YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Yleiset vaatimukset 4 4 Suunnittelu ja hankinnat 5 5 Valmistus 6 6 Käyttö 6 7 Kunnonvalvonta 7 8 Kunnossapito 7 9 Kunnonvalvonnan ja kunnossapidon ohjelmat ja ohjeet 8 10 Varaosahuolto 9 11 Muutostyöt 9 12 Toimitettavat asiakirjat 10 12.1 Ikääntymisen hallinnan periaatesuunnitelma 10 12.2 Ikääntymisen hallintaohjelma 10 12.3 Ikääntymisen seurantaraportti 10 13 Viranomaisvalvonta 11 Määritelmät 11 Viitteet 12 Liite A Tyypillisiä ikääntymismekanismeja 13 Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa X.X.2013 alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa ohjeen YVL 1.8. Ensimmäinen painos Helsinki 2013 ISBN 978-952-478-XXX-X (nid.) Edita Prima Oy 2013 ISBN 978-952-478-XXX-X (pdf) ISBN 978-952-478-XXX-X (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi

Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7 r :n mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r :n kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 1 Johdanto 101. Ydinvoimalaitoksen järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuu käytön aikana lukuisia rasitustekijöitä, minkä seurauksena niiden eheys ja toimintakyky (käyttökuntoisuus) voivat heiketä. Ydinvoimalaitoksen käyttöiän aikana järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin liittyvät vaatimukset voivat myös muuttua ja saatavilla oleva teknologia voi kehittyä, mikä johtaa siihen, että ydinvoimalaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet eivät enää vastaa vallitsevaa vaatimustasoa. Ikääntymiseen varaudutaan jo suunnitteluvaiheessa ja käytön aikana ikääntymistä hallitaan sellaisilla toimenpiteillä, joilla sekä varmistetaan ydinvoimalaitoksen turvallisuus että turvallisuutta edelleen parannetaan järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisestä huolimatta. 102. Tämän ohjeen oikeusperustana ovat seuraavat säädökset. Ydinenergialaki 11.12.1987/990 [1] 7a : Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. 7f : Turvallisuuden on oltava etusijalla ydinlaitoksen rakentamisessa ja käytössä. Tämän lain 5 luvussa tarkoitetun rakentamisluvan haltija vastaa siitä, että ydinlaitos rakennetaan turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Tämän lain 5 luvussa tarkoitetun käyttöluvan haltija vastaa siitä, että ydinlaitosta käytetään turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ydinlaitoksen kuntoa ja käyttökokemuksia on seurattava ja arvioitava järjestelmällisesti. Ydinenergia-asetus 12.2.1988/161 [2] S T U K 111 : Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen käyttöä sen varmistamiseksi, että laitoksen käyttö on turvallista ja että sen käytössä noudatetaan lupaehtoja ja hyväksyttyjä suunnitelmia ja että käyttö on muutoinkin ydinenergialain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaista. Ydinenergian käytön valvonta kohdistuu myös ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden huoltoon, korjauksiin, tarkastuksiin ja testauksiin. VNa ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta 27.11.2008/733 [3] 3 : Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on arvioitava rakentamislupaa ja käyttölupaa haettaessa, laitosmuutosten yhteydessä sekä määräajoin laitoksen käytön aikana. 4 : Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava ja asennettava sekä niitä on käytettävä siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat arvioinnit, tarkastukset ja testaukset, mukaan lukien ympäristökelpoisuus, ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkitys huomioon ottaen. 5 : Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttava turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymiseen. Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden kuntoa seuraamalla on varmistettava, että ne säilyvät käyttökuntoisina ja täyttävät suunnittelun perustana olevat vaatimukset. Niiden korvaaminen uudella tai samanlaisella tekniikalla sekä muutokset ja korjaukset on tehtävä suunnitelmallisesti. 24 : Ydinvoimalaitosten käyttökokemuksia on kerättävä ja turvallisuustutkimuksen tuloksia on seurattava ja niitä molempia on arvioitava tavoitteena parantaa turvallisuutta. Turvallisuuden kannalta merkittävät käyttötapahtumat on tutkittava perussyiden selvittämiseksi ja korjaavien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 3

S T U K OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 26 : Ydinvoimalaitoksella on oltava kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Ohjelmassa on määriteltävä tarkastukset, koestukset, huollot ja vaihdot sekä muut menettelyt, joilla käyttökuntoa ja käyttöympäristön vaikutuksia valvotaan. VNa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta 27.11.2008/736 18 : Ydinjätelaitoksella on oltava kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Laitteiden huoltoa ja korjauksia varten on annettava kirjalliset määräykset ja niihin liittyvät ohjeet. 2 Soveltamisala 201. Tässä ohjeessa annetaan ydinvoimalaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisen hallintaan liittyvät vaatimukset luvanhaltijan (luvanhakija ennen rakentamisluvan myöntämistä) suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapitotoiminnalle sekä kuvataan se viranomaisvalvonta, jolla STUK todentaa näiden vaatimusten noudattamista. 202. Ohjetta on sovellettava ydinvoimalaitoksiin sekä myös muihin ydinreaktorilla varustettuihin ydinlaitoksiin ja muihin ydinlaitoksiin siten, kuin näiden laitosten ydin- ja säteilyturvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden käyttökuntoisuuden varmistaminen edellyttää. 203. Ydinvoimalaitoksen ikääntymiseen hallintaan liittyviä järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden kunnonvalvonta-, kunnossapito- ja raportointivaatimuksia esitetään myös seuraavissa ohjeissa YVL A.1, Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu YVL E-sarja, Ydinlaitoksen rakenteet ja laitteet. 3 Yleiset vaatimukset 301. Luvanhaltijan on kuvattava ikääntymisen hallinta osana ydinvoimalaitoksen johtamisjärjestelmää. 