Yhdistyksen tarkoituksena on:

Vuosikertomus 2014

2 Yhdistyksen tarkoituksena on: - toimia integraation edistämiseksi alueella; - edistää Merenkurkun yli tapahtuvaa yhteistoimintaa niin julkisten viranomaisten ja organisaatioiden kuin yksityisten yritysten, järjestöjen ja yhdistysten kesken; - madaltaa ja poistaa rajaesteitä; - hyödyntää alueen mahdollisuuksia ja edistää alueen kehittymistä lähinnä seuraavilla alueilla: elinkeinoelämä liikenneyhteydet ja kuljetusinfrastruktuuri tutkimus ja kehitys sekä koulutus kulttuuri elinvoimaiset energiaratkaisut ympäristö-, jäte- ja kierrätysasiat matkailu urheilu lapset ja nuoret terveyden- ja sairaanhoito. Kansikuva: Pekka Mäkynen Merenkurkun neuvosto Pitkäkatu 28-30, FIN-65100 Vaasa puh +358 (0)40 1545 883 info@kvarken.org www.kvarken.org

3 Västerbottenin lääni Örnsköldsvik Umeå Keski-Pohjanmaa Kokkola Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Merenkurkun neuvosto Pohjanmaan kolmen maakunnan sekä Ruotsin Västerbottenin läänin ja Örnsköldsvikin kunnan pohjoismainen, raja-alueellinen yhteistyöfoorumi. Yhdessä ne muodostavat Merenkurkun alueen. Merenkurkun neuvosto on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston virallisista raja-alueellisista yhteistyöelimistä.

4 ORGANISAATIO Henkilöstö Johtaja Mathias Lindström Toimistosihteeri Maria Snickars Hankehenkilöstö Koordinaattori Susanna Ehrs Tiedottaja Johanna Häggman (alkaen 1.6.2014) Projektinjohtaja Susanne Skata, Maailmanperintö yhteistyössä 63 astetta pohjoista Maailmanperintölähettiläät (päättyy 31.3.2014) Projektinjohtaja Linda Kass, Selling (päättyy 31.10.2014) Projektinjohtaja Ida Westerlund, Selling (päättyy 31.10.2014, äitiyslomalla 22.5.2014 lähtien) Projektinjohtaja Elin Westerlund, Selling ( 1.6. 31.10.2014) Projektikoordinaattori Juha Sarviaho, Selling (päättyy 30.6.2014) Toimisto Vaasassa, Hietasaarenkatu 6 (kesäkuuhun 2014 asti) / Pitkäkatu 28-30 (heinäkuusta 2014 lähtien), sekä työhuone Uumajassa INAB:n tiloissa. Vuosikokous Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokous pidettiin 23. toukokuuta Lyckselessä. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Merenkurkun neuvoston jäsenyydet eri työryhmissä: Johtaja Mathias Lindström: - Merenkurkun neuvoston strategiaryhmän jäsen - NLC:n työryhmän jäsen - NOSTRA:n ohjausryhmän jäsen - Association of European Border Regions AEBR:n jäsen - Maailmanperintölähettiläät-hankkeen ohjausryhmän jäsen - Selling-hankkeen ohjausryhmän jäsen - Pohjanmaan kauppakamarin liikennevaliokunnan jäsen - Logistics Solutions -hankkeen ohjausryhmän jäsen - Kvarken Multimodal Link -hankkeen ohjausryhmän jäsen - Business Development -hankkeen ohjausryhmän jäsen - SUPERB-hankkeen ohjausryhmän jäsen Jäsenet Yhdistyksen pääjäseniä ovat: Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Vaasan kaupunki Seinäjoen kaupunki Kokkolan kaupunki Pietarsaaren kaupunki Region Västerbotten Örnsköldsvikin kunta Muita jäseniä ovat: Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Vaasan yliopisto Pohjanmaan ELY-keskus Pedersören kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Luodon kunta Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur kuntayhtymä Kaskisten kaupunki Suomen Sininen Tie ry Pohjanmaan kauppakamari Företagarna i Västerbotten Umeå kommun Lycksele kommun Västerbottens handelskammare Kruunupyyn kunta Kristiinankaupunki Österbottens Fiskarförbund rf Alavuden kaupunki Vilhelmina kommun Föreningen Norden i Västerbotten Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piiri ry Susanna Ehrs: - Merenkurkun neuvoston strategiaryhmän jäsen - Merenkurkku Internetissä -ohjausryhmän jäsen - Business Development -hankkeen ohjausryhmän varajäsen Tilintarkastajat Varsinaisena tilintarkastajana Benita Öling, KHT, Varatilintarkastajana Tapani Rotola-Pukkila, KHT.

