Alustukset ja Esitykset isos.-dem. Työläisnuorisolnto n kolmannell e edustaj a kokoukselle Helsingiss ä 17 18 p. toukok. 1928 sekä Liiton j a piirijärjestöje n toimintakertomukset. Sos.'dem. Työlåisnuorisoliitto.
Valistustyö. Liiton valistustyö n perusohjeen a pidetää n edelleenki n liito n perustavassa kokouksessa hyväksyttyä, liito n kok o toiminnan ja tarkoituksen ilmaisev a määritelmä :»Sosialidemokraattise n nuorisoliiton tarkoituksen a o n koot a riveihins ä Suome n työläis - nuoriso, valista a sit ä j a kasvatta a sit ä sosialidemokraattise n maailmankatsomuksen mukaisess a hengess ä j a kehittä ä siit ä kunnollista taistelujoukko a luokkataisteluarmeijalle.» Vaikkakin olosuhteet ovat sen jälkeen, ku n järjestynyt sosialidemokraattinen nuoris o pyrkimyksens ä näi n määritteli, huo - mattavasti muuttunee t j a yhteiskunnalline n kehity s rientäny t eteenpäin, nii n e i kuitenkaa n ol e ilmenny t mitää n sellaisi a seik - koja, jotk a antaisiva t aihee n j a pätevä n syy n tämä n perusoh - jeen hylkäämisee n j a muunlaist a omaksumaan. Valistustyössä o n jatkuvast i kiinnitettäv ä huomi o nuoriso - joukkojen kokoamisee n liittomm e toiminna n piiriin. Nii n olle n on herättäväll ä agitatsionill a tärke ä merkitys, sill ä mone t suu - ret asutuskeskuksetkin, puhumattakaa n pienemmist ä paikka - kunnista, ova t viim e vuosie n aikan a ollee t kokonaa n liittomm e valistustoiminnan ulkopuolella. Se n vuoks i o n pyrittäv ä siihen, että liito n palveluksess a voidaa n säännöllisest i pitä ä yks i jär - jestäjä, jok a liikku u järjestelymatkoill a etupääss ä niide n piiri - toimikuntien alueilla, joiss a toimint a o n nii n heikkoa, etteivä t piirit omill a varoillaa n kyken e järjestäjä ä palkkaamaan. Piiri - toimikuntien o n kuitenki n pyrittävä siihen, ett ä n e voiva t käyttää nii n paljo n kui n mahdollist a myöski n omi a järjestäjiänsä, koska liito n järjestäjä, vaikk a S 3 olisiki n säännöllisest i toimes - saan, e i mitenkää n ehd i suorittamaa n sellaist a työmäärää, ett ä liiton herättävä agitatsion i tulisi kylli n tehokkaasti ja riittävässä laajuudessa hoidetuksi. Herättävä ä agitatsioni a o n tehtäv ä myöskin levittämäll ä agitatsionikirjasi a ja. lentolehti ä sek ä pai - nettuja puheit a ja muit a agitatsionitilaisuuksie n ohjelma-avuksi soveltuvia kirjallisi a esityksiä. Jokaise n liito n jäsenen o n oltava agitaattori j a aatteens a apostol i lähimmäss ä ympäristössään, ja osastoje n ulkopuolell a tehtävä n agitatsionityö n järjestämist ä ja tukemist a varte n o n jokaise n väkirikkaall a paikkakunnall a
4 toimivan osasto n perustettav a keskuuteens a erityine n agitat - sionitoimikunta, jok a teke e jatkuvast i työtänsä. Liiton sanomalehtipropagandajaost o olis i pysytettäv ä käy - tännössä ja kehitettävä j a tehostettava sen työskentelyä. Osas - tojen j a piiritoimikuntie n olis i entistää n enemmä n annettav a paikallisille puoluelehdill e tietoj a toiminnastaan. Osastojen sisäisess ä valistustyöss ä pyritää n herättämää n har - rastusta yhteiskunnallisiin, taloudellisii n j a sivistyksellisii n ky - symyksiin j a siinä, tarkoituksessa o n liittotoimikunna n j a piiri - toimikuntien lähetettäv ä osastoill e sellaisi a keskustelukysymys - ten alustuksia, jotk a ova t omians a tällaista harrastusta herättämään. Säännöllist ä opiskelua, etenki n yhteiskunnalliste n ainei - den j a sosialismi n alkeiden, o n pyrittäv ä juurruttamaa n j a va - kiinnuttamaan kaikiss a osastoissa. Se n edistämiseks i o n liito n kirjallinen opintokurss i pidettäv ä edellee n opiskelumuoton a j a lisättävä siihe n uusi a opintoaineita. Yleisssvistykse n kohotta - minen j a n.s. kansalaistietoje n hankkimine n pidetää n tärkeän ä ja se n vuoks i o n jokaise n osaston, joll a ennestää n e i opinto - kerhoa ole, sellaine n keskuuteens a perustettava. Liittomm e opintokerhotyötä ohja a edelleenki n Työväe n Sivistys-liitt o j a opintokerhotyön tunnetuksitekemisess ä j a opiskeluharrastukse n herättämiseksi o n liittomm e yhteistyöss ä Työväe n Sivistys - liiton kanssa luentotilaisuuksien, opintopäivie n ja opintokurssien j är j estämisessä. Raittiusv.alistustyötä e i missää n osastoss a sa a unohtaa, sill ä alkoholikurjuus o n nykyää n monell a paikkakunnall a toimin - tamme pahin este, j a ku n Sos.-dem. Raittiusliitt o vo i tässä suh - teessa osastoill e anta a voimakast a tukea, olis i liittomm e kaikk i osastot velvoitettav a yhtymää n mainittuu n liittoon. Kykenevien toimint a voimie n kasvattamiseks i osastoje n j a piiritoimikuntien tehtävii n olis i jok a toine n vuos i järjestettäv ä n. 2 viikko a kestävät koko maan käsittävä t opastuskurssit liiton sellaisille jäsenille, jotk a ova t nuorisotoiminnass a ollee t mukana jo nii n kauan, ett ä voidaa n päätellä heill ä oleva n harrastusta toimintaamme kohtaan. Kurssie n osanottaji a olis i taloudelli - sesti avustettav a liittotoimikunnan, piiritoimikuntie n j a osasto - jen. Sitäpaits i olis i liitto - j a piiritoimikuntie n yhteisvoimi n kussakin piiriss ä järjestettäv ä lyhytaikaisia, n. viiko n kestävi ä opastuskursseja, silloi n ku n taloudellise t seikat myöte n antava t ja onnistumine n osanottajamäärä n puolest a o n todennäköinen. Kurssien j a luentotoiminna n järjestämisess ä pitäis i liittotoi - mikunnan j a piiritoimikuntie n oll a yhteistyöss ä sos.-dem. vaalipiiritoimikuntien kanssa, kosk a sentapaisess a saavutett u kokemus o n osoittanut, ett ä siit ä o n hyöty ä sek ä puolue - ett ä nuorisojärjestöjen toiminnalle, i Liiton jäsenten on paikkakunnillaan valvottava, ett ä kunnalli-
set kirjasto t nii n paljo n kui n mahdollist a vastaava t hyvä n kir - jaston vaatimukse t j a vaikutettav a niide n uusimisee n j a täydentämiseen vanhempien,, kunnallisissa tehtäviss ä j a kirjasto - lautakunnissa toimivie n puoluetovereide n kautta. Sellaisill a paikkakunnilla, miss ä e i ol e lähiaikoin a mahdollist a saad a kun - nallisia kirjastoj a sosialististe n nuorte n opiskelutarvett a lähes - kään tyydyttäväksi, eik ä varsinaisi a työväe n kirjastoj a ole, o n piiri- j a liittotoimikunna n harkittav a kiertävä n kirjasto n perus - tamista piiri n osastoje n käytettäväks i j a sellaine n perustettava, jos s e näyttä ä tarpeelliselt a j a taloudellise t seika t se n myöte n antavat. Osastojen j a piiritoimikuntie n järjestämie n iltamie n j a juh - lien ohjelma t o n koetettav a saada mahdollisimma n arvokkaiksi. Tanssi-iltamien pitämist ä o n vältettäv ä silloinkin, ku n talou - delliset seika t siihe n antaisiva t aihee n j a toisaalt a varottav a ohjelmanumeroiden valinnass a sattumanvaraisuutta, sill ä valin - nassa on pidettävä silmällä myöskin sitä, miss ä määri n ohjelma - numerot ova t tarkoitusperäisyytens ä vuoks i sopivi a tilai - suuksiin, joiss a osanottaji a pyritää n kasvattamaa n sosialis - teiksi j a taistelijoiksi. Liittotoimikunnan olis i seurattav a valppaast i valistustoimin - nassa käy tettävien välineiden kehitystä j a otettava niitä käytäntöön, jo s n e katsotaa n edistävä n valistustoiminna n tehoisuutta. Niin olle n tulis i lähinn ä kysymyksee n nuorisotoiminta a j a liito n eri ohjelmakysymyksi ä selostavie n varjokuvasarjoje n j a eri - näisten havaintotaulukkoje n laatimine n liito n järjestäjä n j a luennoitsijoiden käytettäväksi. Samoi n o n liittotoimikunna n seurattava ulkomaalaiste n veljesjärjestoje n työskentely ä j a mi - käli heillä o n sellaisi a uusi a toimintamuotoja, jotk a voivat edis - tää liittomm e toimintaa, o n niit ä sovellettav a käytäntöön. Joka vuode n syyspuolella, liittotoimikunna n lähemmi n mää - rättävänä aikana, olis i vietettävä erityinen liito n valistusviikko, jonka aikan a toimint a kaikiss a osastoiss a kohdistetaa n ensi - kädessä uusie n jäsente n hankkimiseen. Sitäpaits i voiva t piiri - toimikunnat j a aluejärjestö t vuosittai n viettä ä kuki n oma n valistusviikkonsa. Jok a vuode n joulukuuss a olis i edelleenki n vietettävä kirjallisuusviiikko, jolloi n kaikiss a osastoiss a työs - kennellään tarmokkaast i»työläisnuorison», muide n puolue - lehtien j a sosialistise n kirjallisuude n levittämiseksi. Liito n äänenkannattajan tarmoka s levittämine n o n jokaise n järjestö n velvollisuus kaike n vuotta. Levitystyö n tehostamiseks i o n lehden toimituksen, piiritoimikuntie n j a osastoje n järjestettäv ä kilpailuja. Kiinteän vuorovaikutukse n aikaansaamiseks i liittotoimikun - nan j a piiritoimikuntie n välillä, sek ä toiminna n yhdenmukais - tuttamisen j a tehostamise n vuoks i olis i jok a vuos i enne n syys -
6 toiminnan alkamist a pidettäv ä piirisihteereide n kokous, joss a suunnitellaan ja pohditaan alkava n työkaude n tehtäviä, lähinn ä valistusviikon järjestämist ä koskevi a seikkoja. Ensimmäine n tällainen kokou s olis i pidettäv ä Helsingissä, mutt a seuraavi a kokouksia voitaisii n pitä ä muissaki n piiritoimikuntie n kotikau - pungeissa. Näihi n kokouksii n osaaottavie n piirisihteereide n matkakulut olis i maksettav a liito n varoista. Edelläolevan perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n päätet - täväksi seuraavaa : 1) Liittotoimikunna n o n valistustyössää n pidet - tävä silmämääränää n työläisnuoriso n kokoamist a lii - ton toiminna n piirii n j a pyrittäv ä jäsenistö ä kasvat - tamaan sosialidemokraattise n maailmankatsomukse n mukaisessa hengessä. Liittotoimikunna n o n piiritoi - mikunnille j a osastoill e annettav a apu a j a ohjaust a ulospäin kohdistuva n herätys - j a valistustyö n teke - misessä sek ä osastoje n sisäise n kasvatus - j a opiskelu - tvön järjestämisessä ; 2) liito n palveluksessa pidetään järjestäjä, jo s mah - dollista vakinaisesti. Järjestäjä n palkkaamisee n osallistuvat mahdollisuuksiens a mukaa n myöski n n e piiritoimikunnat, joide n alueill a järjestäj ä toimii ; 3) liittotoimikunt a j ulkaisee agitatsionilehtisi ä j a -kirjasia, joit a osasto t voiva t käyttä ä paikallisess a valistustoiminnassa, samoi n liittotoimikunt a anta a osastojen agitatsionitilaisuuksii n j a ohjelmakokouk - siin sopiva a kirjallist a ohjelma-apu a j a teke e puolue - lehtien kautt a tunnetuks i nuorisotoimintaa ; 4) Raittiusvalistustyö n tukemise n j a voimaperäis - tyttämisen vuoksi osastoissa on jokaisen liiton osaston yhdyttävä Sos.-dem. Raittiusliittoon ; 5) liito n kirjeopisto, pidetää n edelleenki n toimin - nassa j a lisätää n siihe n uusi a opintoaineita ; 6) jok a toine n vuos i järjestetään " koko maa n käsit - tävät nuorisokurssi t j a lyhytaikaisi a opastus - j a luentokursseja er i piiritoimikuntie n alueill a yhteis - voimin liiton omie n j a sos.-dem. vaalipiiritoimikuntien kanssa; 7) opintokerho - j a kirjastotoiminta a kehitetää n olemalla yhteistyöss ä Työväe n Sivistysliito n kanssa ; 8) jok a vuos i vietetää n erityine n liito n valistus - viikko, jolloi n ensikädess ä työskennellää n jäsenmää - rän lisäämiseksi. Samoi n vietetää n jok a vuos i joulu - kuussa kirjallisuusviikko ; 9) liittotoimikunt a järjestää, mikäl i "1 mahdol-
lista, jok a vuos i piirisihteereide n neuvottel u ko - kouksen; 10) liittotoimikunna n o n seurattava ulkomaalaisten nuorisojärjestöjen toimintaa, täydennettäv ä valistus - välineitä j a yhdess ä piiritoimikuntie n kanss a valvot - tava, ett ä järjestötehtävät, joihi n ennenkaikke a kuu - luu liito n äänenkannattaja n levittäminen, kaikiss a osastoissa suoritetaa n ripeäst i j a täsmällisest i j a ett ä kokousten, iltamie n j a juhlie n ohjelma t j a toimint a kokonaisuudessaan o n liittokokouspäätöste n j a liito n periaatteiden mukaista. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. 7 Liiton suhd e ammatillisee n työväenliikkeeseen. Suomen sosialidemokraattine n työläisnuoris o o n siit ä lähtien, kun s e kokoontu i omaa n poliittisee n järjestöönsä, jatkuvast i myöskin tehostanu t ammatillise n taistelu n merkityst ä j a ali - tuiseen kehoittanu t jäseniää n järjestymää n myöski n taloudelli - sesti, site n turvataksee n aineellisi a j a ammatillisi a etujaan. Varsinkin viim e vuosin a ova t näm ä kehoitukse t saavutta - neet vastakaiku a työläisnuoriso n piireissä. Aikaisempin a vuo - sina sitävastoi n ol i työläisnuoriso n osanott o ammatillisee n toi - mintaan paljo n heikompaa. Syit ä tähän ei tarvinne mainita, n e olivat samoja, jotk a yleensä ovat vaikuttaneet sosialidemokraattien välinpitämättömyytee n ammatillisest a liikkeestä. Sen - jaikeen ku n kommunisti t valtasiva t ammatillise t järjestö t ova t sosialidemokraatit ollee t passiivisi a ammatillisess a liikkeessä, mutta kommunisti t sit ä aktiivisempia. Voidaa n myöski n to - deta, ett ä kommunistine n nuoris o o n huomattavall a tavall a mukana ammatillisess a liikkeess ä j a teke e sill e suuria, oma a mielipidesuuntaansa vastaavi a palveluksia. Ett ä sosialidemo - kraattisten työläiste n j a nuoriso n kannanott o ammatillisee n liikkeeseen nähde n e i ol e ollu t oikea, s e o n käsityskanta, jok a viime aikoin a o n tullu t joukoissamm e vallitsevaksi. J a viim e aikoina onki n sosialidemokraattie n aktiivisuu s ammatillisess a liikkeessä huomattavast i lisääntynyt. Kaikk i viitta a siihen, että lähiaikoin a tule e tapahtumaa n lopulline n taistel u vallasta. Sekä taloudellise t ett ä poliittise t seika t edellyttävä t ett ä sosialidemokraattisen nuoriso n ny t o n seurattav a vanhempie n esimerkkiä j a ryhdyttäv ä aktiivisee n toimintaa n ammatillisiss a järjestöissä. Meidä n tule e täss ä suhteessa otta a esikuvaksemm e kommunistinen nuoriso. Ta i voimm e seurat a Ruotsi n veljes -
8 järjestön esimerkkiä. Useass a paikass a Ruotsiss a käytii n anka - raa taistelu a ammattiyhdistyksiss ä sosialidemokraattie n j a kommunistien välillä. Mutt a siell ä nuore t sosialidemokraati t aktiivisuudellaan, hoitae n sosialidemokraattist a propaganda a yhdistyksissä j a työpaikoissa, hankkiva t voittoj a sosialidemo - kraattiselle liikkeelle. Meidä n liitollamm e o n osastoj a useill a semmoisilla paikkakunnilla, joiss a käydää n taistelu a ammatti - yhdistyksistä. Osastomm e näiss ä paikoiss a voiva t tarjot a tehokasta tuke a seisomall a vankkoin a sosialidemokraattise n am - mattiyhdistysväen sivull a tärkeiss ä j a vaativiss a tilanteissa. Kaikkein ensiks i olis i huolehdittav a siitä, ett ä jokainen, joll a suinkin o n siihe n mahdollisuuksi a o n ammatillisest i järjestynyt. Edelleen olis i äänestyksi ä y.m. varte n varattav a iskujoukkoja, jotka työskentelevä t niide n onnistumise n hyväksi. Pia n o n tulossa ammattijärjestö n edustajakokou s j a taistel u enemmis - töstä o n ankara. Jo s nuorisoliittolaise t tekevä t voitavansa, voivat sosialidemokraati t varmast i saavutta a huomattava n menestyksen. Kun e i lien e tarpeenvaatimaa kovi n yksityiskohtaisest i selos - taa tätä asiaa, pyydämm e esittä ä liittokokoukse n päätettäväksi seuraavaa: Liittokokous päättää : 1) ett ä sosialidemokraattisen nuoriso n o n mahdolli - suuksiensa mukaa n liityttäv ä ammatillisii n järjestöi - hin j a otettav a osa a niide n toimintaan, käymäll ä ko - kouksissa j a esiintymäll ä niiss ä sosialidemokraattisen ajatusssuunnan puolesta ; 2) ett ä sosialidemokraattise n nuoriso n o n amma - tillista liikett ä koskeviss a tärkeiss ä tapahtumiss a vedettävä mukaa n sosialidemokraattist a ainest a j a työskenneltävä voimakkaast i sosialidemokratia n hy - väksi; 3) ett ä liito n osastoje n o n tilaisuude n siihe n olless a keskusteltava sellaisista ammatillisist a kysymyksistä, jotka ova t omiaa n herättämää n mielenkiinto a amma - tillista liikett ä kohtaan ; 4) ett ä liito n äänenkannattaja n»työläisnuorison» on varsinki n tän ä murrosaikan a osoitettav a erikoist a huomiota ammatillisell e liikkeell e j a liito n puhujie n ei ol e unhoitettav a myöski n ammatilliste n kysymy s ten selvittely ä puheissaa n sek ä ammatillise n järjes - täytymisen välttämättömyyde n painostamista. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.
9 Varhaisnuorisotyö. Työväenliikkeen, joll a o n suoritettavanaa n suur i j a pitkä - aikainen tehtävä, köyhälistö n vapauttaminen, on toiminnas - saan jokaisen a ajankohtan a huolehdittav a uusie n voimie n kas - vattamisesta taisteluriveihinsä. J a siin ä työss ä myöski n nuori - soliike suoritta a tärkeimmä n tehtävänsä. Mutt a nuorisoliik - keen toimintamuodo t ova t sellaisia, ett ä n e soveltuva t etu - päässä varsinaisee n nuorukaise n j a neitose n ikää n päässeille, 17 18 vuotiaill e j a sit ä vanhemmill e henkilöille. Mutt a työ - väenliikkeen voitollise n taistelu n jatkuminen vaati i sitä, ett ä jo lapsissa herätetää n pyrkimy s kasva a raittiiks i j a kunnollisiks i kansalaisiksi j a työväenliikkee n taistelijoiks i j a ett ä heit ä totu - tetaan järjestötoimintaa n j a tehtävii n niiss ä muodoissa, jotk a lapsille soveltuvat. Tähän seikkaa n o n puolueemm e kiinnittäny t huomions a var - sin aikaisin, sill ä j o v. 190 6 pidetty puoluekokou s käsittel i var - haisnuorisokysvmystä j a hyväksy i asiast a päätöslauselman, jonka mukaan :»Puolu e pitä ä erittäi n tärkeän ä toiminnan, jonka tarkoituksen a o n laste n johtamine n taisteleva n köyhälis - tön innostavie n aatteide n piiriin.» J a jätt i puoluekokou s var - haisnuorisotyön Naiste n Sos.-dem. Liittohallinno n järjestettä - väksi j a ohjattavaksi, velvoittae n puoluejärjestö t avustamaa n Ihanneliittoja, jonk a nimisi ä lapsijärjestö t silloi n oliva t j a tuke - maan niide n toiminta a parhaans a mukaan. Ihanneliito t teki - vätkin tuloksellist a työt ä vuosikausia, kunne s n e venäläise n virkavallan toimest a lakkautettiin. Olosuhteide n muututtu a sellaisiksi, ett ä varhaisnuorisotyöll e ol i taa s olemass a mahdolli - suuksia perustiva t puolue - j a muu t sosialidemokraattise t jär - jestöt v. 191 7 Järjestönuorte n Liito n varhaisnuorisotoiminta a järjestämään j a ohjaamaan. Täm ä liitt o o n toiminnass a vielä - kin, mutt a kansalaissoda n jälkivaiheiss a joutu i s e kommunis - tien käsii n j a työskentele e nykyää n sosialidemokraattie n sielt ä erottua kommunismi n merkeissä. Sosialidemokraattine n var - haisnuorisotyö ol i kansalaissoda n jälkee n vuosikausi a lamassa, mutta v. 192 4 perustett u Sos.-dem. Raittiusliitt o ryhtyi tätäkin toimintaa "järjestämää n j a ohjaamaan. J a o n se n työskentel y tuottanut huomattavi a tuloksia. Raittiusliito n alaisia, reip - paasti toimivia varhaisnuorisojärjestöjä on nykyään olemass a 70. Sosialidemokraattisella nuorisoliitoll a j a se n yksityisill ä jäse - nillä o n aikaisemmi n ollu t tärke ä osuu s varhaisnuorisotyössä, sillä nuorisoliitt o o n enne n kansalaissota a ollu t mukan a muide n työväen järjestöje n kanss a luomass a niit ä järjestö - j a toiminta - muotoja, jotk a meill ä varhaisnuorisotyöss ä ova t ollee t käytän - nössä, j a liito n jäsene t ova t aktiivisest i ottaneet osa a tähän toi - mintaan lapsijärjestöje n ohjaajin a j a muin a toimihenkilöinä.
