin Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotistaipaleesta. Raportti osoittaa, kuinka YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on edistänyt lasten eloonjäämistä, kehitystä, suojelua ja osallistumista ympäri maailmaa. Sopimus on vaikuttanut kansallisiin lakeihin, muuttanut asenteita ja luonut pohjan uusille toimintatavoille. Lisäksi sopimuksen myötä lapsen kasvulle ja kehitykselle on luotu mittareita, joiden avulla on helppo seurata lasten elinolojen parantumista. Lapsen oikeuksien juhlavuosi lisäsi entisestään kysyntää luennoillemme lapsen oikeuksista kouluissa, eri oppilaitoksissa, erilaisille sidosryhmille ja lasten parissa työskenteleville. Juhlavuoden tueksi teimme myös painettua ja visuaalista lisämateriaalia, ja Opetusministeriön tuella, yhdessä Lastenkeskuksen kanssa, myös satukirjan lapsen oikeuksista. Satukirja Tavallisen kiva päivä postitettiin kaikkiin alakouluihin. Ala- ja yläkouluille sekä lukioille tarjotaan maksutonta kansainvälisyyskasvatusmateriaalia, suomeksi ja ruotsiksi. UNICEFin koulukampanjoiden kautta tavoitettiin noin 200 000 koululaista lähes tuhannesta koulusta. Valtakunnallisen koulutiedotuksen mahdollistaa pitkälti Suomen ulkoasiainministeriön tiedotustuki. Lapsen oikeus materiaalin lisäksi tuotimme kouluille uuden DVD:n lapsen oikeuksista. Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä lapsen parhaaksi Tietoisuuden lisääminen on osa viestintäja vaikuttamistyötä. Viranomais- ja järjestöyhteistyön pitkäkestoinen tavoite on vaikuttaa Suomen lapsipolitiikan sisältöön ja rakenteisiin, ja viime kädessä parantaa lapsen asemaa. Suomen UNICEF tekee vaikuttamistyötä viranomaisiin päin eri toimikunnissa, neuvottelemalla, kannanotoin ja lausunnoin. Suomen UNICEFin eräs keskeinen vaikuttamistyön kanava on lapsiasiavaltuutetun tueksi perustettu lapsiasianeuvottelukunta, jossa yhdistyksellä on pysyvän asiantuntijan paikka. Neuvottelukunnan vahvuutena ovat jäsenten erilaiset taustayhteisöt ja näin lapsen oikeuksien viestin vieminen eri toimialoille. Kuluvana vuonna neuvottelukunnan yhteistyö myös Euroopan Neuvoston lapsen oikeuksien strategiatyöryhmän kanssa on vahvistunut, keskeisen teeman ollessa lasten ruumiillisen kurituksen kieltäminen Euroopan Neuvoston jäsenmaissa.
14 Suomen UNICEF Oanh Pham ja Emmi Kokkonen edustivat Suomea lasten ilmastofoorumissa Kööpenhaminassa. Foorumiin osallistui 160 lasta ympäri maailman. 14 Työtä lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan estämiseksi on tehty intensiivisesti myös sosiaali- ja terveysministeriön 2.3.2009 asettaman Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen työryhmän jäsenenä. Työryhmä laatii laaja-alaisen toimintaohjelma lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemiseksi kevääseen 2010 mennessä. Suomen UNICEF edusti lapsijärjestöjä ulkoasiainministeriön neuvoa-antavassa elimessä, kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa (IONK). Neuvottelukunta istuu hallituskauden. Syksyllä 2009 neuvottelukuntaa puhutti erityisesti Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko. Kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä Suomen UNICEF toimii YK-liiton varajäsenenä vuosina 2008 12. Vuoden aikana otimme kantaa (suluissa vastuutaho) lausunnoin ja vetoomuksin. Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihoidon puolesta vetosimme yhdessä 20 muun järjestön kanssa (Valtioneuvosto). Jatkoimme edellisenä syksynä käynnistynyttä aktiivista seuranta- ja vaikuttamistyötä Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon antamalla siihen lausunnon (UM/OM). Teimme yhteisen kannanoton kahdeksan muun järjestön kanssa opetuksen ja koulutuksen osuuden kasvattamiseksi kehitysyhteistyössä (UM). Otimme kantaa julkisella vetoomuksella talouskriisin vaikutuksista lapsiin ja kehitys- yhteistyövarojen leikkaamista vastaan (Valtioneuvosto). Annoimme lausunnon kehitysmäärärahoista hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2010 (Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto). Isyyslain muuttamisesta teimme lausunnon Eduskunnan lakivaliokunnalle ja alaikäisen asemaan lääketieteellisissä tutkimuksissa puutuimme lausunnossamme lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta (STM). Suomen UNICEF osallistui järjestökentällä kolmen verkoston työskentelyyn: Monikulttuurinen Lapsen Etu- verkosto, Lastensuojelun Keskusliiton kansainvälisten asiain neuvottelukunta sekä hiv-aids verkosto. Keväällä 2009 toteutimme myös Reilun kaupan edistämiskeskuksen kanssa yhteisen kahvilakorttikampanjan. Lapsen oikeuksien opintojen suunniteltu 25 opintopisteen kokonaisuus saatiin päätökseen, ja toinen kierros jatkuu Avoimessa yliopistossa. Suomen UNICEF on ollut mukana opintojen suunnitteluryhmässä ja luennoinut kurssilla. UNICEF järjesti Lasten ilmastofoorumin yhdessä Kööpenhaminan kaupungin kanssa 28.11. 4.12.2009. Foorumiin saapui noin 160 osanottajaa 44 maasta. Suomea foorumissa edustavat 15 -vuotiaat joensuulaiset Emmi Kokkonen sekä Oanh Pham. Foorumissa lapset
Vuosikertomus 2009 15 oppivat toisiltaan eri maiden kokemuksista ilmastonmuutoksesta. Lopputuloksena lapset valmistelivat julistuksen, joka luovutettiin YK:n ilmastokokouksen puheenjohtajalle. Viestintä Sidosryhmäviestintä Suomen UNICEF kokee tärkeänä pitää läheiset yhteistyökumppaninsa hallituksen jäsenet, vapaaehtoiset, Hyvän tahdon lähettiläät, UNICEF-koulut, viranomaiset ja Global Movement Finlandin jäsenet tiedon tasalla UNICEFin työstä. Viestimme heille oman lehtemme UNICEFuutisten, asiakasryhmille suunnatun UNICEF Infon, sähköisten tiedotteiden, raporttien ja lehdistötiedotteiden avulla. Läheiset kumppanimme pyydetään myös UNICEFin tärkeimpien raporttien julkistamistilaisuuksiin ja kesäjuhlaan. Pääsihteeri pitää lisäksi hallituksen jäseniä ajan tasalla sähköpostitse tärkeimmistä ajankohtaisista asioista kokousten välillä. Myös Global Movement Finlandin jäsenet saavat aika ajoin postia kokousten välillä. Vuorovaikutus vapaaehtoisten kanssa on tiivistä, ja heitä palvelee myös oma extranet -sivusto netissämme. UNICEF mediassa Kevään Ole hetken äiti kampanja ja UNICEF Saariluoma all Night Show lastenvaunutempauksineen saivat runsaasti huomiota. Kampanjaa sävytti myös vilkas kohina keskustelupalstoilla. Lapsen oikeuksien juhlavuotta raportoitiin mediassa ennennäkemättömän vilkkaasti. Juhlavuoden aikana julkaistiin lahes 800 uutista tiedotusvälineissä. UNICEFin osalta näyttävin oli Habbossa tapahtunut lasten keskustelu puhemies Sauli Niinistön kanssa. Ilahduttavasti UNICEFilla oli myös mahdollisuus lähestyä aivan uusia kumppaneita, näistä yksi oli Sinfonia Lahti, joka lähti tukemaan Lapsen oikeuksien juhlavuotta esittämällä lasten oikeuksien anthemin. Raportointia juhlavuodesta leimasi ennen muuta järjestöjen yhteistyö. UNICEF-kaupunki Raasepori, paikallisryhmämme ja yhteistyö Suomen Uimaliiton kanssa varmistivat, että UNICEF oli otsikoissa mediassa kautta maan. Suomen koululaiset ovat osoittautuneet vuosien varrella toimittajien lemmikeiksi, pienimpienkin koulujen UNICEF-kävelyjä raportoidaan