5 Hallitus Hallitus kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa: 19. helmikuuta Uumajassa, 23. toukokuuta Lyckselessä, puhelinkokous 3. lokakuuta sekä kokous 16. joulukuuta Seinäjoella. Hallitus 2014 Suomi Varsinainen jäsen Varajäsen Joakim Strand, varapj. Tomas Häyry Vaasan kaupunki Olav Jern Ulla-Maj Wideroos Pohjanmaan liitto Asko Peltola Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Roy Sabel Kokkolan kaupunki Jorma Rasinmäki Antti-Kustaa Rankonen Seinäjoen kaupunki Kajsa Kouvo Jukka Ylikarjula Keski-Pohjanmaan liitto Ruotsi Varsinainen jäsen Varajäsen Lennart Holmlund, puheenjohtaja Gunilla Lundgren Regionförbundet Västerbotten Lilly Bäcklund Mathias Haglund Regionförbundet Västerbotten Mattias Larsson Tobias Sundberg Regionförbundet Västerbotten Marianne Löfstedt Veronica Kerr Regionförbundet Västerbotten Ann-Christin Westerlund Tomas Hartman Regionförbundet Västerbotten Jörgen Gidlund Elvy Söderström Örnsköldsvikin kunta

6 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2014 Johtajan tervehdys Merenkurkun alueen rajat ylittävälle yhteistyölle koittamassa uusi aika! Merenkurkun neuvostolla on takanaan kiireinen vuosi: olemme laatineet neuvostolle uuden strategian, Botnia Atlantican uusi ohjelmakausi on käynnistynyt ja olemme saaneet päätökseen useita hyviä hankkeita ja laatineet niistä loppuraportit mutta ennen kaikkea olemme työskennelleet tiiviisti Midway Alignment -hankkeessa. Kiire on kuitenkin ollut kaikkineen myönteistä, sillä sekä alueellisella että kansallisella tasolla on ollut havaittavissa uudelleen herännyttä kiinnostusta rajat ylittävään yhteistyöhön. Kiitos tästä kuuluu elpyneelle lauttaliikenteelle, jonka toimintaa pyrimme jatkuvasti edistämään. Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerit asettivat yhdessä työryhmän, jonka tehtävänä oli etsiä uusia tapoja kasvun luomiselle alueen pohjoisosissa. Tuloksena syntyi tammikuussa 2015 julkaistu Kasvua pohjoisesta -raportti. Raportista ilmenee, kuinka Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat hyötyisivät suuresti maiden välisestä yhteistyöstä. Valtaosa kasvuesteistä on raportin mukaan rakenteellisia. Niihin kuuluvat muun muassa hallinnolliset rajaesteet, yhteisten liikenne- ja infrastruktuurisuunnitteluprosessien puute sekä erilaiset näkemykset rajat ylittävästä julkisten palvelujen tarjonnasta. Raportti kuvaa myös, miten Pohjoismaat olivat aluekehityksen eturintamassa 1900-luvulla. Tärkeitä yhteistyöesimerkkejä kyseiseltä ajalta ovat muun muassa yhteiset työmarkkinat sekä pohjoismainen passivapaus. Kehitys on nykyään kuitenkin jäänyt jälkeen. Pohjoismaissa ja erityisesti niiden pohjoisosissa on kaikesta huolimatta potentiaalia rajat ylittävän aluekehityksen uudelle kukoistuskaudelle. Jos kansalliset edut ja taloudelliset potentiaalit kohdistetaan pohjoiseen päin, mailla on hyvät mahdollisuudet kehittää Pohjois-Skandinaviasta entistä syvemmän alueellisen yhteistyön kehto, kokeilla älykkäitä ratkaisuja sekä luoda kestävää ja rajat ylittävää kasvua pohjoisessa. Juuri näitä asioita työstämme Midway Alignment -hankkeessa, josta voitte lukea tarkemmin tästä vuosikertomuksesta. Merenkurkun alue johtaa selkeästi rajat