10 ja myöski n liittomm e perustav a kokou s sisällytt i varhaisnuori - sotoiminnan liittomm e työohjelmaan. Liittomme taholt a e i kuitenkaa n viim e vuosin a ol e varhais - nuorisotyöhön voit u kohdista a riittävä n suurt a huomiota, sill ä voimat o n täytyny t ensikädess ä keskittä ä oma n järjestötoimin - nan elvyttämisee n j a kunnostamiseen. Mone t osastomm e ova t kuitenkin kiitettävä n tarmokkaast i ottanee t paikkakunnillaa n osaa varhaisnuorisotyöhö n j a vanhemma n väe n "antama n tun - nustuksen mukaa n saanee t aikaa n sen, ett ä n e varhaisnuoriso - järjestöt, joiss a liittomm e jäseni ä toimi i ohjaajina, kuuluva t elinvoimaisimpien j a pirteimpie n järjestöje n ryhmään. Ny t voimamme j a työkunno n lisäännytty ä o n liitollamm e mah - dollisuus otta a osa a myöski n varhaisnuorisotyöhö n suurem - malla ponnella, kui n mit ä o n ollu t asianlait a viim e vuosina. Ja tähä n työhö n olis i liittomm e jäsenistö n ryhdyttäv ä siin ä mielessä, ett ä varhaisnuorisotoiminta a tukemall a tehdää n suur i palvelus kok o työväenliikkeell e j a sill ä taataa n myöski n oma n liittomme vastaise n toiminna n kehittymine n ja voimistuminen. Sillä vaikkaki n varhaisnuorisotyö n yli n joht o j a ohjaamine n o n Sos.-dem. Raittiusliito n huolena, nii n o n se n pyrkimy s varhais - nuorisotyössä sama kuin meidänkin liittomme, j a liittomme jäsenet olemall a aktiivisest i mukan a varhaisnuorisotyössä, ohjaa - jina j a toiminta a järjestäviss ä jaostoissa, voiva t henkilökohtai - sesti vaikutta a sen, puolueväe n keskuudess a yleisest i hyväksy - tyn, periaattee n toteuttamiseksi, ett ä varhaisnuorisojärjestöje n jäsenet tultuaan ' 15 1 6 vuode n ikäisiksi, siirtyvä t liittomm e jäseniksi. Keski-Euroopa n maiss a o n sosialidemokraattiste n varhaisnuorisojärjestöjen j a nuorisoliittoje n suhtee t järjestett y edellämainittuun tapaan. Se n järjestykse n mukaa n e i varhais - nuorisotoimintaan kerra n liittyneill e j a siin ä määrättyy n ikää n mukana oltuaan, jä ä yhtää n sellaist a lyhyttäkää n ajanjaksoa, jolloin hä n olis i alttiin a ympäristö n vieraill e vaikutuksille, vailla aatteellise n järjestötoiminna n tarjoama a tukea. Tällai - nen kasvatukselline n linj a el i suunnitelm a olis i myöski n meill ä käytäntöön sovellettava. Ja suunnitelm a voidaa n toteutta a siten, ett ä kaikk i osas - tomme ottava t varhaisnuoriso n kasvatustyöhö n osa a sellaisill a paikkakunnilla, miss ä näit ä järjestöj ä j o o n olemass a j a ryhty - vät siellä, miss ä niit ä e i ole, yhteisvoimi n paikallisten sos.-dem. järjestöjen kanss a lapsijärjestöj ä perustamaan. Kykenevie n varhaisnuorisotyön ohjaajie n kasvattamisest a olis i huolehdit - tava erikoisesti ja sen vuoksi pitäisi osastojen avusta a tähän työhön innostuneit a j a taipumuksi a omaavi a jäseniää n lastenoh - jaajakursseille, joit a Sos.-dem. Raittiusliitt o järjestä ä er i puo - lilla maata. Piiritoimikuntie n pitäis i tällaisist a kursseist a tie - doittaa ennakolt a osastoill e j a kiertokirjeiss ä tehosta a varhais -
nuorisotyötä koskevi a seikkoj a samall a tavall a kui n muitaki n osastojemme tärkeit ä järjestötehtäviä. Nuoriso-osastoje n j a varhaisnuorisojärjestöjen olis i oltav a läheisess ä vuorovaikutuk - sessa keskenään, paits i ohjaajie n kautta, myöski n siten, ett ä järjestetään tutustumistilaisuuksia, kokouksi a j a illanviettoja, vuorotellen molempie n järjestöje n toimesta, joiss a myöski n vierailijat saava t tilaisuude n esittä ä valio-ohjelmaansa. Tällai - sen toiminna n avull a rakennetaa n silt a varhaisnuoriso n j a liit - tomme jäsenistö n välille. Ku n vähäinenki n sisäänkirjoitus - maksu j a vero t ova t merkitsevi ä tekijöit ä varhaisnuorisojär - jestöistä nuoriso-osastoihi n siirtyvill e nuorille, joill a yleens ä e i vielä ol e omi a ansiotuloja, olis i liittomm e heidä t vapautettav a sisäänkirjoitusmaksun suorittamisest a j a 16:ee n vuotee n ast i jäsenmaksuista, jo s liittoomm e pyrkij ä o n varhaisnuorisojär - jestössä ollu t jäsenen ä vähintään 2 vuotta. Liittotoimikunnan olis i oltav a edellee n kiinteäss ä vuorovai - kutuksessa Sos.-dem. Raittiusliito n kanss a j a huolehdittav a siitä, ett ä osastoje n toimint a kaikiss a suhteissa o n sellaista, ett ä se kvkene e kylli n arvokkaast i jatkamaa n sit ä kasvtustyötä, mikä varhaisnuorisojärjestöiss ä o n aloitettu. Samoi n olis i liit - totoimikunnan opinto-ohjelmi a j a muit a liittomm e ohjelma n mukaisia j a liittokokouspäätöksii n perustuvi a työmuotoj a suunnitellessaan j a liito n äänenkannattaja n toimitustavass a otettava huomioons a varhaisnuorisojärjestöist ä liittoomme, siirtynyt ikäluokka. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi: 1) ett ä osastoje n o n otettav a osa a varhaisnuoriso n kasvatustyöhön, perustamall a yhteisvoimi n muide n paikallisten sös.-dem. järjestöje n kanss a varhais - nuorisojärjestöjä, valitsemall a keskuudestaa n sopivi a henkilöitä näide n järjestöje n toimikuntie n jäseniks i ja ohjaajiks i sek ä avustamall a heit ä Sos.-dem. Rait - tiusliiton lastenoh j aaj akursseille. 2) Varhaisnuorisojärjestöihi n vähintää n 2 vuott a kuuluneet, liittomm e yhtyvät, vapautetaa n 1 6 vuoden ikää n ast i sisäänkirjoitus - j a jäsenmaksuista. 3) Liittotoimikunna n j a piiritoimikuntie n o n huo - lehdittava varhaisnuorisotyö n järjestämisest ä j a liit - toimikunnan otetta\ a uusi a työ - j a toimintamuotoj a suunnitellessaan sek ä äänenkannattaja n toimitus - tavassa huomioo n varhaisnuorisojärjestöist ä liit - toomme siirtyny t ikäluokka. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. 11
12 Nuorisosuojelu. Nuorisosuojelus o n yks i sosialidemokraattise n nuorisoliik - keen tärkeimmistä ohjelmakvsymyksiä. J a on myöski n Suome n sosialidemokraattinen nuoris o aikaisempin a vuosin a työsken - nellyt melkoise n tarmokkaast i nuoriso n huomio n kiinnittä - miseksi tähä n erikoiskjrsymykseens ä nuorte n työläiste n nostat - tamiseksi taisteluu n ainoa n omaisuutensa-työvoimansa-tur - vaamiseksi kapitalismi n hillittömält ä riistännältä. J a vaikk a nuorisoliikkeen työskentel y nuorisosuojeluskysymyksee n näh - den e i olekaa n saavuttanu t sellaist a tehokkuutta, kui n mink ä se olis i ansainnut, nii n siit ä huolimatt a o n kuitenki n nuoriso - liikkeellä merkittäv ä osuu s niide n lakie n j a säädöste n aikaan - saamisessa, joit a nykyää n j o o n olemass a turvaamass a laste n ja nuorte n työläiste n työvoima a j a elämise n oikeutta. Viime liittokokouksemm e v. 1924, käsittel i nuorisosuojelus - kysymystä laajahko n alustukse n perusteella, joss a selostetaa n sos.-dem. nuorisoliito n aikaisempa a toiminta a nuorisosuojelus - kysymyksen eteenpäi n viemiseksi, siit ä tehtyj ä liittokokous - päätöksiä j a muit a toimenpiteitä. Mitää n varsinaist a nuoriso - suojeluohjelmaa e i kokou s kuitenkaa n hyväksynyt, sill ä aja n lyhyys e i myöntäny t alustukse n j a keskustelu n herättämie n laajakantoisten j a syväst i laste n j a nuorte n henkilöide n elä - mään j a olosuhteihi n vaikuttavie n kysymyste n perinpohjaist a pohtimista. Kokou s päätt i asiast a seuraavaa :»Yhtye n niihi n ajatuksiin, joit a liittokokouksell e jätetyss ä asia a koskevass a alustuksessa j a ehdotetuiss a ponsisiss a o n esitett y j a kiinnit - täen huomiot a aikaisempie n Sos.-dem. Nuorisoliittokokouksess a tehtyjen nuorisosuojelust a koskevie n päätöste n tarkistamiseen, ja liito n yhtenäiseks i päätökseks i kokoamise n tarpeellisuudest a ja asettue n myö s sill e kannalle, ett ä liito n ohjelma a o n ainaki n periaatteelliselta puolelt a laajennettav a n. s. yhteiskunnallise n lasten j a varhaisnuoriso n suojeluskysymykseen, mutt a tode - ten, ett ä täm ä ty ö vaati i perusteellisempa a harkinta a kui n mihin liittokokouksell a o n täll ä kerta a aika a j a mahdollisuuk - sia... liittokokou s velvoitta a liittotoimikunna n asiantunti - joita apunaa n käyttäen, aikaisemma t sos.-dem. nuorisoliitto - kokousten päätökse t huomioo n ottaen, n e koote n j a tarkistaen sekä pyrkie n laajentamaa n j a kehittämää n liito n nuorisosuoje - luohjelmaa nykyise n nuorisosuojeluslainsäädännö n vaati - musten j a kehityspyrkimyste n tasalle, laatimaa n nuorisosuoje - luskysymyksestä yksityiskohtaisemma n ohjelman, jonk a lopullisesti liito n päätökseks i seuraav a Liittoneuvosto n kokou s hyväksyy.». Tämä n päätökse n nojall a käänty i liittotoimikunt a työväen - suojeluslainsäädännön erikoistuntija n tover i M. Paasivuore n
puoleen, j a hä n laat i kysymyksest ä sange n laaja n mietinnön, jossa selostetaa n työväenlainsäädännö n kehity s ulkomaill a j a meillä Suomess a sek ä voimass a oleva t lai t j a asetukse t j a suo - ritetaan m. m. sos.-dem. nuorisoliittokokouste n päätöste n tarkistus sek ä niide n vertail u Sos.-dem. Puoluee n ohjelma n lasten j a nuorte n henkilöide n suojelu s vaatimuksiin. Mietin - nössään Paasivuor i pääty i seuraavii n ponsiin : 13 1) ett ä nuorisoliitt o poista a ohjelmastaa n n e kohdat, jotk a koskeva t erityise n nuoriso n suojelus - ja työaikalakie n aikaansaaneist a i a siin ä suhteess a yhtyy Suome n sosialidemokraattise n puoluee n ohjel - massa olevii n vaatimuksiin ; 2 ) ett ä Sos.-dem. Työ - läisnuor isoliito n ohjelmass a pidetää n edelleenki n vaatimus nuorisotutkimukse n aikaansaamisesta, kunnes täm ä o n toteutettu; j a 3 ) Sos.-dem. Työläis - nuorisoliiton o n entistä, enemmä n kiinnitettäv ä huomiota laste n j a nuorte n henkilöide n suojelust a ja työ n rajoittamist a koskevie n lakie n noudattami - sen valvontaan. Mietintö käsiteltii n Liittoneuvosto n kokouksess a tammi - kuussa 1926, mutt a ku n Liittoneuvosto n jäsene t eivä t aikai - semmin ollee t saanee t tilaisuutt a tutustu a mietinnö n yksityis - kohtaisiin perusteluihin, nii n e i s e katsonu t voivans a mainittuja ponsia liito n nuorisosuojeluohjelmaks i hyväksyä, vaa n anto i liittotoimikunnan tehtäväks i laati a liittokokouksell e ehdotu s liiton nuorisosuojeluohjelmaks i j a hyväksy i M. Paas i vuore n ehdottomat ponne t evästykseks i ohjelma n laatimiseen. Nuorisoliittolaispiireissä liene e yleens ä vallall a sellaine n käsi - tys, ett ä Sos.-dem. Nuorisoliito n nuörisosuojeluohjelma, esim. v. 191 9 liittokokouksess a hyväksytty, o n huomattavast i jyr - kempi el i pidemmäll e menevä, kui n sos.-dem. Puoluee n ohjel - man nuorisosuojeluvaatimukset, j a nii n olle n e i ol e lainkaa n ihmeteltävää, vaikk a Paasivuore n ehdottoma n nuorisosuoje - luohjelman hyväksvmine n olis i ensikatsannoss a herättäny t kummastusta liittomm e jäsenistössä, jot a seikka a Liittoneu - vosto ajattel i siirtäessää n ohjelma n hyväksymise n liittokokouk - seen. Sill ä kukap a nuorisoliittolaine n e i tahtoisi oll a tällaisessa tärkeässä kysymyksess ä mahdollisimma n jyrkäll ä kannall a el i asenteessa, joss a o n viel ä taistelemisenki n mahdollisuuksia. Mutta mietinnössää n suoritta a Paasivuor i vertailu n nuorisoliiton aikaisemma n nuorisosuojeluohjelma n j a puoluee n nuori - sosuojeluohjelman vaatimuste n välillä, j a todista a siin ä useill a esimerkeillä järkähtämättömästi, ett ä tosiasiass a nuorisoliito n ohjelma, jonka mukainen lakiehdotu s liittomme toimesta v. 192 3
H nuorisoliittolaiskansanedustajain kautt a jätettii n eduskun - nalle, tosiasiass a ol i lievemp i j a nuorisoll e epäedullisempi, kui n puolueen nuorisosuojelusohjelma n vaatimukset. Paasivuor i lausuu täst ä lakiehdotuksest a m. m.»nuorisoliito n työaikalak i olisi eräiss ä suhteiss a huonompi, kui n surullisenkuuluisa n»tynkä-eduskunnan» hyväksym ä lak i muutoksist a v. 191 7 hyväksyttyyn lakii n 8 tunni n työajasta.» J a ku:e n sanottu, ei täm ä ol e mielivaltaine n lauselm a vaa n yksityiskohtaise n vertailun perusteell a langetett u arvostelu, jonk a oikeutust a ei void a kieltää. Täm ä osoitukseks i siitä, ett ä kysymy s o n luonteeltaan sellainen, jonk a edistämine n vaati i paits i jyrk - kyyttä j a reipast a taistelumieltä, myöski n tosiasioide n tunte - mista j a huomioonottamista. Viime liittokokoukse n jälkee n Sosialistine n Työväe n Inter - nationaale, Kansainväline n Ammattiyhdistysliitt o j a Sosialis - tinen Nuorisointernationaal e ova t laatinee t yhteise n Kansain - välisen nuorisosuojelusohjelma n el i minimivaatimukse t nuori - sosuojeluksen toteuttamisessa, jok a ohjelm a hyväksyttii n viime tammikuussa, j a ku n liittomm e kuulu u Sosialistisee n Nuorisointernationaaleen j a vaati i s e kunki n maa n jäsenjärjes - töjä sit ä toteuttamaa n sikäl i kui n nuorisosuojeluslai t j a ase - tukset eivä t j o ennestää n sisäll ä pidemmäll e menevi ä määräyk - siä, nii n o n täm ä ohjelm a otettava huomioon nuorisosuojelusoh - jelmaamme laadittaessa. Tät ä kansainvälistä minimiohjelma a ei liittomme vo i sellaisenaa n nuorisosuojelusohjelmaksee n hyväksyä, kosk a os a se n vaatimuksist a o n lainsäädäntämm e j o käy - täntöön hyväksyny t j a se n vertaamine n puolueohjelmamm e nuorisosuojeluvaatimuksiin, osoittaa, ett ä viimeksimainitt u sisältää osittai n pidemmäll e menevi ä vaatimuksia, kui n kan - sainvälinen nuorisosuojeluohjelma. Toiselt a puole n taa s kan - sainvälinen nuorisosuojeluohjelm a sisältä ä eräit ä sellaisi a puolueen nuorisosuojelusohjelmaa n sisältymättömi ä vaati - muksia, jotk a ova t vhdenmukaisi a entiste n sos.-dem. nuoriso - liittokokousten päätöste n kanss a j a joide n säilyttämist ä nuori - sosuojelusohjelmaesamme viim e liittokokouksess a pidettii n tärkeänä. Näin olle n olis i ny t täll ä kerta a liittomm e nuorisosuojeluoh - jelmaksi hyväksyttäv ä yhdistelm ä kansainvälisest ä nuoriso - suojeluohjelmasta j a puoluee n nuorisosuojeluohjelmasta, site n että, ohjelma n perustaks i otetaa n puolueohjelma n nuoriso - suojeluvaatimukset, lisättyin ä niill ä kansainvälise n ohjelma n vaatimuksilla, jotk a ova t pidemmäll e menevi ä j a yksityiskoh - taisempia kui n puolueohjelma n nuorisosuojeluvaatimukset. Tällaisen ohjelma n hyväksymine n merkitse e käytännöss ä pääasiassa sitä, ett ä liittomm e luopu u nuorisoliito n aikaisem - mista vaatimuksist a työss ä käytettävie n laste n alimpaa n ikä -
rajaan j a kaikki a työaloj a koskeva n»laste n j a nuorten työaikalain» säätämisee n nähden. Ikäraja a koskevaa n vaatimuksee n nähden sill ä tavalla, ett ä puolueohjelma n mukaisest i ali n ikäraja alennettaisii n 1 6 vuodest a 1 5 vuoteen, jok a ikäraj a kansainvälisessä ohjelmass a o n 1 4 vuotta, sii s vieläki n alempi. Tämän ikäraja n alentamise n puolest a puhuva t mone t seika t käytännöllisessä elämäss ä j a myöski n sosialistine n teoreetikk o Karl Kautsky, ainaki n maataloutee n nähden, mainitsematta - kaan niide n kotoiste n puoluee n eduskuntaryhmän jäsente n mie - lipiteitä, jotk a käytännöss ä joutuva t nuorisosuojeluskysymyk - sen puolesta toimimaan. Nuorisoliito n aikaisemmasta»laste n j a nuorten työaikalain» säätämisvaatimuksest a lausu u M. Paasi - vuori mietinnössään m. m. :»Allekirjoittanu t on sitä mieltä, ett ä lasten j a nuorte n henkilöide n suojelusmääräykse t työst ä johtu - vilta terveyde n vaaroilt a ova t pysytettävä t yleisess ä teollisuustyöväen suojeluslaissa. Maatyöväe n suojeluksest a on säädettävä eri laki. Laste n ja nuorten henkilöiden kasvatuksest a ja huollosta on säädettäv ä myöski n er i laki. Ehkäp ä komiteankin (vo n Bonsdorffin komitea ) ehdotukse t kelpaava t suurelt a osaltaa n hyväksyttäviksi. E i ol e mitään järkevää syytä, ett ä lasten j a nuoriso n suojelusmääräykset kaikk i sullotaa n yhtee n j a sama a lakiin. Kuten j o edell ä o n mainittu, s e aiheutta a vai n lainsäädäntö - työssä sit ä enemmä n vastusta, mit ä laajemmall e alall e jok u laki ulotetaa n j a etenki n työ n rajoittamist a koskev a laki. Työolot j a työtava t ova t nii n moninaiset, ette i samanalaisi a säännöksiä vo i kaikill a aloill a toteuttaa, eik ä niide n noudatta - mista void a valvoa. Nämä t seika t aiheuttavat, ett ä sellaisee n lakiin pitä ä otta a useit a poikkeussäännöksiä.» Edellämainitunlaisen yhdistelmä n hyväksymist ä liittomm e nuorisosuojelusohjelmaksi tuke e m. m. se, ett ä kansainvälise n minimiohjelman laatinee t j a hyväksynee t internationaali t vaativat jäsenjärjestöjää n laatimaa n oma n mmimiohjelmans a ja nuorisoliittoje n se n toteuttamiseks i turvautumaa n sosiali - demokraattiseen parlamenttiryhmään, työväe n sanomaleh - distöön j a myöski n muide n nuoriso n parasta-ajavie n järjestöje n apuun j a yhteistyöhön. J a sellaisetki n ulkomaalaise t toverijä r jestöt, jotk a nuorisosuojelutoiminna n alalla, ova t enemmä n työskennelleet j a aikaansaaneet, kui n meidä n nuorisoliittomm e koskaan, o n käytänt ö jo aikaisemmin johtanut kiinteää n yhteistyöhön puoluee n j a ammatilliste n järjestöje n kanssa. J a esim. Itävallassa, jok a o n nuorisosuojelutoiminna n j a työväenlain - säädännön alall a edelläkävijämaa, o n nuorisosuojelusty ö yh ä enemmän joutunu t ammatillise n liikkee n käsii n el i se n hoidet - tavaksi, mutt a toimi i nuorisoliitt o yhteistyöss ä sen. kanssa, tehden propaganda a määrättyje n nuorisosuojeluskysymykse n erikoisvaatimusten puolesta. 15
16 Kansainvälinen minimiohjelm a e i sisäll ä n. s. yhteiskunnal - lista lastensuojelutyötä, vaa n ainoastaa n laste n j a nuorte n henkilöiden työaikaa, suojamääräyksiä, huoltoa, avustust a j a ammattiinkehittämistä koskevi a vaatimuksia. Viim e liitto - kokouksessamme lausuttii n epäilyksi ä siitä, ett ä voik o nuoriso - liitto ede s läheskää n riittävä n tehokkaast i toimi a yhteiskun - nallisen lastensuojelutyö n sange n laajall a j a perinpohjaisi a erikoistietoja vaativall a alla, jok a ty ö pääasiallisest i o n suori - tettava edustuslaitoksissa, lautakunniss a j a jaostoissa.. Kokou s kuitenkin päätti, ett ä»liito n ohjelma a o n ainaki n periaatteelli - selta puolelt a laajennettav a n. s. yhteiskunnallisee n laste n j a varhaisnuorison kysymykseen.» Alustukse n perusteluiss a mai - nittiin vo n Bonsdorffi n mietint ö (Lasten - j a nuorisosuojelu - ohjelma), joho n sisälty y m. m. ehdotu s nuorisotuomioistuin - ten perustamisesta. Täm ä mietintö, vaikkakaa n sit ä e i varsi - naisesti hyväksytty, sisälty i kuitenki n liittokokouspäätöksee n siinä mielessä, ett ä s e vois i oll a pohjan a liittomm e yhteiskunnallista nuorisosuojeluohjelma a laadittaessa. S e että, ett ä vo n Bonsdorffin mietint ö sa i mainitunlaise n tunnustuksen, johtu i siitä, ette i siihen olt u riittäväss ä määräss ä tutustuttu. Lähemp i mietintöön tutustuminen, saane e useimma n nuorisoliittolaise n vakuutetuksi siitä, ette i s e ansaits e nuorisoliito n taholt a sel - laista huomiota, mink ä s e nuorisosuojeluohjelmaamm e laa - dittaessa ol i saamaisillaan. M. Paasivuor i mietinnössään, ensi n esiteltyään koht a kohdaltaa n sosialistise n katsomukse n valoss a von Bonsdorffi n mietinnön, varoitta a liittoamm e sitomast a sillä käsiänsä,»kosk a s e o n nii n laaja, ette i minkään maa n sos. - dem. puolu e ol e sellaista, porvarilliste n kasvatusmieste n laa - timaa ohjelma a kokonaisuudessaa n voinu t hyväksyä.» Yhteiskunnalliseen nuorisosuojeluksee n nähde n vois i liit - tomme tyyty ä periaatteess a hyväksymää n sos.-dem. puoluee n kulttuuriohjelman vaatimuksen, jok a kuuluu :»Yhteiskunna n on järjestettäv ä laste n j a nuoriso n huolt o lapse n syntymäajast a täysi-ikäisyyteen saakka.» Tosi n tällaine n määritelm ä tuntune e lyhyytensä vuoks i vaikealt a hyväksy ä vo n Bonsdorffi n komi - tean mietinnö n sijasta, mutt a myöski n Saksa n sos.-dem. puo - lueen kulttuuriohjelmass a o n täst ä laajast a kysymyksest ä suunnilleen samansisältöine n j a laajuine n lausunto. Mutt a tällaisen ohjelma n hyväksymine n e i suinkaa n merkits e yhteis - kunnallisen lastensuojelutyö n tarpeellisuude n väheksymist ä ja laiminlyömistä, vaa n käytännöllisi ä ' toimenpiteitä niide n toimintamuotojen puitteissa, jotk a kunaki n ajankohtan a katsotaan tarkoituksenmukaisiks i asia n eteenpäi n viemisessä. Liittomme nuorisosuojelukysvmyksess ä asiantuntijan a toi - minut M. Paasivuor i painosta a mietinnössää n liitollemm e käy - tännöllisen nuorisosuojeluohjelma n laatimist a j a hyväksy -
mistä, j a lausu u hä n m. m. :»Jo s Sos.-dem. Työläisnuoriso - liitto harrasta a työväe n suojelust a el i laste n j a nuorte n henki - löiden suojelust a j a työ n rajoitusta, nii n se n olis i kiinnitettäv ä entistä enemmä n huomiot a suojeluslakie n noudattamise n val - vontaan. Viralline n ammattientarkastu s o n ain a riittämätö n ja voimaton. aikaansaamaan sitä, ett ä ede s voimassaolevie n puutteellisten! lakie n määräykse t tulisiva t käytännöss ä toteu - tetuiksi.» J a juur i näiss ä käytännöllisyyde n merkeiss ä olis i liittomme nuorisosuojelusohjelmans a laadittav a j a se n toteut - tamiseksi toimittava. Nuorisotutkimust a suoritetaa n parhail - laan, joten sen toimittamise n vaatiminen poistuu ohjelmastamme itsestään. Mutt a ku n nuorisotutkimu s anta a epäilemätt ä run - saasti arvokast a aineisto a lainsäädäntä ä j a yleens ä nuoriso n olosuhteiden j a elämise n mahdollisuuksie n parantamist a tar - koittavia toimenpiteit ä varten, nii n olis i liittotoimikunna n huolehdittava siitä, ett ä tämän, sosialidemokraattise n nuoriso n aloitteesta j a vaatimuksest a toimitetu n tutkimukse n tulokse t joutuvat hyödyttämää n sit ä tarkoitusperää, jot a varte n nuo - risotutkimuksen toimittamist a o n vaadittu. J a parhaillaa n eduskunnan valiokunnass a lepääv ä ehdotu s»laiks i laste n j a nuorten henkilöide n käyttämisest ä ammattityöhön», myöski n ansaitsee liittomm e jäsente n huomion. Edelläsanotun perusteell a ehdotamme, ett ä liitt o nuoriso - suojeluskysymyksessä työskentele e seuraavie n Kansainväli - seen nuorisosuojeluohielmaa n j a Sos.-dem. Puoluee n ohjelmaa n sisältyvien vaatimuste n toteuttamiseksi : 17 1) Laste n ansiotyö n kielt o 15:ee n ikävuoteen. 2) O n saatav a käytäntöö n pakolline n jatkokoulu - opetus (ammattikoulu ) 18:ee n ikävuotee n saakka. 3) Oppilaiden, nuorte n työläiste n j a 1 8 vuott a nuorempien apulaiste n suo j amääräysten kehittä - minen. 4) Työviiko n määräämine n lapsill e korkeintaa n 29 j a nuorill e henkilöill e 3 4 tunniks i viikossa. 5) Yötyökielt o lapsill e j a nuorill e työläisille. 6) Kolme n viiko n palkalline n kesälom a ansio - työssä olevill e nuorill e (oppilaill e myös), jotk a ova t alle 1 6 vuott a j a kahde n viikon'palkalline n kesälom a nuorille työläisill e (oppilaill e myös), jotk a ova t ijältään 16 1 8 vuotta. 7) Huolto-, avustus - j a ammattiinkehittämismää - räykset työttömill e nuorill e työläisille. 8) Ammattiinkasvattamisjärjestelm ä työnantaja - liittojen avustuksella. 2
18 Näiden vaatimuste n toteuttamiseks i o n liitt o yhteistyöss ä Sos.-dem. Puoluee n j a se n eduskuntaryhmä n kanssa. Liitto - toimikunnan o n työskenneltäv ä liito n jäsenistö n harrastukse n herättämiseksi nuorisosuojeluskysymykseen, j a siin ä tarkoituk - sessa ensikädess ä kiinnitettäv ä huomiot a suojeluslakie n noudat - tamisen valvontaa n sek ä eduskunnass a esilläolevie n lakiehdo - tusten käsittelyyn. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. \ Pesäpalloilu osastoje n kesätoiminnassa. Alustus Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton edustajakokoukselle. Sos.-dem. nuorisoliik e o n meillä, kute n tunnettua, syntyny t vallitsevan kapitalistise n talousjärjestelmä n painostuksesta. Nuorison o n ollu t pakko, suoranaine n välttämättömyys, noust a osaltaan torjumaa n sit ä riistoa, jot a omistav a luokk a nuorte n työvoimaan nähde n o n harjoittanut. Ku n nuorte n työläiste n järjestyminen alkoi, nii n ol i nuorisoliikkee n tärkeimpän ä teh - tävänä saad a nuoris o ymmärtämää n yhteiskunnalline n ase - mansa j a suhtautumisens a työnantajaluokka a kohtaan, sek ä käsittämään om a voimansa yhteiskunnallisena tekijänä. Niinp ä olemmekin nähnee t nuoriso n harrastuste n oleva n kohdistunee n etupäässä henkiste n voimai n kas \ attamiseen, kosk a siin ä tais - telussa, joho n nuoriso, tuntie n sorretu n asemansa, ol i vanhem - man työväe n mukan a antautunu t pääoma n valta a vastaa n j a jossa taistelussa sen oli, päästäksee n voitolle, kartutettav a tietojaan. S e suuriarvoine n työ, jota nuoris o henkisell ä vainioll a o n harjoittanut, ansaitse e kaike n tunnustuksen. Työ n lomassa, raskaan raadannan jälkeen, vuodest a toisee n o n s e kokoontunut yhteen henkiste n avujens a kehittämiseen. Mutta e i ainoastaa n tiedollise n kasvatukse n piiriss ä ol e as - karreltu, vaa n o n voimia keskitett y myöskin ruumiillise n kasva - tuksen hyväksi. Sill ä onhan nuoriso n keskuudessa, mikäl i aikaa ja varoj a o n ollut, teht y työt ä urheilu n j a liikuntakasvatukse n hyväksi. O n aiva n itsestää n vakiintunu t s e käsitys, ett ä terv e sielu vo i asu a ainoastaa n terveess ä ruumiissa. Voimistelu - j a urheiluseurat ova t ollee t niit ä järjestöjä, Joihin urheilu a harras - tava nuoriso, naise t j a miehe t ova t pyrkinee t j a joiss a ruumiil - lista kuntoa, voimistelu n j a yleisurheilu n muodoss a o n kehi - tetty. Mutta kun nykyaika kaikill a aloilla, kuumeentapaisest i eteen-
