PÄÄTÖS Nro 123/08/2 Dnro ISY-2008-Y-167 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2008 HAKIJA Viljo Torniainen ASIA Tiepenkereen pysyttäminen ja rumpujen rakentaminen penkereeseen Saimaan Maunolanselän Kuvanaluslahdessa Lintusalonsaaren ja Kuvanalussaaren välisessä salmessa, Puumala HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 8.7.2008 toimittamassaan ja 28.8.2008 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt jälkikäteistä lupaa asiakohdassa mainitulle hankkeelle. Hakija selostaa, että tiepenkere on rakennettu vuonna 1978 yhtenäisenä rakenteena ilman vedenvirtausaukkoa. Kuvanalussaaren pinta-ala on noin 1 hehtaari. Saaressa on kaksi vapaa-ajanasuntoa. Hakija omistaa niistä toisen (Palomäki RN:o 3:5). Tieyhteys saareen on tarpeen vapaa-ajanasuntojen käytön ja jätehuollon kannalta. Nyt hakija esittää, että tiepenkereeseen tehtäisiin 1,20 metrin läpimittainen rumpu. Rummun aukon alareuna sijoitetaan korkeuteen NN + 75,00 m. Rummun rakentamisen takia tiepenkereen korkeus nousee hieman tähänastisesta tasosta korkeuteen NN + 76,80 m. Penkereen pituus on noin 164 m. Penkere verhoillaan kiviheitokkeella aallokon syövyttävää vaikutusta kestäväksi.
2 Salmen vesialue on Ihalan osakaskunnan yhteistä vesialuetta. Hakija on liittänyt hakemukseen osakaskunnan antaman kirjallisen suostumuksen tiepenkereen sijoittamiseen vesialueelle. Salmea ei ole sen mataluuden takia käytetty ennen tiepenkereen rakentamista vesiliikenneväylänä. Myöskään kalastukselle ei tiepenkereestä aiheudu haittaa. Hakija on liittänyt hakemukseen tiepenkerettä kuvaavan ilmavalokuvan. Lietvesi Suur-Saimaan osayleiskaavassa saareen on merkitty kaksi rakennuspaikkaa. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset tuli esittää ympäristölupavirastolle viimeistään 6.11.2008. 1) Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu, että hankkeessa on kysymys 1970-luvulla rakennetun noin 164 m pitkän tiepenkereen pysyttämisestä ja korottamisesta sekä uuden aukkohalkaisijaltaan 1,20 m:n rummun rakentamisesta penkereeseen. Saarten välinen salmi on matalahko ja ruovikoitunut kuten muistutuksen liitteenä olevista valokuvista ilmenee. Kuvat on otettu huhtikuussa 2008, joten ne eivät anna välttämättä todellista kuvaa alueen ruovikoitumisesta. Suunnitelmassa on esitetty, että soutuveneliikenne on ollut mahdollista ennen penkereen tekoa vain korkean veden aikaan. Saimaan keskivedenkorkeuden NN + 75,79 m vallitessa on alueella vesisyvyyttä hakemuksessa esitetyllä salmen pohjakorkeudella NN + 75,00 m vielä noin 80 cm. Ympäristökeskuksen mielestä salmen mataluus ei haittaa ainakaan soutuveneellä liikkumista paikalla muulloin kuin alivedenkorkeuksien vallitessa. Ympäristökeskus huomauttaa, että suunnitelmassa esitetyn Saimaan tulvakorkeuden NN + 76,78 m vallitessa tiepenger aiheuttaisi vaaratekijän aluetta tuntemattomalle veneilijälle vedenkorkeuden ollessa lähellä tiepenkereen pinnan tasoa. Ympäristökeskuksen mielestä autolla ajettava tieyhteys ei ole välttämätön saaren käytölle loma-asumiseen eikä jätehuollon tarpeita varten. Pengertie on ja tulisi korotuksen
3 jälkeenkin olemaan Saimaan vedenkorkeuden vaihtelun huomioon ottaen rakenteena melko mittava ja siten aiheuttamaan ympäristön viihtyisyyden vähenemistä ja maisemakuvan muuttumista alueella. Penger on heikentänyt vedenvaihtuvuutta Kuvanaluslahdessa ja edesauttanut ruovikoitumista alueella. Ympäristökeskus ei pidä hankkeesta saatavaa hyötyä niin huomattavana siihen haittaan nähden, joka siitä aiheutuu muun muassa vesiliikenteelle, luonnonkauneudelle, maisemalle ja vedenvaihtuvuudelle, että edellytykset luvan myöntämiselle täyttyisivät. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, on hakemuksessa esitetty aukkohalkaisijaltaan 1,20 m:n rumpu ympäristökeskuksen mielestä riittämätön turvaamaan vedenvaihtuvuus paikalla. Tiepenkereeseen sen molempiin päihin noin 30 m etäisyydelle rantaviivasta tulisi rakentaa vielä samansuuruiset aukkohalkaisijaltaan 1,20 m:n rummut. Mikäli paikalla halutaan turvata mahdollisuus liikkua soutuveneillä, tulisi keskiaukon leveys tässä tapauksessa olla noin 2,5 m 3,0 m ja aukon alikulkukorkeuden tasolla N 60 + 77,50 m. Lupaehtoihin ympäristökeskus esittää sisällytettäväksi seuraavaa: työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että töistä vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi töiden aloittamisesta on ennakolta kirjallisesti ilmoitettava ympäristökeskukselle töiden valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisajankohdasta lukien. 2) Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö lausuu, että Ihalan osakaskunnan hoitokunta on 16.7.2008 pitämässään kokouksessa päättänyt myöntää luvan rakentaa penger korvauksetta vesialueelleen. Ilmeisesti luvaton penger on ollut paikalla niin kauan, että kalastustoiminnot alueella on sovitettu penkereen mukaan, eikä pengertä koeta enää kalastuksen esteenä.