ylittävän yhteistyön kehitystä. Merenkurkun yhteistyötä ja Merenkurkun neuvostoa käytetään jo nyt Euroopassa malliesimerkkinä kahden alueen erityisen onnistuneesta yhteistyöstä. Yhteistyö etenee kaikilla osa-alueilla, vaikka meitä erottaakin 80 kilometriä merta. Esimerkkeinä mainittakoon, että Vaasan keskussairaala on allekirjoittanut aiesopimuksen Norrlannin yliopistosairaalan kanssa, yliopistot suunnittelevat yhteisiä koulutuskokonaisuuksia ja Merenkurkun matkailuala ja rahtiliikenne sen kuin kasvavat. Merenkurkun neuvosto on edistänyt tätä kehitystä eri tavoin muun muassa järjestämällä yhteistyökonferensseja ja toimimalla kokousten isäntänä, järjestämällä rajat ylittävän korkeakoulutapaamisen sekä lähettämällä Merenkurkun alueelta edustajia Kööpenhaminaan konferenssiin, jossa käsiteltiin potilaiden hoitoa naapurimaassa. Erityisen ilahduttavaa on, että kansalaiset ovat löytäneet ruohonjuuritasollakin syvemmän yhteenkuuluvuuden. Muun muassa luokkaretket, leirikoulut ja urheilukilpailut toisella puolen Merenkurkkua ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Merenkurkun neuvosto tukee entisestään tätä kiinnostusta myöntämällä lapsi- ja nuorisoryhmille matkatukea. Merenkurkun alueesta voi oikealla asenteella ja tehokkaalla yhteistyöllä muodostua kestävän talouskehityksen edelläkävijä sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Tekemämme työ ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa, ja haluankin kiittää kaikkia ahkeria projektinjohtajia, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä kuluvana vuonna. Haluan myös erityisesti kiittää toimiston väkeä eli Mariaa, Susannaa ja Johannaa. Teette mahtavaa työtä. Kohti uusia tavoitteita! Mathias Lindström Johtaja Merenkurkun neuvosto ry

7 Puheenjohtajan tervehdys Kehitys on Merenkurkun alueella juuri nyt erittäni myönteistä. Väkimäärä kasvaa ja alue porskuttaa eteenpäin. Uumajan ja Vaasan satamia varten on perustettu yhteinen satamayhtiö, ja Merenkurkun lauttaliikenne on tärkeä osa eurooppalaista liikenneinfrastruktuuria. Sekä julkinen sektori että elinkeinoelämä ovat erittäin sitoutuneita rajat ylittävään yhteistyöhön. Tämän lisäksi Euroopan komissio on herännyt huomaamaan Merenkurkun alueen saavutukset hyvänä esimerkkinä menestyvästä raja-alueesta. Merenkurkun alueen ja lauttaliikenteen kehittämistä tuetaan vahvasti Suomessa ja EU:ssa, ja hallitusvaihdoksen jälkeen myös Ruotsissa on herännyt kiinnostus asiaan. Merenkurkun alue on kuitenkin paljon muutakin kuin vain lauttaliikennettä. Merenkurkun neuvoston teettämän visioanalyysin mukaan alueella on hyvät edellytykset nousta menestyksekkääksi pohjoisen keskukseksi ja toimia mallina koko Euroopalle. Nykyaikaisen teollisuustoimintamme jalostusaste on korkea ja viennin osuus suuri, alueella on vahva korkeakoulusektori ja korkea koulutustaso sekä riittävän suuri väestöpohja noin 750 000 asukkaan ansiosta. Nykypäivän tilanne ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, sillä menestys on Merenkurkun alueen pitkäjänteisen yhteistyön ansiota. Merenkurkun neuvosto perustettiin vuonna 1972, ja sen myötä luotiin perusta nykykehitykselle. Meidän on vaalittava tätä perintöä ja vietävä seutua aktiivisesti