päin ryntäävänä, hake e j a etsi i vai n korkeampi a saavu - tuksia, nii n o n myöski n urheiluu n kuuluvan a osan a astunu t esiin korkeamma t j a yh ä korkeamma t saavutukset. Piene t vaatimattomat tekijä t saava t väisty ä syrjään, kenttäurheil u kadottaa mielenkiinnon, elle i erikoisemmi n mainitu t suuruude t ota niihi n osaa. J a kukap a sit ä viitsisikää n esim. juost a hölkö - tellä kilpailussa 5 k m pituista rataa, ku n toinen, vai n erikoisemmin sit ä varten harjoitellut, laskettele e radan päästä päähä n pi - kajunan vauhdilla. Ku n huippukykyj ä e i tul e kaikist a j a ku n urheiluharrastusta o n riittämii n asti, nii n o n silloi n itsestää n selvää, ett ä urheil u o n ohjattav a alalle, joss a jokaine n vo i yh - teisvoimin, kuitenkaa n oma a kuntoisuuttaa n vaaraananta - matta, saad a aikaa n tuloksen, joll a o n om a mielenkiintons a ur - heilullisessakin suhteessa. Yhten ä sellaisen a urheilumuoton a voidaan pitä ä pesäpallo-peli ä jok a meill ä o n vast a vähemmi n tunnettu urheiluala, mutt a jok a etenki n Amerikass a o n tullu t aivan yleiseksi. Puhumattakaa n nuorisosta, otta a siihe n osa a ikämiehistä lähtie n aiva n nuorii n poikii n saakka. Pesäpalloi - lulla o n s e etu, ett ä siihen vo i osallistua huomattava määrä henkilöitä. Peliin, niide n sääntöje n mukaan, joit a maassamme pelaajien keske n yleisemmi n noudatetaan, Vo i otta a osa a 1 8 pe - laajaa, jakaantue n kahtee n joukkueeseen, site n ett ä muodoste - taan A - j a B-joukkueet, jotk a pelaava t vastakkain. Asia a tuntematon vois i ehk ä lausu a epäilyksens ä peli n urheilullise n puolen heikkoudesta, ku n taa s n e henkilöt, jotk a peli n tunteva t ja se n vaatima t tehtävät, ova t vakuutettuj a siitä, ett ä pel i antaa, j a vaati i monipuolist a ruumiinliikuntaa. Pallonpelaa - jan tulee, ollaksee n peli n vaatimie n tehtävie n tasalla, oll a vilkasälyinen j a nopealiikkeinen, lyhyest i sanoen, ain a vireessä. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi seuraavaa : 19 1) että liittotoimikunna n kehoittaessaa n osastoj a järjestämään kesätoimintaa, olis i kiinnitettäv ä osas - tojen huomiot a myöski n pesäpalloiluun, jok a o n osastoille sopiv a urheilumuot o se n vuoksi, ett ä siihen - voi suur i os a jäseni ä osallistua ; 2) liittotoimikunt a j a piiritoimikunna t avustava t osastoja pelisääntöje n hankkimisessa. Porin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Liittotoimikunta yhty y edelläoleva n alustukse n perusteluiss a esitettyyn ajatukseen, ett ä leiki t j a urheilulaji t osastoje n kesä - toiminnassa o n järjestettäv ä joukkotoiminna n luontoisiks i j a
20 jättää liittokokoukse n harkittavaksi, onk o.pesäpalloilu sellai - nen urheilulaji, jot a olis i erikoisemmi n ryhdyttäv ä osastoje n kesätoimintaan soveltamaan. Pohjoismaiset nuorisopäivät. Sosialistisen nuorisoliikkee n yhdeks i toimintamuodoks i o n viime vuosie n aikan a kaikkiall a yh ä enemmä n vakiintunu t n.s. nuorisopäivien viettäminen. Varsinki n Keski-Euroopa n veljes - järjestöjen toiminnass a o n niill ä merkittäv ä sija. Tällaisi a nuorisopäiviä järjestetää n maakunnallisia, kok o maa n el i liiton alueen käsittäviä ja myöskin kansainvälisiä, joihi n ottaa osaa eri maiden liittoje n jäsenistö. Sosialistine n Nuorisointernational e järjesti yhdess ä hollantilaise n liito n kanss a Amsterdamiss a v. 1926 ensimmäise t kansainvälise t nuorisopäivät, joihi n ott i osaa huomattavan suuri a nuorisoryhmi ä useimmist a internationaa - liin kuuluvast a liitosta, j a kute n tunnettu a pidetää n v. 192 9 kesällä Wieniss ä toise t internationaalimm e nuorisopäivä t j a tulee niihin kaikesta päättäen runsas osanotto. Myöski n Skandinavian maiss a o n viim e vuosie n aikan a vietett y nuorisopäiviä, joilla o n ollu t kansainväline n luonne. Viim e juhannuksen a Tukholmassa pidety t n.s. Pohjoismaise t nuorisopäivät, joihi n myöskin liittomm e järjest i retkeilyn,, ovat viel ä tuoreess a muis - tissa. Meidän liittomm e ryhty i myöski n monie n arvailuje n jälkee n pari vuott a sitte n omie n nuorisopäivie n järjestelyyn, j a n e vie - tettiin viim e helluntain a Hämeenlinnassa. Niinkui n toiminta - kertomuksessa mainitaan, onnistuiva t n e verrattai n hyvin, vaikka ajankoht a niide n viettämisee n e i suinkaa n ollu t edulli - nen. J a epäilemättä on myöskin näill ä nuorisopäivillä ollut merkittävä osuu s viim e aikoin a tapahtuneesee n liittomm e elpymi - seen j a toiminna n virkistymiseen. Saavutetu n kokemukse n pe - rusteella olis i nuorisopäivie n viettämine n vakiinnutettav a liit - tomme toimintaa n j a mikäl i e i voittamattomi a vaikeuksi a il - mene, järjestettäv ä nuorisopäivä t jok a kolma s vuosi. J a ku n liittomme jäsenist ä vai n an i harva t voiva t otta a osa a ulko - mailla pidettävii n nuorisopäivii n j a nii n olle n jäävä t vaill e sit ä rohkaisevaa j a kansainvälist ä yhteenkuuluvaisuude n tunnett u herättävää vaikutusta, mink ä er i kansallisuuksii n kuuluvie n nuorten yhteise t juhlat, kokouksinee n j a mielenosituskulkuei - neen osanottajillee n antavat, nii n olis i meidä n liittomm e ensiks i pidettävät nuorisopäivä t järjestettäv ä kansainvälisiksi, ainaki n siinä laajuudessa, ett ä niihi n osanottajiks i kutsuttaisii n n.s. skandinaviseen yhteistyöjärjestöö n kuuluva t Ruotsi n j a Tans -
21 kan liitot. Näi n menetelle n liittomm e suorittais i tehtävän, jot a oikeastaan vaati i j o vastavuoroisuude n noudattaminenkin, sillä kute n o n mainittu, ott i liittomm e osa a Tukholman nuorisopäiviin j a nautt i siell ä Ruotsi n liito n vieraanvaraisuutta. Sitä - paitsi olis i nuorisopäivie n osanottajiks i kutsuttav a muu t Sosia - listiseen Nuorisointernationaalii n kuuluva t liitot, erityisemmi n Viron nuori, vaikeiss a oloiss a toimiv a liitto. Skandinavinen yhteistyöjärjest ö tek i viim e tammikuu n lo - pussa liittotoimikunnall e ehdotuksen, ett ä järjestäisimm e Poh - joismaiset nuorisopäivä t vietettäväks i ens i kesä n aikan a tääll ä Suomessa. Liittotoimikunt a e i katsonu t aja n lyhyyden, liitto - kokouksemme j a myöski n valtuuksiens a puuttumise n vuoksi, voivansa ehdotettuu n toimenpiteesee n ryhty ä j a vastas i yhteis - työjärjestölle kielteisest i nuorisopäivie n viettämisaikaa n näh - den, mutt a samall a ilmais i toimivans a siihe n tapaan, ett ä Poh - joismaiset nuorisopäivä t jonaki n lähivuoten a voitaisii n viettä ä Suomessa. Kun ens i kesän ä v. 192 9 ova t internationaalimm e nuoriso - päivät j a tulisiva t n e huomattavasti vähentämään ulkomaalaisten osanotto a meidä n nuorisopäiviimme, nii n e i niit ä olis i mai - nittuna vuoten a järjestettävä, vaa n aikaisintaa n v. 1930. Nuorisopäivien viettämise n siirtämine n mainittuu n aikaa n an - taisi mahdollisuude n niide n kunnollisee n järjestelyy n j a ku n silloin tule e kuluneeks i kolm e vuott a Hämeenlinna n nuoriso - päivistä, nii n voidaa n odottaa, ett ä oma n liittomm e jäsenistö n osanotto juhlii n tule e olemaa n runsas. Majoitus - y.m. vaikut - tavien seikkoje n vuoks i olis i kyseessäoleva t nuorisopäivä t pi - dettävä Helsingissä. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi: 1) että liittotoimikunt a järjestä ä v. 193 0 kesäll ä Helsingissä Pohjoismaise t nuorisopäivät, joihi n osan - ottajiksi kutsutaa n oma n liito n jäsenist ö sek ä Ruot - sin, Tanska n j a Viro n liitot. Sitäpaits i lähetetää n kutsu myöski n muill e Sosialistisee n Nuorisointerna - tionaaliin kuuluvill e liitoille. 2) Piiritoimikuntie n j a osastoje n o n parhaans a mukaan toimittav a nuorisopäivie n onnistumiseksi. Sos.-dem Työläisnuorisoliiton Toimikunta.»Työläisnuoriso». Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toimikunt a ehdottaa helmikuun 1 9 p:n ä 192 8 pidetyn edustajakokouksens a
22 päätöksen perusteella, ett ä»työläisnuoriso» o n saatav a viikko - lehdeksi j a ett ä lehde n kustantaja n o n parannettav a»työläis - nuorison» ulkoasu a sek ä kiinnitettäv ä huomiota, lehde n kuvit - tamiseen, jott a leht i saataisii n enemmä n tarkoitustaa n vastaa - vaksi, kui n mit ä s e nykyää n on, jolloi n se n levikk i varmast i huomattavasti lisääntyisi. Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Edelläolevan Tamperee n piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n Toimikunnan ehdotukse n johdost a esitämm e seuraavaa : N e syyt, joist a»työläisnuorison» ilmestymisaja n muuttamine n v. 192 6 alussa joka viikko ilmestyvästä joka toinen viikk o ilmestyväksi aiheutui, ova t aikanaa n liito n jäsenistöll e selostetut, ja toimintakertomuksess a mainitaa n niist ä myöskin, jote n asian siihe n puolee n emm e täss ä yhteydess ä kajoa. Liit - toneuvosto tammikuuss a v. 192 6 pidetyss ä kokouksessaa n hyväksyi liittotoimikunnan toimenpitee t asiassa, mutt a kehoitt i kuitenkin liittotoimikunta a harkitsemaa n mahdollisuuksi a j a keinoja, ett ä leht i voitaisii n otta a liito n kustannettavaksi. Liittotoimikunta o n sit ä mieltä, ett ä liito n j a se n äänenkan - nattajan suhd e o n täysi n luonnolline n vai n siin ä tapauksessa, jos liitt o its e vois i kustanta a äänenkannattajansa. J a o n liitto - toimikunta jatkuvast i harkinnu t lehde n ottamist a liito n hal - tuun sek ä tehny t mahdollisuuksist a yksityiskohtaisi a talou - dellisia laskelmiakin. Mutt a tähä n ast i e i siihe n toimenpitee - seen ole ' riittävi ä edellytyksi ä ollut. Sill ä lehde n levikk i o n pysynyt, kaikist a liittotoimikunnan, lehde n sisällön, ulkoasu n ja kuvittamisenki n parantamista tarkoittavist a toimenpi - teistä huolimatta, nii n alhaisena, etteivä t ilmoitustulotkaan, jotka tosi n viim e vuosin a ova t huomattavast i lisääntyneet, riitä peittämää n kustannuksia, vaa n o n leht i vuosittai n tuotta - nut joltisenki n tappion. Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, jok a»työläisnuorison» on v. 192 3 alust a ast i kustantanut, o n liittotoimikunnall e ilmoittanut, ette i sill ä ol e mitää n sit ä vastaan, vaikk a liitt o ottaa lehde n kustantamise n omaa n haltuunsa. Mutt a kosk a liittotoimikunta katsoo, ette i lehde n taloutt a viel ä void a saad a riittävän vakavall e pohjalle, j a ku n o n olemass a sellaisi a talou - den järjestymisee n vaikuttavi a seikkoja, joide n ratkaisemine n pääasiassa riippu u liito n jäsenistöstä, nii n e i liittotoimikunt a voi kiinteäst i ehdottaa, ett ä leht i olis i otettav a liito n kustan - nettavaksi, vaa n liittokokoukse n päätettäväks i ehdotamme : * 1) ett ä liittotoimikunta a kehoitetaa n ottamaa n»työläisnuoriso» liito n kustannettavaksi, nii n pia n
23 kun talcradellise t edellytykse t siilie n ova t sellaiset, ettei toimenpid e vaarann a liito n yleist ä toimintaa. Samalla harkittakoon myöski n mahdollisuuksi a»työ - läisnuorison» ilmestymisaja n muuttamisesta. 2) Piiritoimikuntie n j a osastoje n o n tarmokkaasti, kaikin mahdollisi n keinoi n toimittav a»työläisnuo - rison» levittämiseksi, 'kosk a lehde n leviki n suuruu s ratkaisee kysymyksen, voik o liitt o ryhty ä äänen - kannattajaansa kustantamaa n j a miss ä määri n lehden sisältö ä j a ulkoasu a koskevi a oikeutettuj a toivomuksia voidaa n toteuttaa. Sos.-dem.. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. Kustannustoiminta. Liiton viimeks i pidett y edustajakokou s päätti, ett ä liitto - toimikunnan o n vuosittai n kustannettav a Työläisnuoriso n Joululehti ja»kevätmyrsky», sek ä kerra n ta i kahdest i vuodess a ' pilajulkais u Penikkasosialisti. Sitäpaits i sa i liittotoimikunt a valtuudet kustantaa, jo s taloudellisi a mahdollisuuksi a o n ole - massa, myöski n kotiopintokurssie n opintokirjoiks i soveltuvia, tärkeitä päivä n poliittisi a kysymvksi ä käsittelevi ä kirjasi a y.m. arvokasta kirjallisuutta. Liito n toimintakertomuksess a on mai - nittu, ett ä»kevätmyrskyn» j a Työläisnuoriso n Joululehde n kustantaminen o n osoittanu t oleva n onnistuneimpi a liittomm e viime vuosie n aikaisist a toimenpiteistä. Vaikkakaa n kahten a liittokokouksen jälkeisen ä vuoten a e i niide n levikki, yleisest ä lamaannuksesta johtuen, ollu t varsi n suuri, nii n tuottiva t kui - tenkin jokaine n julkais u vähäise n rahallisenki n tuloksen, jok a kahtena viimeksi kuluneen a vuotena on ollu t merkittävä n suuri, ja luonnollisest i ova t tilapäisjulkaisumm e palvellee t myöski n valistuksellisia tarkoitusperiämme. Näi n olle n e i ol e olemass a mitään syyt ä näit ä julkaisuj a koskeva n liittokokouspäätökse n muuttamiseen, vaa n olis i mainitu t julkaisu t edelleenki n vuo - sittain kustannettava. Pilajulkaisu Penikkasosialistin. julkaisemine n lopetettii n syistä, jotk a käyvä t selvill e toimintakertomuksesta. Ku n jul - kaisujemme leviämisell e nykyää n o n olemass a paremma t edellytykset kui n niihi n aikoihin, jolloi n Penikkasosialisti n kustantaminen lopetettiin, nii n olis i liittotoimikunnall e annet - tava valtuude t kustanta a myöski n tilapäisi ä pilajulkaisuj a silloin ku n niide n levittämisell e o n mahdollisuuksi a olemassa. Penikkasosialistin olis i kuitenkin katsottav a tehneen tehtävänsä,
24 joten se n henkiinherättämine n e i pitäis i tull a kysymykseen, vaan olis i mahdollisest i julkaistavall e pilalehdell e annettav a uusi, nykyise n liito n jäsenistö n mielenlaadull e paremmi n soveltuva nimi. Kun Työväe n Sivistysliitt o o n alkanu t julkaisemaa n opinto - kerhojen kurssikirjoiks i sopiva a kirjallisuutt a j a ku n myöski n Kustannusosakeyhtiö Kansanvalt a j a Sos.-dem. Puoluetoimi - kunta ova t viim e vuosin a julkaisseet jouko n sosialistisi a kirjasi a ja tiettävästi lähitulevaisuudessa tulevat niit ä yhä enemmän julkaisemaan, nii n suurimmaks i osaks i poistu u s e helppotajuisten, - yhteiskunnallisi a kysymyksi ä käsittelevie n kirjasten'j a kerhoje n opintokirjojen puute, joka. viim e liittokokouksess a aiheutt i tämän luontoise n kirjallisuude n kustantamist a koskeva n pää - töksen. Täst ä huolimatta olis i kuitenki n liittotoimikunnall e an - nettava valtuude t kustanta a sellaista, nuorisoliikett ä koskeva a kirjallisuutta, jot a s e valistuksellisess a suhteess a pitä ä tärkeän ä ja joide n julkaisemist a e i muide n työväen kustannusliikkeide n kanssa saada järjestetyksi. Neuvotteluje n kautt a on liittotoimi - kunnan koetettav a muihi n kustantajii n vaikutta a niin, ett ä n e kustantaisivat mainitunlaist a kirjallisuutta, kosk a e i näyt ä todennäköiseltä, ett ä liittotoimikunt a ilma n huomattavi a taloudellisia tappioit a vois i kirjallisuude n kustantamist a harjoittaa. Kun piiritoimikuntie n j a osastoje n suhtautumisest a liito n kustannustoimintaan pääasiallisest i riippu u se n menestyminen, niin pitäis i niide n edelleenki n levityskilpailuj a järjestämällä y.m. toimenpiteillä tuke a liito n kustannustoimintaa. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi: 1) ett ä liittotoimikunt a kustanta a edelleenki n vuo - sittain Työläisnuoriso n Joululehden,»Kevätmyrs - kyn» j a mikäl i edellytyksi ä on, myöski n tilapäisi ä pilajulkaisuja; 2) liittotoimikunna n o n koetettav a neuvotteluje n kautta vaikutta a työväe n kustannusliikkeihin, ett ä ne julkaisisiva t myöski n liittomm e jäsenistö n valis - tus- j a opintotoimintaa n soveltuva a kirjallisuutta, ja o n liittotoimikunnall a valtuude t kustanta a nuori - soliikettä koskeva a kirjallisuutta ; 3) piiritoimikuntien, osastoje n j a yksityiste n liito n jäsenten velvollisuu s o n tehd ä parhaans a liito n kus - tannustuotteiden levittämiseksi. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunnta.
Liiton jäsenmäärä n j a verotilityste n tarkkailu n järjestäminen. Ehdotamme, ett ä liitossamm e otettaisii n käytäntöö n nume - roidut jäsenkirja t j a tilityslistat, joihi n merkitää n kunki n jäse - nen numero ja nimi. Näi n olle n tulee liiton toimiston tietoon liiton todelline n jäsenmäärä. Sill ä ny t o n käytännöss ä sellaise t kuitit tilityst ä tehtäessä, joist a e i kä y selvill e muut a kui n ai - noastaan jäsenmäärä el i se, kuink a monelt a jäsenelt ä osast o o n suvainnut liittovero t maksaa. Åänekpsken Sos.-dem. Työläisnuoriso-osasto. Liittotoimikunta o n edelläolevaa n Äänekoske n Sos.-dem. Työläisnuoriso-osaston alustuksee n nähde n sit ä mieltä, ett ä liiton toimiston ja piiritoimikuntien pitäisi ehdottomasti oll a selvillä liito n jäsenmääräst ä j a saad a mahdollisimma n täsmällise t tiedot jäsenistöst ä sek ä verotilityste n tarkkailu n ett ä myöski n toiminnan kaikinpuolise n kunnostamise n vuoksi. J a tässä suhteessa o n liittomm e toiminnassa, niinkui n alustuksessaki n tode - taan, paljo n parantamise n varaa. Numeroituje n jäsenkirjoje n ja siihen liittyvä n järjestelmän käytäntöönottamine n aiheuttais i kuitenkin liitoll e huomattava n suuri a kustannuksi a j a tuski n tuottaisi toivottu a tulosta. Tilityslistat, joiss a olis i merkittyn ä jäsenten nime t j a numero, e i sellaisenaa n est ä osastoj a verotili - tyksiä tehdessää n ilmoittamast a jäsenmäärääns ä todellist a pie - nemmäksi, jo s e i verojentilittäji ä ol e siit ä estämäss ä om a mo - raalinen käsity s j a elle i heit ä ohja a kokonaisuude n etu. J a epäiltävää on, tulisik o tällaiste n tilytyslistoje n käytäntöön - ottaminen, joihi n ainaki n muutamie n osastoje n rahastonhoita - jat joutuisiva t kirjoittamaa n satoj a nimiä, edistämää n verojen - tilittämistä määräaikoje n sisällä. Tällaisee n epäilyksee n anta a aiheen myöski n s e seikka, ett ä mahdollisimma n yksinkertaisen - kin tiliselostukse n saamine n eräiss ä tapauksissa, sellaisiltaki n rahastonhoitajilta, jotk a ova t huolehtinee t rahoje n lähettämi - sestä, tuotta a melkoisia, jop a -aivan voittamattomiaki n vai - keuksia. Liittotoimikunta ehdottaa, ett ä toistaiseks i pysytettäisii n pääpiirteissään käytännöss ä nykyine n veroje n tilittämisjärjes - telmä, j a koetetaa n julkaisemall a»työläisnuorisossa» vero - tilityskontrollilistoja y.m. toimenpiteill ä saad a osastoje n toi - mintaripeys sellaiseksi, ett ä alustuksess a esitety n luontoist a tarkkailua liito n jäsenistöö n j a verotilityksii n nähde n voidaa n menestyksellisesti harjoittaa. Numeroidu t verotilityslista t voidaan kuitenki n otta a käytäntöö n piiritoimikunnill e lähetettä - viksi, sill ä edellytyksellä, ett ä entise t verotilitysiomakkee t sen ohell a pysytetää n käytännössä. Liittotoimikunna n o n suunniteltava tarkoituksenmukaine n tarkkailujärjestelm ä j a 25
26 tehtävä siit ä esity s ens i liittokokoukselle, mutt a o n liitto - toimikunnalla j a myöski n piiritoimikunnill a oikeu s j o enne n liittokokousta tehd ä parannuksi a nykyisi n käytännössäolevaa n veroj entilitysj är j estelmään. Maarianpäiväjuhlien viettäminen. Ehdotamme, ett ä osasto t vapautettaisii n järjestämäst ä Maa - rianpäiväjuhlia piiri n hyväksi. Sill ä monell e osastoll e tule e pii - riltä liia n raskait a velvollisuuksia, jost a o n seurauksena, ett ä osastot joutuvat vaikeaa n taloudellisee n asemaan, mik ä lamaan - nuttaa kok o osasto n toimintaa. Äänekosken Sos.-dem. Työläisnuoriso-osasto. Edelläolevaan Äänekoske n Sos.-dem. Työläisnuoriso-osasto n alustukseen nähde n o n liittotoimikunt a sit ä mieltä, ett ä Maa - rianpäiväjuhlien viettämine n o n edelleenki n säilytettäv ä ohjel - massa viimeks i pidety n liittokokoukse n päätökse n mukaisesti, mutta kosk a viim e vuosie n aikan a mainittuj a juhli a kussaki n piirissä ova t vai n muutama t osasto t viettänee t j a liene e juhlie n järjestämistä osaks i ollu t estämäss ä myöski n niist ä saatuje n tulojen jakamisvelvollisuu s piiritoimikunna n kanssa, nii n olis i Maarianpäiväjuhlien tuloje n käyttämine n jätettäv ä piirijärjes - töjen edustajakokouste n vuosittai n päätettäväksi. Jatkonovelleja»Työläisnuorisoon». Alustukseksi Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n liittokokouksell e tahtoo osastomm e esilletuod a seuraavaa : Liiton äänenkannattajass a»työläisnuorisossa» olis i muu n aatteellisen ohell a julkaistav a myöski n jatkonovelleja. Jyväskylän pitäjän Sos.-dem Työläisnuoriso-osasto. Edelläolevan Jyväskylä n pitäjä n osasto n alustukse n johdost a liittotoimikunta lausuu, ett ä»työläisnuoriso» o n viim e aikoin a sisältänyt jatkonovelleja, j a alustus vakiinnutta a sit ä käsitystä, että niit ä o n vastaisuudessaki n julkaistava. Liittoverot. Liittotoimikunta ehdottaa, ett ä sisäänkirjoitusmaksuks i hy - väksyttäisiin edelleenki n 1 mk. j a kuukausimaksuks i 5 0 penni ä
jäseneltä. Sisäänkirjoitusmaksust a j a liitto - sek ä piiriverost a vapautetaan varhaisnuorisojärjestöist ä liittoomm e yhtyree t 1 6 vuotta nuoremma t henkilöt. 27 Varkauden piiri n perustaminen. Ehdotamme liittokokoukse n harkittavaksi, eik ö Savonlinna n ja Kuopio n piirie n välii n olis i perustettav a erityine n piirijär - jestö, joho n tulisiva t kuulumaa n Varkaude n kauppala, Leppä - virran, Heinäveden, Kangaslammin, Joroisten, Virtasalmen, Pieksämäen, Jäppilä n ja Suonenjoe n pitäjät. Piiritoimikunna n kotipaikka tulis i olemaa n Varkau s j a järjestön nimi : Varkaude n piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. Ehdotustamm e perustelemm e sillä, ett ä Varkaudess a nykyää n toimiv a Kuopio n piiri n toimi - kunta e i vo i aluee n laajuude n vuoks i Pohjois-Savo n kunniss a harjoittaa nii n voimakast a valistustyötä, ett ä s e sais i osasto t tunnustamaan piiritoimikuntamm e keskusjärjestöksee n myös - kin siin ä mielessä, ett ä n e suorittaisiva t verons a sill e j a olisiva t muuten sellaisess a kiinteäss ä vuorovaikutuksess a piiritoimi - kunnan kanssa, jot a työskentely, ollaksee n menestyksellistä, ehdottomasti vaatii. Maantieteellise n asemans a vuoks i ova t edellämainitut, nykyää n Savonlinna n piirii n kuuluva t pitäjät, Heinävesi, Kangaslamp i j a Pieksämäk i Varkautee n nähden pal - jon edullisemmass a asemass a kui n Savonlinnaan. Nii n olle n o n olemassa edellytyksi ä siihen, ett ä Varkaude n piiritoimikunt a voisi niiss ä harjoitta a valistustyöt ä siks i voimakkaasti, ette i näiden pitäjie n alueill a toimiva t osasto t täss ä suhteess a joutuis i ehdottamamme järjestely n vuoks i epäedullisempaa n asemaa n kuin mit ä n e viim e vuosin a ovat olleet. Kuopion piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Liittotoimikunta o n tiedustellu t muutamie n sellaiste n Savonlinnan piirii n kuuluvie n osastojen, jotk a ehdotukse n mukaa n tulisivat liitettäväks i Varkaude n piiriin, mielipidett ä j a ova t osastot puoltaneet uutt a piirijakoa. Myöski n Savonlinna n piirin viime maaliskuuss a pidett y edustajakokou s asettu i myönteisell e kannalle Varkaude n piiri n perustamisee n nähden. Liittotoimi - kunta puolta a Varkaude n piiri n muodostamist a sill ä edellytyk - sellä, ett ä siihe n liitetää n toistaiseksi, paits i ehdotuksess a mai - nittua aluetta, myöski n Mikkeli n kaupunk i i a se n lähi n ympä - ristö j a pysytetää n Varkaude n piiriss ä myöski n n e Pohjois - Savon pitäjät, jotk a nykyää n kuuluva t Kuopio n piiriin, kosk a aivan lähimmäss ä vastaisuudess a e i ol e mahdollisuuksi a ole - massa piirijärjestö n perustamisee n Kuopio n tienoille.