ansiokkaasti. Näin tapahtui myös toimintavuonna 2009. Sir Roger Moore vieraili Suomessa edistämässä elämäkertansa myyntiä ja media rakasti häntä niin kuin on aina tehnyt. Toinen lähettiläs, Audrey Hepburn, olisi täyttänyt 80 vuotta. Hänestä ilmestyi monta arvostavaa muistelukirjoitusta. Helmikuussa Suomen UNICEF sai vetoapua mediaan kun Ruotsin UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs Mark Levengood kävi tapaamassa valtiovarainministeri Jyrki Kataista. Katainen sai lahjaksi Levengoodilta Plumpy Nut -ravintotahnaa muistutuksena kehitysyhteistyön tärkeydestä. UNICEF-uutiset Suomen UNICEF tuotti toimintavuonna UNICEF-uutisista neljä numeroa. Sisältö myötäili järjestön toimintaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Henkilöhaastatteluihin panostettiin edelleen vahvasti. Hyvän tahdon lähettiläät Hyvän tahdon lähettiläiden toiminnan painopiste on siirtynyt paikallisryhmien tilaisuuksista koulu- ja mediayhteistyöhön. Lähettilästoiminnan uudistaminen UNICEFin muuttuneiden tarpeiden mukaiseksi on ollut työn alla. Lähettiläät olivat vuoden aikana esillä medioissa, erityisesti Eppu Nuotiosta kirjoitettiin monta näyttävää juttua. Kouluvierailuja lähettiläät tekivät varsin aktiivisesti ja useat koulut saivat Micke Rejströmin, Rainer Kauniston, Eppu Nuotion, Eija Ahvon tai Axl Smithin vieraakseen. Suomen UNICEFilla oli vuoden lopussa 13 Hyvän tahdon lähettilästä ja lisäksi kutsuttiin mukaan muita julkisuuden henkilöitä kampanjoiden puolestapuhujiksi muun muassa TV-kampanjaan ja koulukampanjaan. Rouva Ban Ki-moon vieraili Perttulantien toimistolla toukokuussa. Pääsihteeri Kotoaro ojensi lahjan muistoksi vierailusta. Rouva Ban kertoi tehneensä aiemmin vapaaehtoistyötä UNICEFille.
16 Suomen UNICEF Suomen UNICEFin vuosikokous valitsi toukokuun kokouksessa vuorineuvos Matti Honkalan jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Hallinto Suomen UNICEF on juridiselta muodoltaan rekisteröity yhdistys, jossa valtaa käyttävät henkilöjäsenet yleiskokouksen ja valitsemansa hallituksen kautta. Yhdistyksen sitoo YK:n lastenrahasto UNICEFiin yhteistyösopimus, joka määrittelee hallinnon, taloudenhoidon ja raportoinnin periaatteet ja säätelee UNICEF-nimen ja logon käyttöä. Yhdistys raportoi UNICEFille neljännesvuosittain. Yhdistysrekisteri vahvisti yhdistyksen uudet säännöt alkuvuodesta 2009. Yhdistyksen suojelija on tohtori Pentti Arajärvi. Vuosikokous ja jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2009 lopussa 1 195 (1 205 vuoden 2008 lopussa ). Kun ensisijainen tavoite on ollut kasvattaa säännöllisten tukijoiden määrää jäsenyyden edellä, jäsenmäärä on tasaisesti laskenut. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 18. toukokuuta Helsingissä. Kokous hyväksyi edellisen vuoden toimintakertomuksen, vahvisti tilinpäätöksen ja antoi vastuuvapauden hallitukselle. Kokous valitsi vuorineuvos Matti Honkalan jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajan tehtävässä. Tammikuussa voimaantulleiden uusien sääntöjen mukaan erovuorossa olivat hallituksen jäsenet Antti Heikinheimo, Kari Raivio, Kirsi Suokas ja Markku Veijalainen. 