eteenpäin innovatiivisella ajattelulla. On tärkeää miettiä yhdessä, miten voisimme entisestään syventää yhteistyötä. Yhteistyölle ei itse asiassa ole mitään rajaa muuten kuin vain korvien välissä. Yhdessä voimme taata vahvemman elinkeinoelämän, integroidut työmarkkinat, korkealuokkaisen korkeakoulusektorin ja rikkaan kulttuurielämän. Voimme samalla välttää päällekkäisyyksiä ja säästää julkisia varoja. Sitomalla alueemme yhteen ja hyödyntämällä yhteisiä voimavarojamme voimme saavuttaa hyvää synergiaetua ja kasvua. Kehityksen on edettävä jatkuvasti ja meidän on oltava varpaillamme status quo ei ole vaihtoehto. Haluan lopuksi osoittaa lämpimät kiitokset Merenkurkun neuvoston henkilökunnalle ja luottamushenkilöille heidän työstään kuluneena vuonna. Lennart Holmlund Hallituksen puheenjohtaja Merenkurkun neuvosto ry

8 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2014 Merenkurkun neuvoston perustoiminta Raja-alueellisen yhteistyön edistäminen on Merenkurkun neuvoston perustoimintaa. Sitä toteutetaan muun muassa kutsumalla koolle ja käynnistämällä erilaisia yhteistyöhankkeita tai -rakenteita, vuokraamalla simultaanitulkkauslaitteistoja sekä tiedottamalla ja harjoittamalla edunvalvontaa. Merenkurkun neuvosto on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston virallisista raja-alueellisista yhteistyöelimistä. Yhteydenpito Pohjoismaiden ministerineuvostoon on säännöllistä. Merenkurkun neuvosto auttaa käynnistämään uusia hankkeita ja yhteistyöverkostoja edistääkseen raja-alueellista yhteistyötä. Ammattilaisten yhteistyön lisäksi Merenkurkun neuvosto myöntää matka-avustusta yhdistyksille ja järjestöille, jotka haluavat suunnitella yhteistyötä naapurimaan vastaavan järjestön kanssa. Yhdistys on muun muassa tukenut kansalaisten raja-alueellista yhteistyötä harrastelijateatteritoiminnassa, kuvataiteessa, tanssissa ja kuorotoiminnassa. Uusi strategiasuunnitelma vuosille 2014 2016, visiona vuosi 2020 Merenkurkun neuvosto ry:n sääntöjen 11. pykälän mukaan yhdistyksellä tulee olla toimintaansa varten kolmivuotinen strategiasuunnitelma, jonka yhdistyksen varsinainen kokous vahvistaa, sekä yksivuotinen toimintasuunnitelma, jonka hallitus vahvistaa. Suunnitelmat tulee mahdollisimman pitkälle yhdenmukaistaa kunkin alueen omien, raja-alueellisia strategioita koskevien kehityssuunnitelmien kanssa, ja niiden tulee olla Pohjoismaiden ministerineuvoston yleistavoitteiden ja raja-alueellisen yhteistyön priorisointien mukaisia. EU:n vahvistamat, tukeen oikeuttavat raja-alueyhteistyön muodot tulee myös huomioida suunnitelmissa. Vuosikokouksessa 2014 hyväksyttiin Merenkurkun neuvoston uusi strategiasuunnitelma vuosille 2014 2016, visiona vuosi 2020. Merenkurkun neuvoston strategiset pääsuuntaukset vuosille 2014 2016 ovat 1) kestävän ja rajat ylittävän liikenteen ja infrastruktuurin kehittäminen, 2) alueellisesti elinvoimaisen hyvinvoinnin kehittäminen Merenkurkun alueella sekä 3) yhteenkuuluvuus Merenkurkun alueella. AEBR Eurooppalaista näkökulmaa on saatu osallistumalla AEBR:n (Association of European Border Regions) työhön. AEBR on eurooppalaisten raja-alueiden etujärjestö. AEBR harjoittaa muun muassa edunvalvontaa, kokemustenvaihtoa ja