28 KERTOMUS Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n toiminnast a kesäkuu n 9 päiväst ä 192 4 huhtikuu n 1 5 päivää n 1928. Alkusanat. Helsingissä kesäkuu n 8 9 päivin ä 192 4 pidety n liittoko - kouksen jälkee n aloitettii n toimint a toivorikkai n mielin, sill ä vaikka liittokokou s e i edustajamääräns ä puolest a ollutkaa n erikoisen suuremmoinen, nii n kuitenki n tek i s e perusteellist a työtä, laat i suunnitelma t j a viitoitt i tie n alkavaks i toiminta - kaudeksi. Liito n piiriss ä uskottii n yleensä, ett ä vaikeimma t suuntataisteluiden j a lamaannukse n vuode t ova t j o sivuutetu t ja ett ä liittokokou s omalt a osaltans a huomattavast i edistä ä toiminnan vilkastumist a j a työtarmo n kohoamist a liittomm e jäsenistön keskuudessa. Tällaist a uskottii n j a otaksuttii n se n vuoksi, ett ä yleens ä kaikkie n työväenjärjestöje n toimint a c n ainakin ensimmäisen ä vuoten a edustajakokoukse n jälkee n huo - mattavasti vilkkaampa a kui n edustajakokoukse n lähinn ä edellisinä vuosina. Mitään yleisempää, kok o liitto a käsittävä ä toiminna n rei - pastumista j a nousu a e i kuitenkaa n het i liittokokoukse n jäl - keen ollu t havaittavissa. Huomattav a määr ä liito n osastoj a suhtautui jokseenki n välinpitämättömäst i liittokokoukse n pää - töksiin, jok a ilmen i erittäi n räikeäst i m. m. liittokokoukse n pöytäkirjan lunastamise n j a monie n muide n järjestövelvolli - suuksien laiminlyömisessä,. Huomattav a määr ä liito n osastoj a ja piiritoimikunti a työskentel i kuitenki n jatkuvast i kaikell a tarmollaan liittokokouspäätöste n toteuttamiseksi, joski n muu - tamien piiritoimikuntienki n toimint a väsäht i het i liittokokouk - sen jälkee n enemmä n kui n menestykselline n työskentel y sallii. Vast a v. 192 6 paikkeilla tapahtui huomattavampi käänne parempaanpäin liito n toiminnassa. Teollisuusseutuje n nuo - riso, jok a liittomm e toiminna n aja n ol i ollu t enemmä n kui n maalaisnuoriso taipuvaine n kommunismiin, alko i vapautu a lumouksestaan j a site n lisääntyivä t mahdollisuude t tämän nuo - rison saamisest a liittomm e piiriin. Valistusty ö teollisuusnuori - son keskuudessa, jok a aikaisempin a vuosin a ol i ollu t jokseen - kin tuloksetonta, joht i ny t osastoje n perustamisee n monill a väkirikkailla paikkakunnilla. Varsinki n Karjala n j a Kymin - laakson tehdasseuduill a tapahtunu t liikkeemm e edistymine n j a voimistuminen o n erikoisest i merkillepantava. J a teollisuus - nuorison mukaantulo, yhdess ä muide n tärkeide n tekijöide n kanssa o n kahde n viimeks i kulunee n vuode n aikan a huomatta -
vasti edistäny t liittomm e toiminna n varmistumist a j a työs - kentelyn v o imaperäi s tyrnistä. Liittotoimikunta. Liittotoimikuntaan ova t viim e edustajakokoukse n valitse - mina kuulunee t vakinaisin a jäseninä : K. Salminen puheen - johtajana, Martta Salmela, M. Ampuja, A. Hautamäki, Kerttu Koivisto, V. Huhta, M. Vaahtera, V. Lumisalo j a K. A. Fagerholm ruotsinkieliste n edustajana, sek ä varajäsenin ä T. Järvinen, A. Saarela, Toini.Paasivuori, Oiva Hämäläinen, Elsa Paasio, Hugo Puolakka, J. Hämäläinen j a O. Fager. Liito n sihteerin ä on toiminu t edustajakokoukse n valitsem a K. Kukkonen. Liiton varapuheenjohtajaks i valits i liittotoimikunt a A. Hauta - mäen. Liittotoimikunta o n kokoontunu t 5 1 kerta a j a o n käsitel - lyistä asioist a pöytäkirjoihi n merkitt y 38 1 pykälää. Kokouksiin ova t liittotoimikunna n jäsene t ottanee t osa a seuraavasti: K. Salmine n 49 r Martta Salmela'29, M. Ampuj a 40, A. Hautamäk i 26, Kertt u Koivist o 39, V. Huhta 37, M. Vaah - tera 48, V. Lumisal o j a K. A. Fagerhol m 4 1 kertaa. Vara - jäsenistä ova t kokouksess a ollee t T. Järvine n 5, A. Saarel a 8, Oiva Hämäläine n 3 j a Els a Paasi o 1 kerran. Varajäse n A. Saarela sa i tämä n vuode n tammikuuss a liito n jäsenyydest ä eroamisen vuoks i vapautukse n varajäsene n tehtävästä. Lii - ton sihteer i o n ollu t 4 9 kokouksessa. Valistus- j a järjestelytyö. Valistustyössä o n liittotoimikunt a koettanu t toteutta a liittokokouksen päätöksiä. Mutt a taloudelliste n vaikeuksie n vuoksi o n m. m. järjestäjä n palveluksess a pitämist ä koskev a päätös voit u vai n osittai n toteuttaa. Järjestäj ä o n liito n palve - luksessa ollu t vai n syys - j a talvikuukausin a eik ä vakinaisesti, niinkuin päätö s edellyttää. Järjestäjät. V. 192 4 aiko i liittotoimikunt a otta a järjestäjä n palvelukseen j o syyskuussa, mutt a toimee n valittuje n kieltäy - tymisen vuoks i täm ä toimenpid e myöhästy i niin, ett ä järjestäj ä voi aloitta a matkans a vast a tammikuu n aluss a v. 1925. Jär - jestäjänä toim i tällöi n liittotoimikunna n jäse n Viljo Lumisalo saman vuode n huhtikuu n loppuu n saakk a el i neljä n kuukaude n ajan. Tän ä aikan a tek i tov. Lumisal o järjestel y matka n Turun, Porin, Savonlinnan, Kuopio n j a Helsingi n piireihin, olle n kuitenkin viimeksimainituss a piiriss ä yksinomaa n piiritoimi - kunnan palkkaamana. V. 192 5 syyskuu n 1 5 päiväst ä v. 192 6 helmikuu n loppuu n eli viis i j a puol i kuukautt a ol i liito n järjestäjän ä L. V. Metsä- 29
90 mäki, tehde n järjestelymatka n Jyväskylän, Vaasan, Kuopion, Porin j a Helsingi n piireihin. V. 192 6 ryhdyttii n neuvotteluihi n Sos.-dem. Raittiusliito n kanssa yhteise n järjestäjä n palkkaamisest a molemmill e lii - toille. Neuvottelu t johtiva t siihen, ett ä saatii n aikaa n lyhyt - aikainen sopimu s yhteise n järjestäjä n käyttämisestä. Tämä n sopimuksen perusteell a tek i Emil Lindahl kuukaude n kestävä n järjestelymatkan tammi-.j a helmikuuss a 192 7 Joensuu n pii - riin. Sama n vuode n maaliskuuss a otettii n järjestäjäks i Sulo Manninen. Hä n ol i liito n palveluksess a toukokuu n loppuu n saakka j a tek i järjestelymatka n Tampereen, Pori n j a Hämeen - linnan piireihi n Syksyll ä 192 7 otettii n Mannine n liito n jär - jestäjäksi toistaiseks i j a tämä n vuode n helmikuuss a uudistet - tiin Sos.-dem. Raittiusliito n kanss a sopimu s yhteise n järjestä - jän palkkaamisesta, jok a sopimu s ol i ollu t voimass a v. 192 7 syyskautena ainoastaa n kahde n kuukaude n ajan. Mannine n aloitti toimens a syyskuuss a j a o n hä n se n jälkee n ollu t järjes - telymatkoilla Helsingin, Hämeenlinnan, Porin, Joensuun, Vii - purin j a Tamperee n piireissä. Arvo Leivo o n tehny t kuluva n vuoden helmi maaliskuuss a puolitoist a kuukautt a kestävä n järjestelymatkan Jyväskylä n j a huhtikuu n alkukupuoliskoll a 2 viikko a kestävä n matka n Kuopio n piiriin. Liito n sihteer i on tehny t pitempi ä järjestelymatkoj a Viipuri n piiriss ä tammi - kuussa v" ~ 1925, Oulu n lääniss ä toukokuuss a 192 5 j a Hämeen - linnan piiriss ä toukokuuss a 192 6 kussaki n kahde n viiko n aikana. Järjestäjän lähettämisee n er i piiritoimikuntie n alueell e o n huomattavasti vaikuttanu t s e seikka, miss ä määri n piiritoi - mikunnat its e ova t voinee t otta a osa a järjestäiä n matkakustan - nuksiin. Lukuunottamatt a kaikkei n heikoimpi a piirejä, joill a ei ol e ollu t mitää n mahdollisuuksi a otta a osa a matkakustan - nusten peittämiseen, ova t piiritoimikunna t maksanee t huo - mattavan osa n järjestäjie n palkasta. Piiritoimikuntie n osuu - desta o n neuvotelt u j a sovitt u eriksee n kussaki n tapauksessa. Kurssitoiminta. Luento - j a opastuskurssej a aiko i liittotoi - mikunta järjestä ä liittokokouspäätökse n mukaisest i ainaki n yhdet viiko n kestävä t kurssi t vuodess a jokaise n piiri n alueella. Käytäntö kuitenki n osoitti, ette i päätöst ä void a kirjaimellisest i ja tarkoituksenmukaisest i toteuttaa. Sill ä v. 192 4 syksyll ä eri piireill e tehtyihi n kurssitarjouksii n e i ede s jokaiselt a piirilt ä saapunut vastausta. Kuitenki n järjestettii n sama n vuode n marraskuussa viiko n kestävä t kurssi t Vaasa n piiri n alueell a Kannuksessa j a onnistuivatki n n e verrattai n hyvin. Kuopio n piiriin, Varkauteen, samass a kuuss a pidettäväks i suunnitellu t kurssit täyty i osanottajie n vähyyde n vuoks i peruuttaa. Näm ä kokemukset osoittivat, ett ä kurssie n järjestämisest ä saavu -
tetaan tarkoitett u hyöt y vai n siin ä tapauksessa, ett ä o n ole - massa takeit a riittävä n osanottajamäärä n saamisest a -kurs - seille useammast a osastost a j a ett ä paikalline n piiritoimikunt a haluaa alueellee n kurssej a j a myötävaikutta a niide n onnistu - miseen. Myöhemmi n ova t er i piiritoimikunna t järjestänee t alueellensa kurssej a yhteistyöss ä liittomm e j a muide n sos.-dem. järjestöjen kanssa. Erikoisest i ova t kurssitoiminnast a huoleh- ' tineet Tamperee n j a Joensuu n piirit. Liittomm e o n antanu t näille kursseill e luentoapua. Liittotoimikunta o n kurssie n j a opastustoiminna n järjestä - misessä pyrkiny t yhteistyöhö n sos.-dem. vaalipiiritoimikuntie n kanssa, j a onki n kurssitoiminnass a saat u yhteistyöt ä aikaa n useampien vaalipiiritoimikuntie n kanss a siin ä muodossa, ett ä nämä järjestävä t kursseillens a myöski n nuorisoliikett ä koske - via luentoj a j a opastustoiminta a opintokerhotyöss ä v. m. ai - neissa. Tähä n ast i o n tällaine n yhteisty ö ollu t käytännöss ä Uudenmaan, Viipurin I. läntisen, Vaasan 1. yhtyneiden, Turun 1. pohj. j a Hämee n 1. pohj. sos.-dem. piiritoimikuntie n kanssa. Kiinteä yhteisty ö Työväe n Sivistysliito n kanss a o n myöski n antanut mahdollisuude n mainitu n liito n opint o johtajakurs - seilla j a opintopäivillä, joiss a o n runsaast i nuoriso a koolla, tehdä tunnetuks i nuorisoliikett ä j a se n työmuotoja. Luennoit - sijoina liittomm e aneist a näill ä kursseill a j a opintopäivill ä on etupääss ä ollu t liito n sihteeri, vaalipiiritoimikuntie n kurs - seilla myöski n V. Huhta, M. Ampuja, A. Aaltonen, Ott o Toi - vonen j a L. V. Metsämäki. Sama t ova t pitänee t myöski n tilapäisluentoja er i osastoissa. Koko maata käsittävät nuorisokurssu. Liittoneuvosto n ko - kouksessa, 3 1 p:nä tammikuut a 1926, keskusteltii n kok o maat a jkäsittävien nuorisokurssie n järjestämisestä, tarkoituksell a ke - hittää kykenevi ä toimintavoimi a osastoje n j a piiritoimikuntie n toimihenkilöiksi. Liittoneuvost o hyväksy i suunnitelma n peri - aatteessa j a liittotoimikunt a ryhty i het i kurssej a järjestämään. Kurssit pidettii n Työväe n Akatemiass a 11 2 3 p:n ä lokakuut a 1926. Kursseill e ol i pyrkijöit ä enemmä n kui n huoneustotilo - jen vuoks i voitii n ottaa. Osanottaji a ol i er i piiritoimikuntie n alueilta yhteens ä 39. Piiritoimikunna t j a osasto t jakoiva t osanottajille huomattava n suuri a apurahoj a j a liitt o jako i myöskin apurahoin a n. 6,00 0 mk. Kurssi t voidaa n pitä ä hyvi n onnistuneina j a oliva t n e omians a herättämää n innostust a nuorisotoimintaan kaikiss a mukanaolijoissa, mill e seikall e juur i oli kurssej a järjestettäess ä annett u suur i merkitys. Melkei n kaikki kursseill a ollee t henkilö t ova t nykyää n liittomm e innok - kaimpia j a työteliäimpi ä jäseniä. Tämä n saavutetu n hyvä n kokemuksen perusteell a o n liittotoimikunt a suunnitellu t pidet - täväksi samantapaise t kurssi t Työväe n Akatemiass a ens i loka - 31
32 kuussa. J a o n liittotoimikunt a j o ryhtyny t kurssie n alkuval - misteluihin. Valistusviikot ja juhlapäivät. Syys - ta i lokakuuss a o n jok a vuosi vietett y liito n valistusviikko. V. 192 4 syyskuuss a vie - tettiin valistu s viikko a maailmansoda n alkamise n 10-vuotis -,päivän merkeissä. Liitt o julkais i silloi n 16-sivuise n lentokir - jasen»sot a sota a vastaan», jot a piiritoimikuntie n j a osastoje n välityksellä jaettii n 10,00 0 kpl. sodanvastaisiss a juhliss a j a ko - kouksissa vapaasti. Tämä n merkkipäivä n johdost a valmistutt i liitto myöski n sodanvastaisi a postikorttej a kaht a er i lajia, yh - teensä 30,00 0 kpl. Näitäkorttej a levitettii n etupääss ä osastoje n toimesta j a o n niit ä enä ä jäljell ä ainoastaa n pienehk ö määrä. V. 192 5 j a 192 6 jako i liitt o molempin a vuosin a valistusviiko n aikana 10,00 0 kpl. agitatsionilehtistä. V. 192 7 vietettii n valis - tusviikkoa voimaperäisemmin kuin edellisinä vuosina. Ohjelma - avuksi osastoje n järjestämii n tilaisuuksii n lähett i liitt o paine - tun puheen, pakina n j a kaks i runoa. Puoluelehdiss ä harjoi - tettiin viikon - johdost a melkoise n voimakast a propagandaa. V. 192 6 kehoitettii n osastoj a järjestämää n nuorisojuhlia, n. s. rinnakkaisnuorisopäiviä helluntain a el i samaa n aikaa n ku n Amsterdamissa vietettii n Sosialistise n Nuorisointernationale n ensimmäisiä nuorisopäiviä. Mone t osasto t viettivätki n näit ä juhlia j a ol i niide n ohjelma n päänumeron a kansainvälisyys - kysymyksen selvittely. Sama n vuode n joulukuuss a vietettii n Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton-perustamise n 20-vuotispäivää. Ohjelman avuks i näihi n juhlii n jako i liitt o painetu n puhee n j a juhlarunon. Sitäpaits i ilmesty i Työläisnuoriso n Joululeht i juhlien aikan a kookkaana,»sosialidemokraattise n nuoriso - toiminnan 20-vuotisjuhla - j a Väin ö Vankkoja n muistojul - kaisuna». Syyskuuss a v. 192 7 vietettii n sosialidemokraattise n nuorison kansainvälise n järjestö n perustamise n 20-vuotisjuh - laa. Vuodenaik a juhlie n järjestämisee n e i ollu t edullinen, sill ä osastot elivä t viel ä silloin, ku n juhlie n järjestelytoimenpitee n olisi ollu t suoritettava, kesätoiminna n merkeiss ä j a siit ä joh - tui, ette i juhli a vietett y läheskää n nii n yleisesti, kui n merkki - päivä olis i ansainnut. Maarianpäiväjuhlien viettämisee n o n liittotoimikunt a anta - nut kehoitukse n jok a vuos i j a ohjelma-avuks i o n laaditt u pai - nettuja puheita, mutt a vain harva t osasto t ova t niitä halunneet. Samoin v. 192 7 kesäjuhli a varte n laadittu a painettu a puhett a pyysivät vai n muutama t osastot. Kirjallisuusviikkoa o n vietett y jok a vuos i joulukuussa. Se n johdosta annetuiss a julistuksiss a j a kiertokirjeiss ä o n tähden - netty etupääss ä»työläisnuorison» j a muiden puoluelehtie n sek ä sosialistisen kirjallisuude n levittämistä. Julistuksia ja julkilausumia. Liittotoimikunt a o n antanut,
paitsi tavanmukaisi a liikkeemm e säännöllisee n työskentelyy n kuuluvia julistuksia, eduskanta-j a kunnallisvaalien ja puolueen jäsenhankintaviikkoa koskevi a julistuksia. Sitäpaits i o n liitto - toimikunta yhdess ä Sos.-dem. Raittiusliito n j a muide n sos. - dem. keskusjärjestöje n kanss a antanu t yhde n julistukse n raittiustilanteen ja yhden varhaisnuorisotyön johdosta. V. 192 7 syyskuussa julkais i liittotoimikunt a liito n äänenkannattajass a ja muiss a puoluelehdiss ä vastalauseens a Liettua n fascistiter - rorin johdosta. Sos.-dem. Puoluetoimikunnall e jätt i liittotoi - mikunta tämä n vuode n helmikuuss a kirjelmän, joss a esitettii n Puoluetoimikunnan harkittavaksi, eik ö s e vois i vaikutta a puoluelehdistöön j a elokuvateattereit a omistavii n puoluejär - jestöihin siten, ett ä nuoriso a siveellisest i turmelevi a j a sosialis - tisen maailmankatsomukse n vastaist a yhteiskunnallist a tar - koitusperäisyyttä sisältävi ä filmej ä arvosteltaisii n ankarammi n kuin viim e vuosin a o n ollu t tapana. Alustuksia nuorisoliikkee n ohjelma - j a päivänkysymyksist ä on liittotoimikunt a lähettäny t liittomm e piirikokouksill e j a myöskin sos.-dem.-vaalipiiritoimikuntie n kokouksill e silloi n kun sellaise n esittämisee n o n annett u tilaisuus. Keskustelu - kysymysten alustuksi a o n liittotoimikunt a lähettäny t osastoje n kokouksia varten. Tiedusteluja. Sos.-dem. Puoluetoimikunt a toimitt i v. 192 4 tiedustelun armeijass a vallitsevist a epäkohdista. Tiedustelu n toimittamisessa ol i liittotoimikunt a yhteistyöss ä Puoluetoi - mikunnan kanssa. Syksyll ä 192 7 toimitt i liittotoimikunt a liiton jäsenistö n keskuudess a tiedustelu n nuoriso-osastoje n j a paikallisten puoluejärjestoje n keskinäisist ä suhteista. Tiedus - telun tuloksist a o n teht y selko a äänenkannattajassamm e j a muissa puoluelehdissä. Opintokerhotyön o n liitt o koettanu t saad a laajenemaa n j a vakiintumaan osastoje n keskuudess a j a täss ä työss ä o n olt u yhteistoiminnassa Työväe n Sivistysliito n kanssa. Opintokerho - työssä e i kuitenkaa n ol e onnistutt u nii n hyvi n kui n olis i toivottavaa, sill ä vast a n. kolmellakymmenell ä liittomm e osas - tolla o n olemass a opintokerho. Raittiusvalistuksen harjoittamisess a o n liittotoimikunt a ollu t yhteistyössä Sos.-dem. Raittiusliito n kanssa, paits i yhteise n järjestäjän käyttämistä, myöski n siten, ett ä liittomm e osastoj a on liittotoimikunt a kehoittanu t yhtymää n mainittuu n liittoon, jonka kautt a n e pääsevä t osalliseks i se n valistustyöhön. Liit - tomme edustaj a o n ollu t mukan a muutamass a Raittiusliito n toimesta pidetyss ä neuvottelukokouksess a alustamass a kes - kestelukvsymyksen raittiustyöst ä nuoriso-osastoissa. Sos.-dem. Raittiusliittoon kuulu u nykyää n 6 0 liittomm e osastoa. Varhaisnuorisotyössä, jot a Raittiusliitt o johtaa, o n liittomm e anta - 3 33
34 nut tukeans a j a o n liittomm e edustajan a Sos.-dem. Raittius - liiton lapsijaostoss a tämä n vuode n helmikuust a alkae n ollu t liiton sihteeri. Valistusvälineet. Syksyll ä 192 7 hankittii n liito n järjestäjä n ja luennoitsijoide n käytettäväks i varjokuvakon e j a kaks i nuo - risotoimintaa esittävi ä kuvasarjoja. Varpkuvaesitykse t puhe - ja luentotilaisuuksiss a ovat osoittautunee t tarkoitustaan vastaa - viksi. Kirjeellinen opintokurssi sosialismi n alkeiss a o n ollu t jatku - vasti toiminnassa. Opintoainein a ova t edellee n sosialismi n teo - ria, ammatilline n työväenliik e j a sosialismi n historia, jok a otettiin opiskeluaineeks i v. 192 5 syksyllä. Osanottajiks i kurs - seihin o n ilmoittautunu t yl i sat a henkilöä, m. m. 5 opintoker - hoa, lutkinno n o n ilmoittautuneist a suorittanu t 30, niist ä muutamat kaikiss a kurssiaineissa. Sanomalehtlpropagandajaosto. Toimintamme j a ohjelmakysymyksiemm e tunnetuksiteke - misen edistämiseks i perustettii n liittotoimikunna n yhteytee n v. 192 5 tammikuuss a n. s. sanomalehtipropagandajaost o j a valittiin se n jäseniks i K. A. Fagerholm, A. Hautamäki, Martt a Salmela, V. Huht a j a K. Kukkonen. Toimintans a jaost o suun - nitteli siten, ett ä s e lähettä ä jatkuvast i jok a toine n viikk o kai - kille suomenkielisill e puoluelehdill e nuorisoliikett ä koskevi a kirjoitelmia j a uutisia. Ku n tällaine n säännölline n kirjoituste n lähettäminen aiheutta a liitoll e kustannuksia, nii n yritettii n puoluelehtien kanss a saad a aikaa n sellaine n sopimus, ett ä n e maksavat liitollemm e piene n korvaukse n jaosto n lähettämist ä julkaisemistaan kirjoituksista. Useimma n puoluelehde n kanssa saatiinki n mainitunlaine n sopimu s aikaan, mutt a ku n jaosto ol i lähettäny t 1 0 artikkeli a lehdill e j a esitt i laskun, nii n kieltäytyivät ne, kolme a poikkeusta lukuunottamatta, sovittu a palkkiota suorittamasta. Täm ä puoluelehtie n kylmäkiskoisuu s aiheutti sen, ette i jaost o ol e voinu t työtäns ä tehd ä nii n tehok - kaasti kui n aluss a suunniteltiin, mutt a o n s e kuitenki n lähettä - nyt kirjoitelmi a puoluelehdill e niist ä korvaust a vaatimatta. V. 192 7 lähett i jaosto puoluelehdille 1 2 artikkelia, niist ä useim - mat vaaliagitatsioni n aikan a sek ä uutisia. Kirjallinen harrastuspiiri. Kesäkuussa v. 192 5 perustettii n liito n toiminna n yhteytee n kynäilyä harrastavie n liito n jäsente n j a muidenki n sosialide - mokraattisten nuorte n yhdyssiteeks i j a harrastelu n tukemiseks i Kirjallinen harrastuspiiri. Piiri n toimikuntaa n valittii n T. Järvinen, V. Huhta, Kall e Manninen, K. 'Salmine n j a K.