302. Luvanhaltijan on määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelma, joka sisältää toiminnot, tehtävät ja vastuut turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden käyttökuntoisuuden ja teknologisen vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi niiden käyttöiän ajan. 303. Luvanhaltijan on kohdennettava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta kaikkiin turvallisuuden kannalta tärkeisiin järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin. 304. Luvanhaltijalla on oltava järjestelmällinen menettely tunnistaa laitososien ikääntymismekanismeja. Tunnettujen ja piilevien ikääntymismekanismien tunnistamisessa on hyödynnettävä tutkimustietoa, ydinvoimalaitosten käyttökokemuksia sekä luvanhaltijan käyttö- ja kunnonvalvonta/kunnossapito-organisaatioilta saatavaa palautetta. 305. Ikääntymisen hallinnan piiriin kuuluvien rinnakkaisten osajärjestelmien (redundanssien) ikääntymistä on hallittava samalla periaatteella. Osajärjestelmien laitososien kunnonvalvonnan ja kunnossapidon laajuuden vähimmäisvaatimukset eivät saa poiketa toisistaan. 306. Ydinvoimalaitoksen fyysistä ikääntymistä on hallittava laitososien suunnitteluratkaisuilla, tarpeettomia rasituksia aiheuttamattomilla käyttötavoilla ja -olosuhteilla, kunnonvalvonnalla ja kunnossapidolla. 307. Ydinvoimalaitoksen teknologista ikääntymistä on hallittava arvioimalla säännöllisesti laitososien vaatimuksenmukaisuutta ja ajanmukaisuutta. Arvioinnin perusteella sellaiset laitososat, joiden vaatimuksenmukaisuudessa havaitaan poikkeamia, on saatettava voimassa olevien 4

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 S T U K turvallisuusvaatimusten mukaisiksi, sekä sellaiset uudet ratkaisut ja menettelytavat, jotka oleellisesti lisäävät ydinvoimalaitoksen turvallisuutta, on otettava käyttöön laitososissa sekä niiden kunnonvalvonnassa ja kunnossapidossa. 308. Luvanhaltijalla on oltava organisaatiossaan ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallintaa varten henkilöt, joiden vastuut, tehtävät, pätevyysvaatimukset ja tekniikka-alojen välinen koordinaatio on määritelty. Henkilöiden asiantuntemuksen on oltava riittävä ymmärtämään ja tunnistamaan laitososien ikääntymismekanismit sekä hallitsemaan niiden vaikutukset laitososien käyttökuntoisuudelle. 309. Luvanhaltijalla on oltava dokumentoidut menettelyt, joilla varmistetaan, että henkilöstömuutoksissa keskeiset tehtävän hoidossa tarvittavat tiedot, mukaan lukien kokemusperäiset tiedot, siirtyvät tehtävässä jatkavalle henkilölle. 310. Luvanhaltijan on säännöllisesti arvioitava ikääntymisen hallintaohjelman kattavuutta ja vaikuttavuutta. Ikääntymisen hallintaa on kehitettävä erityisesti silloin, kun laitososien kunnostustarve- tai vikaantumistiheyden havaitaan kasvavan. 311. Luvanhaltijan on seurattava suunnitteluratkaisujen, valmistustekniikkojen, kunnonvalvonta- ja kunnossapitomenetelmien kehitystä laitososien ikääntymisen parantamiseksi. 312. Luvanhaltijan on tallennettava ja ylläpidettävä laitososien ikääntymisen hallinnassa tarvittavia referenssitietoja. Tällaisia ovat suunnitteluasiakirjat (suunnittelun perusteena olevat vaatimukset, rakennemateriaalit, piirustukset, toimintakuvaukset), kelpoistustiedot, valmistuksen tulosaineistot sekä muutostyöaineistot. 4 Suunnittelu ja hankinnat 401. Laitososan on täytettävä suunnittelun perusteena olevat vaatimukset käyttöiän ajan. 402. Suunnitteluratkaisuilla on minimoitava laitososien ikääntymistä, ja niillä on varmistettava edellytykset sille, että laitososien käyttökuntoisuus on valvottavissa ja ylläpidettävissä niiden käyttöiän ajan. a. Laitososille on valittava sellaiset materiaalit, joiden tiedetään kestävän suunnittelun perusteena olevien käyttötilanteiden ja ympäristöolosuhteiden mekaanisia, kemiallisia ja muita mahdollisia rasituksia. b. Odotettavissa oleviin ikääntymismekanismeihin on varauduttava laitososien suunnittelussa ja mitoituksessa. Esimerkkejä tästä ovat reaktoripainesäiliön säteilyhaurastuminen sekä terminen väsyminen virtausten sekoittumiskohdissa. c. Laitososan eheyden on oltava tarkastettavissa. Laitososalla on oltava valmiudet (muoto, materiaalivalinta, luoksepäästävyys) sellaisille ainetta rikkomattomille testausmenetelmille, joilla voidaan varmistua laitososan eheyden vaatimuksenmukaisuudesta. d. Laitososan toimintakyvyn on oltava todennettavissa. Laitososalla on oltava valmiudet (mittaukset, prosessikytkennät, testilaitteisto) toiminnallisiin testeihin tai muulla tavoin on määräajoin voitava varmistua laitososan toiminnan vaatimuksenmukaisuudesta. e. Suunnittelussa on varauduttava laitososan reaaliaikaiseen kunnonvalvontaan (laiteyhteensopivuus, instrumentointivalmius, tietojärjestelmien kapasiteetti), jos reaaliaikainen tieto laitososan käyttökuntoisuudesta oleellisesti lisää ydinlaitoksen turvallisuutta. f. Laitososan on oltava kunnossa pidettävissä. Säännöllisillä kunnossapitotehtävillä ja tarvittavilla osien vaihdolla on voitava varmistaa käyttökuntoisuus laitososan käyttöiän ajan. 403. Suunnitteluperusteiden ja mitoituksen marginaaleilla on hallittava epävarmuuksia laitososan suunnittelussa ja valmistuksessa sekä kunnonvalvonnan ja kunnossapidon vaikuttavuudessa. Marginaalien on oltava suhteessa laitososan turvallisuusmerkitykseen, ja ne on asetettava sellaisiksi, että laitososan toimintakyky luotettavasti säilyy vaatimuksenmukaisena ikääntymisen vaikutuksista huolimatta epäsuotuisimmissakin suunnittelun perusteena olevissa käyttötilanteissa. 5