tiedotusta. Merenkurkun neuvosto jakaa AEBR-jäsenyyden MittSkandian kanssa, mikä vähentää työmäärää ja kustannuksia. Yhteistyö- ja tulevaisuuskonferenssi Merenkurkun neuvoston, MittSkandian ja Sinisen Tien yhteinen yhteistyö- ja tulevaisuuskonferenssi järjestettiin 23. toukokuuta Lyckselessä, Ruotsissa. Konferenssissa keskusteltiin näiden kolmen organisaation mahdollisuuksista läheisempään tulevaisuuden yhteistyöhön. Tilaisuudessa myös käytiin läpi kunkin organisaation vahvuuksia ja heikkouksia, ja osallistujille annettiin tietoa eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) esimerkkinä mahdollisesta yhteistyömallista. Tilaisuuteen osallistui noin 60 poliitikkoa ja virkamiestä Merenkurkku MittSkandia-alueelta. Merenkurkun neuvoston vuosikokous järjestettiin konferenssin yhteydessä. Rajat ylittävä korkeakoulutapaaminen Merenkurkun neuvosto järjesti varapuheenjohtaja Joakim Strandin aloitteesta rajat ylittävän korkeakoulutapaamisen Wasa Express -laivalla 17. syyskuuta. Vaasan seudun kuuden korkeakoulun rehtorit, Uumajan yliopiston johtoryhmä sekä Norjan Bodön yliopiston edustajat keskustelivat mahdollisesta rajat ylittävästä korkeakouluyhteistyöstä, ja kaikki osallistujat suhtautuivat yhteistyön syventämiseen myönteisesti. Osallistujille järjestettiin lisäksi opastettu kierros Vaasan seudulla maakuntajohtaja Olav Jernin johdolla sekä Vaasan seudun energiaklusterin esittely. He saivat myös mahdollisuuden tutustua alueen tulevaisuudenstrategioihin. Korkeakoulutapaaminen johti korkeakoulusektorin useisiin uusiin rajat ylittäviin yhteistyöaloitteisiin, ja suunnitelmissa on muun muassa yhteisiä hankkeita ja koulutuskokonaisuuksia. Merenkurkun liikenne Merenkurkun lauttaliikenne on neuvoston ydinkysymyksiä, ja yhdistys on kaikessa toiminnassaan pyrkinyt turvaamaan ja kehittämään Merenkurkun alueen liikenneyhteyksiä. Vuoden 2014 aikana Merenkurkun neuvosto on panostanut runsaasti työaikaa ja talousresursseja lauttaliikenteeseen, muun muassa lobbaustoimintaan ja edunvalvontaan sekä TEN-T-verkoston Midway Alignment of the Bothnian Corridor Kvarken Multimodal Link -hankkeen projektinjohtoon. Rajaesteiden madaltaminen Rajaeste määritellään Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan jokaiseksi esteeksi, joka estää, vaikeuttaa tai rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia toimia valtiollisten rajojen yli. Pohjoismaiden ministerineuvoston priorisointien mukaan raja-alueiden tulee pyrkiä madaltamaan rajaesteitä. Merenkurkun neuvosto pyrkii siihen kaikessa toiminnassaan. Yhdistys toimii aktiivisesti rajaesteiden madaltamiseksi ja/tai niiden vaikutusten vähentämiseksi Merenkurkun alueella muun muassa tekemällä kartoitustutkimuksia, jakamalla tietoa sekä harjoittamalla edunvalvontaa. Lisäksi yhdistys osallistuu aktiivisesti pohjoismaisen rajaesteryhmän kokouksiin. Tiedotustoiminta Merenkurkun neuvoston kotisivuja www.kvarken.org päivitetään jatkuvasti sekä yleisen toiminnan että hanketoiminnan osalta, ja lisäksi sivuilla tiedotetaan raja-alueellisen yhteistyön muista ajankohtaisista tapahtumista. Lehdistölle tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista lehdistötiedotteilla ja tiedotustilaisuuksilla.