Kukkonen. Toimenpid e sa i innokkaa n vastaanoton, j a liitty i siihen het i aluss a toistakymment ä jäsentä, niist ä eni n os a liit - toomme kuulumattomi a kynäily n harrastajia. Toimikunt a työskenteli aluss a tarmokkaast i arvostelle n kirjoitelmi a j a toimittaen niit ä julkaistavaksi, mutt a luopuiva t toimikunna n jäsenet T. Järvine n j a Kall e Mannine n piakkoi n työstä, huo - mattuaan se n tuleva n liia n raskaaksi, sill ä piirill e saapu i ver - rattain paljo n sellaisi a kirjoitelmia, jotk a osoittiva t selvästi, ettei läheskää n kaikki a piiri n jäseniks i ilmoittautuneit a ollu t kannustamassa sellaine n vilpitö n opiskelupyrkimys, jok a olis i omiaan innostamaa n myöski n uhrautuvaa työt ä tekevi ä kyhäel - mien tarkkailijoita. Täm ä seikk a lamautt i huomattavast i piirin työskentelyä, mutt a o n harrastuspiir i yh ä edellee n toi - minnassa. J a se n avull a o n löytyny t maa n työläisnuoriso n kes - kuudesta muutami a sellaisi a henkilöitä, joill a o n olemass a kirjallisia lahjoj a j a toivottavast i harrastuspiir i o n ollu t heidä n pyrkimykselleen joksiki n hyödyksi. 35 Liittojuhla j a nuorisopäivät. Molempina helluntaipäivin ä v. 192 7 vietettii n Hämeen - linnassa liittomm e ensimmäise t liittojuhlat. Vaikk a ajankohta, jolloin juhla t pidettii n ol i epäedulline n se n vuoksi, ett ä edus - kuntavaalien agitatsion i ol i silloi n kiihkeimmillää n j a aiva n lähiaikoina vietettii n maass a muide n työväenjärjestöje n liitto - juhlia, nii n onnistuiva t n e kuitenki n milte i odottamattoma n hyvin. Osanottaji a ol i maa n er i puolilt a yl i kuudestakymme - nestä osastost a yhteens ä n. 60 0 sek ä lisäks i nuorisoliikkee n ystäviä j a entisi ä kasvattej a lähelt ä j a kaukaa. Liittojuhla n alkajaisissa pidett y juhlakokou s esitt i julkilausuma n»työläis - nuorison poliittisist a tehtävistä» j a»sosialidemokraattise n nuo - rison sivistyksellisist ä tehtävist ä nykyhetkellä». Juhlapuhujin a olivat tohtori t N. a f Ursin, Juliu s Ailio, prof. Väin ö Voionma a ja toimittaj a Gunna r Lundber g Ruotsista. Juhlie n yhteytee n oli järjestett y seuralehtinäyttel y j a ohjelmaa n kuulu i m. m. juhlakulkue, kilpailuj a kansantanhuissa, juoksuss a j a murre - juttujen esittämisessä. Juhlie n osanottajill e myöns i rautatie - hallitus 2 5 % alennukse n rautatiepilettie n hintoihin. Juhla t elokuvasi Suomi-Film i O/Y, jao n kaks i piiritoimikunta a jär - jestänyt alueellaa n viim e syksyn ä valistusviiko n aikan a tämä n filmin esityksiä. Juhla t tuottiva t tappiot a n. tuhanne n mark - kaa, mutt a ottae n huomioo n se n innostava n vaikutuksen, mik ä juhlilla ol i liito n jäsenistöö n j a niide n merkitykse n toimin - tamme tunnetuksitekemisessä, e i taloudelline n tappi o ansaits e muistamista. Hämeenlinna n Sos.-dem. Työläisnuoriso-osas -
36 tolle o n liittotoimikunt a lausunu t tunnustukse n juhlie n jär - jestelyssä suoritetust a uhrautuvast a työstä. Nuorisopäivät järjest i Tamperee n piiri n Sos.-dem. Nuoriso - järjestö Kangasall a kesäkuuss a 1926. Niillä, vaikka olivatki n mainitun piiritoimikunna n yksi n järjestämät, ol i myöski n kok o maata käsittäv ä luonne. Nuorisopäivie n yhteydess ä pidettii n juhlakokous, jok a esitt i julkilausumi a nuorisoliikkee n ohjelma - kysymyksistä, m. m. liittomm e suhteest a puolueeseen. Ruotsinkieliset liittomm e jäsene t ova t viim e liittokokouk - sen jälkee n pitänee t kahde t nuorisopäivät, toise t Karjall a v. 1925 j a toise t Helsingiss ä v. 1926. Stipendirahasto. Tukeakseen liito n jäsente n opiskelupvrkimyksi ä perust i liittotoimikunta v. 192 4 n. s. stipendirahasto n opiskelu a varte n Työväen Akatemiassa, luovuttae n arpajaisvoittovaroist a 6,00 0 mk. pohjarahastoksi - Tammikuuss a v. 192 6 pidettyssä kokouk - sessaan hyväksy i Liittoneuvost o toimenpitee n j a rahasto n säännöt. Sääntöje n mukaa n pyritää n rahasto a kartuttamaa n piiritoimikuntien, osastoje n j a yksityiste n henkilöide n tekemill ä lahjoituksilla. Liittotoimikunt a o n»työläisnuorisossa» j a muissa puoluelehdiss ä sek ä piirikokousalustuksess a vedonnut, etupäässä puolueväkeen, rahasto n kartuttamise n tarkoituk - sessa, mutt a o n rahast o lahjoituksin a saanu t ainoastaa n vähä n yli 40 0 mk. Rahastost a o n myönnett y Työväe n Akatemiass a opiskelleille liito n jäsenill e seuraava t apurahat : V. 192 4 Jai r Mäkiselle, Tampereelta, 1,50 0 mk. j a L. V. Metsämäell e Alber - gasta 500 mk. ; v. 192 5 Martti Kujanpäälle, Kyröskoskelta, 1,00 0 mk. j a v. 192 7 L. A. Järviselle, Kuhmoisist a 1,00 0 mk. V. 1926 e i apuraha a myönnett y kenellekää n rahasto n varoje n vähyyden vuoksi. Kustannustoiminta. Liitto kokouspäätökse n mukaisest i o n vuosittai n julkaist u»kevätmyrsky» j a Työläisnuoriso n Joululehti, viimeksimai - nittu v. 192 6 sos.-dem. nuorisotoiminna n 20-vuotispäivä n j a Väinö Vankkoja n muistojulkaisuna. Julkaisuill a o n ollu t yh ä lisääntyvä levikki. Penikkasosialist i kustannettii n v. 192 5 syksyllä, mutt a ku n sill ä e i ollu t sanottava a levikkiä, nii n lopetettiin se n julkaisemine n Liittoneuvosto n suostumuksella. Tilapäisjulkaisut o n toimittanu t vv. 1924 192 5 V. Huht a j a v. 192 6 alust a alkae n K. Kukkonen. Työläisnuorison laulukirjaa o n jatkuvast i myyt y j a otettii n siitä v. 192 6 uus i painos, lisäte n j a uusie n se n sisältöä. Laulu - kirjaa ova t pääasiallisest i levittänee t osasto t j a piiritoimikun -
nat, mutt a myöski n muutama t vanhempie n piiritoimikuntie n sihteerit tunnustukse n ansaitsevall a tavalla. Nuoriso-osastojen perustamis- ja sos.-dem. nuorisotyön opas laadittiin j a kustannettii n v. 192 7 syksyllä. Kirjane n kustannettiin enemmä n opastamise n kui n ansaitsemise n tarkoituk - sessa j a odotettii n sill e suurt a levikki ä osastoje n keskuudessa. Sitä o n myyt y 5 mk. hintaa n järjestöill e j a lähetett y vapaast i uusien osastoje n perustajille. Painosmäärästä, 2,00 0 kpl. o n toinen puol i jäljellä. Iltama- ja kokousjulisteita o n laaditt u useit a j a levitett y liito n osastoille j a muilleki n järjestöille. Kansainväliset suhteet. Liittomme kuulu u edellee n Sosialistisee n Nuorisointernatio - naleen. Toimeenpaneva n komitea n istunnoihin, joiss a jokai - sella jäsenliitoll a o n edustusoikeus, nuorisopäivill e j a johtaja - kursseille, joit a international e o n järjestänyt, e i liitoll a ol e taloudellisten seikkoje n vuoks i ollu t mahdollisuutt a edustaja a lähettää, paits i Marseilless a elokuu n 21 2 2 p:n ä pidettyy n toimeenpanevan komitea n istuntoon, joss a liittoamm e edust i R. Swentorzetski, jok a silloi n muide n tehtävie n vuoks i ol i Marseillessa. Liittomm e o n kuitenki n ollu t kiinteäss ä yhteis - työssä Internationale n kanssa, antamall a lausuntojans a kusta - kin jäsenliittoje n pohdittavaks i jätetyst ä menettelytapakysy - myksestä. V. 192 6 Internationale n nuorisopäivie n yhteytee n järjestettyyn nuorisotoiminta a esittävää n näyttelyy n lähett i liittomme, piirijärjestöje n avustaess a keräystä, kappalee n kutakin painotuotetta, jotk a liittomm e toiminna n aikan a o n julkaistu sekä valokuvia ja seuralehtiä. Kansainvälist ä nuorisotoimintaa esittävie n varjokuvasarjoje n laatimisess a o n liit - tomme antanu t Internationalell e apuansa. Internationale n tiedonantolehdessä j a vuosikirjass a o n julkaist u selostuksi a liikkeestämme j a samoi n o n lähetett y tietoj a j a valokuvi a toi - minnastamme ulkomaalaisill e veljesliitoille. Kongressikutsuj a ovat liitoll e lähettänee t kaikk i eurooppalaiset veljesliitot. Nii - hin o n säännöllisest i vastattu, jok o kirjeellisest i ta i sähkö - sanomalla. Retkeily Ruotsiin. Skandinavise n yhteistyöjärjestö n kanss a on liittomme ' ollu t lähemmiss ä kosketuksissa. Yhteistyöjär - jestön toimeenpanemill e nuorisopäivill e j a neuvotteluihi n e i kuitenkaan liittomm e ol e voinu t edustajians a aikaisemmi n lähettää, mutt a viim e vuonn a järjest i liittomm e retkeily n Tuk - holmassa kesäkuu n 23 2 6 p:nä pidetyille Pohjoismaisill e nuori - sopäiville. Retkee n ott i osa a 10 7 henkilöä. Retke n järjestämisessä toim i ruotsalaine n piirijärjest ö yhdess ä liittotoimikunna n 37
38 kanssa. Liittomm e jätt i Ruotsi n liitoll e muistoks i käynnistää n lippumme pienoiskoossa. V. 192 7 kesäll ä vierail i maassamm e puolalaine n retkikunta, johon kuulu i myöski n joukk o sikäläise n toveriliito n jäseniä. Liittotoimikunta tutustutt i heit ä toimintaamm e j a voidaa n vie - railun katso a ollee n omians a lujittamaa n Puola n j a meidä n liittomme välisi ä toverisiteitä.»työläisnuoriso.» Liittomme j a Kustannusosakeyhti ö Kansanvalla n väline n sopimus»työläisnuorison» kustantamisesta, jok a tehtii n leh - den j a liito n siirrytty ä v. 192 3 aluss a Helsinkiin, päätty i v. 192 5 lopussa. Kansanvalt a tarjos i lehde n liito n itsens ä kus - tannettavaksi, kosk a s e ol i tuottanu t kuluneen a sopimusaikan a kustantajalle huomattava n tappion, j a ol i taipuvaine n otta - maan lehde n kustannettavaksee n vai n sill ä ehdolla, ett ä liitt o korvaa vast a aiheutuvast a tappiost a 2 5 %. Liittotoimikunt a harkitsi mahdollisuuksians a lehde n kustantamisee n tarkan, er i kirjapainoilta hankittuje n painatusarvioide n j a muu t asiaan - vaikuttavat seika t huomioonottae n laaditu n laskelma n perus - teella, j a katsoi, ette i liitoll a ol e mahdollisuuksi a ottaa lehte ä haltuunsa, eik ä myöskää n korvat a vast a mahdollisesti aiheutuvia tappioit a Kansanvallalle, jo s s e otta a lehde n kustannetta - vakseen. Kansanvalla n kanss a koetettii n saad a sopimu s aikaan entisill ä ehdoill a yhdeks i vuodeksi. Sopimusneuvotte - luissa piti Kansanvalt a järkähtämättömästi kiinn i liito n osallis - tumisesta tappioihin. Sopimu s lehde n kustantamisest a saatii n aikaan sill ä ehdolla, ett ä leht i muutettii n jok a toine n viikk o ilmestyväksi j a koko a suurennettiin, kosk a ol i olemass a toi - veita, ett ä tämä n järjestely n kautt a saadaa n painatuskustan - nukset pienenemään, levikk i suurenemaa n j a nii n olle n myös - kin tappio t vähäisemmiksi. Täm ä olettamu s e i ollutkaa n aiva n aiheeton, sill ä lehde n paino s nous i uude n järjestely n voimaa n tultua jonkun verran, joskin lehde n levikin lisääntymisee n onki n vaikuttamassa myöski n muit a seikkoja. Sopimukse n mukaa n kustantaa Kansanvalt a lehte ä toistaiseksi, j a o n sill ä oikeu s lopettaa lehde n julkaisemine n silloi n ku n s e katsoo, ette i julkaiseminen vasta a tarkoitustaan. Liittoneuvost o hyväksy i liittotoimikunnan toimenpitee t asiassa. V. 192 7 joulukuuss a tarjosi Kansanvalt a»työläisnuorison» liito n itsens ä kustan - nettavaksi j a o n liittotoimikunt a ottanu t asia n harkittavak - seen. Lehde n vakinaise n toimittaja n V. Huhda n olless a v. 1926 kuude n kuukaude n aja n vankilassa, ol i toimittajan a Eemil Lindah l j a K. Kukkone n vastuunalaisena. Liittotoimikunta o n tarkkaillu t lehde n toimitustapa a j a se n
asettama tarkkailu]aost o o n tehny t parannusehdotuksi a j a suunnitelmia lehde n sisältöö n j a ulkoasuu n nähden. Jaosto, johon kuuluva t K. Salminen, K. A. Fagerhol m j a K. Kukko - nen, o n antanu t liittotoimikunnall e j a toimittajall e suullisi a ja kirjallisi a lausuntoj a tarkkailuns a tuloksista. Viranomaisten liito n toiminta a vaikeuttava t toimenpiteet. Viime liittokokouksemm e lähett i valtiollisill e vangeill e ter - vehdyksen. Tämä n tervehdykse n johdosta nostiva t viranomai - set syyttee n liito n puheenjohtaj a K. Salmist a vastaan, jok a silloin ku n sähkösanoma n lähettämist ä koskev a päätö s teh - tiin, ol i kokouksen puheenjohtajana. Helsingi n raastuvanoikeus kumosi kantee n aiheettomana, katsoen, ette i rikollise n teo n ylistämistä, jollaisest a etsivä n keskuspoliisi n mielest ä olis i pitänyt rangaista, ollu t tapahtunut. Sosialistisen nuorisoliito n lakkauttamispäätökse n v. 192 5 saavutettua lainvoiman,»lakkauttivat» mone t nimismiehe t er i puolilla maat a liittomm e osastoja, pitäe n niit ä kommunistisina, vaikka lakkautetu t osasto t oliva t yhdistysrekisteriin.merkity t liittomme säännöill ä j a toimiva t ohjelmamm e mukaisesti. Liittotoimikunta hankki näill e osastoill e oikeutta, m. m. vetoa - malla sisäministeriin. Myöhemmi n o n useill e kruununvoudeill e ja nimismiehill e huomautett u heidä n velvollisuuksistaa n osas - tojen rekisteripapereihi n nähden. Arpajaiset j a valistusmerkki. Kesällä 192 4 pidettii n edellisen ä vuoten a alullepannu t liito n arpajaiset. Arpajaise t onnistuiva t verrattai n hyvi n taloudelli - sesti, olle n niiden puhdas tulo yli 50,000 mk., j a samalla antoivat ne aatteellist a tuke a j a rohkaisu a liito n jäsenistölle. Monie n osastqjen uhrautuvaisuu s voittokokoelma n kartuttamiseks i vaikutti merkitseväst i arpajaiste n hyvää n yleistulokseen. Liittoneuvosto hyväksy i tammikuuss a 192 6 pidetyss ä ko - kouksessaan ehdotukse n n.s. valistusmerki n valmistuttamisesta ja myymisest ä liito n valistustyön, etupääss ä Työväe n Akate - miassa pidettäväks i suunniteltuje n nuorisokurssie n hyväksi. Merkkiä valmistettii n v. 192 6 20,00 0 kpl. ä 1 mk. j a myytii n sitä, myöntämäll ä levittäjill e 10 2 0 % alennu s 19,00 0 kpl. Taloudenhoito j a liito n toimisto n työskentely. Liiton rahastonhoitajan a ol i vuode n 192 4 loppuu n Kerttu Koivisto, hoitae n tehtävä ä sivutoimena, mutt a eros i hä n toi - mesta vakinaise n toimialans a vaihdokse n vuoksi. Häne n tilalleen valittii n v. 192 5 aluss a Ester Jokinen j a hoit i hä n 39
40 tointa, myöski n sivutoimena, maaliskuu n 1 p: n 1927, jolloi n liiton palveluksee n otettii n toimistoapulainen, jonk a tehtävii n kuuluu myöski n rahastonhoito. Toimee n valittii n Aino Laakso. Liiton toimisto o n välittäny t osastoill e kirjallisuutta, toiminta - välineitä, kilpailupalkintoja, hoitanu t osastoje n rekisteröi - mistä ] a arpajaisasioit a sek ä hankkinu t osastoill e oikeusapu a tarpeen vaatiessa. Toimisto n kautt a o n 1 5 osasto a hankkinut tsellensä lipun - ta i lipputarpeet. Muita liito n toiminta a koskevi a tietoja. Liittoneuvosto o n kuluneen a toimintakauten a kokoontunu t yhden kerran, 2 6 p: ä tammikuut a 1926. Kokouksess a käsitel - tiin liito n toimintakertomus, liittonäänenkannattajakysy - mys, vastaise n valistustyö n järjestäminen, Tampereell a toimi - neen liittotoimikunna n tiliasia, stipendirahasto n perustamine n ja säännöt, liito n nuorisosuojelusohjelma n laatimine n j a lii - ton 20-vuotismuistojuhla n viettäminen. Nuorisotutkimusta valmistavass a komiteassa, jonk a sosiali - demokraattinen hallitus v. 192 7 asetti, oliva t jäsenin ä V. Huhta ja Ott o Toivonen, joit a Helsingiss ä 192 2 pidett y neuvottelu - kokous ol i tehtävää n ehdottanut. Vapaan kansansivistystyö n yleiskokoukse n päätoimikun - taan, jok a kokou s pidetää n tammikuuss a v. 192 9 hyväksy i liittotoimikunta liito n edustajaks i Työväe n Sivistysliito n ehdot - tomana K. Kukkosen. Kesällä 192 6 somistettii n yhteisvoimi n paikalliste n helsinki - läisten sos.-dem. nuorisojärjestöje n kanss a entise n Sos.-dem. Nuorisoliiton puheenjohtaja n E. J. Hämäläisen hautapaikka, joka siihe n ast i ol i ollu t kokonaa n vaill a hoitoa. Avustuksia. Sos.-dem. Puoluetoimikunnalt a o n liitt o saanu t avustusta v. 192 6 14,00 0 mk. j a v. 192 7 25,00 0 mk., ehdolla, että siit ä 5,00 0 mk. käytetää n vaaliagitatsioniin. Työväe n Sivistysliitolta o n liitt o vuosittai n saanu t luentoavustusta. V. 192 7 myönsi opetusministeriö liitollemme 3,500 mk. arvosta luottopilettejä j a v. 192 8 varte n o n mvönnett y sam a määrä. Liitossa o n nykyää n 1 2 piirijärjestöä, 17 1 osasto a j a v. 192 7 viimeisen neljännekse n verotilitykse n mukaa n 4,19 3 jäsentä. Loppusanat. Kokoontuessamme liittomm e kolmantee n edustajakokouk - seen j a tarkkaillessamm e kuluneide n neljä n vuode n aikan a suoritettua työtä, voimm e todet a se n seikan, ette i liito n toi - minta ol e ollu t nii n voimaperäist ä kui n olis i ollu t tarpeellist a rintamamme saamiseks i nii n lujaksi, mit ä tulokselline n tais - telu työläisnuoriso n asia n puolest a vaatii. Mutt a jokainen tark -
kailija o n myöski n omass a ympäristössää n huomannu t osa n niistä vastuksista, jotk a ova t ollee t työtämme vaikeuttamassa. Ja toimintakertomukse n numero t puhuva t niist ä myöski n kyllin selvä ä kieltä. Mutt a kaikest a huolimatt a olemm e sit - keällä ponnistuksell a päässee t eteenpäi n j a varsinki n viimeks i kuluneena vuoten a olemm e työssämm e saavuttanee t sellaisi a tuloksia, jotk a ova t omians a rohkaisemaa n j a todistava t sel - västi, ett ä piakkoi n täss ä maass a o n olemass a voimakas sosialidemokraattisen nuoriso n rintama, tarmoss a j a kunnoss a aikaisemmin toiminee n nuorisoliito n veroinen. Pohj a j a perus - tus jatkuvall e menestyksellisell e työll e o n olemassa. Sill e voidaan rakentaa. Helsingissä, 1 5 p:n ä huhtikuut a 1928. K. Salminen. K. Kukkonen. Puheenjohtaja. Sihteeri. 41
42 T I L I K E R T O M U K S E T vv. 1924 1925 1926 192 7 Tiliasema 31. 12. 24. Varat:' Rahaa kassass a 6,720 : 6 5» Tv. Säästöpankissa talletustilillä.. 45,941 : 5 5» Tv. Säästöpankiss a juoks. tilill ä... 579 : 9 8 Sijoituksia: 1 kpl. Tv. Akatem. osakkeit a 200 : 1 kpl. Luistinradan osakk.... 100 : Kalustoa: luettelo n mukaa n... 8,433 : 7 5 poistetaan JJ,432 : 75 i : Toimintavälineitä luettelon mukaan 3,823 : Kirjallisuutta 460 : Sodanvastustamispäivän kortteja 882:. Ylijääneitä arpajaisvoittoja 539 : 95 Saatavat, luettelo n mukaan 4,283 : 70 63.531 : 83 Smk. 63,531 : 8 3 Velat: Tv. Sanomaleht i 0.y:lle H:ki 9,226 : 60 Tampereen Tv. Sanomalehti O.y 9,573 : 05 Toimintansa lopettaneiden os. varoja ' 554 : V. Vankkojan bautapatsasrahasto 20 : Puhdas omaisuu s 44,158 : 1 8 63,531 : 83 Smk. 63,531:8 3 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Liittoveroja ja sisäänkirjoitusmaksuja 14,384 : 05 Julkaisuista: Kevätmyrsk y 11,765:1 0 Joululehdestä 3,657:4 0 Toimintavälineistä 1,333 : 2 0 Kirjoista 142 : Arpajaisista 54,893 : Korkoja 1,961:7 3 Smk. 88,136:4 8
Menot: Palkkoihin j a palkkioihin 31,297 : Matkakustannuksiin 1,588 : 7 0 Kulunkeihin 6,328 : 5 5 Liittokokouskuluihin 7,340 : 7 0 Sodanvastustamispäivän tili, tappi o 292 : Vuokraan, lämpöö n ja valoon (sähköön ) 2,400 : Sos.-dem Työläisnuorisoliito n stipendirahast o 6,000 : Oikeuskuluihin 850 : K. Myllymäell e maksettu Tampereen liittot. velka... 1,459 : 8 5 Ruotsalaiselle Nuorisojärjestölle avustusta 1,000 : Työväen Sivistysliitoll e jäsenmaksuja 500 : Kansainväliselle Nuorisojärjestöll e jäsenmaksuj a... 1,000 : Kaluston poist o 3,432 : 7 5 Omaisuuden lisäy s 24,646 : 9 3 Tlllntarkastuslausunto. 43 Smk. 88,136 : 4 8 Valittuina tarkastamaan Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n tilej ä olemme meill e uskotu n tehtävä n suorittanee t tilivuodelt a 192 4 tarkastaen liito n päätili t sek ä arpaistoimikunna n j a stipendira - haston tili t j a siin ä havainneet : että tulo t j a meno t ova t meill e esitettyje n hyväksyttävie n todisteiden mukaa n oikei n kirjatut, tilinpäätö s oikei n teht y j a tänäpäivänä laskemamm e käteiskass a j a jjankkitalletukse t vastasivat täydellisest i asianomaisi a tilejään. Edellämainitun perusteell a j a ku n liito n taloutt a o n yleens ä huolellisesti hoidettu, ehdotamme, ett ä asianomaisill e tilivelvol - lisille myönnettäisii n täydelline n vastuuvapau s vuodelt a 1924. Helsingissä 5 p:n ä toukokuut a 1925. Artturi Aalto. Aatu Halme. STIPENDIRAHASTO. Tiliasema 31. 12. 24. Varat:- Rahaa, Työv. Säästöpankiss a Smk. 4,057:7 7 Puhdas omaisuu s Velat Smk. 4,057 : 7 7
44 Voitto- j a Tappiotil i Tulot : Sos.-dem. Työläisnuorisoliitolt a 6,000 : Korkoja 57 : 7 7 Menot: tel Smk. 6,057 : 7 7 Avustusta J. Mäkisell e, 1,500 : Avustusta L. V. Metsämäell e 500 : 2,000 : Puhdas omaisuus 4,057 : 77 Smk. 6,057 : 7 7 Tiliasema 31. 12. 1925. Varat: Rahaa kassass a i. 6,741 : 7 6 Rahaa Työväen Säästöpankiss a 6,592 : 1 3 Rahaa Työväen Säästöpankiss a juoksevalla tilill ä... 85 : 07 Sijoituksia, osakkeita (Liiton ) 310 : Sijoituksia, osakkeit a (Osastoje n 460 : Kalustoa luettelo n mukaa n. i 3,562 : 1 0 Kalustoa poistetaa n... ^ 3,561 : 1 0 i» Sodanvastustamispostikortteja 400 : Toimintavälineitä ja kirjallisuutta 3,000 : Vieraita Velkakirjoja (Jokivarre n Tv.) 1,000 : Saatavia luettelo n mukaa n, 6,436 : 3 5 Smk. 25,026 : 3 1 Velat : Tampereen Työv. Sanomaleht i O y 9,573 : 0 3 Hämeen Kans a t 98 : 7 0 Kustannus Oy. Kansanvalt a 8,929 : 8 5 Toimintansa lopettaneide n osastoje n varoj a 5,895 : 5 1 Vankkojan hautapatsasrahasto 20 : Puhdas omaisuu s 509 : 20 Smk: 25,026 : 3 1
45 Voitto- j a Tappiotili. Tulot : Liittoveroja j a sisäänkirjoitusmaksuj a 16,426 : 5 0 Toimintavälineistä ja kirjallisuudest a 5,526 : 0 5 Julkaisuista: Kevätmyrskyst ä 4,524 : 1 5 Joululehdestä 6,934 : 5 5 Penikkasosialistista 72 : Sodanvastustamispostikortteja 152 : 5 0 Arpajaisten tili, myyt y jääneet voitot 410 : 0 5 Korkoja talletuksist a 1,655 : 6 7 Korkoja Vier. Velkakirjai n til i 150 : Lahjoit, tili, Työv. Urheiluleht i Oy. osakkeit a 10 : Omaisuuden vähenny s 43,648 : 9 8 Smk. 79,510:4 5 Menot: Kansainvälisen Nuorisointernational. jäsenmaksu t 769 : Työväen Sivistysliitto, jäsenmaksu t 500 : Matkakuluihin 4,133:2 0 Järjestäjän palkkoihi n 20,500 : Henkilökunnan palkkoihi n 33,812 : 1 0 Vuokraan 4,650 : Puhelinjäsenyys j a sähköjohtoje n laito s 1,310 : 3 0 Erilaisia kulunkej a 8,255 : 8 5 Kirjallisen harrastuspiirin tilintappio 139 : 50 Sanomalehtipropagandatilin tappi o 4 : 40 Nuorisonsuojelu, (alustus, Paasivuori ) 1,500 : Lahjoitusten tili, lahjoitettu os. taul 375 : Kaluston poist o 3,561 : 10 Tilintarkastuslausunto. Smk. 79,510 : 4 5 Tarkastettuamme Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton tili t vuodelta 1925, saamm e tarkastuksemm e tuloksen a ilmoittaa, ett ä tulo t ja menot ovat meill e esitettyjen todisteiden mukaan oikein kirjatut, tilinpäätö s oikei n tehty, j a tänäpäivän ä laskemamm e kä - teiskassa j a muu t talletukse t vastasiva t tilie n osoittama a jäännöstä. Edellämainitu n perusteell a ehdotamme, ett ä asianomaisille tilivelvollisill e myönnettäisii n vastuuvapau s tilivuodelt a 1925. Helsingissä 9 p:n ä heinäkuut a 1926. Artturi Aalto. Aatu Halme.
46 STIPENDIRAHASTO. Tiliasema 31. 12. 25. Varat: Rahaa pankiss a Smk. 3,384 : 1 8 Velat : Puhdas omaisuu s Smk. 3,384 : 1 8 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Pankkitili 4,057 : 7 7 Korkoja 326:4 1 Smk. 4,384 : 1 8 Menot: Maksettu avustust a opiskelijoille! 1,000 : Puhdas jäännö s 3,384 : 1 8 Smk. 4,384 : 1 8 Tilintarkastuslausunto. Tarkastettu j a hyväksytty. Helsingissä 9 p:n ä heinäkuut a 1926. A. Halme. Artturi Aalto. Tiliasema 31. 12. 26. - Varat Rahaa kassass a» Työväe n Säästöpankiss a... Kalustontili Osakkeidentili Vieraitten velkakirj oj entili, Toimintavälineidentili Henkilötili, saatavi a 5,379 61 12,814 98 1 770: 1,000 3,300 16,296 90 Smk. 39,56 2 49
Velat: Henkilötili, velkoj a...*. 18,070 : 1 5 Toimintansalopettaneiden os. til i 6,043 : 0 6 Vankkojan hautapatsasrahastontil i 175 : Italial.- tov. avustustil i 150 : Puhdas omaisuu s 15,124 : 2 8 Voitto- j a tappiotili. 47 Smk. 39,562 : 4 9 Tulot:' Liittoverojentili 18,307:6 0 Toimintavälineidentili, 10,488 : 1 5 Joululehdentili 13,452 : 5 5 Kevätmyrskyntili 8,654 : 1 5 Valistusmerkintili 10,312 : 5 0 Kirjallisen harrastuspiirintil i 60 : Korkotili, 337 : 7 8 Opastuskurssilaistentili 200 : Sos.-dem. Puoluetoimist o 14,000 : Smk. 75,812 : 7 3 Menot: Kulunkitili 7,893 : 9 0 Vuokratili 5,400 : Palkkatili 37,380 : Matkakulujentili 887: Nuorisosuojelutyöntili 400 : Kansainvälinen Nuorisointernat. ver o 1,150 : Työväen Sivistysliitt o 500 : Sodanvastustamispostikortt. til i 400 : Opastuskurssientili 6,585 : 50 Epä varm. saatavi a osastoilt a pois t 592 : Raivaajan velka poistettu 9 : 2 5 Omaisuuden lisäy s 14,615 : 0 8 Smk. 75,812 : 7 3 Tilintarkastuslausunto. Tarkastettuamme Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n tili t Vuo - delta 192 6 j a tulo t j a meno t vuodelt a 192 7 maaliskuu n 1 9 päivään asti, saamm e tarkastuksemm e tuloksen a mainita : että tulot j a meno t ova t meill e esitettyje n todisteiden mukaan oikein kirjatut, tilinpäätö s oikei n teht y j a
48 että tänäpäivän ä laskemamm e käteiskass a Smk. 1,954 : 96, vastasi) kassatili n saman a päivän ä osoittama a kassajäännöstä, sekä että panki n vastakirja t vastasiva t pankkitili n osoittama a säästöä. Edellä sanotu n perusteell a ehdotamme, ett ä asianomaisill e tilivelvollisille myönnettäisii n vastuuvapau s edell ä mainitult a ajalta. ; Helsingissä 2 0 p:n ä maaliskuut a 1927. [ Artturi Aalto. Aatu Halme. STIPENDIRAHASTO Tiliasema 31. 12. 26. Varat: Pankkitili Smk. '4,084: 6 5 Velat : Puhdas omaisuu s Smk. 4,084 : 6 5 Voitto- j a tappiotili, Tulot :,, J.,. 3,384 : 1 8 Pankkitili '.. 4 g Lahjoitustentili 2 o.' 0 2 Korkotili Smk; 4,084 : 6 5 Menot: Puhdas omaisuu s S m k - 4. 0 8 4 : 6 5 Tilintarkastuslausunto. Tarkastettu j a oikeaks i havaittu. Helsingissä, maaliskuu n 2 0 p:n ä 1927. A. Halme. Artturi Aalto.
Tiliasema 31. 12. 27. V arat : Rahaa kassass a 17,496 : 76 H:gin Työv. Säästöpankiss a (Talletustilillä ) 20,593:6 6 H:gin Työv. Säästöpankissa (Juoksevall a tilillä) 95 : 23 Kalustoa, luettelo n mukaa n 1,048 : 3 5 Kalustoa poistetaa n 1,047 : 3 5 i Sijoituksia: 1 kpl. Työv. Luistinr. osak e 100 : 2 kpl. Työv. Akatemia n osak. ä 200 : 400 : 1» Työv. Urh. väl. Oy: n osak e 200 : 1» Työv. Urheilulehde n osak e 10 : 1» Hyvinkää n Osuuskaupan osake... 10 : 1» K. S. Työv. Kirjap. osak e 50:^ 77 0 Vieraiden velkakirjoje n til i 1,00 0 Toimintavälineitä luettelo n mukaa n 7,07 0 Postikortteja 19 5 Saatavia luettelo n mukaa n 14,14 2 60 Smk. 61,36 4 25 Velat: K.-S. Työv. Kirjapain o O.Y:ll e 5,244 : 5 0 Tampereen Työv. Sanomaleht i O.Y:ll e... 4,082 : 5 5 Osuuskunta Vapaus r.l.:ll e 909 : Kustannus O.Y. Kansanvallall e 19,743 : 4 5 Viipurin Työv. Kirjapainoll e 60 : 3 0 039 : 5 0 Toimintansa lopett. osast. varoje n tili 6,569 : 0 6 Vankkojan hautapatsaa n rahasto n tilill e 175 : - Italialaisten tov. avustu s tilill e 150:- Puhdas omaisuu s 24,430 : 69 31,324 : 7 5 49 Smk. 61,364 : 2 5 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Liittoveroja j a sisäänkirjoitusmaksuj a... 25,149 : Toimintavälineistä 9,195:3 5 Postikorteista 280 : 3 5 Joululehdestä 16,904 : 5 0 Kevätmyrskyn tililt ä 12,360 : 9 0 Valistusmerkeistä 787 : Kirj. harr. piiri n tili. (Si s.kir j.maks u j"a ) 10 : Korkoja 873:9 1 Sos.-dem. Puoluetoimikunna n avustus.. 25,000 : Penikkasosialistista 75 : 90,636: 0 1 Smk. 90,636 : 0 1 4
50 Menot: Kulunkeihin 10,605:3 0 Vuokraan j a valoo n 5,400 : Palkkoihin 46,610 : Matkakuluihin 1,130:5 0 Matkakuluihin Liito n järjestäjäll e 3,351:2 5 Kansain väl. Nuorisointernational. vero a 1,419: - Työväen Sivistysliitolle, vero a 1,000 : Kirj. Opintokurssie n tilill e 118: Valistusviikon tilill e 1,630 : 4 0 Hämeenlinnan Nuosisop. tilill e 1,112 : 8 5 Tukholman matkan tilill e 2,179:5 0 Vaalitoimintaän (Lentolehtine n y.m. )... 4,002:4 5 Kalustoon 1,047:3 5 Epävarmoja saatavi a poistett u 1,723 : Omaisuuden lisäy s 9,306 : 41 90,636 : 01 Tilintarkastuslausunto. Smk. 90,636 : 0 1 Valittuina tarkastamaa n Sos.-de m Työläisnuorisoliito n tilejä, olemme ny t tarkastanee t liito n tili t vuodelt a 192 7 j a toimite - tussa tarkastuksess a havainneet : että tilien avau s o n oikea, ett ä tulot ja meno t ovat todisteiden mukaan oikei n kirjatut ; että tilinpäätö s o n oikei n tehty ; j a että tänäpäivän ä laskemamm e käteiskass a j a talletukset vas - tasivat täydellisest i asianomaisi a tilejään. Edellämainitun perusteell a j a ku n pöytäkirjoist a olemm e ha - vainneet; ett ä liito n asioit a o n muutenki n huolellisest i hoidettu, ehdotamme ett ä asianomaisill e vastuuvelvollisill e myönnettäi - siin tilivapau s vuodelt a 1927. Helsingissä 6 p:n ä huhtikuut a 1928. Artturi Aalto. Aatu Halme. -T- STIPENDIRAHASTO. Tiliasema 31. 12. 27. Varat: Rahaa Työväe n Säästöpankiss a Smk. 3,374 : 25 Puhdas omaisuu s Velat Smk. 3,374 : 2 5
51 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Korkoja 289:6 0 Rallaa pankissa 4,084 : 6 5 Smk. 4,374 : 2 5 Menot: Maksettu avustust a opiskelijoill e 1,000 : Puhdas omaisuu s 3,374 : 2 5 Smk. 4,374 : 2 5 Tilintarkastajain lausunto. Tarkastettu j a hyväksytään. Ehdotetaa n tilivapautta. Helsinki 6. 4. 28. Artturi 'Aalto. Aatu Halme.