S T U K OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 404. Laitososan suunnitteluratkaisut on kelpoistettava joko käyttökokemuksilla, analyyseillä tai testeillä. Jos laitososan käyttökuntoisuutta ei voida käyttökokemuksilla tai analyyseillä luotettavasti varmistaa, suunnitteluratkaisut on kelpoistettava kokeellisesti (testeillä). 405. Sellaiselle laitososalle, jonka ikääntymismekanismit voidaan tunnistaa, on määriteltävä käyttöikä. Laitososan käyttöikää voidaan pidentää ennen suunnitellun käyttöiän päättymistä ja käyttöä jatkaa, jos laitososan käyttökuntoisuus voidaan osoittaa pidennetylle käyttöiälle. 406. Luvanhaltijan on hankittava käyttöönsä laitososien valmistajilta käyttö-, kunnonvalvontaja kunnossapito-ohjeet sekä varaosa- ja tarvikesuositukset. 407. Ydinvoimalaitoksen suunnitteluratkaisujen on oltava sellaisia, että laitososien kunnonvalvonta- ja kunnossapitotehtävät eivät aiheuta tarpeetonta säteily- tai työturvallisuusriskiä henkilökunnalle. Vaihdettavaksi suunniteltujen laitososien vaihtotyö on ennakoitava tilaratkaisuissa niin, että tarvittavat nostot ja siirrot voidaan turvallisesti toteuttaa. 408. Luvanhaltijan on sisällytettävä suunnittelu- ja hankintaohjeistoonsa vaatimukset, joilla varaudutaan ennakolta laitososien ikääntymisen hallintaan. 5 Valmistus 501. Laitososan valmistuksessa ja mahdollisissa valmistuksen aikaisissa korjauksissa on käytettävä sellaisia materiaaleja ja menetelmiä, jotka eivät nopeuta laitososan oletettua fyysistä ikääntymistä. 502. Laitososan valmistuksenaikaisilla tarkastuksilla ja testeillä on varmistuttava siitä, että laitososan käyttökuntoisuus säilyy luotettavasti ikääntymisen vaikutuksista huolimatta epäsuotuisimmissakin suunnittelun perusteena olevissa käyttötilanteissa. Tarkastus- ja testauslaajuuden on oltava suhteessa laitososan turvallisuusmerkitykseen. 503. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että valmistuksen, asennuksen tai käyttöönoton aikana laitososasta tallennetaan vertailutasot mittauksista tai muista tiedoista, joilla laitososan ikääntymistä valvotaan myöhemmin käytön aikana. Tyypillisiä tallennettavia vertailutasoja ovat NDT-perustarkastusten tulokset, putkistojen referenssimittaukset (seinämäpaksuusmittaukset), värähtelytasot pyörivissä koneissa ja valokuvat silmämääräisten tarkastusten tallenteina. 504. Luvanhaltijan on taltioitava näytteet laitososien valmistukseen käytetyistä materiaaleista. Materiaalinäytteet on kerättävä vähintään niistä laitososista, joita ei ole suunniteltu vaihdettavaksi ydinvoimalaitoksen käyttöiän aikana ja joista tarvitaan tunnistetun ikääntymismekanismin seurantaa varten referenssimateriaalia. 505. Luvanhaltijan on varmistettava, että laitososa säilyttää käyttökuntoisuutensa kuljetuksissa laitospaikalle, varastoinnissa ennen asennusta, asennuksessa ja käyttöönotossa. Ympäristöolosuhteiden ja menettelyjen on oltava sellaisia, etteivät ne aiheuta tai käynnistä ikääntymismekanismeja uudessa laitososassa. 6 Käyttö 601. Laitososan kuormitus-, prosessi- ja ympäristöolosuhteita on valvottava, ja ne on pidettävä suunnittelun perusteena olevien käyttötilanteiden rajoissa. 602. Luvanhaltijan on hyödynnettävä ydinvoimalaitosten käyttökokemuksia sekä omalta käyttöja kunnonvalvonta/kunnossapito-organisaatioilta saatavaa palautetta. Näiden tietojen avulla on arvioitava niitä laitososien vaihtoehtoisia käyttötapoja, joilla voidaan vähentää ikääntymisen haitallisia vaikutuksia laitososien käyttökuntoisuudelle. 603. Luvanhaltijan on ohjeistettava ja koulutettava käyttöhenkilökunta optimoimaan ydinvoimalaitoksen ajotapoja. Ajotavoilla on vältettävä laitososien tarpeettomia rasituksia, nopeita prosessitransientteja (mm. paine, lämpötila ja vesikemia) ja muita epäedullisia käyttötilanteita. 6

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 S T U K 604. Jos havaitaan, että laitososaa on rasitettu sellaisessa käyttötilanteessa, joka ei ole suunnittelun perusteena, tai laitososan käyttökuntoisuus on jostakin muusta syystä saattanut vaarantua, laitososan jatkokäytön edellytykset on varmistettava tarkastuksilla, testeillä, laskennallisilla analyyseillä tai muilla selvityksillä. 605. Jos laitososa on menettänyt käyttökuntoisuutensa ja sen käyttökuntoisuus ei ole enää palautettavissa, laitososa on poistettava käytöstä. 606. Luvanhaltijan on varmistettava suunnitteluja toteutusvaiheissa tehtyjen laitososien kelpoistusten voimassaolo ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Uusi kelpoistus on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen sen voimassaolon päättymistä. 7 Kunnonvalvonta 701. Luvanhaltijan on valvottava ydinvoimalaitoksen laitososien käyttökuntoisuutta niiden käyttöiän ajan niin, että laitososan kunnostustarve pystytään luotettavasti havaitsemaan ja tarvittavat kunnossapitotehtävät voidaan käynnistää ennen laitososan vikaantumista. 702. Laitososan kunnonvalvonnan kattavuuden, käytettyjen menetelmien, valvontavälien, resursoinnin, hyväksymisrajojen ja muiden kunnonvalvonnan vaikuttavuuteen liittyvien tekijöiden on oltava suhteessa valvottavan laitososan turvallisuusmerkitykseen. Turvallisuusmerkityksen arvioinnissa on hyödynnettävä todennäköisyysperusteista riskianalyysiä. 703. Laitososien kunnonvalvonnassa on noudatettava E-sarjan YVL-ohjeissa esitettyjä vaatimuksia laitekohtaisesta laajuudesta sekä painelaitteiden määräaikaistarkastuksista. 704. Kunnonvalvontasuureilla on oltava vertailutasot, joita käytetään arvioitaessa laitososan ikääntymistä. Vertailutasot on mitattava, kuvattava tai muulla tavoin tallennettava valmistajatehtaalla tai käyttöönottovaiheessa ydinvoimalaitoksella ennen laitososan käyttöä. Kunnossapito- ja muutostöiden yhteydessä vertailutasot on tarvittaessa tarkistettava vastaamaan uutta tilannetta. 705. Laitososan kunnonvalvonnan on oltava reaaliaikaista silloin, kun reaaliaikaisuus oleellisesti lisää laitososan kunnonvalvonnan vaikuttavuutta verrattuna määrävälein toteutettuun kunnonvalvontaan. Tämä tulee kysymykseen esimerkiksi värähtelyjen, vuotojen, väsymisen ja irto-osien valvonnassa sekä venttiilien toiminnan diagnostiikassa. 706. Luvanhaltijan on tallennettava sellaiset kunnonvalvontatiedot, joilla laitososan käyttökuntoisuuden kehityssuunta on arvioitavissa pitkällä aikavälillä. Silloin kun muutoksia tunnistetaan, muutosten merkitys laitososan käyttökuntoisuudelle ja ikääntymiselle on selvitettävä. 707. Luvanhaltijalla on oltava väsyttäviä kuormituksia aiheuttavista käyttötilanteista ja -tapahtumista kuormitusseuranta vähintään ydinvoimalaitoksen turvallisuusluokkaan 1 kuuluville painelaitteille. Kuormitusseurannan tuloksia on käytettävä painelaitteiden ikääntymisarvioissa, joissa toteutuneiden käyttötilanteiden ja -tapahtumien lukumäärää verrataan suunnittelun perusteena oleviin käyttötilanteisiin. Seurattavia suureita ovat tyypillisesti virtaavan aineen paineet ja lämpötilat, pintalämpötilat, venymät ja värähtelyt. Mittaustiheyden on oltava riittävä laskelmissa tarvittavien suureiden muutosnopeuksien tarkastamiseksi jälkikäteen. 708. Määrävälein kalibroitavien kunnonvalvonnan mittaus- ja analyysilaitteiden on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvia, sekä niiden antamien tulosten on oltava luotettavia. Kalibroinnin voimassaolon on oltava todennettavissa laitekohtaisista kalibrointitodistuksista. 8 Kunnossapito 801. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että käytössä tai käyttövalmiudessa oleva laitososa täyttää käyttökuntoisuusvaatimukset normaaleissa käyttötilanteissa sekä kaikissa suunnittelun perusteena olevissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. 802. Kun laitososalla on todettu kunnostustarve, kunnostus on tehtävä ennen kuin käyttökuntoi- 7