9 Edunvalvonta Merenkurkun neuvosto harjoittaa edunvalvontaa alueellisella, kansallisella, pohjoismaisella sekä EU-tasolla Merenkurkun kehityksen tärkeissä asioissa. Yhdistys keskittyy erityisesti Merenkurkun liikenteeseen, sillä toimiva ja ympärivuotinen liikenneyhteys on kaiken muun raja-alueellisen yhteistyön edellytys. Suomen ja Ruotsin europarlamentaarikoita on informoitu henkilökohtaisesti pohjoismaisesta yhteistyöstä ja Merenkurkun yhteistyöstä. Merenkurkun neuvosto on aktiivisesti edistänyt pohjoismaisia asioita Ruotsin eduskuntavaaleissa 2014 ja Suomen eduskuntavaaleissa 2015, ja Merenkurkun yhteistyö onkin huomioitu molempien hallitusten suunnitteluasiakirjoissa (talousarviot, hallitusohjelma jne.). Kasvua pohjoisesta -raportti on myös syytä mainita tässä yhteydessä. Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerit kutsuivat koolle työryhmän, jonka tehtävänä oli etsiä uusia tapoja kasvun luomiseksi maidensa pohjoisosissa. Tuloksena syntyi Kasvua pohjoisesta -raportti, joka julkaistiin tammikuussa 2015. Raportti painottaa hyvien infrastruktuuriyhteyksiä ja pohjoisten satamien kehittämistä, ja siinä korostetaan itä-länsisuuntaisten yhteyksien kasvavaa tarvetta. Raportissa mainitaan erityisesti Mo i Rana Uumaja Vaasa-liikenneyhteys sekä Merenkurkun lauttayhteyden suuri merkitys. Raportti on osin Merenkurkun neuvoston ja sen yhteistyökumppaneiden harjoittaman lobbaustoiminnan ansiota. Pohjoismaiden ministerineuvoston painopistealueiden edistäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa vuosille 2013 2016 todetaan, että raja-alueiden toiminnan tulee edistää alueellisesti kestävää hyvinvointikehitystä, Arktiksen alueen kestävää kehitystä sekä vihreää kasvua. Merenkurkun neuvoston toiminta on suunniteltu tämän strategian pohjalta. Lisäksi yhdistyksen strategiasuunnitelma vuosille 2014 2016, visiona vuosi 2020 on yhdenmukainen Pohjoismaiden ministerineuvoston rajat ylittävän yhteistyön kokonaisvaltaisten tavoitteiden ja priorisointien kanssa. Kuva: Esa Siltaloppi

10 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2014 Merenkurkun neuvoston hanketoiminta Botnia-Atlantica 2014 2020 Botnia-Atlantica-ohjelman rajat ylittävän yhteistyön hankkeet vuosina 2007 2013 päättyivät vuonna 2014. Uusi INTERREG Botnia-Atlantica-ohjelma astuu voimaan vuonna 2015. Uudessa ohjelmassa on neljä painopistealuetta: Innovaatio, Elinkeinoelämän kehitys, Ympäristö sekä Liikenne. Ohjelma-alue koostuu kolmesta Pohjanmaan maakunnasta Suomessa, Västerbottenin ja Västernorrlannin läänistä ja Nordanstigin kunnasta Ruotsissa sekä Nordlandin läänistä Norjassa. Port of Mo i Rana Port of Mosjöen Nordic Logistic Center, Umeå Port of Umeå Nordic Logistic Center, Storuman Merenkurkun neuvosto on toiminut ohjelmankirjoitusprosessissa viitejärjestöä ja antanut jatkuvasti palautetta ja kommentteja uuden Botnia-Atlantica-ohjelman sisällöstä ja toteuttamisesta. Merenkurkun neuvoston ansiosta uudessa Botnia-Atlantica-ohjelmassa on huomioitu Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman painopistealueet. Port of Vasa Logistic Center Vasa/Korsholm Nordic Logistic Corridor Merenkurkun neuvoston hanketoiminta Merenkurkun neuvostolla on ollut neljä omaa hanketta vuonna 2014: logistiikkahankkeet NLC Cooperation ja NLC Investments, Selling Alueellista kasvua kulttuurin kautta sekä Maailmanperintö yhteistyössä 63 astetta pohjoista Maailmanperintölähettiläät. Kaikki nämä hankkeet päättyivät vuoden aikana. Merenkurkun neuvosto on vuonna 2014 keskittynyt seuraavan rakennerahastokauden 2014 2020 hankkeiden suunnitteluun. NLC Cooperation ja NLC Investments Nordic Logistic Corridor (NLC) on Merenkurkun neuvoston, Region Västerbottenin ja MittSkandian yhteinen hanke, jossa pyritään kehittämään Nordic Logistic Corridor/E12-väylästä toimiva, ympäristöystävällinen ja tehokas eurooppalainen liikennekäytävä. Hankkeen toimijat rakentavat yhdessä valmiin konseptin esteettömälle yhteiselle liikenneratkaisulle. Hanke tähtää strategisesti alueen kilpailukyvyn vahvistamiseen. NLC Corridor muodostaa tärkeän liikennereitin Atlantin rannikolta Norjasta aina Pietariin saakka ja perustuu sen varrella sijaitsevien satamien ja logistiikkakeskusten tehokkaaseen yhteistyöhön. Vaasan ja Uumajan välinen Merenkurkun liikenne on erittäin tärkeä lenkki tässä ketjussa. Liikenteeseen panostamalla vahvistetaan koko alueen kilpailukykyä ja luodaan uusia kasvualueita. Alueellisen merkityksensä lisäksi NLC Corridor on tärkeä myös kansallisesti ja kansainvälisesti osana EU:n priorisoimaa TEN-T-liikenneverkostoa, johon E12 sisältyy.