52 KERTOMUS Helsingin piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vuosilta 1924 25 26 27. Kun viime liittokokousta varten laadittiin kertomu s piirimm e tilasta liittokokoukse n edellisilt ä vuosilta, ol i tilann e silloi n huomattavasti tomen kui n nyt. Kertomuksemm e loppu i sanoi - hin, joist a kuult i milte i epätoiv o j a joiss a selväst i tuotii n esii n sellainen käsitys, ett ä piiri n nuorisotoimint a o n täll ä hetkell ä kuolleessa pisteessä, eik ä sit ä ol e käytäv ä keinotekoisest i muuttamaan. J a täm ä ol i viimeisen, liittokokoukse n edell ä pidety n Piirikokouksen kanta, jok a ilmen i m.m. valistuskysymyksessä. piirissä ol i silloi n 8 osastoa, joist a niistäki n kaks i viel ä saman a vuonna kuoli. Seuraava vuosi, 192 5 ol i paljoa valoisampi. Edellise n vuoden lopulla ol i piirii n perustett u uusi a osastoit a 6, nimittäi n Vihdi n Herrakuntaan, Nurmijärve n kirkoll e j a Perttulaan, Lohja n Immulaan j a Pohjois-Lohjall e sek ä Elimäe n Lakiasuoll e j a ova t nämä kaikk i osastot, Perttula a lukuunottamatta, nytki n piiri n toimeliaimpia maalaisosastoja. Piiri n jäsenluk u nous i tosi n vain hiukkasen, noi n 50:llä, mutt a käännekoht a piiri n elämäss ä oli tapahtunu t j a seuraav a piirikokou s muutt i tämä n johdost a myöskin valistustyö n suuntaviivat. Keravall a 192 4 pidett y piiriko kou s päätt i näe t tyyty ä vai n sisäiseen, jäsente n keske n harjoitettavaan valistustyöhön, mutt a Porvooss a 192 5 katsot - tiin tilanne jo niin valoiseksi, ett ä voitiin uhrat a varoja yleiseen, ulkopuoliseenkin valistustyöhön. Seuraava vuos i osoitti, ette i muutos ollu t mikää n hetkellinen, vaan että aallon pohja oli jo sivuutettu ja nousu o n säännöllisesti suureneva. Piirikokou s v. 192 6 Jokelass a totesi, ett ä edellisen ä vuonna perustetu t uude t osasto t ova t jäänee t elämää n j a ett ä kuluneenakin vuonna on perustett u kaks i uutta nimittäin Pusu - lan kirkonkylään ja Hankoon. Piirii n kuului tällöin jo 1 6 osastoa ja niissä jäseniä noin 500, joten jäsenlisäys, huolimatta siitä, ettei osastoja perustettu kuin 2, ol i noin 100. S e osoittaa jäsenmaksujen suorituksen ja yleisen toiminnan täsmällistymistä. Valistus - työtä harjoitettii n entisee n tapaa n j a lisäks i otettii n yhdeks i kilpailumuodoksi kilpail u toiminnassa, joho n osanott o ol i pa - kollista j a jok a kosk i osastoje n kaikki a toimintamuotoja. Piiri - toimikunta lähett i osastoill e neljännesvuosittai n erikoise t lo - makkeet, joihi n toiminna n er i muodo t ol i merkittäv ä j a joide n mukaan tulokse t määriteltiin. Ensimmäisen ä vuonn a o h tämä kilpailumuoto hiema n outoa, mutt a nyt se o n vakiintunut siten, että kaavakkee t täytetää n j o jokseenki n kaikiss a osastoissa. Muita yleiskilpailuja on piirill ä ollut osastojenvälisessä hiihdo >ss,
kesäurheiluissa, kansantansseiss a ja näytelmäesityksissä, joihin, vallankin viimemainittuu n o n osanott o ollu t ilahuttava n vilkas. Koko tämä n kertomukse n käsittävä n toiminta-aja n o n ollu t käynnissä myöski n osastoje n väline n»työläisnuorison» levitys - kilpailu, jok a niinikään on ollut pakollinen. Piirijuhli a on myöskin toimeenpant u jok a vuos i useamma t piiri n er i osastoissa, joissa o n suoritett u kesäurheilu - j a kansantanssikilpailut ; hiihto- j a näytelmäesityskilpailu t o n suoritettu piirikokouksen yhteydessä pidetyiss ä talvikisoissa. Seuraavassa piirikokouksessa, jok a pidettii n Tapanilassa, saatiin edellee n merkit ä s e tosiasia, ett ä nuoriso n jälleenpalu u sosialidemokratian lippuje n all e o n yh ä kasvamassa. Osastoj a perustettiin kuluneena vuonna jälleen kaksi, nim. Järvenpäähä n ja Iitin Kaukaalle, mutta eivät ne jaksaneet jäädä eloon. Viime - mainitun osasto n toiminna n tukahuttiva t paikkakunna n van - hemmat puoluetoverit, työväenyhdistykse n johtohenkilöt. Jäsenluku pysy i paikallaaf! ja toiminnassakaan e i yleens ä näky - nyt ulkonaisi a muutoksia, mutt a sisäine n voim a vahvistu i päivä päivältä. Valistustyöt ä päätettiin jatkaa entisee n tapaan, mutta päätettii n lisät ä sit ä kiertävä n kirjasto n hankkimisella, joka kirjast o Puoluetoimikunnan, Kustannusosakeyhti ö Kan - sanvallan j a Kulutusosuuskuntie n Keskusliito n lahjoituksill a saatiinkin kuntoon. Vuode n kuluess a tapahtuvii n vaaleihi n päätti piiri n nuoris o heittäyty ä täydell ä voimallaa n j a piiri - kokous teki tässä suhteessa tärkeitä päätöksiä. Juhla t j a kilpailut oliva t ennallaa n j a tuottiva t säännöllisest i hyvi ä tuloksia. Viimeinen, tän ä vuonna Koskenmäell ä pidetty kokou s ol i parhain tähänastisista. Piiri n alueell e ol i edellisen ä vuonn a perus - tettu uusi a osastoj a Anjala n Ahviolle, Kuusankoskelle, Kymin - tehtaalle, Sörnäiste n Vuorelaan, Keravalle, Porvoo n Hämärii n ja Korsoon, jote n osastoje n lukumäär ä todettii n piiriss ä oleva n 21 j a jäsenluk u 613, joho n e i kuitenkaa n ol e voitu laskea aivan lopulla vuott a perustettuje n osastoje n jäsenmäärää. Edustet - tuina ol i piirikokouksess a näist ä osastoist a 16, jotapaits i vii - meksi perustett u Porvoo n Hamar i lähett i kirjeellise n terveh - dyksen. Täm ä osoitt i huomattavaa muutost a piirimm e toimin - nassa. Piirikokoukse n tekemä t päätöksetki n oliva t se n mukai - sia. Valistustyöt ä päätettii n ryhty ä tekemää n voimaperäisem - min kui n tähä n asti. Ku n piiri n rahavaratki n oliva t melkoise n hyvällä kannalla, päätettii n lisät ä vuotuist a agitatsiooni a vä - hintäin puolell a entisestään, siten, ett ä järjestäj ä lähetetää n osastoihin vähintää n kahdest i vuodess a j a ett ä sill ä o n tilaisuu s viipyä paikkakunnall a useamma n päivän. Ku n piiriss ä alka a muodostua osastoje n lisääntyess ä erikoisi a alueita, päätettii n ryhtyä kiteyttämää n aluetoimintaa, jot a j o muutami n paikoi n piirissä aikaisemmi n ol i yritetty. Uusist a aloitteist a piiriss ä 53
54 mainittakoon piirikokoukse n määrittelemä t erikoistoimenpitee t liiton järjestämä n jäsenhankintaviiko n aikana, varhaisnuoriso - työ j a liittokokousvalmistelu t sek ä käytännöllisen ä toimenpi - teenä yhteiste n välineide n hankint a kesäll ä toimeenpantavi a kansanomaisia, n.s. kenttäpelikilpailuj a varten. Aikaisemmi n mainitut kilpailu t ova t edellee n ollee t käytännöss ä j a o n toimintakilpailuissa j a hiihdoss a sek ä kansantanssiss a kunnostautunu t erikoisesti Helsingi n osast o j a näytelmäesityksiss ä Tapanila n j a Tikkurilan osasto, joiss a kilpailuiss a mainitu t osasto t ova t kumpikin»katkaisseet» pelin, voittamall a kolmast i peräkkäi n kilpailemissaan lajeissa. Varsinaisist a maaseutuosastoist a ova t kiertopalkinnolta toiminnass a j a lehdenlevityksess ä saanee t Kausalan, Nurmijärve n kk., Herrakunna n j a Koskenmäe n osastot. Piiri n toimikuntaa n ova t kok o ylläoleva n ajanjakso n kuuluneet K. Salmine n j a M. Vaahter a puheenjohtajina, V. Huhta sihteerin ä j a Kertt u Koivist o rahastonhoitajan a sek ä jäsenenä K. Kukkonen. Lyhempia'aikoj a ova t piiritoimikun - nassa ollee t R. Paasio, A. Siimes, A. Pohjanmaa, S. Manninen, Elina Siintola, Toin i Paasivuori ja Elsa Paasio. Liittoneuvostoon ovat piiri n edustajin a kuulunee t A. Pohjanma a j a viim e piiri - kokouksen valitseman a E. Paasio., Piirimm e antama n kertomukse n loppulausunt o viim e Uitto - kokouksen pöytäkirjass a o n laaditt u tumma a tausta a vastaan, mutta ny t o n s e taust a täysi n aurinkoistunut. Täydelline n tilannemuutos o n piirissämm e tapahtunut ilma n että olis i tehty mitään äärimmäisi ä ponnistuksi a tai yritetty käyd ä keinotekoi - sesti sitä muuttamaan. Piiri n tulevaisuus on taattu, se n toiminta on täysi n varmall a pohjall a j a s e tuhotyö, jonk a kommunisti t v. 191 9 j a 2 0 saiva t tässä piirissä nuoriso n keskuudess a aikaan, alkaa vähitellen arpeutua, jote n m e voimm e lähitulevaisuudess a suunnata kok o taistelun kärje n porvaristoa vastaan. Täss ä ovat meidän mukanamm e n e nuore t työläiset, jotk a ajoiss a huomasivat harhautuksens a j a jällee n liittyivä t lippumm e juurelle. Heisin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. Vihtori Huhta, (sihteeri). KERTOMUS Hämeenlinnan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalta 17. 6. 1924 15. 3. 1928. Vuonna 192 4 kuulu i piirijärjestöö n 1 7 osastoa, olle n jäsen - määrä suoritettuje n verotilityste n mukaan, vaihdelle n er i kuu -
kausina 271-333. Kesäkuu n 1 7 j a 1 8 päivinä Toijalass a pide - tyssä piirikokouksess a valittii n piiritoimikunt a Hämeenlinna n osaston jäsenistä. Kokouksess a ol i edustettuna 1 1 osastoa. Kyseessä oleva n vuode n aikan a järjest i piiritoimikunt a yhden kuukaude n kestävä n järjestäjä n matkan. Puhetilaisuuk - sia piti järjestäjä yhteensä 27, joiss a ol i kuulijoita 1.72 0 henkeä. Suunniteltuja opastuskurssej a e i sattuneide n esteide n taki a voitu järjestää. T.S.L: n johdoll a pidettii n Nihattulass a kolmi - päiväiset luentokurssit, joill a luenno i Ott o Toivonen. Opinto - kerhotyön sa i ainoastaa n Suotaala n osast o järjestetyksi. Piirijuhlia vietettii n vuonn a 192 4 kahdet, Napialass a 17. 8. 24 ja Toijalassa 31.8. 24. Molemmiss a juhlissa ol i osastojen välisiä kilpailuj a kolmiotteluss a j a viestinjuoksussa. Piiri n valistusrahaston hyväks i toimiva t Laukeelan, Kylmäkoske n sekä Lahden ja Kosken osasto t juhlia ja iltamia, joista yhteisesti ovat kaks i viimemainittu a osasto a järjestänee t kaks i huomatta - vaa juhlaa. Vuoden aikan a perustettii n piirii n kaks i uutt a osasto a Nihattulaan j a Herajoelle. Vuonna 192 5 ol i piiritoimikunt a varai n puutteess a pakoi - tettu luopumaa n vakinaise n järjestäjä n palkkaamisesta, sensi - jaan järjestettii n järjestel y matk o j a vähemmä n varoj a kysy - vällä tavalla. Syksy n kuluess a käv i tover i K. V. Syrjäne n Ypäjän j a Jokioiste n Minkiö n osastoissa, tover i Yrj ö Oksane n Urjalan Huhdi n j a Laukeela n osastoissa, tover i Matt i Alank o Sotkian j a Tarttila n osastoiss a j a piiritoimikunna n sihteer i A. Louhelainen Lahden, Herajoen, Kylmäkoske n j a Toijala n osastoissa. Piirijuhlat vietettii n Napialass a 27 2 8 p:n ä kesäkuut a jotka onnistuiva t tyydyttävästi. Osastoje n välisiss ä kilpai - luissa voitt i Lahde n osast o kolmiottelussa, samoi n viestin - juoksussa 4x100, joutue n kolmiottelu n kiertopalkint o hopea - vasara Lahde n osastoll e lopullisesti. Talvijuhla t vietettii n Hämeenlinnassa Maarianpäivän ä 24 2 5 p:n ä naaaliskuuta. Osastojen välisii n kilpailuihi n osallistuiva t Lahden, Huhdin, Hämeenlinnan, Jokioisten, Viiala n j a Toijala n osastot. Kyseellisenä vuonn a ol i piirijärjestö n jäsenmäär ä verotili - tysten mukaan keskimäärin 373. Suuri n jäsenmäärä ol i Jokioisten osastolla, jonk a jäsenluk u ol i 42. Piirikokous pidettii n Napialass a kesäkuu n 2 8 p:nä, edustet - tuina ol i 1 1 osastoa. Piiritoimikunt a kokoonpantii n edelleenkin Hämeenlinna n osasto n jäsenistä. Liittotoimikunnan avustuksella saatiin v. 192 6 Sulo Manninen piirin palveluksee n kahde n viiko n ajaksi, jolloi n järjestäjä n käynneille katsottii n välttämättömäks i Herajoen, Jokiniemen, Napialan, Jokioisten, Minkiön, Möysän, Toijalan, Viialan, 55
56 Huhdin, Kylmäkosken, Savikosken, Hyväneula n j a Laukeela n osastot. Viiala n j a Toijala n osasto t eivä t voinee t kuitenkaa n järjestäjää vastaanottaa. Näinolle n järjestettii n puhetilai - suudet Hämeenlinna n j a Lahde n osastoissa. Matkakertomuk - sessaan totea a järjestäj ä useimpai n piiri n osastoje n toiminna n hyvin' heikoksi, johtue n suurimmaks i osaksi, ett ä liito n äänen - kannattajan tilau s lyödää n laimin. Kysymyksess ä olevan a vuonna järjest i ainoastaa n Jokioiste n osast o piiri n valistusra - haston hyväks i yhde t iltamat. Piirikokouksen yhteydess ä Hämeenlinnass a 23 2 4 p:n ä kesäkuuta toimeenpantii n piiri n kesäjuhlat. Puheenaolevana vuonn a kuulu i piirijärjestöö n 1 9 osastoa, ollen jäsenmäärä korkeimmillaa n 364. Jäsenmäär ä oli edelleen - kin suuri n Jokioiste n osastossa. Vuosi 192 7 ol i piirillemm e ripeä n toiminna n j a nousu n vuosi. Monet suure t kysymykset, kute n nuorisopäivä t Hämeenlin - nassa, eduskuntavaalit, nuorisovalistusviikk o y.m. tarjosiva t riittävästi työt ä j a kohottiva t mieliä. Hämeenlinna n osasto, joka vuonn a 192 6 viimeisin ä kuukausin a alko i uude n virkeä n toiminnankauden, sa i kevät-talvell a suure n luottamustehtä - vän tävtettäväkseen, nimittäi n Nuorisopäivie n paikallise n järjestelyn. Vastoi n toivomuksi a e i näihi n juhlii n piiristämm e osallistunut muit a ku n Lahde n j a Suotaala n osastot. Juhlai n yhteydessä järjestetyiss ä kilpailuiss a kunnostautu i Lahde n osasto huomattavall a tavalla. Eduskuntavaalie n aikan a antoi - vat nuoriso-osasto t puoluejär j estoille myö s avustustaa n valis - tustilaisuuksien ohjelmai n suorituksess a y. m. Piirikokous pidettii n Hattula n Mervess ä heinäkuu n 2 3 p:nä, ollen edustettun a 5 osasto a kuudell a edustajalla. Kokouksess a päätetty valistusviikk o vietettii n syksyll ä liito n yleise n valis - tusviikon aikana. Valistustyö n rahoittamiseks i päätettii n kantaa ylimääräist ä valistusveroa, j a ova t kaikk i osasto t kahta lukuunottamatt a se n suorittaneet. Näill ä varoilla, liiton avustamana, voitiinki n palkat a piirill e järjestäjä, jok a syksyllä käv i jokaisess a piiri n osastossa. Matk a voidaa n katso a suurinpiirtein onnistuneeksi, m.m. perustettii n Someroll e j a Hattulan Pekolaa n uude t osasto t j a virvoitettii n jällee n eloo n Nihattulan torkkunut osasto. J o ai j emmin perustettiin Hämeenlinnan osasto n myötävaikutuksell a osast o Turenkiin, jok a tätä nykyä o n piirimm e elinvoimaisin. Vuode n lopuss a o n jär - jestöön kuuluvie n osastoje n luk u 19, joide n yhteine n jäsen - määrä viimeisten tietoje n mukaa n on 473. Suuri n jäsenmääräl - tään o n Hämeenlinna n osasto, 7 4 jäsentä, seuraav a Turengi n osasto, 6 2 jäsentä. Piirijärjestöön kuuluva t nykyää n seuraava t osastot : Hera - joen, Hämeenlinnan, Hyväneulan, Huhdin, Jokioisten, Kylmä -
kosken, Lahden, Laukeelan, Minkiön, Möysän, Pekolan, Some - ron, Somerniemen, Suotaalan, Napialan, Turengin, Toijalan, Pekolan, Viiala n j a Riihimäe n osastot. Vuosi 192 8 o n tät ä kirjoitettaess a vast a alussa. Talvikisa t vietettiin 2 5 j a 2 6 p:n ä helmikuut a Turengissa. Osanott o piirin osastoje n taholt a ol i suuremp i kui n koskaa n ennen. Samoihin aikoihi n ilmesty i myö s Työläisnuoris o erikoisen a Hämeenlinnan piiri n numerona, joho n usea t osasto t antoiva t avustustaan. Ylläolevassa o n lyhyest i poimitt u tärkeimmä t tapahtuma t kertomusta koskevalt a ajalta. Osastoje n nykyisest ä toimin - nasta mainittakoon, ett ä Topenon, Herajoe n j a Hilinna n osas - tot pitävä t viikkokokouksi a jok a viikko, Turengi n jok a toi - nen, j a Minkiön, Napialan, Möysä n j a Lahde n osasto t tilaisuu - den sattuessa. Muide n osastoje n toimint a o n pääasiass a juh - lain j a iltamie n toimeenpanemista. Herajoen, H:linna n j a Lahden osastoill a o n seuralehti. Opintokerhoj a e i ole. Suuri n epäkohta o n»työläisnuorison» levittämise n laiminlyönti, johtuen siit ä ett ä alueellemm e leviä ä huomattav a määr ä pai - kallista kaunokirjallist a lehte ä Työväe n Toveria. Tämän enempä ä e i piirijärjestömm e toiminnast a void a sanoa, emmek ä suurempi a j a kauniimpi a tuloksi a toiminnas - tamme voi esittää. Hämee n nuoriso on hidasta, mutt a uskomme on, ett ä kerran ottamansa otteen se myös säilyttää. J a edesmenneisiin vuosii n verratess a toimintaamm e voimm e iloll a todeta, että yh ä useamp i osast o tule e mukaa n järjestömm e yhteisii n rientoihin, j a pyrinnöihin. Kotioloissaa n elävä t usea t osasto t virkeää toiminna n aikaa. Ens i kesän ä vietettävä n piirikokouk - semme odotamm e onnistuva n hyvi n j a ett ä sielt ä palataa n kotioloihin, uude n yhteiskunna n rakennustyöhö n uusi n innoi n ja vahvistunei n voimin. Hämeenlinnassa, maaliskuull a 1928. Hämeenlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. K:tta Onni Hyvärinen. 57 KERTOMUS Joensuun piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv. 1924 1927. Piirijärjestön perustaminen, joka tapahtui 20. 11. 21, sattui otolliseen aikaan. Kommunistine n hajoitusty ö ol i laimentunu t
58 ja sosialidemokraattisell e nuorisoliikkeell e uskollise t jouko t elivät eteenpäinpyrkiväss ä innostuksen vallassa. Piirijärjestöö n kuului sill ä hetkell ä 1 9 osastoa. Sen jälkee n o n piirijärjestöss ä sattunu t vaihtelevi a ilmiöitä : on näyttäny t toisinaa n kui n kok o toimint a olis i joutunu t yli - pääsemättömien esteide n eteen, j a toisinaa n o n jällee n kuljett u reippain harppauksi n eteenpäi n lisääntyvi n saavutuksin. Piirijärjestöön kuulu i verons a maksaneit a osastoj a v. 192 4 alussa 5 j a sama n vuode n lopuss a 3. Kaikk i muut, n. 1 0 osastoa, löivä t laimi n veroje n maksun. V. 192 5 aluss a makso i veroja 6 osastoa, samoi n saman vuoden lopussa. V. 192 6 suoritti veroja 1 1 osasto a ja v. 192 7 1 5 osastoa. Alhaisi n jäsenmäärä oli v. 1924, nim. 65; vuonna 192 5 se oli jo 160, v. 192 6 261 ja v. 192 7 n. 350. Taloudellinen asema selviä ä seuraavasta : V. 192 4 päättyivä t tulo- ja menopuolet 2,583 : 8 8 ja varat ja velat 1,334 :, v. 192 5 olivat vastaava t luvu t 2,966 : 6 5 j a 1,005 : 42, v. 192 6 3,911 : 1 2 ja 1,988 : 9 4 j a vihdoi n v. 192 7 tuloje n j a menoje n summa t 18,249: 0 2 sek ä varoje n j a velkoje n 14,876 : 31. Valistustyötä o n piiritoimikunt a harjoittanu t kertapuheiden, pitempiaikaisten kurssie n j a järjestelytilaisuuksie n muodossa. Myös kirjallisesti. Kursseill e osanottaji a o n avustettu. Niinp ä v. 192 5 Joensuuss a pidetyill e TSL: n opintojohtajakursseill e avustettiin 5 henkilö ä å 100 : ja v. 192 6 liito n kursseill e Hel - singissä kolme a henkilö ä ä 350 :. Osastoje n keskeise t näy - telmien esityskilpailu t o n toimeenpant u jokaise n piirikokoukse n yhteydessä, samoi n kui n osastoje n välise t hiihdot.-piirijuhli a pidetty jok a vuos i useita. Arpajaiset piirijärjestö n valistusrahasto n vahvistamiseks i pidettiin v. 192 7 myymäll ä 15,00 0 arpa a å 2 :, olle n niist ä puhdas voitt o 17,200 : 84. Piirin osastoj a v. 192 7 lopuss a sijaitsi seuraavilla paikkakunnilla: Karhunpäässä, Kaltimossa, Järventauksessa, Juuassa, Kylänlahdessa, Ollinmäellä, Joensuussa, Nurmeksessa, Häme - koskella, Vuonislahdessa, Lieksassa, Värtsilässä, Nunnanlah - dessa, Pankakoskella, Muloss a j a Ahonkylässä. Piiritoimikunnan sihteerin ä j a rahastonhoitajan a o n toiminu t piirijärjestön perustamisest a alkaen J. Kosone n j a puheenjohta - jana Väin ö Sinisal o j a tämä n kuolema n jälkee n Onn i Kortelai - nen. Liittoneuvostoo n o n kuulunu t J. Kosonen. 1 Piirikokouksia o n pidett y kaikiaa n 6. Piiritoimikunta o n ollu t kokoonpant u etupääss ä Joensuu n osaston jäsenist ä j a o n se n kotipaikk a ollu t Joensuu. Sos.-dem. nuorisoliik e Joensuu n piiriss ä o n v:st a 192 6 alkae n ollut ilahduttavast i noususuuntainen. Osastoje n luk u samoi n kuin jäsenmäärä niiss ä o n kasvanut. Tärkeä t teolhsuuskeskuk -
set kute n Värtsilä, Hämekoski, Lieks a j a Pankakosk i ova t saa - neet osastonsa, vieläp ä viimeks i Pitkärantakin.»Näyttä ä siltä, että ikäv ä pysähdystil a alka a tull a sivuutetuks i j a toiminna n vuoro nuorisoliikkeess ä jällee n alkaa», sanotaa n piirijärjestö n v. 192 7 toimintakertomuksessa. Sellaisiss a merkeiss ä on alettu vuosi 1928. Joensuun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. 59 P:sta /. Kosonen. KERTOMUS Jyväskylän piiri n sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv. 1924 1927. Liittokokous vuosi, jost a tämä n toimintakatsaukse n jatkoks i edelliselle liittokokouksell e esitettyy n toimintakertomuksee n täytyy alkaa, muodostu i Jyväskylä n piirill e uude n järjestely n alkukohdaksi. Toimitsijai n vaihdoste n vuoks i ei voit u ylläpitää kyllin kiinteä ä yhteytt ä piiritoimikunna n j a osastoje n välillä, niin ett ä osastoje n toimint a pääs i lamautumaan. Vasta syksymmällä j a seuraavan vuoden aikan a saatiin yhteys taas uudellee n järjestetyksi, varsinki n syksyll ä v. 192 5 ku n pii - rille saatii n 3 viiko n ajaks i liito n puhuj a j a järjestäj ä Laur i Metsämäki ottamaa n selvä ä osastoje n toiminnast a j a niit ä jär - jestämään. Puhujamatka n tuloksen a oli, ett ä voitii n todet a entisistä osastoist a oleva n eloss a j a toimintakunnoss a Jyväsky - län kaupungin, Jyväskylä n pit., Petäjäveden, Kintauden, Äänekosken j a Elämäjärve n osastot. Killinkosken, Keuruun, Jukojarven j a Vuoskoske n osasto t oliva t toimitsijai n paikka - kunnalta poismuuto n vuoks i nukahtanee t j a Tikkakoske n osasto ol i virallisest i lopetett u ku n Tikkakoske n tehtaa n työs - kentelyn supistu s aiheutt i suure n määrä n paikkakuntalaiste n poismuuttoja, Edellämainitu n puhuja n matka n yhteydess ä perustettiin osasto t Viitasaare n Löytänäll e j a Pihtiputaa n kirkonkylälle. Sama n vuode n lopulla siirtyi liiton ja Tamperee n piirijärjestön suostumuksell a Korpilahde n Putkilahde n osast o Jyväskylän piirii n j a kevättalvell a perustettii n kaks i uutt a osastoa, nimittäi n Viitasaare n Kimingi n ja Säynätsalo n osastot. Kimingin osasto n ol i kuitenki n pakk o lopetta a toimintans a vi - rallisesti paikkakunnall a muodostunee n tilantee n vuoksi, eik ä sitä senjälkee n viel ä ol e yritettykää n saad a toimintaa n uudel - leen. Vuode n 192 6 lopuss a ol i piiriss ä näinolle n kaikkiaa n 1 0
60 osastoa, mik ä määr ä osastoj a edelleenki n on, vaikk a Jyväsky - län kaupungi n osasto n toimint a o n milte i kuolleess a pisteessä. Muissa osastoiss a sensijaa n toimint a o n ollu t yhtäjaksoisest i reippaassa käynnissä, lukuunottamatt a Elämäjärve n osastoa, jonka toiminta tilapäisesti ol i seisahduksissa virkailijai n paikka - kunnalta muuto n vuoksi. Osastoje n toiminnast a anta a jonkin - laisen kuva n jäsenmäärä n vaihtelu, mik ä o n ollu t seuraavanlai - nen allamainittuje n vuosie n päättyessä : Osasto: v. 192 4 v. 192 5 v. 192 6 v. 192 7 Jyväskylän kaup. o s 2 0 1 6 1 0 1 0 Jyväskylän pit. o s 3 4 7 0 3 8 10 5 Petäjäveden o s 1 2 1 4 1 2 1 5 Kintauden o s 8 8 2 5 M Äänekosken o s 1 0 1 0 li Elämäjärven o s * 4 1 4 0 3 3 1 6 Löytänän o s -» 0 8 2 8 3 Pihtiputaan kk. o s 4 2 1 7 öz Putkilahden o s 2 2 3 3 31» Kimingin os. per. 1. 3. 2 6 Säynätsalon os. per. 1. 3. 26 - '» Jäsenmäärä osast. yhteens ä 12 5 30 2 37 5 41 1 Jäsenmäärä siis koko piiriss ä on osoittanu t jatkuvasti nousua. Aivan tarkkoj a eivä t jäsenmääränumero t ole, sill ä n e käsittävä t vuoden viimeisess ä tilityksess ä kulloinki n suoritetu n veromää - rän osoittama n jäsenmäärän, sisältämätt ä myöhemmiss ä rästi - maksuissa jäsenoikeutens a säilyttäneit ä jäseniä. Todellisuu - dessa jäsenmäär ä sii s o n suurempi, vieläp ä huomattavastikin suurempi. Esim. jäsenmäärä n lask u Säynätsalo n osastoss a v. 1926 vuoteen 192 7 loppuun ei ole varmaankaan todellinen. Sam a ilmiö o n v. 192 6 lopuss a ollu t Jyväskylä n pit. j a Pihtiputaa n kk:n osastoiss a havaittavissa. N e kuvastava t kuitenki n jonkin - laista toiminna n häiriötä. Valistustyö piirissämm e vuosin a 1924, 25, 2 6 j a 2 7 o n varoje n vähyyden vuoks i supistunu t edellämainittuu n järjestäj ä Metsä - mäen käyntiin sekä piirin virkailijain, puheenjohtaja n A. Lehtosen j a sihteeri n E. Niini n sek ä toimikunta a avustanee n tover i Hj. Olli n tilapäispuheisii n osastoje n juhliss a sek ä varsinaisii n piirin juhlatilaisuuksiin, joiss a on ollu t liito n taholt a lähetettyjä puhujia useitakin. Viimeksimainittuj a o n ollu t v. 192 4 yhde t kesäjuhlat, v. 192 5 yhde t kesäjuhlat, v. 192 6 kahde t kesäjuhla t ja yhde t syysjuhla t sek ä v. 192 7 yhde t talvijuhla t j a kolme t kesäjuhlat. Ensinmainittuje n vuosie n juhlatulo t supistuiva t vähiin, mutt a v. 192 7 juhlatulo t oliva t siks i huomattavat, ett ä piirijärjestö taa s saatto i v. 192 8 aluss a otta a järjestäjä n piiriin.