S T U K OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 suus menetetään. Laitososaa ei saa tarkoituksellisesti käyttää vikaan asti. 803. Laitososan kunnossapidon kattavuuden, menetelmien, huoltovälien, resursoinnin ja muiden kunnossapidon vaikuttavuuteen liittyvien tekijöiden on oltava suhteessa laitososan turvallisuusmerkitykseen. Turvallisuusmerkityksen arvioinnissa on hyödynnettävä todennäköisyysperusteista riskianalyysiä. 804. Laitososan kunnostuksen tai korjauksen yhteydessä luvanhaltijan on selvitettävä, esiintyykö sama kunnostustarve tai vika sellaisenaan tai piilevänä muissa rakenteeltaan, toiminnaltaan tai käyttöolosuhteiltaan vastaavissa ydinvoimalaitosten laitososissa (yhteisvika). Samassa yhteydessä on arvioitava, onko havaittu käyttökuntoisuuden heikentyminen tai menetys vältettävissä vastaisuudessa kehittämällä laitososan kunnonvalvontaa tai kunnossapitoa. 805. Laitososan kunnossapito-ohjelmaan kuulumattomissa kunnossapitotöissä on noudatettava E-sarjan YVL-ohjeiden mukaisia hyväksyntämenettelyjä. Kiireellisissäkin korjaustöissä on noudatettava luvanhaltijan ohjeistettuja menettelytapoja. Korjaustyö on kiireellinen silloin, kun se on tehtävä viipymättä ydinvoimalaitoksen turvallisessa tilassa pitämiseksi. 806. Prosessi-, sähkö- ja automaatiokytkennät on varmistettava kunnossapitotyön ajaksi ja muutetut kytkennät palautettava kunnossapitotyön päätteeksi niin, ettei kunnossapitotyöstä aiheudu välitöntä tai välillistä vaaraa henkilöstölle tai turvallisuudelle. 807. Kunnostetun tai korjatun laitososan vaatimuksenmukaisuus on varmistettava tarkoitukseen soveltuvilla tarkastuksilla tai testeillä ennen laitososan käyttöä. 808. Luvanhaltijan on tallennettava laitososien kunnossapitohistoria. Laitososalla on oltava yksilöseuranta niin, että huolto-, korjaus- ja muutostyöt sekä vikaantumiset ovat jäljitettävissä laitososan käyttöiän ajan. 809. Niillä laitososilla, joiden käyttöpaikka voi vaihtua esim. huoltokierrossa, on oltava pysyvä tunnistemerkintä jäljitettävyyden varmistamiseksi. 810. Kunnossapitotöissä käytettävien työkalujen on oltava tehtävään soveltuvia. Työkalut on pidettävä käyttökuntoisina huoltamalla ja varastoimalla ne asianmukaisesti. Kalibrointia tai muuta säätöä vaativat työkalut on tarkastettava määrävälein. 9 Kunnonvalvonnan ja kunnossapidon ohjelmat ja ohjeet 901. Luvanhaltijalla on oltava laitososalle kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma, jossa määritellään toimenpiteiden aikataulut tai määrävälit. Ohjelmien laadinnassa on hyödynnettävä riskitietoisia menetelmiä. 902. Luvanhaltijan on ohjeistettava ne toimenpiteet, joilla laitososan käyttökuntoisuutta valvotaan ja ylläpidetään sen käyttöiän ajan. Ohjeistuksen on oltava havainnollista ja yksiselitteistä. 903. Laitososan kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmien ja liittyvän ohjeistuksen on perustuttava valmistajan suosituksiin, luvanhaltijan omiin tai muilta saatuihin käyttökokemuksiin. 904. Luvanhaltijalla on oltava sellaiset toimintatavat ja tietojärjestelmät, joilla varmistetaan, että laitososan kunnonvalvonta ja kunnossapito toteutuu suunnitellusti. 905. Kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmia ja niiden ohjeistusta on säännöllisesti arvioitava ja tarkistettava käyttötoiminnasta kerätyn palautteen perusteella. Havaitut muutostarpeet on analysoitava ja vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet pantava täytäntöön ohjelma- ja ohjepäivityksissä. 8

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 10 Varaosahuolto 1001. Luvanhaltijan on säännöllisesti valvottava ja arvioitava laitososien kunnossapidossa tarvittavien varaosien riittävyyttä ja käyttökuntoisuutta ydinvoimalaitoksella. Tämä koskee myös laitososien kunnonvalvonnan ja kunnossapidon mittaus- ja analyysilaitteiden ja työkalujen varaosia. 1002. Luvanhaltijalla on oltava laitospaikalla varaosat niille toiminnoille, joilla varmistetaan ydinvoimalaitoksen pitäminen turvallisessa tilassa pitkäkestoisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden aikana. Tällaisissa toiminnoissa varaosavarannon on katettava vähintään yksi kapasiteetiltaan sataprosenttinen osajärjestelmä (redundanssi), joka yksin riittää toiminnon ylläpitämiseen. Varaosavarantoon on sisällyttävä sellaiset laitososien varaosat tai vaihto-osat, jotka voivat vikaantua pitkäaikaisessa käytössä ja jotka ovat kriittisiä toimintojen käyttökuntoisuudelle. 1003. Varaosien on oltava vaatimuksenmukaisia ja vastattava ominaisuuksiltaan alkuperäistä hyväksyttyä varaosaa. Jos alkuperäistä varaosaa tai tarviketta ei käytetä, korvaavan varaosan tai tarvikkeen vaatimuksenmukaisuus on tutkittava huolella. 1004. Luvanhaltijalla on oltava varaosan ja tarvikkeen hankintaa, vastaanottoa ja varastointia varten ohjeistetut menettelyt, joilla varmistetaan, että laitososissa käytettävät varaosat ja tarvikkeet ovat vaatimuksenmukaisia. 1005. Ydinvoimalaitoksella säilytettäville varaosille on järjestettävä jäljellä olevan varastointija/tai käyttöiän valvonta. 1006. Luvanhaltijalla on oltava menettelyt, joilla se luotettavasti estää tuoteväärennökset varaosien hankintaketjussa. 1007. Luvanhaltijan on ennakoitava laitososan teknisen tuen tai varaosien saatavuutta. Hyvissä ajoin ennen saatavuuden päättymistä on käynnistettävä toimenpiteet sen varmistamiseksi, S T U K että laitososan käyttökuntoisuus tai käyttökuntoisuuden valvonta ei heikkene muuttuneessa tilanteessa. 