ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5081/3 Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero 4.6.2014 00180/13/KO/4112 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI tekninen tr,imi 05. 06. 2014 ASIA Valittaja Valitus suunnittelutarveratkaisusta AB-Scapatrans Oy, Lappeenranta Päätös, johon on haettu muutosta Lappeenrannan tekninen lautakunta 16.1.2013 8 Valittaja on hakenut suunnittelutarveratkaisua kerrosalaltaan 4 217 neliömetrin suuruisen varastorakennuksen rakentamista varten Lappeenrannan kaupungin Lappeen Kähärilän kylässä sijaitsevan tilan Kesähuvila RN:o 2:3 määräalalle. hylännyt ha- Tekninen lautakunta on 16.1.2013 8 tekemällään päätöksellä kemuksen. VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Päätös on kumottava. Rakentamisella ei aiheuteta haittaa kaavoitukselle eikä tiesuunnittelulle. Toiminnalla ei ole ympäristöhaittoja. Naapurit eivät ole valittaneet rakennushankkeesta. Yrittäjän näkökohdat tulisi huomioida eikä päätöksellä saisi haitata yritystoimintaa. Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi.hao a oikeus.fi 70101 KUOPIO
i Ik 2 (6) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöhemmin ELY) Hannu Moilasen mukaan tieasiatja linjaukset eivät ole esteenä rakentamiselle. Rakennushankkeen j ätevesikuorma on niin pieni, että jätevedet voidaan johtaa umpisäiliöön tai rakentaa biologinen puhdistamo. Kaupunki on viivästyttänyt rakentamishanketta yli neljä vuotta eikä kaavaja tieasiassa ole ratkaisua näkyvissä. Lausunto ja vastine HALLIN T O-OIKEUDEN RATKAISU Tekninen lautakunta on antanut lausunnon. Valittaja on antanut vastineen. Valittajaa ei ole kohdeltu tasapuolisesti, kun saman tien varteen Atmatrade Oy on saanut rakennusluvan isolle varastorakennukselle. Hallinto-oikeus ei tutki valittajan vaatimusta siitä, että kaupunki on viivästyttänyt rakentamishanketta yli neljä vuotta eikä kaava-asiassa ole ratkaisua näkyvissä. Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valituksen. Perustelut Tutkimatta jättäminen Valittaja on todennut kaupungin viivästyttäneen rakentamishanketta yli neljä vuotta eikä kaava- ja tieasiassa ole ratkaisua näkyvissä. Edellä olevassa valituksen perusteessa on kysymys hallintokantelun luonteisesta väitteestä, jonka tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Pääasia Kuuleminen Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kuuleminen antaa asianosaiselle mahdollisuuden esittää omat selvityksensä ja kommenttinsa viranomaisen ja muiden tahojen esittämästä aineistosta. Se turvaa näin ollen hallintoprosessin vastavuoroisuutta ja asianosaisen osallistumisoikeutta vahvistaen samalla asianosaisen oikeusturvaa. Kuuleminen toimii lisäksi asian riittävää ja monipuolista selvittämistä edistävänä menettelyn takeena. Valittaja on hakenut suunnittelutarveratkaisua varastorakennuksen rakentamista varten. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja Etelä-Karjalan liitosta. Valituksenalaisesta päätöksestä ja päätöksen perusteena olevista asiakirjoista ei käy ilmi, että valittaj alle luvanhakijana olisi varattu tilaisuutta lausua mielipiteensä edellä mainituista lausunnoista. Lappeenrannan kaupungin kaavasuunnittelij alta puhelimitse 23.5.2014 saadun tiedon mukaan luvanhakijalle ei ole varattu hallintolain 34 :n 1 momentin mukaista tilai-
3 (6) suutta antaa vastinetta edellä mainituista lausunnoista. Kaavasuunnittelijan ja luvanhakijan asiamiehen välisistä sähköposteista käy ilmi, että luvanhakijan asiamies on 15.1.2013 käynyt kaupungin kaavoituksessa. Kaavasuunnittelijan puhelimitse antaman tiedon mukaan asiamies on tuolloin käydessään kaupungin kaavoituksessa tutustunut edellä mainittuihin lausuntoihin. Teknisen toimen kaavoitus on hankkiessaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan liiton lausunnot katsonut niiden olevan tarpeellisia päätöksenteon pohjaksi. Teknisen lautakunnan valituksenalaisen päätöksen perusteena on käytetty edellä mainittuja lausuntoja. Valittajan kuuleminen edellä mainituista lausunnoista on siten ollut hallintolain 34 :n huomioon ottaen tarpeen eikä asiassa ole ollut perustetta ratkaista hakemusta kuulematta valittajaa. Viivästyksen välttämiseksi hallinto-oikeus ei kuitenkaan kumoa valituksenalaista päätöstä kuulemisvirheen takia ottaen huomioon se, että valittajan asiamies on tutustunut hankittuihin lausuntoihin ja hänellä on ollut mahdollisuus kommentoida niitä valitusvaiheessa sekä se, että valituksessa on katsottu asian käsittelyn kestäneen jo nyt liian kauan. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Asiassa saatu selvitys Valittaja on hakenut suunnittelutarveratkaisua kerrosalaltaan 4 217 neliömetrin suuruisen varastorakennuksen rakentamista varten Lappeenrannan kaupungin Lappeen Kähärilän kylässä sijaitsevan tilan Kesähuvila RN:o 2:3 määräalalle. Suunniteltu rakennusalue on Etelä-Karjalan maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Haetun rakennuspaikan vieressä on vihreä nuolimerkintä eli viheryhteystarve/ ekologinen käytävä. Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Lisäksi maakuntavaltuusto on 24.2.2014 hyväksynyt Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan 1, jossa tarkastellaan muun
4 (6) muassa kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämistarpeita. Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Lempiälä-Lyytikkälän osayleiskaava. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunnossa on todettu, että suurten yksiköiden toiminnot tulee sijoittaa ensisijaisesti asemakaavoitetuille alueille, jotka ovat vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ja joilla kiinteistöjen tulee liittyä vesijohtoverkostoon. ELY-keskuksen lausunnossa on vastustettu haetun suunnittelutarveratkaisun myöntämistä. Alueen kaavoitustilanteen on todettu olevan niin puutteellinen, ettei sitä millään voida pitää rakentamisen perusteena. ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunnossa on todettu valtatien 13 olevan yksiajoratainen kansainvälistä liikennettä palveleva tieyhteys ja että valtatielle 13 ollaan laatimassa yleissuunnitelmaa. Tiellä on esiintynyt pahoja liikenteen sujuvuusongelmia, koska tien nykyinen välityskyky on ollut ja on edelleen puutteellinen etenkin raskaan liikenteen määrään nähden. Myös henkilöliikenne on ollut jatkuvassa kasvussa. Yleissuunnitelmassa valtatielle 13 tullaan tilavarauksen laajuudeksi esittämään 2+2 ajorataista ratkaisua, jolloin nyt hakemuksen kohteena oleva kiinteistö jää osittain ajoradan alle. Lisäksi on todettu, että on mahdollista, että kyseiseen paikkaan tullaan esittämään valtatien alikulkua ja suuntaisliittymää. Tällöin varastorakennus ei myöskään voi sijaita hakemuksessa esitetyllä paikalla. Etelä-Karjalan liiton lausunnon mukaan liittymän suunnittelussa tulee ottaa huomioon kasvava rajaliikenne ja sen vaatimat liikenneturvallisuuteen liittyvät tavoitteet. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Suunnittelutarvealueella rakentamisen tulee ensisijaisesti perustua alueelle hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen kaavaan. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvaa siten rakennushanketta koskevilta osin alueen yksityiskohtaisemman kaavoituksen. Suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi mahdollista osoittaa kaavassa. Perustuslain 6 :ssä turvattu yhdenvertaisuus liittyy rakennuslupien myöntämiseen suunnittelutarvealueille. Luvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseen. Suunnittelutarveratkaisulla ei kuitenkaan voida hyväksyä rakennuspaikkoja siten, ettei kaavoitukselle jäisi suunnitteluvaraa. Hakemukset on ratkaistava tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuspaikan ja sen ympäristön olosuhteet. Sillä seikalla, että tekninen lautakunta on aiemmin antanut myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen, ei tämän vuoksi ole esillä olevassa asiassa ratkaisevaa oikeudellista merkitystä. Naapureilla ei ole ollut huomauttamista rakennushankkeen johdosta. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan asiassa oikeudellista merkitystä. Myöskään sillä, että valituksenalaisesta päätöksestä aiheutuu valittajan mukaan haittaa hänen yritystoiminnalleen, ei ole asiassa oikeudellista merkitystä. Teknisen lautakunnan on tullut ratkaista asia maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelutarveratkaisua koskevien säännösten mukaisesti.