Tilapäisluontoisilla käynneill ä o n piirisihteerin ä toiminu t E. J. Niini käynyt v. 192 6 aikana kaikissa osastoissa ja samoin v. 192 7 aikana useimmiss a osastoissa. Huomioonottamall a kurssiavus - tukset y.m. o n piirijärjest ö er i vuosin a käyttäny t valistustar - koituksiin, puhujamatkoihi n j a järjestelytyöhö n varsinaiste n virkalijapalkkioiden lisäks i seuraavasti : v. 1924 192 5 Smk. 1,000:, 192 6 Smk. 1,090 : ja v. 192 7 Smk. 621:. Viime - mainittuna vuonn a o n huomattav a ett ä juhlie n yhteydess ä tapahtuneet käynni t osastoiss a ova t tulleet merkityiks i juhlie n menoiksi. Vuonn a 192 5 sai piir 1 avustust a puhujamatkaa varten liitolta. Osastoje n omakohtaine n valistusty ö o n vai n vaikeast i numeroilla esitettävissä. Osastoje n toimeenpanemat iltama t o n laskettava kymmeniss ä j a niiss ä pidety t puhee t nimikään. Kirjallisuuden levitysmäärä nouse e piiriss ä raha-arvoltaa n toiselle - kymmenelle tuhannelle. Piirijärjest ö o n toimeenpannu t osas - tojen keskuudess a tilapäiskilpailuj a kirjallisuude n levityksess ä sekä v. 192 7 1. 7. 31. 12. kestävä t toimintakilpailut erilaisilt a osastojen toimialoilta. Tulokse t niist ä eivä t viel ä tätä laatiess a ole selvillä. Piirijärjestön puheenjohtajan a o n vv. 1924 2 7 toiminu t Aleksi Lehtone n sek ä sihteerin ä v. 192 4 lokakuuhu n Lemp i Kuula j a senjaikee n Erkk i J. Niini. Piiritoimikunna n jäsenin ä ovat olleet : 192 4 edellämainittuje n lisäks i Jukk a Telen, Onn i Peltonen toimien varapuheenjohtajan a ja Toiv o Rantanen, varalla Yrj ö Rajala, Sylv i Piilone n j a Oska r Niilola ; v. 192 5 kaikki samat ; v. 192 6 puheenjohtaja n j a sihteeri n lisäks i Sylv i Piilonen, Toiv o Rantanen, Yrj ö Valtone n j a Onn i Peltonen, viimemainittu varapuheenjohtajana, sek ä varall a Jukk a Telen, Lahja Salmel a j a Villia m Sulasalmi ; v. 192 7 edellee n sama t vir - kailijat ja jäseninä Sylv i Piilonen, Jukk a Telen, Toiv o Rantanen ja Onn i Peltonen, viimemainitt u nytki n varapuheenjohtajan a sekä varajäsenin ä Martt i Sygrén, Juss i Lappalaine n j a Helm i Karppinen. Piiritoimikunnan j a osastoje n yhtey s o n vuos i vuodelt a pa - rantunut mikäl i kysymyksessä o n kirjeenvaihto. Piiritoimikun - nan kirjeenvaiht o käsittä ä lähe s puolisensata a kirjettä, joist a kymmenkunta kiertokirjettä. Mainittakoo n viel ä lisäks i että piirin osastoje n keske n o n kilpailtavan a kiertopalkinno t hiih - dossa, näytelmiss ä j a juoksussa. Kaikiss a piirijärjestö n sa - moinkuin osastoje n kesä - j a talvijuhliss a o n ollu t urheilu a ruumiillisenkin kasvatustyö n herättämiseks i nuoriso n keskuudessa. Jyväskylässä, helmikuull a 1928. Jyväskylän piirin Sos.-dem, Nuorisojärjestön Toimikunta. Erkki J. Niini. 61
62 KERTOMUS Kuopion piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalt a 1924 25. 3. 1928. Kun piirimm e nuorisotoimint a selvis i alkuvaikeuksistaan, niin voidaa n sen toiminta a vuodest a 192 4 pitä ä vakaantuneena. Nuoriso-osastoja synty i siell ä tääll ä piiri n alueella. Näide n toimintaa koett i piiritoimikunt a ohjaill a vointins a mukaan. Ikävä vaan, ett ä piiritoimikunna n maantieteelline n asem a piirin toisess a laidassa, asett i eteemm e suuri a vaikeuksia. Piiritoimikunta ei ole vieläkään saanut Pohjois-Savo n muutamia nuoriso-osastoja tunnustamaa n itseää n keskusjärjestökseen, vaan pitävä t näm ä aiva n luonnollisen a keskuspaikkanaa n Kuopiota. Kaikest a huolimatt a o n piiriämm e koetett u voin - timme mukaa n pitä ä vireessä, sill ä käytettävissämm e o n ollu t muita nuorisotoiminnall e edullisi a puolia, joide n avull a olemm e koettaneet nuorisoo n henke ä lietsoa. Vuoden 1924: n edustajakokouksess a oliva t edustettuin a Varkauden j a Lehtonieme n sos.-dem. Työläisnuorisoyhdistyk - set, Puurtila n j a Niinimäe n sos.-dem. Työläisnuoriso-osastot. Piiritoimikunnan puheenjohtajaks i valittii n Erkk i Helenius, (myöhemmin A. Pakkanen), muiks i jäseniks i Herma n Tirkko - nen, Id a Mykkäne n j a A. Pakkane n Varkaude n yhdistyksestä, K. Oinone n Puurtila n osastost a j a Edl a Liukkone n Lehtonie - men yhdistyksest ä vakinaisiksi, varall e A. Pärnänen, Els a Pärnänen, Helv i Kosunen, Matt i Parviaine n j a Onn i Hiltu - nen. Myöhemmi n kutsuttii n piiritoimikuntaa n A. Viljakainen, Hilja Tirkkonen, V. Kiiskine n j a V. Itkonen. Tän ä vuoten a kärsi piiritoimikunna n toimint a virkailijoide n vaihdoksista. Puheenjohtajan paikk a joutu i kaks i kerta a täytettäväksi, ku n valitut puheenjohtaja t muuttiva t poi s paikkakunnalta. Samoi n myös sihteeri, jon a ol i Herma n Tirkkonen, muutt i kesäll ä pois, joten hänenki n paikkans a joutu i täytettäväksi, sihteeriks i valittiin ny t A. F. Pärnänen. Valistustyötä o n piiritoimikunt a koettanu t tehd ä parhaans a mukaan, vaikkaki n s e o n supistunut, juhli a lukuunottamatta, kirjeelliseksi. Piiritoimikunt a koett i kyll ä saad a piirii n jär - jestäjän kolme n viiko n ajaks i syksyllä, mutt a siin ä s e epäonnis - tui. Samoi n ol i kaks i viikko a kestävä t opastuskurssi t suunni - teltu järjestettäväks i Varkautee n j a matkustiki n liito n sih - teeri niit ä aloittamaan, mutt a ku n e i osanottaji a tullut, nii n oli niide n pidost a luovuttava. Uusia osastoj a o n vuode n kuluess a ilmoittanu t liittyväns ä Kuopion, Petromäen, Maaninga n kk. j a Keiteleen, Koutajär - ven sos.-dem. nuoriso-osastot. Näist ä e i yksikää n osast o maksanut piiriverojaa n täll ä vuodell a j a sammuiki n toimint a
melkein heti, muiss a paits i Kuopio n osast o pysyttel i viel ä jon - kun aika a hengissä. Vuoden 192 5 piiritoimikuntaa n kuuluivat : A. Viljakaine n puheenjohtajana, A. Pärnäne n sihteerin ä j a Onn i Hiltune n rahastonhoitajana, sek ä muin a jäsenin ä V. Kiiskinen, K. Ter - vonen, Edl a Liukkonen, Els a Pärnänen, Hilj a Tirkkone n j a Lydia Laitinen. Tänä vuoten a voitii n tehd ä valistustyöt ä enemmä n kui n edellisenä. Liito n järjestäjän ä toiminu t V. Lumisal o ol i pal - veluksessamme kahde n viiko n aja n keväällä, käyde n osastoiss a puhumassa j a neuvomass a käytännöllisi ä tehtäviä. Samoi n liiton järjestäj ä L. V. Metsämäk i kiertel i 1 kk. aja n piiriämm e marras joulukuulla. Täll ä matkallaa n perust i hä n kaks i uutta osastoa, nim. Pörsänmäess ä j a Nilsiä n kk. Näit ä esityk - siä kuulemass a o n merkitt y ollee n yhteens ä noi n 1,50 0 henkeä. Tämän lisäks i o n sihteer i käyny t osastoiss a luennoimass a j a opastamassa, sek ä puhunu t jonku n kerra n kesäjuhliss a j a iltamissa. Kuulijoit a yhteens ä noi n 65 0 henkeä. Piirijärjes - töön o n kuulunu t tämä n toimintakaude n aikan a Varkaude n j a Lehtoniemen sos.-dem. Työläisnuorisoyhdistykset, Puurtilan, Sarkamäen, Melalahden, Kauppilanmäen, Peltosalmen, Maa - ningan kk., Pulkonkosken, Nilsiän, Pörsänmäe n j a Kuopio n sos.-dem. Työläisnuoriso-osastot. Näide n yhteine n jäsenluk u on 317. Näist ä osastoist a o n kyll ä suuri n os a sellaisia, jotk a eivät ol e suorittanee t piiriverojaan. Vuoden 192 6 toimint a o n ollu t jotenki n samanlaist a kui n ennenkin. Luento - j a opastustyöhö n e i piiri n toimitsijoilta, muissa vakituisiss a toimiss a olevina, ol e liioi n aikaa " riittänyt. Vaan juhlie n järjestel y j a käytännölliste n asiai n hoit o o n vieny t kaiken piiri n toimitsijai n liikenevä n ajan. Kiertokirjeill ä o n osastoille lähetett y toimintaohjeit a j a muit a tiedoituksia. Kir - jallista valistustyöt ä o n teht y voinni n mukaan. Syksyllä palkkas i piiritoimikunt a yhdessä sos.-dem. Raittius - liiton kanss a tover i Herma n Tirkkose n yhde n kuukaude n ajaksi järjestelytyöhö n piiri n alueella. Täll ä matkallaa n perusti tover i Tirkkone n kaks i uutt a osastoa, nimittäi n Pöljä n pysäkille j a Tuusnieme n Kosulaan. Viim e mainitt u osast o sammui kuitenki n alkuunsa. Piiritoimikunnassa toimivat : Onn i Hiltune n puheenjohta - jana, A. Viljakaine n sihteerinä, Edl a Liukkone n rahastonhoi - tajana j a muin a jäsenin ä A. Kuhlman, E. Hiltunen, V. Soini, E. Puustinen, A. Häyrinen, Els a Pärnäne n j a Lydi a Laitinen. Vuoden- 192 7 ajall a e i piiri n taloudelline n asem a sallinu t ottaa järjestäjä ä piiri n palvelukseen. Kirjallisee n valistus - työhön o n kiinnitett y entist ä enemmä n huomiota. Osastoj a on kehoitett u levittämää n tarmokkaast i»työläisnuorisoa» j a 63
64 liiton tilapäisjulkaisuja. Täss ä tarkoituksess a järjestettii n»kevätmyrskyn» levityskilpailu, joss a palkintoin a annettii n edestakainen rautatielipp u Nuorisopäivill e Hämeenlinnaan. Piiritoimikuntaan kuuluiva t A. Kuhlma n puheenjohtajana, Edla Liukkone n sihteerinä, Akse l Häyrine n rahastonhoitajan a ja muin a jäsenin ä Onn i Hiltunen, A. F. Pärnänen, Hild a Ter - vonen, Heikk i Jääskeläinen, Helm i Heiskane n j a Jenn y Kar - vonen. Piirin talvijuhli a o n pidett y neljä t piirikokouste n yhtey - dessä, seitsemä t juhannus - j a kesäjuhlat, sek ä kahde t kesä - juhlat yhdess ä Savonlinna n Nuorisojärjestö n kanssa. Piirin osasto - j a jäsenmäär ä o n laskenu t entisestään, olle n se ny t 5 osasto a j a niiss ä jäseni ä 190. Nelj ä osastoa, jotk a ovat Varkaudessa j a ympäristössä, toimiva t aik a vilkkaasti, m.m. Varkauden osast o perust i kirjasto n v. 192 7 j a Puurtila n osast o on talo n rakennuspuuhissa. Viikkokokouksi a o n pidett y tal - vella säännöllisest i j a kesäll ä o n teht y saari - j a vierailumat - koja. Tässä o n ny t pääpiirteissää n selostett u piirimm e toiminta a viime liittokokoukse n jälkeen. Mitää n loistava a eteenpäi n menoa se e i ole ollut, mutt a suurin piirtei n katsoe n voidaa n oll a tilanteeseen tyytyväisiä, ottamall a huomioon, ett ä Kuopio n piiri o n kommunistisimpi a piirej ä maassamme. Kuopion piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. K:tta Edla Liukkonen. KERTOMUS Porin piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv. 1924 1. 3. 1928. Piirijärjestömme perustettii n syyskuu n 10 1 1 p:n ä 1921. Siitä lähtie n o n piiritoimikunt a j a osasto t työskennellee t nuo - rison mukaa n saamiseks i yhteiseen rintamaamme. Mutt a erit - täin suuri a eivä t se n työ n tulokse t ol e olleet, ainakaa n silloin, jos järjestöämm e arvioidaa n se n ulkonaiste n mittasuhteit - ten mukaan, sill ä järjestöö n kuuluvie n osastoje n lukumäär ä o n nykyään sama, kui n mik ä s e ol i silloi n ku n piirijärjest ö aloitt i toimintansa, vaikkaki n jäsenmäär ä o n tosi n kohonnut. Siihen, että tulokse t eivä t ol e tämä n suurempia, e i suinkaa n ol e ollu t syynä toimettomuu s j a leväperäisyys, sill ä paljo n työt ä j a sit - keää pyrkimyst ä ova t vaatinee t neki n saavutukset, jotk a meillä nykyää n ova t nähtävänämme. J a tuskinpa erehdymme,
jos väitämme, ett ä työskentelymm e o n sittenki n jättäny t valistuksellisessa suhteess a huomattava n jälje n piirimm e osas - toissa toimineihi n henkilöihin. Piirin edustajakokouksi a o n viim e liittokokoukse n jälkee n pidetty kaikkiaa n neljä. Edustajakokouksiss a ova t osasto t olleet kohtalaisest i edustettuina. Poikkeukse n teke e kuitenki n v. 192 7 kokous, jolloi n ainoastaa n kaks i piiri n osasto a oliva t lähettäneet edustajansa. Tilann e näytt i silloi n melkoise n syn - kältä, mutt a piiritoimikunt a aloitt i työns ä tarmokkaast i j a tänä vuonn a pidetyss ä edustajakokouksess a voitii n todeta, ett ä työ ol i ollu t tuloksellista. Osasto t oliva t lähettänee t suhteelli - sesti runsaast i edustaji a j a kokouksess a vallits i rohkea j a eteen - päinpyrkivä mieliala. Toimikuntaa n o n kok o aja n kuulunu t toveri Väin ö Niemi, toimie n aluks i piiritoimikunna n jäsenen ä ja vuodest a 192 4 alkae n se n puheenjohtajana. Häne n työns ä ja uurastuksens a järjestö n hyväks i ansaitse e tässä, siit ä huoli - matta ett ä hä n viel ä nykyäänki n o n toimikunna n puheenjoh - taja, erikoise n maininnan. Tällaine n mainint a tehdää n kuiten - kin asianomaise n sit ä ennakolt a tietämättä. Piirin valistustyö n tukemiseks i ova t osasto t järjestäneet juh - lia j a iltamia, joide n tuloista, piirikokouspäätöste n mukaisesti, on puole t luovutett u piiri n valistusrahastoon. Jokaisen a toi - mintavuotena o n piiri n palveluksess a ollu t järjestäj ä lyhyeh - kön ajan, käyde n piiri n osastoissa antamassa ohjeita ja opastusta osastotoiminnassa. J a o n järjestäj ä käyny t myöski n sellai - silla paikkakunnilla, miss ä osastoj a e i ennestää n ol e ollu t ole - massa. Kertapuheit a ova t piiri n alueell a piiritoimikunna n toimesta pitänee t mone t puolue - j a nuorisotoverit. Piiritoimi - kunta o n järjestäny t jok a vuos i yhde t kesäjuhla t keskikesäll ä ja talvijuhla t piirikokoukse n yhteydessä. Sitäpaits i o n piiri - toimikunta jok a vuos i pitäny t yhde t juhla t jonku n piiri n osas - ton avustuksella. Kaikiss a juhliss a o n ollu t henkisi ä j a urhei - lullisia kilpailuj a j a o n osanott o niihi n ollu t suhteellise n runsas. Viimeksi kuluneide n vuosie n aikan a o n piiritoimikuntamm e päässyt yhteistoimintaa n vanhemma n piiritoimikunna n kanss a valistustyön järjestämisess ä j a ansi o tämä n yhteistyö n aikaan - saamisesta, jok a o n osoittautunu t sek ä vanhemmill e ett ä nuoremmille hyödylliseksi, lankea a suureks i osaks i vaalipii - ritoimikunnan sihteereill e V. Komull e j a M. Laukkoselle. Tämän yhteistyö n muodoist a mainittakoo n m. m. Köyliöss ä viime vuode n lopull a j a Mouhijarvell a tän ä vuonn a pidety t opastus- j a luentokurssit. Kirjallisuutt a ova t piiri n osasto t koettaneet levittä ä mahdollisuuksiens a mukaa n j a varsinki n Porin osast o ö n täss ä työss ä kunnostautunu t erikoisesti, olle n nykyään liito n ensimmäisi ä osastoj a esim. äänenkannattajamm e levittämisessä. 5 65
66 Piirijärjestöön kuulu u nykyää n 1 2 osastoa ja on niiden yhteinen jäsenmäär ä 500: n paikkeilla. Kulunee n talve n aikan a o n perustettu yks i uus i osast o j a tätäkin, nii n pien i tapahtum a kuin s e lieneekin, o n pidettäv ä merkkin ä siitä, ett ä mahdolli - suudet toiminnallemme, monell a sellaisell a paikkakunnalla, missä viel ä muutam a vuos i sitte n ol i jokseenki n kar u maaperä, ovat huomattavast i paranemassa. J a piiritoimikunt a uskoo, että Satakunna n työläisnuoris o vähitelle n tule e tietoiseks i nuorisoliikkeen tarpeellisuudest a j a merkityksest ä j a suurin a joukkoina yhty y rintamaamme. Piiritoimikuntaan kuuluva t nykyää n seuraava t toverit : V. Niem i puheenjohtajana, Yrj ö Eskol a sihteerin ä j a muin a jäseninä Vilh o Rantanen, R. Rosenberg, Sylv a Kärk i sekä varajäseninä Laur i Aho, " Karin Aho, Arv i Johansso n j a Hel y Ruis - aho. Porin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. 1 [KERTOMUS Savonlinnan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalta 1. 7. 1924 15. 5. 1928. Savonlinnan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjest ö o n perustett u toukokuun 2 1 p:n ä 1916. Perustavass a kokouksess a hahmoi - teltiin n e suuntaviiva t piiritoimikunna n työlle, joit a pääasialli - sesti viel ä nytki n toiminnass a noudatetaan. Perustamise n jälkeen o n piiri n toimikunna n ty ö menny t suunnillee n viitoi - tettua latua, kunne s tul i vuode n 191 7 lopull a kansalaissot a j a hajoitti tämän, kute n toisetki n työväenjärjestö t alkutekijöi - hinsä. Kansalaissoda n jälkee n aloitt i taa s piiritoimikunt a työnsä tarmokkaasti. Aluss a näytt i piirijärjestö n alueell a nuorisotyö lähtevä n kulkemaa n tavallist a latuaan, kunne s vuonna 192 0 Pieksämäell ä pidetyss ä piirikokouksess a kommu - nistinen hapatu s pääs i jossai n määri n vaikuttamaa n myöski n meidän piirimm e alueella, vaikkaki n piirijärjest ö pysy i koko - naisena. Piirijärjestön kotipaikk a o n kaike n aika a sijainnu t Savon - linnassa. Piiri n toimint a j a työskentel y o n keskittyny t pää - asiassa valistuksellisee n toimintaan. Osasto t ova t pitänee t viikkokokouksia, iltami a j a juhlia, näytelmä - j a lausuntakil - pailuja o n järjestetty, j a epäilemätt ä täll ä toiminnall a o n ollu t suuri merkity s työläisnuoriso n kasvattajan a j a kehittäjänä. V. 192 5 ajall a o n piiri n osastoje n toimint a ollu t melkoise n
vilkasta. Sihteerin ä toim i v. 192 5 K. Hänninen, mutt a seu - raavana vuoten a siirty i paikkakunnalt a täm ä tarmoka s uuras taja. Lamaannust a alko i ilmet ä osastoje n keskuudessa, sill ä ei voitu järjestä ä kyllin tehokasta valistustyötä. J a 1925 192 6 1927 aikoin a o n piirist ä jääny t poi s useit a osastoja, joist a muutamat ova t kokonaisuudessaa n lakannee t toimimasta, ollen siihe n syynä, jok o puolueyhdistykseks i muuttumine n ta i huonot toimintamahdollisuudet. Piiri n lamaantumisee n o n huomattavasti vaikuttanu t se, ett ä Savonlinnass a työskente - levään piiritoimikuntaa n e i ol e saat u tarpeeks i rohkeit a j a tar - mokkaita toimikunna n jäseniä, sek ä myöski n ett ä Savonlin - nan ympäristö n nuoris o pääasiallisest i harrasta a urheilua. Piiritoimikunnan heikk o työskentel y liene e aiheuttanu t sen, että Mikkeli n osast o v. 192 7 piirikokouksess a alust i kysymyk - sen piiri n kotipaika n siirtämisest ä Savonlinnast a Mikkeliin. Esitystään Mikkeli n osast o perustel i sillä, ett ä nuorisopiiri n ja vaalipiiri n toimikunt a voisiva t oll a läheisess ä yhteistyöss ä toistensa kanssa. Mutt a esity s e i saanu t riittävä ä kannatusta. Keskustelussa kuitenki n esitettii n myöski n sellaine n ajatus, että ens i liittokokouksell e olis i tehtäv ä esity s piiri n jakami - sesta, kosk a s e nykyisellää n o n liia n suur i tullaksee n piiritoi - mikunnan taholt a hyvi n hoidetuksi. Nyt viim e vuoten a on piirisihteerin ä ollu t Toivo Aro. Mitää n piiritoimikunnan työteho n parantumista, jot a 192 7 piiriko - kouksessa toivottiin, e i ilmennyt. Tämä n vuode n piirikokou s pidettiin Savonlinnass a maalisk. 1 8 p:n ä j a se n yhteydess ä pidettiin tavanmukaise t henkisetkilpailu t j a talvijuhlat. Piiritoimikuntaan kuuluva t nykyään : Kall e Purhone n puheen - ohtajana, Ott o Kuutt i sihteerin ä sek ä muin a jäsenin ä Väin ö i^uukkonen, Vilja m Käyhk ö j a Rein o Tiainen. Tässä o n pääpiirteissää n esitett y Savonlinna n piiri n Sos. - dem. Nuorisojärjestö n toimikunna n työ. Työskentely ä e i voida sano a ripeäksi, eik ä saavutuksi a loistaviksi, mutt a eteen - päin o n kuitenki n pyritt y j a nii n pyritään vastakin, j a toivotta - vasti tarmokkaammi n kui n kuluneen a 4-vuotiskautena. Sel - lainen o n ainaki n aikomu s nykyisell ä piiritoimikunnalla. J a jos vai n osasto t tukevat toimintaamme, nii n kaiketiki n j o kulu - vana vuoten a saavutamm e sellaisi a tuloksia, jotk a osoittava t selvästi, ett ä piirimm e nouse e toiste n voimakkaampie n rin - nalle siit ä alennustilasta, joho n s e viim e vuosie n aikan a o n vajonnut. Savonlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. K:tta Otto H. Kuutti. 67
68 KERTOMUS Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalt a 1924 31 / 3 1928. Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toimint a o n viime liittokokoukse n jälkee n vuode n aikan a huomattavast i mennyt eteenpäin. Piirii n kuulu u nykyää n 2 5 toimiva a osastoa : Osastot työskentelevä t enimmält ä osalt a verrattai n ripeästi. Useiden osastoje n keskuudess a toimi i opintokerhoja. Muuta - milla osastoill a o n om a kirjastonsa. Valistustyöt ä o n piiri - toimikunnan taholt a koetett u tehd ä nii n paljo n ku n suinki n varallisuus o n antanu t myöten. Tilapäispuhuji a o n hankitt u osastojen järjestämii n valistus - j a agitatsionitilaisuuksii n mah - dollisuuksien mukaan. Piiritoimikunt a o n ollu t näm ä vuodet myöskin kiinteässä yhteistoiminnassa sos.-dem. vaalipiiritoimi - kunnan kanssa. Täst ä piiritoimikuntie n yhteistyöst ä o n ollu t m. m. s e hyöty, ett ä o n voit u paremmi n järjestä ä luento - j a puhetilaisuuksia er i puolill e piiriä, jok a olis i käynyt yksinään nuorisopiiritoimikunnalle ylivoimaiseksi. Kiertokirjeitä o n lähetett y osastoille, joiss a o n mainitt u eri asioista. V:n a 192 4 enne n valtiollisi a vaalej a kehoitt i piiri - toimikunta kiertokirjeide n avull a osastoj a toimimaa n mahdolli - simman tehokkaast i sosialidemokraattie n vaalivoito n saavutta - miseksi. Sitäpaits i julkaistii n erityine n vaalijulistus. Piirin valistu s viikoill a o n järjestett y lukuisi a valistustilai - suuksia j a avustett u osastoj a niide n toimeenpanemisessa. Vuoden 192 4 valistusviikoll a kiertel i liito n sihteer i Kall e Kuk - konen kahde n viiko n aja n piirissä, sek ä saman a aikan a useit a tamperelaisia puhujia. Myöski n ilmesty i»työläisnuoriso» erikoisena Tamperee n piiri n numerona. Vuonna 192 6 voitii n palkat a Sos.-dem. Raittiusliito n kanss a yhteinen puhuj a Yrj ö Saarine n kiertämää n piirii n noi n kah - den kuukauden ajaksi. Sanottun a vuotena toimi vielä puhujana piirissämme yhde n viiko n aja n Hug o Aattela. V. 192 7 alku - puolella palkattii n Sul o Mannine n liito n avustaman a piiriimm e kuukauden ajaksi. Samoi n tek i Sul o Mannine n tämä n vuode n alussa kuukaude n kestävä n järjestelymatka n piiriimme, täll ä kertaa vaalipiiritoimikunna n avustamana. Silloi n ku n e i syystä ta i toisest a piiritoimikunt a ol e voinu t puhuja a lähettä ä osastojen järjestämii n tilaisuuksiin, o n lähetett y painett u puhe. Viikon kestävä t nuorisokurssi t pidettii n Tampereell a v. 1924: Kurssie n ohjelma n muodostiva t luenno t useist a er i aineista, sek ä käytännölline n opetu s järjestötehtävissä, lei - keissä j a kansantanhuissa. Osanott o kursseill e ol i tyydyttävän runsas.