11 Muutostyöt 1101. Luvanhaltijan on seurattava järjestelmällisesti ydinvoimalaitoksen fyysistä ja teknologista ikääntymistä ja tunnistettava ydinvoimalaitoksen muutostyötarpeet. Nähtävissä olevien suurten muutos- tai korjaushankkeiden suunnittelu on käynnistettävä hyvissä ajoin niin, että hankkeet pystytään toteuttamaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ilman merkittäviä muutostarpeita. 1102. Voimaan saatettujen turvallisuusvaatimusten edellyttämät muutostyöt on toteutettava. Poikkeamat uusista vaatimuksista on erikseen hyväksytettävä STUKissa. 1103. Luvanhaltijan on arvioitava muutostyön turvallisuusvaikutukset suunnitteluvaiheessa. Muutostyöllä ei saa heikentää ydinvoimalaitoksen turvallisuutta eikä laitososien kunnonvalvonnan vaikuttavuutta tai laitososien kunnossapidettävyyttä. 1104. Muutostyön suunnittelun on perustuttava laitososan alkuperäisiin suunnitteluvaatimuksiin ja -olosuhteisiin sekä näissä mahdollisesti myöhemmin tapahtuneisiin muutoksiin. 1105. Luvanhaltijan on laadittava muutostyöstä järjestelmä- ja laitetason suunnitelmat. Muutostyön ennakkotarkastuksessa ja toteutuksessa on noudatettava muissa YVL-ohjeissa esitettyjä hyväksyntämenettelyjä. 1106. Muutostyön edellyttämät päivitykset laitososan piirustuksissa, ohjeissa ja muissa muutostyön vuoksi vanhentuneissa asiakirjoissa on tehtävä viipymättä muutostyön yhteydessä. 1107. Käyttö- ja kunnossapito-organisaatioiden koulutuksella on saatettava asianosaisten tietoon muutostyöstä aiheutuneet muutokset laitososan käyttöön, kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon. 9

S T U K OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 1108. Luvanhaltijan on tallennettava laitososien muutostyöhistoria. STUK on pidettävä tietoisena laitososien tulevista muutostöistä, joita luvanhaltija suunnittelee toteuttavansa ennen ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoa. 12 Toimitettavat asiakirjat 12.1 Ikääntymisen hallinnan periaatesuunnitelma 1201. Luvanhakijan on ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa hakiessaan toimitettava STUKille periaatesuunnitelma laitososien ikääntymisen hallinnasta. 1202. Ikääntymisen hallinnan periaatesuunnitelmassa on kuvattava ne periaatteet, joilla ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallinta toteutetaan laitososien suunnittelussa, hankinnassa ja valmistuksessa sekä ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Suunnitelman on sisällettävä seuraavat pääkohdat: a. ikääntymisen hallinnan hallinnollinen organisointi ydinvoimalaitoksella b. ikääntymiseen varautuminen ydinvoimalaitoksen suunnittelussa, hankinnassa ja valmistuksessa laitososien ikääntymistä vähentävät suunnitteluratkaisut laitososien kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa tukevat suunnitteluratkaisut laitososien hankinnan ja valmistuksen laatuvaatimukset referenssitiedon hyödyntäminen käyvistä ydinvoimalaitoksista c. ikääntymiseen varautuminen ydinvoimalaitoksen käytössä laitososien kunnonvalvonta- ja kunnossapitostrategiat d. laitososien kelpoistamisen periaatteet. 12.2 Ikääntymisen hallintaohjelma 1203. Luvanhakijan on toimitettava käyttölupaa hakiessaan STUKille hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelma. Ohjelmassa on esitettävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan toimintaprosessi seuraavassa laajuudessa: a. ikääntymisen hallinnan organisointi (vastuut, tehtävät, koordinointi) b. ikääntymisen hallinnan piiriin kuuluvien laitososien määrittely c. ikääntymisen hallinnan tuloksellisuuden mittaaminen (esim. laitososien vikatrendit, transienttikertymät, vesikemian parametrit ja muut vastaavat tekijät, joiden perusteella voidaan arvioida laitososien käyttökuntoisuuden kehityssuuntaa pitkällä aikavälillä) d. kunnonvalvonnan ja kunnossapidon palautetiedon, muiden ydinvoimalaitosten käyttökokemusten ja ikääntymiseen liittyvän tutkimustiedon hyödyntäminen laitososien ikääntymisen hallinnassa e. laitososien ikääntymisen hallinnan suhde turvallisuusmerkitykseen (esim. kunnonvalvonta- ja kunnossapitolaajuuden määrittely laitososan turvallisuusmerkityksen mukaan) f. seuraavat laitososakohtaiset tiedot ikääntymisen hallintaan kuuluvista laitososista: laitepaikkatunnukset käyttöolosuhteet, suunnittelun perusteena olevat vaatimukset, materiaalit, rakenne ja muut ikääntymisen kannalta oleelliset tiedot tunnistetut ikääntymismekanismit kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmat ja liittyvät ohjeistukset kelpoistussuunnitelmat laitososille, joiden kelpoistuksen voimassaolo päättyy ydinvoimalaitoksen käyttöiän aikana varaosavarannot niille laitososille, joita tarvitaan pitkäkestoisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden hallintaan liittyvissä toiminnoissa g. menettelyt laitososien teknologisen ikääntymisen estämiseksi. 1204. Laitososatiedoista on ikääntymisen hallintaohjelmassa esitettävä vähintään viitteet niihin asiakirjoihin, jotka sisältävät vaaditut tiedot. Viiteasiakirjojen on oltava toimitettuja STUKille tai niiden on oltava STUKin tarkastajan saatavilla laitospaikalla. 12.3 Ikääntymisen seurantaraportti 1205. Luvanhaltijan on ydinvoimalaitoksen käytön aikana toimitettava vuosittain STUKille tiedoksi laitososien ikääntymisen hallinnan seurantaraportti vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. 10

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 S T U K 1206. Seurantaraportissa on esitettävä ikääntymisen hallintaan kuuluvista laitososista seuraavat tiedot: a. vikojen lukumäärien ja vikatyyppien kehityssuunta pitkällä aikavälillä b. merkittävät seurantajakson aikana tehdyt huolto-, korjaus-, vaihto- ja muutostyöt c. arvio käyttökuntoisuudesta ja ikääntymisen aiheuttamista turvallisuusmarginaalien muutoksista d. ikääntymisen hallinnan kehitystarpeet (kunnonvalvonta, kunnossapito, laitososien vaihtotarve, tutkimus) lyhyellä ja pitkällä aikavälillä e. kelpoistuksien voimassaolo ja muutokset seurantajakson aikana. Muista kuin ydinvoimalaitoksen päälaitteista tiedot voidaan esittää yhteenvetona tarkoituksenmukaisella ryhmittelyllä esim. järjestelmäkohtaisesti. 1207. Seurantaraportissa voidaan tarvittaessa viitata niihin asiakirjoihin, jotka on muussa yhteydessä toimitettu STUKille tai jotka ovat STUKin tarkastajan saatavilla laitospaikalla. 