4 Penger sijaitsee ruohikkoisella lahtialueella estäen veden virtaukset rannan suuntaisesti. Tämä edistää vesialueen umpeenkasvua. Veden vaihtumisen tehostamiseksi penkereeseen on rakennettava vähintään soutuveneellä kulkemisen mahdollistava aukko syvimmälle kohdalle tai penger on kokonaisuudessaan poistettava. SELITYS Hakija lausuu ympäristölupavirastoon 14.11.2008 toimittamassaan selityksessä Etelä- Savon ympäristökeskuksen muistutuksen osalta, että penger on ollut olemassa 1970-luvulta saakka, eikä tänä aikana ole kukaan valittanut siitä aiheutuneen veneliikenteelle huomattavaa haittaa. Tämä johtunee siitä, että ennen pengertäkään salmessa ei ole liikuttu veneellä sen mataluuden ja ruohikkoisuuden johdosta. Kuvanaluslahteen liikenne on kulkenut Kuvanalussaaren pohjoispuolelta, jossa salmi on syvempi ja aukeampi. Penger ei sulje mitään venereittiä, joten siitä ei ole edes tulvaveden aikaan vesillä liikkujille vaaraa. Penger on merkitty peruskarttaan ja järvialueen merikarttaan. Pengertie on hakijan mielestä tarpeellinen loma-asuntojen käytön kannalta mahdollistamalla turvallisen liikkumisen saareen. Lisäksi tie nostaa loma-asuntojen arvoa, mikä on otettava huomioon hankkeen kannattavuutta arvioitaessa. Suunnitellulla korotuksella ei ole maisemakuvaan sanottavaa vaikutusta, eikä se aiheuttaisi luonnonkauneudelle ja maisemalle huomattavaa haittaa. Penger on ollut 1970-luvun lopulta rakennettuna, eikä tänä aikana ole tapahtunut ruovikoitumista sen enempää kuin muillakaan rannoilla. Rumpua ei ole ollut, mutta suunnitelmassa hakija esitti rummun rakentamista, kun hänen käsityksensä oli, että tällaiset hankkeet sen vaativat. Kuvanaluslahti rajoittuu Maunolanselkään ja salmi on lähes lahden levyinen, joten vesi vaihtuu tätäkin kautta riittävästi. Samoin Maunolanlahti on avoin ja vesi vaihtuu riittävästi. Ympäristökeskus esittää penkereen molempiin päihin rakennettavaksi 1,2 m:n halkaisijaltaan olevat rummut. Jos tähän ratkaisuun päädytään, hakija esittää rumpujen kooksi 1,0 m. Vedensyvyys on molemmilla rannoilla matalampi kuin keskisalmessa, rummun yläreunan ei tarvitse olla veden pinnan yläpuolella. Lisäksi metrin halkaisijaltaan oleva rumpu on noin 42 % halvempi kuin 1,2 metrinen. Soutuveneliikenteen mahdollistava aukko aiheuttaisi penkereen korottamisen 1,5 metrillä nykyisestä korkeudesta. Tämä korotus aiheuttaisi maisemalle ja luonnonkauneudelle haittaa.