11 Hanke on jaettu kahteen osaan: NLC Cooperation ja NLC Investments. Hankkeilla on yhteinen projektinjohto, yhteinen ohjausryhmä ja yhteiset tavoitteet. NLC Cooperation -hankkeessa luodaan liikenneväylän yhteistyörakenteita, esim. yhteistä varausjärjestelmää, joustavia rahdinkäsittelyratkaisuja, yhteistä markkinointia jne. NLC Investments -hankkeessa parannetaan Vaasan ja Uumajan satamien palvelua kattavien investointien avulla. Satamainvestointien tavoitteena on parantaa kyseisten satamien palveluja ja sopeuttaa toimintaa muuttuviin vaatimuksiin. Nordic Logistic Corridor -yhteistyöhanke on toiminut strategisesti muun muassa tukeakseen Merenkurkun reitin kehittämistä. Hanke yhdistää Norjan, Ruotsin ja Suomen E12-väylää koskevat tavoitteet ja pyrkii luomaan koordinoidun ja tehokkaan E12-reitin tavara- ja matkustajaliikennettä varten. Reitin varrella on tehty isoja investointeja, mutta reitin täyttä potentiaalia ei ole pystytty saavuttamaan muutamien pullonkaulojen vuoksi. Tärkeimpänä pullonkaulana on Merenkurkun yhteyden parantaminen, ja siksi se on ollut kaikkien kolmen maan ykkösprioriteettina tässä hankkeessa. Hankkeen toimenpiteillä on pyritty lisäämään alueellisen, kansallisen ja EU-tason päättäjien ymmärtämystä hyvin toimivan Merenkurkun liikenteen tärkeydestä. Hanke on myös kerännyt fakta-argumentteja reitin merkityksestä elinkeinoelämälle. Yhteisen tavaravirta-analyysin sekä itä-länsisuuntaisen opportunity studyn tarkoituksena on ollut selvittää, miten kuljetukset kulkevat nykyään sekä osoittaa, millaisia mahdollisuuksia voisi syntyä, jos kuljetusketjut kulkisivat itä-länsisuuntaisesti. Uumajassa järjestettiin NLC-hankkeen ja SimLab East-West hankkeen yhteinen loppukonferenssi 27. maaliskuuta. Konferenssiin osallistui noin 100 poliitikkoa, virkamiestä ja elinkeinoelämän edustajaa. Region Västerbotten toimi hankkeen pääkumppanina, kun taas Merenkurkun neuvosto ja MittSkandia toimivat NLC Corridorin koordinoivina projektinjohtajina. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 4,1 miljoonaa euroa, josta 2,6 miljoonaa euroa koostui suorista investoinneista Vaasan ja Uumajan satamiin. Hanke sai rahoituksensa EU:n rakennerahastovaroista Botnia-Atlantica-ohjelman kautta sekä Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja kansallista rahoitusta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Merenkurkun neuvoston/pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitusosuus oli 90 000 euroa. Hanke päättyi 30.6.2014.