1208. Jos luvanhaltija on päivittänyt ikääntymisen hallintaohjelmaa, revisio on toimitettava STUKille tiedoksi seurantaraportin yhteydessä. 13 Viranomaisvalvonta 1301. Rakentamislupavaiheessa STUK käsittelee ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan periaatesuunnitelman. Hyväksytty ikääntymisen hallinnan periaatesuunnitelma on yksi rakentamisluvan edellytys. 1302. Käyttölupavaiheessa STUK käsittelee ikääntymisen hallintaohjelman. Hyväksytty ikääntymisen hallintaohjelma on yksi käyttöluvan edellytys. 1303. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana STUK valvoo ikääntymisen hallintaohjelman täytäntöönpanoa luvanhaltijan vuosittain laatiman seurantaraportin perusteella. 1304. STUK valvoo ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan vaikuttavuutta käytönaikaisen tarkastusohjelman (KTO-tarkastukset) ja muiden tekemiensä tarkastusten osana sekä myös ohjeessa YVL A.1 kuvattujen määräaikaisten turvallisuusarvioiden ja käyttölupahakemusten käsittelyn yhteydessä. Määritelmät Fyysisellä ikääntymisellä (physical degrading) tarkoitetaan rakenteellisten tai toiminnallisten ominaisuuksien heikkenemistä käytössä tai ajan mukana fysikaalisten, kemiallisten ja/tai biologisten mekanismien takia. Fyysinen ikääntyminen voi johtaa laitososan käyttökuntoisuuden menetykseen. Ikääntymisellä (ageing) tarkoitetaan sekä fyysistä että teknologista ikääntymistä, jota voi tapahtua ydinvoimalaitoksen laitososissa. Tyypillisiä ydinvoimalaitoksella esiintyviä ikääntymismekanismeja esitetään liitteessä A. Ikääntymisen hallinnalla tarkoitetaan laitososien käyttökuntoisuuden ja teknologisen vaatimuksenmukaisuuden varmistamista ydinvoimalaitoksen käyttöiän ajan. Ikääntymisen hallintaohjelmalla tarkoitetaan niitä luvanhaltijan määrittelemiä toimintoja ja tehtäviä, joilla luvanhaltija toteuttaa ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan. Kelpoistuksella tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden osoittamista. Korjaamisella tarkoitetaan vikaantuneen laitososan käyttökuntoisuuden palauttamista. Kunnonvalvonnalla tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden valvontaa. Kunnonvalvonta voi perustua silmämääräisiin tarkastuksiin, ainetta rikkomattomiin testauksiin, toimintakokeisiin ja paine- ja vuototesteihin tai muihin sellaisiin toimiin, joilla saadaan suoraa tietoa laitososan käyttökuntoisuudesta. Kunnonvalvonnaksi katsotaan myös sellaiset mittaukset ja näytteet, 11

S T U K OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 joilla saadaan välillistä tietoa laitososan käyttökuntoisuudesta tai käyttökuntoisuuteen vaikuttavista olosuhteista (esim. kuormituskertymät, vesikemian parametrit tai käyttöolosuhteisiin sijoitetut materiaalinäytteet). Kunnostuksella tarkoitetaan havaittujen poikkeamien tai puutteiden poistamista laitososan rakenteessa tai toiminnassa laitososan vielä täyttäessä käyttökuntoisuudelle asetetut vaatimukset. Kunnossapidolla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla laitososan vikaantumisen todennäköisyyttä vähennetään ja vikaantuminen pyritään estämään ennakoivasti. Kunnossapito voi perustua joko määrävälein suoritettaviin huoltotehtäviin tai kunnonvalvonnassa havaittuun kunnostustarpeeseen. Käyttöiällä tarkoitetaan sitä aikaa, jonka käyttöpaikalleen asennettu laitososa säilyttää luotettavasti käyttökuntoisuutensa kaikissa suunnittelun perusteena olevissa käyttötilanteissa. Käyttökuntoisuudella tarkoitetaan laitososan eheyttä ja toimintakykyä laitososan suunnittelun perusteena olevien vaatimusten mukaisesti. Laitososalla tarkoitetaan ydinvoimalaitokseen kuuluvaa, turvallisuuden kannalta tärkeää järjestelmää, rakennetta tai laitetta (Systems, Structures and Components) ja turvallisuudella tarkoitetaan ydin- ja säteilyturvallisuutta. Muutostyöllä tarkoitetaan sellaista toimenpidettä, jolla laitososan rakennetta, toimintaa tai suunnittelun perusteena olevia vaatimuksia muutetaan alkuperäisestä tarkoituksena tyypillisesti pidentää käyttöikää tai parantaa suorituskykyä, käytettävyyttä tai turvallisuutta. Muutostöiksi katsotaan myös se, kun laitososa tai sen varaosa korvataan muulla kuin alkuperäisellä ja uusi laitososa lisätään ydinvoimalaitokseen. Suunnittelun perusteena olevilla vaatimuksilla tarkoitetaan laitososan suunnitteluun, mitoitukseen, toimintaan ja käyttöympäristöön liittyviä määrittelyjä. Näihin kuuluvat kaikki suunnittelun perusteena olevat käyttötilanteet (normaalikäyttö, käyttöhäiriöt, onnettomuudet) sekä a. käyttötilanteista aiheutuvat mekaaniset ja termiset kuormitukset sekä muut käyttökuntoisuudelle merkitykselliset rasitukset kestoineen ja vaihteluineen b. käyttötilanteiden prosessi-, käyttövoima- ja ympäristöolosuhteet c. käyttötilanteiden käyttökuntoisuusvaatimukset. Teknologisella ikääntymisellä (obsolescence) tarkoitetaan sitä, että laitososa ei vastaa voimaan tulleita turvallisuusvaatimuksia tai laitososa ei enää edusta vallitsevaa teknistä kehitystä turvallisuuden varmistamisessa. Teknisen tuen tai varaosien puute katsotaan myös laitososan teknologiseksi ikääntymiseksi. Turvallisuuden kannalta tärkeällä järjestelmällä, rakenteella ja laitteella tarkoitetaan mekaanista, sähköteknistä, automaatioteknistä tai rakennusteknistä järjestelmää, rakennetta ja laitetta, jota tarvitaan, joko sellaisenaan tai välillisesti, ydinvoimalaitoksen turvalliseen tilaan saattamisessa, turvallisessa tilassa pitämisessä tai radioaktiivisten aineiden leviämisen valvonnassa ja estämisessä normaalin käytön aikana sekä häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Vialla tai vikaantumisella tarkoitetaan sitä, että laitososa ei enää täytä käyttökuntoisuudelle asetettuja vaatimuksia. Viitteet 1. Ydinenergialaki (990/1987). 2. Ydinenergia-asetus (161/1988). 3. Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008). 12