5 TE-keskuksen kalatalousyksikön muistutuksen osalta hakija lausuu, että penger on aikoinaan rakennettu siinä uskossa, ettei siihen tarvita kuin kunnan rakennustarkastajan ja vesialueen omistajan lupa. Eli pengertä ei ole rakennettu luvattomasti. Kalastuskunnalta on lupa penkereen rakentamiseen ennen nykyisen penkereen tekoa, eikä silloinkaan ole nähty siitä aiheutuvan haittaa kalastukselle. Kyseinen lupa on kuitenkin kadonnut ja osakaskunta myönsi 16.7.2008 uuden luvan. Soutuveneliikenteen mahdollistava aukko olisi noin 2,0 2,5 metrin levyinen, eikä se merkittävästi parantaisi veden vaihtumista suunnitelmassa esitettyyn 1,2 metrin läpimittaiseen aukkoon nähden. Maisemallisesti penkereen korotus kyllä aiheuttaisi haittaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Viljo Torniaiselle luvan tiepenkereen pysyttämiseen ja kolmen rummun rakentamiseen penkereeseen Saimaan Maunolanselän Kuvanaluslahdessa Lintusalonsaaren ja Kuvanalussaaren välisessä salmessa Puumalan kunnan Lintusalon kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Penkereen sijainti näkyy hakemuksen liitteenä olevasta 2.6.2008 päivätystä asemapiirroksesta 1:1000. Penkereen rakenne on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa pituusleikkauspiirustuksessa 1:200. Salmen syvimpään kohtaan suunnilleen penkereen puoliväliin rakennettavan 1,2 metrin läpimittaisen rummun rakenne käy ilmi hakemuksen liitteenä olevasta 28.5.2008 päivätystä rumpupiirroksesta 1:50. Lisäksi penkereeseen on tehtävä lähelle kumpaakin rantaa läpimitaltaan 1,0 metrin läpimittaiset rummut. Kyseisten rumpujen perusrakenne on sama kuin penkereen keskiosaan tehtävällä rummulla.
6 2. Ennen rakentamisen aloittamista on töiden aloittamisajankohta sekä tämän lupapäätöksen perustiedot (antaja ja päivämäärä) kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Puumalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Työt on ajoitettava ja tehtävä siten, että töistä vesistölle ja vesiliikenteelle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Veden samentumista aiheuttavat kaivu- ja ruoppaustyöt on tehtävä 1.9. 31.5. välisenä aikana. 4. Penkereen reunaluiskat on vahvistettava kiviheitokkeella aallokkoa kestäviksi. Penkereen vierestä mahdollisesti ylös noussut pohjamuta on poistettava vesistöstä pohjan luonnolliseen tasoon saakka. 5. Rakentamistyöt on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 6. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Puumalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. 7. Luvan saajan on pidettävä penkere ja siihen kuuluvat rummut kunnossa. 8. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. LUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTELUT Hakemuksessa tarkoitettu tiepenkere on tarpeen Kuvanalussaaressa olevien vapaaajanasuntojen käyttöä varten. Tieyhteys on tarpeen myös vapaa-ajankiinteistöjen jätteidenkeruun ja mahdollisesti jätevesien poiskuljetuksen mahdollistamiseksi. Tieyhteys mahdollistaa myös paloautojen ja ambulanssien nopean pääsyn saareen mahdollisissa hätätilanteissa.
7 Penkereen pysyttämisestä ja rumpujen rakentamisesta ei aiheudu vesilain 2 luvun 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Rakentamiselle ei ole myöskään vesilain 2 luvun 5 :ssä mainittuja esteitä. Hanke ei ole kaavan vastainen eikä vaikeuta alueen kaavoittamista. Penkereen kohdalla olevan yhteisen vesialueen omistava Ihalan osakaskunta on antanut kirjallisen suostumuksen tiepenkereen sijoittamiseen vesialueelle. Tiepenkereeseen tehtävät rummut mahdollistavat veden vaihtumisen Kuvanaluslahdessa. Veneillä liikkuville ei aiheudu kohtuutonta lisämatkaa kooltaan pienen Kuvanalussaaren kiertämisestä selän puolelta. Hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavia vahinkoja tai haittoja. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu määräys. Penkereen pysyttämisestä ja rumpujen rakentamisesta koituva hyöty on hankkeesta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin verrattuna huomattava. Edellytykset luvan myöntämiselle vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla ovat näin ollen olemassa. YMPÄRISTÖKEKSUKSEN LAUSUNNON HUOMIOONOTTAMINEN Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön muistutuksissa esitetyt vaatimukset ja näkökohdat on otettu huomioon edellä lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista näkyvällä tavalla. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4, 5, 6 :n 2 momentti ja 31 sekä 16 luvun 21 :n 2 momentti
8 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 505,50 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua 770 euroa alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Esko Vaskinen Esittelijä Matti Turunen Päätöksen tekemiseen on osallistunut ympäristöneuvos Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Matti Turunen. MT/PH Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8073
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 29.12.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.