Samoin järjestettii n nuorisokurssi t Tampereell e vuode n 192 5 lopulla. Kurssi t kestivä t kahdeksa n päivää. Ohjelmist o ol i jotensakin edelliste n kaltainen. Näilleki n kursseill e ol i osanotto hyvin vilkas. Saman a vuonna järjestettiin viel ä Korkeakoskell e kolme päivä ä kestävä t luento - j a opastuskurssit. Osanott o niihin tyydvttävä. Mainittuj a kurssej a avustiva t Sos.-dem. Työläisnuorisoliitto j a Työväe n Sivistysliitto. Toimintakautena v. 192 5 sa i piiritoimikunt a lahjoituksi a valistustyön harjoittamist a varte n Tamperee n Työväe n Sano - malehti Oy:lt ä j a Tamperee n Sos.-dem. Nuorisoseuralta. Piiri - kokouksen päätökse n mukaa n olis i v. 192 7 myöski n pitäny t järjestää piirii n nuorisokurssit. Päätö s jä i kuitenki n toteutta - matta, syyst ä ku n e i onnistutt u saamaa n avustust a sivulta - päin j a oma t vara t eivä t riittänee t niide n toimeenpanemiseen. Kesäjuhlia o n näin ä vuosin a pidett y kaikiss a piirikokouksie n määräämissä paikoissa, paits i vuonn a 192 7 e i huonepula n vuoksi voit u toimeenpann a kui n ainoastaa n kahde t piirijuhlat. Useita juhla-iltami a o n vuosie n mittaa n toimeenpantu, sek ä yksin, ett ä yhteisi ä osastoje n kanssa. Maarianpäiväjuhlie n järjestäminen o n ollu t piirissämm e yleens ä heikkoa. Harva t osastot ova t täss ä suhteess a vuosittai n täyttänee t velvollisuu - tensa. Piiritoimikunnall e o n kyll ä usealt a taholt a piiri ä tuotu esiin juhlie n järjestämisvaikeude t j a o n useinki n ollu t syyn ä m. m. huoneusto n puute. Vuonna 192 6 järjest i piiritoimikunt a kok o Pohjois-Hämett ä käsittävät Nuorisopäivä t Kangasalle. Näm ä oliva t kaks i päi - väiset, kesäk. 2 6 j a 2 7 p:nä. Nuorisopäivie n järjestämisess ä olivat apun a kaikk i lähiseutuje n sos.-dem. nuoriso-osastot. Huolimatta ajoittaisest a huonost a sääst ä juhlie n aikana, onnis - tuivat n e verrattai n hyvin, tuottae n myöski n taloudellist a ylijäämää. v. 192 7 järjest i piiritoimikunt a Sos.-dem. Raittiuspiiritoimi - kunnan kanss a Tamperee n Työväentaloll e neuvottelukokouk - sen, joss a pohdittii n raittiusvalistustyö n tehostamist a osasto - toiminnassa. Kesäjuhlain j a iltamai n ohjelma t o n järjestett y nii n moni - puolisiksi kui n mahdollista. Urheilupuol i o n ollu t ain a hyvi n edustettuna. Erikoise n maininna n ansaitseva t Kangasala n nuorisopäivät. Ohjelm a ol i laaj a j a melkoise n monipuolinen. Päivien^ yhteyteen ol i järjestett y laulu - j a lausuntailta, joss a esiintyivät Tamperee n Työväe n Teatteri n näyttelijät. Samoi n oli järjestett y juhlakokous, joss a käsiteltii n nuorisoliikett ä koskevia kysymyksiä. Kokouksi a avustiva t alustuksillaa n Sos.-dem. Työläisnuorisoliitto, Sos.-dem. Työläisnaisliitto, Sos.-dem. Raittiusliitt o j a Työväe n Urheiluliitto sekä Sos.-dem. Puoluetoimikunta.
70 Piirikokouksia o n pidetty viim e liittokokoukse n jälkee n neljä, nim. Orivedellä, Tampereella, Korkeakoskell a j a Messukylässä. Piirikokouksien yhteytee n o n ain a järjestett y alkajais - j a lo - pettajaisjuhla. Näiss ä juhliss a o n suoritett u osastoje n välise t henkiset kilpailu t useiss a er i lajeissa, sek ä urheilukilpailu t hiihdossa naisill e j a miehille. Piirill ä o n kiertopalkint o sek ä henkisissä ett ä urheilukilpailuissa. Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestöje n toimikuntaa n kuuluvat nykyää n seuraava t henkilöt : puheenjohtajan a Laur i Kaitila, muin a jäsenin ä Kertt u Palenius, Liis a Hilden, Erkk i Pappinen, Jenn i Haahti, Kall e Lehtinen, Kall e Salmine n ja sihteerinä Vuokk o Westerlund. Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. K:tta Kerttu Palenius. KERTOMUS Turun piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a 1924 25 26 27. Lähtiessämme luomaa n katsaust a piirimm e toiminnast a otsi - kossa mainitult a ajalta, o n meidä n het i aluss a todettava, ette i toiminnassamme ol e sanottun a aikan a mitää n käänteentekevä ä tapahtunut. Toimint a o n kulkenu t edellee n antisi ä latuja. Eteenpäin pääsemine n o n ollu t hankalaa, sill ä maaper ä toi - minnallemme o n ollu t karua. Näyttä ä siltä, ett ä suurimmall a osalla piirimme työsläisnuorisost a e i ol e vähintäkään innostust a antautua järjestötoiminna n pariin, vaa n kulutta a s e vapaa - aikansa kaikenlaisess a kevyess ä huvittelussa. Tilantee n kor - jaamiseksi tarvittaisii n erikoise n voimaperäist ä j a jatkuva a valistustyötä j a siihe n taa s e i piirimm e heikk o taloudelline n tila su o mahdollisuuksia. Allaolevall a ylimalkaisell a selostuk - sella koetamm e esittä ä toiminnastamm e joitaki n pääpiir - teitä. Valistustyötä o n harjoitett u piiritoimikunna n taholt a varo - jen ja i voimien mukaan. Suullist a valistustyöt ä o n kyett y har - joittamaan hyvi n rajoitetuss a määrässä. Liittotoimikunna n suosiollisella myötävaikutuksell a o n kuitenki n saat u pii - riimme järjestäj ä pari n viiko n ajaks i kolmen a peräkkäisen ä vuotena. Vuode n 192 4 aikan a e i järjestäjä ä piirissämm e ollut, mutta 192 5 liito n järjestäjä, tover i V. Lumisal o puhu i 1 5 pai - kassa piirissämm e perustae n matkans a aikan a piiriimm e 4 uutta osastoa sekä herättäen joitaki n osastoj a uudellee n henkiin.
Seuraavana vuonn a 192 6 puhui liito n järjestäjä, tover i L. V. Metsämäk i 1 4 paikkakunnall a piirissämm e perustae n 2 uutta osastoa. Viim e vuode n aikan a taa s liito n järjestäjä, toveri Sul o Mannine n puhu i 1 7 paikkakunnall a piirissämme, ollen kuulijai n lukumäär ä puolisentoistatuhatta. Matka n ansiosta perustettii n piiriimm e yks i uus i osast o j a eräide n toimintansa lopettaneide n osastoje n toiminta a kohennettiin. Toveri Mannise n matk a oliki n valistuksellisess a suhteess a erit - täin onnistunu t j a ol i hänell ä useit a erittäi n hyvi n onnistuneit a tilaisuuksia. Tässä mainitu n valistustyö n lisäks i ova t vanhemma n piiri - järjestön toimitsija t j a puhuja t matkoill a liikkuessaa n kiinnit - täneet huomiot a myöski n nuorisotoiminnalle. Täm ä myötä - mielinen suhtautumine n onki n ollu t suurest a merkityksestä. Kirjallista valistustyöt ä o n niinikää n harjoitett u säännöllisesti. Tässä yhteydess ä tulkoo n samall a todettua, ett ä vanhemma n piirijärjestön j a oma n piirijärjestömm e välill ä o n vallinnu t mitä parhai n yhteisymmärry s j a o n silt ä taholt a saat u tuke a milloin o n tarvittu. Piirimme osastoje n toimint a o n rajoittunu t etupääss ä pai - kalliseen osastotoimintaan. Mitää n erikoise n suurt a j a ulos - päin näkyvä ä toimintaa e i niiden taholt a ol e harjoitettu. Täm ä onkin varsi n ymmärrettävää, sill ä heikoill a toimintavoimill a varustettuna täyty y kaikk i huomi o kiinnittä ä omaa n sisäisee n toimintaan. Talvikaude n toimint a o n rajoittunu t viikkoko - kousten pitoo n j a juhlie n järjestelyyn. Kesäkaude n aikan a taas on kiinnitett y huomiot a retkeilyje n y. m. tekoon. Uudenkau - pungin j a Turu n osastoill a o n ollu t vuokrattun a erikoine n kesänviettopaikka, jonn e o n ain a viiko n lopull a kokoonnuttu. Kanssakäymine n osastoje n j a piiritoimikunna n keske n tah - too toisinaa n oll a heikkoa. Osasto t eivä t ain a kiinnit ä asiaa n riittävää huomiot a j a täst ä useastiki n kärsi i kok o toiminta. Epätäsmällisyyttä sattu u useast i hyvinki n tärkeiss ä asioissa. Viim e vuonna vietetyillä hittomme ensimmäisillä kok o maata käsittävillä nuorisopäivill ä ol i piirimm e osastoist a mukan a ainoastaan kaksi, nimittäi n Turu n j a Uudenkaupungi n osastot. - Liiton äänenkannattaja n Työläisnuoriso n levitysty ö o n useassa osastoss a laiminlyöt y melkei n kokonaan. Asiast a o n kylläkin liito n j a piiri n keskuselinte n kautt a useast i huomau - tettu, mutt a riittävä ä apu a täst ä e i ol e ollut. Toivomise n varaa o n myöski n liito n muide n julkaisuje n levitykse n suhteen. Osastoje n toiminnast a puheenolle n tulkoo n mainituksi, ett ä liiton järjestämill e nuorisokursseill e Työväe n Akatemiass a loka - kuussa 26. oliva t mukan a Uudenkaupungi n osasto n jäsene t V. Kantel o j a A. Lahtinen, joill e sek ä piiritoimikunt a ett ä mainittu osast o myönsivä t avustusta. 71
72 Piiritoimikunnan kotipaikkan a o n otsikoss a mainittun a aikana ollu t sek ä Turk u ett ä Uusikaupunki. Piirikokouksess a 9. 11. 24. nimittäi n päätettii n piiritoimikunna n kotipaikk a siirtää Uuteenkaupunkiin, kosk a Turuss a e i niihi n aikoihi n katsottu voitava n piiritoimikunna n toiminta a ylläpitää. 11. 12. 27. pidetyss ä piirikokouksess a kuitenki n päätettii n piiri - toimikunnan kotipaikk a jällee n siirtä ä Turkuun, joss a silloi n näytti oleva n suotuisammat edellytykse t piiritoimikunnan muo - dostamiselle. Täss ä kokouksess a valittii n nykyise n piiritoimi - kunnan jäseniks i seuraava t toverit : T. Vermonen, Eli n Lind - berg, Ein o Lehtinen, K. Perho, P. Vinber g j a Ein o Vahlber g sekä varajäseniks i Sign e Heinone n j a Laur i Hirvonen. Piiri - toimikunnan puheenjohtajan a toimi i T. Vermonen, sihteerin ä Eino Lehtine n j a rahastonhoitajan a K. Perho. Piirivero n suuruus o n piirissämm e ollu t mainittuin a vuosin a 1 mk. neljännekseltä jäsent ä kohden. - Ylimääräisi ä veroj a e i ol e kannettu. Piiritoimikunnan kaikk i tiedonanno t o n julaist u piirilehti Sosialistiss a j a liito n äänenkannattajass a Työläis - nuorisossa, viimemainituss a kuitenki n sikäl i kui n lehde n til a on sallinut. Vastaisista suunnitelmist a mainittakoon, ett ä piirikokoukse n päätöksen mukaa n o n piiritoimikunna n järjestettäv ä kuluva n vuoden aikan a lyhyemmä t nuorisokurssit. Samate n tullaa n esittämään vanhemmall e piiritoimikunnall e yhteiste n kesä - juhlien järjestämistä. Muitaki n suunnitelmi a on, mutt a niist ä ei täss ä yhteydess ä ol e tarvi s mainita. Edelläoleva hajanaine n katsau s osoittaa, ett ä mitää n erikoi - sempaa emm e vo i toiminnastamm e esittää, kute n j o aluss a mainitsimme. Vähäisist ä tuloksistamm e huolimatt a o n piiri - toimikunnalla j a se n jäsenill ä harra s innostu s toimi a sosialide - mokraattisen nuorisoliikkee n elvyttämiseksi piirissämme, Siit ä huolimatta, ett ä uusi a tuloksi a emm e vo i toiminnastamm e merkitä, olemm e pitänee t tärkeän ä säilyttä ä seki n toiminta, joka piirissämm e o n ollut. Olemm e myöski n vakuutetu t siitä, että nykyine n tilann e nuoriso n keskuudess a e i ol e pysyväinen. Kaikella o n aikansa. Tarmokkaall a valistustyöll ä o n meidä n saatava herätetty ä työläisnuoris o siit ä lamaannustilasta, joss a se täll ä kerta a vaeltaa. Turussa, huhtikuu n 8 p:n ä 1928. Turun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Eino Lehtinen. Sihteeri.
73 KERTOMUS Vaasan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv. 1924 30. 3. 1928. Piirijärjestömme toimint a e i viim e liittokokoukse n jälkeisen ä aikana suinkaa n ol e ollu t mitää n erikoise n ripeää. Vuosin a 1924 j a 192 5 tosi n piiritoimikuntaki n työskentel i melkoise n pontevasti, mutt a kanten a viimeks i kuluneen a vuoten a e i pii - ritoimikunnan ty ö ol e ollu t sellaista, ett ä siit ä paljoakaa n olis i mainitsemista. Mikäl i nuorisotoiminta a piirissämm e o n ollut, niin ova t sit ä pitänee t vireill ä osasto t melkei n omi n voimin, ilman piiritoimikunna n apua. J a tyydytyksell ä onki n mainit - tava s e seikka, ett ä kaikest a huolimatt a piirissämm e o n ny - kyään toiminnass a viis i osasto a j a uusi a tule e tiettäväst i viel ä tämän kevää n kuluess a perustettavaksi. Piiritoimikuntaan kuuluiva t v. 192 5 T. Halone n puheen - johtajana, T. Mäkel ä sihteerin ä sek ä muin a jäsenin ä Ilmar i Landin, Hann a Mäkelä, Saim i Erkkil ä j a Yrj ö Landin. Piiri - juhlia pidettii n kolmet. Kannuksess a pidettii n liittotoimikun - nan avustuksell a viiko n kestävä t luentokurssit, joill a ol i osan - ottajia myöski n naapuriosastoista. Saman a vuonn a kiertel i piirissä kahde n viiko n aja n liito n järjestäj ä L. V. Metsämäki. Toholammin osastoss a järjestettii n 6 päivä ä kestävä t kurssit, joiden luennoitsijoin a oliva t K. Kukkonen, V. Huht a j a L. V. Metsämäki. V. 192 6 ol i piiritoimikunna n kokoonpan o suunnil - leen sam a kui n edellisenäki n vuotena. Piirijuhli a pidettii n kolmet, nim. Kannuksessa, Sieviss ä j a Toholammilla. Vuode n 1927 piirikokou s pidettii n Kannuksess a maaliskuuss a j a piiri - toimikunnan jäsene t valittii n paikallisist a henkilöistä. Osaks i siitä syystä, ett ä piiritoimikunna n tehtäviss ä aikaisemmi n innolla uurastaneit a henkilöit ä ol i siirtyny t muill e paikkakun - nille j a osaks i muist a syist ä johtui, ette i valitust a piiritoimi - kunnasta tullu t elinvoimaista. S e nukku i auttamattomasti. Liit (»toimikunnan myötävaikutuksell a o n piiritoimikunna n kotipaikka t. k. 2 5 p:n ä pidetyss ä piirikokouksess a siirrett y Kannuksesta Kokkolaa n j a piiritoimikunt a valitt u sikäläisist ä tovereista. Piiritoimikuntaa n kuuluva t nykyää n T. Halone n puheenjohtajana sek ä muin a jäsenin ä Yrj ö Saarinen, Lyyl i Ojala, Katr i Lagerströ m j a J. V. Kantola. Todennäköisest i piiritoimikunta uudess a asuinpaikassaa n j a kokoonpanossaa n onnistuu toimimaa n nuorisoliikkee n hyväks i paremmin, kui n mitä piirimm e toimikunt a o n viim e vuosin a toiminut. Kannuksessa, 3 0 p:n ä maaliskuut a 1928. Yrjö Landin.
74 LYHYT KATSAU S Viipurin piiri n sos.-dem. Nuorisojärjestö n toimintaa n v. 1924 8. 4. 1928. Sitten viim d liittokokoukse n o n Viipuri n piiri n sos.-dem. Nuorisojärjestössä tapahtunu t huomattav a edistymine n sek ä jäsenmäärässä ett a toiminnassa. Par i ensimmäistä vuotta tosi n vierähti ilma n mainittavampi a tuloksia, mutt a jo seuraavana ja varsinkin sit ä seuraavan a saavutettii n sellaisia. V. 192 6 aikan a liitty i piirii n 8 uutt a osastoa, olle n piiriss ä osastoja silloi n kaikkiaa n 24. Usea t osasto t toimiva t sange n vilkkaasti, samoi n piiritoimikunta, jok a m.m. toimeenpan i 25,000 arpa a käsittävä t arpajaise t ja myötävaikutt i siihen, ett ä Kyminlaakso s li erikoise n aluejärjestön, jok a tälläki n kerta a työskentelee menestyksellä. Myöski n useit a onnistuneit a piiri - juhlia piiritoimikunna n toimesta ja osastojen avustuksella järjestettiin. Noi n 2 kuukaude n aja n ol i piirillä, järjestäjänä piiri - toimikunnan jäse n Yrj ö Marttila. Jos edellämainittu vuos i jo ol i tulosrikas, nii n viel ä enemmän oli sitä v. 192 7 j a kuluvan vuode n ensimmäine n neljännes. Pii - rin osastoje n lukumäär ä o n tähä n menness ä kasvanu t 30:ks i j a on piirill ä ny t osast o milte i jokaisella huomattavammalla teolli - suus- ja liikeseudulla. Tosi n täss ä osastojoukoss a o n muutami a sellaisia, jotk a toimivat heikonlaisesti, mutt a suurin os a sentään täyttää tehtäväns ä jokseenki n hyvi n j a o n joukoss a myöski n eräitä sellaisia, jotk a o n asetettav a maa n parhaitte n sos.-dem. nuoriso-osastojen joukkoon. V. 192 7 e i piirillä ollut ollenkaan vakinaista järjestäjää. Sitä - vastoin tämän vuode n aluss a kiers i liito n järjestäj ä Sul o Manni - nen piirissä, käyde n 2 4 osastoss a j a pitäe n esitelmi ä yhteens ä 1,545 henkilölle, olle n osanottaji a tilaisuutt a kohde n keskimää - rin 73.4. Tän ä kevään ä tule e viel ä Arv o Leiv o tekemää n pari - sen viikko a kestävä n järjestelymatka n piiri n alueella. Viimeaikoina o n piiritoimikunt a erikoisest i työskennelly t piirin talouden parantamiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi. Ja tämä työskentel y onki n ollu t tuloksellista. Yleisest i on ollu t havaittavissa toiminna n vakiintumine n j a vuosi a sitte n teh - dyistä, raskaan a taakkana olleista veloista on nyttemmin päästy. Viime maalisk. 1 1 p:n ä pidettiin Imatrall a järjestömme yuosikokous, jok a onnistui erinomaisesti ja jossa vedettiin selvät suuntaviivat vastaisuutta varten. Niide n ja sosialidemokratian yleisten linjoje n mukaa n toimie n epäilemätt ä tule e piirimm e edisty - minen jatkumaan, saavuttae n yh ä suuremma n valtavuuden. Viipurissa, huhtik. 8 p:n ä 1928. Viipurin piirin sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. Yrjö Marttila.
Berättelse i sammandra g öve r Finland s Svensk a Socialdemokra - tiska Arbetarungdomsklubbar s Centralkomité s verksamhe t unde r perloden 1924 28. I samban d me d Ungdomsförbundet s kongres s pingste n 192 4 hölls en konferens av de svenska ungdomsklubbarna. Vi d denna konferens valde s de n nuvarand e Centralkomitén, so m erhöl l följande sammansättning : K.-A. Fagerhol m (ordf.), O. Fage r (korresponderande sekr.), Edit h Stol t (kassör), A. Virtane n och M. Fager. Suppleanter : B. Ellenber g oc h J. Jormala. Emedan A. Virtane n omedelbar t lämnad e orte n inträdd e supp - leanten B. Ellenber g oc h valde s til l mötessekreterare. Under de n gångn a verksamhetsperiode n ha r C. K: s verksam - het vari t skälige n anspråkslös. De n svensk a befolkningen s kända konservatis m oc h fåtalighet, d e lång a avstånde n oc h bristen p å mede l ha r all t bidragi t til l at t försvår a de t socialde - mokratiska upplysningsarbete t blan d de n svensk a arbetarung - domen i Finland. Varje å r har, såvit t möjligt, arrangerat s s.k. Ungdomsdagar. Så höll s i Kari s pingste n 192 5 e n synnerlige n lycka d ungdoms - dag me d deltagar e frå n samtlig a svensk a ungdomsklubbar. Den följand e ungdomsdage n höll s unde r pingste n 192 6 i Hel - singfors, äve n de n rörnand e et t intressera t deltagand e a v kret - sens klubbister. Å r 192 7 höll s inge n ungdomsdag, beroend e därpå, at t C. K. åtagi t si g arrangemange t me d resa n til l de n Skandinaviska Ungdomsdage n i Stockhol m p å midsommaren. Även i denn a res a deltog o kretsen s klubbiste r rät t s å talrikt. Vid Ungdomsdagarn a ha r förekommi t tävlinga r mella n d e olika klubbarn a i teater, deklamation, prosauppläsnin g sam t idrott, vilke t vari t särskil t ägna t at t stimuler a dess a intresse n bland klubbisterna. Bristen p å en ege n ungdomstidskrift, någo t so m tidigare före - funnits, ha r i någo n må n vari t avhjälp t tac k var e at t vår a rikssvenska kamrate r beredvillig t ställ t et t mindr e anta l a v sin utmärkt a tidskrif t Frihe t grati s til l vår t förfogand e fö r distribuering. Vid valtillfälle n ha r C. K. dessuto m bidragi t til l agitatione n genom spridande t a v broschyrer, affische r o. dyl. Antalet klubba r ä r f. n. se x me d et t sammanlag t medlems - antal a v c. 150. Vid början a v år 192 8 avgingo såväl B. Ellenberg som O. Fager från sin a sekreterarposte r vi d C. K., vilk a n u sammanslog s oc h övertogs a v A. Virtane n i n til l näst a konferens. C. K: s verksamhe t skal l måhända vi d e n ytligar e gransknin g förefalla ring a oc h betydelselös. Me n beakta r ma n d e omstän - digheter, varunde r d e svensk a socialdemokratern a arbeta r i 75
76 våxt land, skal l ma n doc k kunn a erkänn a des s betydels e oc h hoppas p å kommand e resultat. K.-A. Fagerholm. Atos Virtanen. (Käännös edelläolevasta. ) KERTOMUS Svenska Socialdemokratisk a Arbetarungdomsklubbar s Central - komitén (Ruotsalaiste n sosialidemokraattiste n nuorisoklubie n keskuskomitea) toiminnast a v: n 1924 28. Soa.-dem. Työläisnuorisoliito n liittokokoukse n aikan a helluntaina v. 192 4 pidettii n myöski n ruotsalaiste n nuorisoklubie n kongressi. Täss ä kokouksess a valittii n nykyine n Keskus - komitea, joho n kuuluva t seuraavat henkilöt : K.-A. Fagerhol m puheenjohtajana, O. Fage r kirjeenvaihtaja-sihteerinä, Edit h Stolt rahastonhoitajan a sek ä A. Virtane n j a M. Fager, vara - jäseninä B. Ellenber g j a J. Jormala. Ku n A. Virtane n siirty i pois paikkakunnalt a astu i häne n tilallee n B. Ellenberg, j a va - littiin hä n myöski n pöytäkirjuriksi. Kuluneena toimintakauten a o n Keskuskomitea n työsken - tely ollu t verrattai n vaatimatonta. Ruotsalaise n kansanai - neksen tunnett u vanhoillisuu s j a vähälukuisuus, pitkä t mat - kat j a varoje n puut e ova t vaikeuttanee t sosialidemokraattist a valistustyötä ruotsalaise n työläisnuoriso n keskuudessa. Joka vuos i o n järjestett y mahdollisuuksie n mukaa n n. S : nuorisopäivät. V. 192 5 järjestettii n Karjall a erikoise n onnistu - neet nuorisopäivät, joill a osanottaji a ol i kaikist a ruotsalaisist a nuorisoklubeista. Seuraava t nuorisopäivä t vietettii n Helsin - gissä helluntain a v. 192 6 j a oliva t neki n saaneet innostuneita osanottajia ruotsalaiste n klubie n jäsenistä. V. 192 7 e i ollu t nuorisopäiviä, kosk a silloi n Keskuskomite a ol i järjestänyt mat - kan Skandinavia n nuorisopäivill e Tukholmaa n juhannuksena. Tähän matkaa n osallistuiva t klubie n jäsene t sange n runsas - lukuisesti. Nuorisopäivillä o n toimeenpant u erinäisi ä näytelmä-, lau - sunta- j a kaunoluku - sek ä urheilukilpailuj a klubie n j a niide n jäsenten välillä, j a ova t näm ä kilpailu t ollee t omiaa n kohotta - maan jäsente n harrastust a näihi n asioihin. Oman nuorisoaikakauslehde n puutetta, jollaine n aikaisem - min o n ollu t olemassa, o n hiuka n keventäny t s e seikka, ett ä Ruotsin veljesliitt o o n hyväntahtoisest i luovuttanu t pienem -
män määrä n erinomaise n hyvi n toimitettu a aikakauslehteäns ä Frihet, vapaast i levitettäväksi. Vaalitaistelussa o n Keskuskomite a avustanu t jakamall a lentokirjasia, levittämäll ä vaaliplakaattej a y. m. Klubeja o n toiminnass a kaikkiaa n 6 kpl. j a yhteine n jäsen - määrä niiss ä noi n 150. Vuoden 192 8 aluss a erosiva t sek ä B. Ellenber g ett ä O. Fage r sihteerintehtävistään, j a hoita a niit ä ny t yhdistettyn ä A. Vir - tanen. Keskuskomitean toimint a näyttä ä ankarast i arvosteltun a olevan pient ä j a merkityksetöntä. Mutt a ottae n huomioo n n e olosuhteet, joiss a ruotsalaise t sosialidemokraati t työskentele - vät maassamme, o n silleki n toiminnall e annettav a tunnustust a ja toivottavast i siit ä myöski n saadaa n parempi a tuloksia. K.-A. Fagerholm. Atos Virtanen. 77