16 Uusiksi hallituksen jäseniksi heidän tilalleen valittiin päätoimittaja Leena Karo, johtava asiakaspalvelupäällikkö Anja Leino, kehitysjohtaja Ulla Rehell, rehtori Thomas Wilhelmsson ja tietokantasihteeri Iris Länsilahti. Edellisen vuoden vuosikokouksessa hyväksytyn uusiin sääntöihin liittyvän siirtymäpäätöksen mukaisesti, myös ei-erovuorossa olevat jäsenet tuli valita uudelleen. Päätös ei koskenut jäseniä Riikka Hankonen ja Sirpa Taskinen, jotka valittiin vuoden 2008 vuosikokouksessa uudelleen kaksivuotiskaudeksi. Kokous valitsi Jukka Roihan ja Maria Romantschukin jatkamaan hallituksessa. Hallitus Hallitus päättää yhdistyksen toiminnan ja talouden hoitoa koskevista suunnitelmista, linjauksista ja periaatteista, valvoo yhdistyksen toimintaa ja taloutta, päättää yhdistyksen omista temaattisista ja nimikko-ohjelmista sekä katastrofiavusta ja varojen käytöstä niihin sekä valvoo niiden toimeenpanoa. Suomen UNICEF noudattaa toiminnassaan UNICEFin suosittelemia hyvän hallinnon periaatteita, hallituksen hyväksymää, tarkkoihin valtuuksiin perustuvaa talousohjesääntöä sekä maltillista ja riskejä karttavaa sijoituspolitiikkaa. Toimintavuoden aikana hallitus mm. linjasi yhdistyksen lähettilästoimintaa, päätti uusien toimitilojen vuokraamisesta ja vanhan, omistuksessa olleen toimitilan myynnistä, toteutti itsearvioinnin omasta työskentelystään, paneutui tarkemmin tuotemyynnin kustannusrakenteeseen ja yksityisasiakkaiden lahjoituskäyttäytymiseen ja antoi palautetta UNICEFin ja kansallisten komiteoiden välisen yhteistyösopimuksen (Cooperation Agreement) uudistamista valmistelevalle työryhmälle. Hallitus kokoontui kuusi (6) kertaa. Hallituksen yhdeksästä (9)jäsenestä kokouksiin osallistui keskimäärin seitsemän (7). Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkioita. Johto ja henkilöstö Hallituksen päätösten toimeenpanosta vastaa yhdistyksen pääsihteeri apunaan johtavista toimihenkilöistä koottu johtoryhmä. Hänen päätehtävänsä on yhdistyksen toiminnan ja talouden suunnittelu ja kehittäminen, yhteydenpito tärkeimpiin sidosryhmiin, henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen, pääjärjestö UNICEFin ja yhdistyksen välisen yhteistyösopimuksen noudattaminen sekä toiminnan raportointi hallitukselle. Yhdistyksen pääsihteerinä on toiminut vuodesta 1998 YM Pentti Kotoaro. Yhdistyksen palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 33 vakinaista ja 6 määräaikaista toimihenkilöä. Yhdistyksessä työskenteli vuoden aikana lisäksi 231 tuntityöntekijää katu- ja telemarkkinointitehtävissä.
Vuosikertomus 2009 17 Hallituksen ja johtoryhmän kokoonpanot Hallitus Puheenjohtaja, vuorineuvos Matti Honkala Varapuheenjohtaja, tohtori Sirpa Taskinen Opettaja Riikka Hankonen Päätoimittaja Leena Karo Paikallisryhmän puheenjohtaja Anja Leino Tietokantasihteeri Iris Länsilahti Hallituksen puheenjohtaja Jukka Roiha (erosi omasta pyynnöstään 31.5.2009) Kehitysjohtaja Ulla Rehell Toimittaja Maria Romantschuk Rehtori Thomas Wilhelmsson Hallituksen lainopillisena neuvonantajana toimi asianajaja Antti Heikinheimo Johtoryhmä Pääsihteeri Pentti Kotoaro, puheenjohtaja Keräysjohtaja Liisa Susiluoto, varapuheenjohtaja Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Talous- ja hallintojohtaja Tarja Valtakari Johtoryhmän sihteerinä toimi pääsihteerin sihteeri Marja Koli-Nikander. Lähipiiri Yhdistyksen lähipiiriin kuuluvat yhdistyksen hallitus, johtoryhmä sekä johtoryhmän sihteeri. Paikallisryhmät Paikallisryhmä on UNICEFin ääni omalla paikkakunnallaan ja osallistuu aktiivisesti tuotemyyntiin ja keräyskampanjoihin sekä järjestää omia keräystempauksia. Paikallisryhmät tiedottavat aktiivisesti UNICEFin esiin nostamista teemoista sekä tiedotusvälineiden kautta, kouluissa että omissa tilaisuuksissaan. Paikallisryhmä on juridisesti osa yhdistyksen organisaatiota ja toimii alitilittäjänä, eikä näin ollen tee omaa erillistä tilinpäätöstään. Paikallisryhmillä on edustaja yhdistyksen hallituksessa (Anja Leino). Toimistovapaaehtoiset Suomen UNICEFin toimistossa Helsingissä työskenteli vuoden aikana yhteensä lähes 100 vapaaehtoista talkootöissä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Jäsenyydet Suomen UNICEF toimii monissa yhteistyöverkostoissa, mutta on enimmäkseen pidättäytynyt yhteisöjäsenyyksistä. Varovaisuuden syynä on UNICEFin tehtävä ja rooli hallitusten välisenä, puolueettomuuden ja tasapuolisuuden pohjalta toimivana YK:n erityisjärjestönä, jonka päätöselimessä johtokunnassa valtioiden hallitukset ovat jäseniä vuorotteluperiaatteella. Yhdistys kuuluu kolmeen puoluepoliittisesti riippumattomaan järjestöön, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA:aan, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS:iin ja Reilun Kaupan edistämisyhdistykseen. Lisäksi Suomen UNICEF on Ylen Hyvä säätiön perustajajäsen yhdessä Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Punaisen Ristin ja Yleisradion kanssa. Ylen Hyvä koordinoi järjestöjen ja Ylen yhteistä varainhankinta- ja tiedotuskampanjaa. Yhdistyksellä on perustajajäsenenä pysyvä paikka säätiön hallituksessa. Hallituksen jäsenenä toimi pääsihteeri Pentti Kotoaro. Inka Hetemäki jatkoi pysyvänä asiantuntijajäsenenä vuonna 2006 asetetussa Lapsiasianeuvottelukunnassa. Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiön KIOS:in hallituksessa UNICEFia edusti suunnittelija Nina Pronin, syksystä Tanja Suvilaakso. Suomen UNICEF (Inka Hetemäki edustaa lapsijärjestöjä Ulkoministeriön hallituskaudeksi 2008 2011 nimittämässä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa (IONK). Tulevaisuuden näkymät Kansantalouden kääntyminen laskuun ei heijastunut merkittävästi yksityisten ihmisten lahjoituksiin vuonna 2009. Kuukausilahjoittajien määrä ja lahjoitussummat kasvoivat tavoitteen mukaisesti. Taantuma saattoi vaikuttaa jonkin verran yhdistyksen tuotemyyntiin ja siinä erityisesti yritysten ostojen vähenemiseen. Korttimyynnin alenemista selittää toisaalta korttien käytön yleinen väheneminen yrityksissä joulumuistamisen välineenä. Vuoden 2010 ensimmäinen neljännes sujui tuottotavoitteet ylittäen Haitin hätäapukeräyksen merkittävän tuloksen ansiosta. Myös muut keskeiset varainhankintakanavat etenevät budjettitavoitteissa. Kevään tv-show innosti yli 4 000 kansalaista aloittamaan kuukausilahjoittajana. Vaikka olemme budjetissa 2010 tinkineet hieman kolmivuotissuunnitelman 2009 2011 tavoitteiden mukaisesta kasvusta, tavoitetason saavuttaminen on mahdollista. Mikäli lahjoituskäyttäytyminen muuttuu olennaisesti lahjoitusten pienenemisen suuntaan, olemme varautuneet reagoimaan kulujen Henkilöstön ikäjakauma 2009 4 3 5 1. Alle 30-vuotiaita 15 % 2. 30 39-vuotiaita 38 % 3. 40 49-vuotiaita 26 % 4. 50 59-vuotiaita 10 % 5. Yli 59-vuotiaita 10 % 1 sopeuttamisen ja toiminnan uudelleen kohdistamisen avulla. Laadukas asiakasviestintä ja säännöllinen yhteydenpito jo mukana olevien tukijoiden kanssa ovat jatkossakin avainasemassa kehityksen pitämiseksi vakaana. Yhdistyksen vaikuttamis- ja tiedotustoimintaa kotimaassa rajoittaa Ulkoministeriön kautta saamamme valtionavun huomattava jälkeenjääneisyys verrattuna alan muihin järjestöihin. UM:n tuki vuodelle 2010 pysyy edellisvuoden tasolla. Jatkamme vuoropuhelua viranomaisten kanssa uusien rahoitusmallien löytämiseksi asiantuntemuksemme kasvavalle kysynnälle. Toivottavasti Opetusministeriön tuotantotuki viime vuonna lapsen oikeuksien satukirjan julkaisemiseksi oli päänavaus ja jatkossa rahoitustukea löytyy UM:n ja OPM:n lisäksi myös muista lähteistä. 2