5 (6) Hakemuksessa tarkoitettu rakennuspaikka sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Nuijamaan raja-asemasta. Suunnitellun rakennuspaikan alueella ei ole olemassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Lisäksi rakennuspaikan vieressä kulkevalle valtatielle 13 ollaan laatimassa yleissuunnitelmaa, joka vaikuttaa hakemuksen kohteena olevan kiinteistön rakentamiseen. Alueella esiintyneiden liikenteen sujuvuusongelmien ja henkilöliikenteen kasvun takia alueelle on tarpeellinen kokonaisvaltainen maankäytön suunnitelma. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin, vaikka valituksessa onkin tuotu esille yksittäisen ELY-keskuksen virkamiehen vastakkainen näkemys tiesuunnitteluun liittyen. Näissä oloissa suunniteltu yksittäinen suunnittelutarveratkaisu kaventaisi Lappeenrannan kaupungin suunnittelumahdollisuuksia tulevassa kaavoituksessa. Tämän vuoksi suunnittelutarveratkaisun myöntäminen aiheuttaisi maankäyttö - ja rakennuslain 13 7 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa alueen kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Kun maankäyttö - ja rakennuslain 13 7 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettyj ä edellytyksiä ei esillä olevassa hankkeessa ole olemassa, teknisen lautakunnan on tullut hylätä hakemus. Koska rakentaminen haetulle rakennuspaikalle estyy edellä mainituin perusteluin maankäyttö - ja rakennuslain 137 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten puuttuessa, asiassa ei ole syytä tarkastella edellä mainitun pykälän muiden kohtien oikeudellisten edellytysten olemassaoloa. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Hallintolaki 34 1 mom. ja 51 2 mom. Hallinto-oikeuslaki 3 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa maankäyttö- ja rakennuslain 190 :n 3 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä (LO 00.JR). Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Malinen, Terhi Helttunen ja Riikka Tiainen. Esittelij äj äsen Riikka Tiainen Marika Sinokki Iainkäyttösihteeri
6 (6) Jakelu Päätös Oikeudenkäyntimaksu Jäljennös Jäljennös tiedoksi AB-Scapatrans Oy Sergei Khomutov / Rakennusmestari Sakari Karjalainen 90 euroa Lappeenrannan tekninen lautakunta Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Liite hallinto-oikeuden päätökseen Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntämisperusteet Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Hallintolainkäyttölain 13 :n 3 momentin mukaan valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se, koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallintolainkäyttölain 13 :n 4 momentin mukaan jos pääasiassa annetusta ratkaisusta valittaminen on kielletty tai valittamiseen tarvitaan valituslupa, vastaava rajoitus koskee myös valittamista pääasiaan liittyvästä ratkaisusta. Valitusaika Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto - oikeudelle. Valitusasiakirjat voi toimittaa omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, joka sisältää myös valituslupahakemuksen, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta perusteet, joilla valituslupaa haetaan - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka, jos valituksen on laatinut joku muu henkilö, on valituskirjelmässä mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite LO 00.JR Postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki Telekopionumero: 029 56 40382 Käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki Sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi
Liite hallinto-oikeuden päätökseen KORKEIMMAN HALLIN T O-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ P ER ITTÄVÄ OIKEUDEN- KÄYNTIMAKSU Muutoksenhakuasian käsittelystä korkeimmassa hallinto -oikeudessa peritään 244 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Mikäli korkein hallintooikeus ei valituslupa -asiassa myönnä valituslupaa, oikeudenkäyntimaksu on 122 euroa. Oikeudenkäyntimaksua ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritä sosiaaliasioissa, julkisoikeudellista palvelusuhdetta koskevissa asioissa, vaaleja koskevissa asioissa eikä muissakaan asioissa, jotka ovat laissa säädetty maksuttomiksi. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä myöskään, jos korkein hallinto -oikeus muuttaa veroa tai julkista maksua koskevaa hallintooikeuden päätöstä muutoksenhakijan eduksi tai jos muutoksenhakija on asianmukaisesti todettu varattomaksi ja asia koskee hänen etuaan tai oikeuttaan. Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/93). Ilmoitus oikeudenkäyntimaksusta