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 S T U K Liite A Tyypillisiä ikääntymismekanismeja Fyysinen ikääntyminen A01. Jännityskorroosio (Stress Corrosion Cracking; SCC) Metalliin muodostuu murtumia korroosion ja vetojännityksen vaikutuksesta. Vetojännitystila puolestaan voi olla seurausta sisäisistä jännityksistä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta. Jännityskorroosiomurtumaan johtava korroosioympäristö on materiaalikohtainen. A02. Raerajajännityskorroosio (Inter-Granular Stress Corrosion Cracking; IGSCC) Metallin raerajoja pitkin etenevä jännityskorroosio herkistyneessä austeniittisessa materiaalissa (ks. jännityskorroosio). A03. Rakeiden läpi etenevä jännityskorroosio (TransGranular Stress Corrosion Cracking; TGSCC) Metallin rakeiden läpi etenevä jännityskorroosio (ks. jännityskorroosio). A04. Komponentin ulkopinnasta ydintyvä kloridien aiheuttama jännityskorroosio (External Chloride Stress Corrosion Cracking; ECSCC) Vetojännityksen alaisen komponentin, yleensä putkiston, ulkopinta altistuu kloridipitoiselle vedelle esim. putkivuodon ja klorideja sisältävän eristemateriaalin takia (ks. jännityskorroosio). A05. Painevesireaktorin primäärivedessä tapahtuva jännityskorroosio (Primary Water Stress Corrosion Cracking; PWSCC) Hapettomassa korkealämpötilaisessa vedessä tapahtuva jännityskorroosio (ks. jännityskorroosio). A06. Muodonmuutoksen aiheuttama jännityskorroosio (Strain-Induced Corrosion Cracking; SICC) Monotonisesti kasvava dynaaminen kuormitus saattaa happipitoisessa vedessä tai höyryssä johtaa murtumiin, jotka muistuttavat jännityskorroosiota. A07. Boorihappokorroosio (Boric Acid Corrosion) Primaariveden vuoto voi aiheuttaa boorihappokorroosiota hiili- ja niukka-seosteisissa teräksissä. Mekanismi on yleinen korroosio ja/tai materiaalihäviö (wastage). A08. Eroosiokorroosio (Erosion Corrosion) Eroosiokorroosiossa virtaava neste irrottaa metallin pintaa suojaavaa (korroosiotuotetta) kerrosta ja siten nopeuttaa korroosiota, kun virtausnopeus ylittää kriittisen arvonsa. A09. Vesi-iskut (Water Hammering) Vesi-iskut voivat aiheuttaa suuria dynaamisia kuormia. A10. Mikrobiologinen korroosio (Microbiologically- Influenced Corrosion) Orgaanisen aineksen kontaminoima vesi esim. raakavesisysteemissä voi aiheuttaa korotetuissa lämpötiloissa ja hiljaisella virtausnopeudella paikallista korroosiota, erityisesti rako-olosuhteissa. A11. Pistekorroosio (Pitting) Putkistoissa, joissa toisinaan tai aina on vähäinen virtausnopeus, vesi on happipitoista ja kontaminoitunutta (esim. fluorideja tai klorideja), voi muodostua paikallisia korroosiokuoppia. Alttiit kohteet Mekaaniset komponentit Austeniittiset ruostumattomat, hiili- ja niukkaseosteiset teräkset, Ni-seokset mukaan lukien hitsausliitokset ja niiden ympäristö; reaktorin sisäosat, putkistot primaari- ja sekundaaripiirissä, reaktorin tukirakenteet, höyrystimet, paineistin. Austeniittisten ruostumattomien terästen hitsausliitokset; putkistot primaari- ja sekundaaripiirissä, reaktorin sisäosat, palkeet. Austeniittiset ruostumattomat ja hiiliteräkset mukaan lukien hitsausliitokset ja niiden ympäristö; höyrystimen vaippa, putkistot, mm. pääkiertoputkistot, säätösauvakoneistot; suojarakennuksen teräsvaippaan liittyvät putkistot; ruostumatonta terästä olevat palkeet, laippaliitosten pultit. Austeniittiset ruostumattomat teräkset ja hitsausliitokset; kaikki putkistot. Ni-seokset; yhteet ja hitsausliitokset, joita ei ole jännityksenpoistohehkutettu tai joita on kylmämuokattu, höyrystimien lämmönsiirtoputkien primaaripuoli, säätösauvakoneiston yhteet, paineistin. Niukkaseosteiset ferriittiset teräkset; syöttövesiyhteet ja vaakasuorat putkistot, ohutseinämäiset putket ja putkikäyrät. Niukkaseosteiset ferriittiset teräkset; säätösauvakoneiston läpiviennit ja reaktoriastian kansi, suojarakennuksen teräsvaippa, pulttiliitokset. Hiiliteräkset ja niukkaseosteiset teräkset; pyörteitä aiheuttavat virtauksen epäjatkuvuuskohdat, kuten putkimutkat, -haarat ja virtausten tuloaukot ja supistukset, sisäpuolelta huonosti muotoillut hitsit sekä virtausmittauslaippojen jättöpuolet. Virtauksen pysähtyminen esim. venttiilin sulkeutuessa nopeasti. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset mukaan lukien hitsausliitokset ja eriparihitsit; erilaiset apuputkistot, suojarakennuksen teräsvaippa, jänneteräkset. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset mukaan lukien hitsausliitokset ja eriparihitsit; höyrystimien lämmönsiirtoputket, pultit reaktorin kannessa, höyrystimen runko. 13

S T U K OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 Fyysinen ikääntyminen A12. Rakokorroosio (Crevice Corrosion) Raoissa korotetuissa lämpötiloissa ja hapettavissa olosuhteissa esiintyvä korroosiomuoto. A13. Kavitaatiokorroosio/eroosio (Erosion-Cavitation) Nestevirtauksessa paine laskee paikallisesti vallitsevaa lämpötilaa vastaavaan höyrynpaineeseen tai sen alapuolelle. Muodostuneet höyrykuplat painuvat äkillisesti kokoon, kun höyrynpaine jälleen ylittyy virtauksessa. Ilmiö synnyttää paikallisia paineiskuja, jotka edistävät korroosiota irrottamalla suojakerrosta pinnalta tai aiheuttavat voimakkaimmillaan mekaanisia vaurioita pintoihin. A14. Raerajakorroosio (Inter-Granular Attack; IGA) Materiaalin raerajoja pitkin etenevä korroosio herkistyneessä austeniittisessa materiaalissa, useimmiten raerajajännityskorroosion aiheuttama murtuminen (ks. jännityskorroosio; raerajajännityskorroosio). A15. Yleinen korroosio (General Corrosion) Metalli syöpyy samalla nopeudella tasaisesti koko pinnalta. A16. Väsyminen (Fatigue) Mekaanisen vaihtokuormituksen tai lämpötilavaihtelun alaisessa rakenteessa etenevä vaurio, jonka vaiheet ovat mikrosärön ydintyminen, särönkasvu ja murtuma. A17. Terminen väsyminen (Thermal Fatigue) Eri syistä johtuvat lämpötilavaihtelut (mm. kuuman ja kylmän veden sekoittuminen) aiheuttavat vaihtokuormitusta, mikä johtaa metallin väsymi-seen (kts. Väsyminen) A18. Korroosioväsyminen (Corrosion Fatigue) Metalli on värähtelyjen, vaihtokuormituksen tai lämpötilavaihteluiden alainen ja sen väsymiskestävyys heikkenee (murtuma ydintyy nopeammin ja/tai kasvaa nopeammin) korrodoivan ympäristön takia. A19. Terminen vanheneminen (Thermal Ageing, Thermal Embrittlement) Korkeat käyttölämpötilat aiheuttavat termistä vanhenemista, joka johtaa metallin haurastumiseen. A20. Jännityksen relaksaatio (Stress Relaxation) Korotetuissa lämpötiloissa tapahtuva jännityksen alaisen metallin myötäminen, elastinen venymä muuttuu plastiseksi venymäksi. Neutronisäteily voi edesauttaa ilmiötä. A21. Säteilyhaurastuminen (Radiation embrittlement) Materiaalin, yleensä teräksen, lujuus kasvaa ja sitkeys pienenee materiaalin altistuessa neutronisäteilylle. Teräksen puhtaudella on merkittävä vaikutus haurastumisen voimakkuuteen. A22. Säteilyn aiheuttama jännityskorroosio (Irradiation- Assisted Stress Corrosion Cracking; IASCC) Säröily tapahtuu tietyn kynnysarvon ylittävän neutroniannoksen aiheuttamana, kun muut jännityskorroosion edellytykset täyttyvät (ks. jännityskorroosio). A23. Säteilyn aiheuttama turpoaminen (Swelling) Suuret neutroniannokset voivat tietyissä austeniittisissa ruostumattomissa teräksissä synnyttää koloja ja makroskooppista rakenteen muodonmuutosta. Alttiit kohteet Austeniittiset ja ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset; termiset suojat, laippaliitokset, suojarakennuksen teräsvaippa yms. Kaikki metalliset materiaalit sellaisissa laitteissa, joissa paine voi laskea alle höyrynpaineen suurten virtausnopeuksien tai poikkeuksellisen korkean lämpötilan vuoksi; venttiilit, pumput, höyrystimien sisäosat. Austeniittiset ruostumattomat teräkset ja Ni-seokset mukaanlukien hitsausliitokset; höyrystimien lämmönsiirtoputket sekundaaripuolella. Suojaamattomat hiili- ja niukkaseosteiset teräkset, kovakromatut pinnoitteet korkeissa lämpötiloissa. Kaikki metalliset rakenteet. Alttiita kohteita ovat värähtelevät ja pyörivät rakenteet, virtausten sekoituskohdat sekä hitsausliitokset yhteiden ja vastaavien jännityskeskittymien alueilla. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset, perusaine ja hitsausliitokset; yhteet, T-liitokset, jännityskonsentraatiokohdat putkistoissa Austeniittiset ruostumattomat ja niukkaseosteiset ferriittiset teräkset mukaan lukien hitsausliitokset, erityisesti yhteissä ja muissa jännityskonsentraatiokohdissa. Ruostumattomat teräkset, joissa austeniittisferriittinen rakenne, kuten valetut austeniittiset ja duplex-ruostumattomat teräkset, epäpuhtauksia sisältävät ferriittiset teräkset ja erkautuskarkenevat lujat ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat, säätösauvakoneisto, putkistot, venttiilit, pumput, akselit. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; esikiristetyt pultit mm. reaktorin sisäosissa ja erilaisissa laippaliitoksissa. Reaktoripaineastiateräkset; perusaine ja hitsausliitokset; austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni-seokset; reaktorin sisäosat. Austeniittiset ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat, mm. erilaiset pultit. Austeniittiset ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat. 14

OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 S T U K Fyysinen ikääntyminen A24. Kuluminen (Erosion, Wear, Wastage) Materiaali irtoaa kuluvalta pinnalta eri mekanismien välityksellä. Tästä seuraa painohäviöitä, mitta- ja muodonmuutoksia ja pinnan laadun heikkenemistä. A25. Hankautuminen (Fretting) Ilmiö tapahtuu kahden toisiaan vastaan puristetun pinnan välissä silloin, kun pinnat värähdellessään pääsevät liikkumaan. Ilmiön seurauksena metalli voi kulua ja siinä voi tapahtua korroosiota tai väsymistä. A26. Lommoutuminen (Denting) Höyrystimen ohutseinämäiset putket lommoutuvat tukilevyjen kohdalta putken ja tukilevyn väliin muodostuvan korroosiotuotekerroksen takia. Ilmiötä edesauttaa, jos tukilevy on hiiliterästä ja sekundaaripuolen vedessä on epäpuhtauksia, esim. klorideja. A27. Viruminen (Creep) Korkeissa lämpötiloissa (T > 0,3 T sulamispiste (K) ) vakiojännityksen tai kuormituksen alaisena tapahtuva ajasta riippuva muodonmuutos. Neutronisäteily saattaa kiihdyttää virumista. A28. Voiteluaineiden ja -rasvojen ikääntyminen Virtaustai voiteluominaisuuksien heikkeneminen esim. epäpuhtauksien, hapettumisen, separoitumisen tai polymeroitumisen takia. A29. Koneperustuksista välittyvien värähtelyjen aiheuttamat vauriot (painaumat) kosketuspinnoissa. A30. Lämpövanheneminen Ilmiö aiheuttaa eristemateriaalin sähköisten, kemiallisten ja erityisesti mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. A31. Sähköinen vanheneminen Jännite aiheuttaa eristeen läpilyöntilujuuden huononemista. Sähköinen vanheneminen yhdessä lämpövanhenemisen ja osittaispurkausten kanssa saattaa johtaa sähkölujuuden menetykseen. A32. Mekaanisten ominaisuuksien vanheneminen Ilmiö johtuu värähtelystä, vedosta, väännöstä, lämpölaajenemisesta ja -kutistumisesta sekä kytkentä- ja katkaisutapahtumissa esiintyvistä ylijännitteistä. Materiaalin sitkeys ja lujuus heikkenevät. A33. Kosteuden aiheuttama vanheneminen Suuri suhteellinen kosteus tai ilmasta lauhtunut vesi voi aiheuttaa eristemateriaalin läpilyönnin ja korroosiota. Seurauksena saattaa olla eristeen paisuminen ja vesipuiden muodostuminen. A34. Ionisoivan säteilyn aiheuttama vanheneminen (Ageing due to Ionizing Radiation) Ionisoiva säteily aiheuttaa eristemateriaalien haurastumista ja niiden mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. A35. Hapettuminen (Oxidation) Metallipinnan hapettuminen aiheuttaa kontaktorissa impedanssin kasvua tai estää kokonaan virtapiirin sulkeutumisen. Korroosio voi esiintyä myös pistekorroosiona. Hapettuminen haurastaa eristemateriaaleja ja voi johtaa eristyskyvyn heikkenemiseen. Alttiit kohteet Sähkö- ja automaatiokomponentit Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; reaktorin sisäosat, säätösauvakoneistot, höyrystimien lämmönsiirtoputket, putkistot yleensä, venttiilit, pumput jne. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; reaktorin ja höyrystimien sisäosat. Austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni-seokset; höyrystimien lämmönsiirtoputket. Kaikki metalliset materiaalit; kevytvesireaktoreiden mekaaniset osat toimivat normaalisti lämpötilaalueella, jossa viruminen on vähäistä. Reaktorin sisäosissa olevat pultit saattavat olla alttiita säteilyn kiihdyttämälle virumiselle. Viruminen tulee merkittäväksi sisäosille polttoaineen ylikuumentuessa. Laakerit ja voitelua tarvitsevat liuku- ja ohjainpinnat. Seisovien pumppujen ja sähkömoottorien vierintälaakerit. Eristemateriaalit. Eristemateriaalit. Eristemateriaalit, pyörivien koneiden laakerit. Eristemateriaalit. Eristemateriaalit. Rele- ja katkaisijakontaktorit, eristemateriaalit. 15