12 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2014 Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo on kahden valtion alueelle ulottuva maailmanperintökohde. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Maailmanperintölähettiläät Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Maailmanperintölähettiläät -hankkeen tavoitteena on ollut kouluttaa maailmanperintökuntien poliitikkoja, virkamiehiä, yrittäjiä, oppaita ja opettajia sekä levittää tietoa Korkean Rannikon/Merenkurkun saariston yhteisestä maailmanperintökohteesta. Hanke on työstänyt kahta teemaa: maailmanperintö yhteiskunnassa ja maailmanperintö koulussa. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut 900 000 euroa (joista käytettiin n. 600 000 ), ja se on rahoitettu EU:n rakennerahastovaroista Botnia-Atlantica-ohjelman kautta sekä alueellisella rahoituksella Merenkurkun neuvostolta/ Pohjoismaiden ministerineuvostolta, Västernorrlannin lääninhallitukselta, Örnsköldsvikin kunnalta, Kramforsin kunnalta, Pohjanmaan liitolta, Metsähallitukselta, Vaasan kaupungilta, Korsnäsin kunnalta, Maalahden kunnalta ja Vöyrin kunnalta. Merenkurkun neuvoston/pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitusosuus oli 73 000 euroa. Hanke päättyi 31.3.2014. Selling Alueellista kasvua kulttuurin kautta Selling on Merenkurkun alueen kulttuuriyrittäjyyden kehittämisprojekti. Hankkeen perusajatuksena on ollut parantaa alueen kulttuuriyrittäjyyden ja kulttuurinharjoittamisen toimintaedellytyksiä lisäämällä yhteistyötä, koulutusta ja tiedonvälitystä sekä tehostamalla alueen nykyisten kulttuuriresurssien hyödyntämistä. Tavoitteena on ollut, että kulttuuri toimisi Merenkurkussa alueellisena kasvutekijänä. Selling on vuonna 2014 jatkanut työtään Merenkurkun alueen koko kulttuurikentällä: Västerbottenissa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Hanke on pyrkinyt jatkuvasti kehittämään kulttuurialaa sekä luomaan parempia taloudellisia edellytyksiä alueen luovan alan toimijoille. Vuoden 2014 aikana Selling-hanke on muun muassa järjestänyt useita innovaatioluentoja, osallistunut Västerbotten på Grand -tapahtumaan, järjestänyt opintomatkoja luovan alan toimijoille naapurimaahan, organisoinut tuottajaseminaareja Vaasassa ja Uumajassa sekä tehnyt alueen luovista aloista koko Merenkurkun alueelle jaetun kattavan lehtiliitteen. Hanke päättyi Pietarsaaressa 11.8. 12.8. järjestettyyn Kreativa Kinfolk työpajaan yhdysvaltalaisen ryhmän ohjauksessa. Työpajaan osallistui taiteilijoita joka puolelta Merenkurkkua. Selling-hankkeen kokonaistalousarvio on ollut 610 000 euroa, ja se on rahoitettu EU:n rakennerahastovaroilla Botnia-Atlantica-ohjelman kautta sekä alueellisella rahoituksella, jota ovat maksaneet Region Västerbotten, Uumajan kunta, Pohjanmaan liitto, Merenkurkun neuvosto/pohjoismaiden ministerineuvosto, Concordia, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK, Vaasan kaupunki ja VASEK. Merenkurkun neuvoston/pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitusosuus oli 40 000 euroa. Hanke päättyi 31.10.2014. Selling hanke päättyi Pietarsaaressa elokuussa järjestettyyn Kreativa Kinfolk työpajaan.

13 Midway Alignment Innovation Day Stundarsilla Midway Alignment of the Bothnian Corridor Midway Alignment of the Bothnian Corridor käsittelee tärkeää ympärivuotista meriliikenneyhteyttä Suomen ja Ruotsin välillä. Tämä Uumajan kunnan ja Vaasan kaupungin kehittämä hanke sisältää täydellisen rahti- ja matkustajaliikennejärjestelmän. Hankkeen tavoitteena on parantaa Merenkurkun alueen liikenneyhteyksiä ja luoda Pohjois-Eurooppaan täydellinen rahti- ja matkustajaliikennejärjestelmä. Midway Alignment of the Bothnian Corridorin virallinen julkistamistilaisuus järjestettiin Uumajassa 17.12.2013. Hankkeen ensimmäinen vaihe on käynnistynyt, joten hankkeen parissa on riittänyt runsaasti töitä vuoden 2014 aikana. Uuden lautan kuin myös satamien ja logistiikkainfrastruktuurin suunnittelu on aloitettu, mutta työtä on vielä paljon jäljellä. On tärkeää, että matkustajat ja rahti pääsevät liikkumaan nopeasti, joustavasti ja ympäristöystävällisesti länsi-itäsuuntaisesti Norjan rannikolta Venäjälle asti. Tällä tavoin voimme vaikuttaa alueen kasvuun ja vahvistumiseen. Hankkeessa on tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettu viime vuonna suuri määrä erilaisia analyysejä, joiden on tarkoituksena toimia kaiken suunnittelutyön perustana. Vuoden 2014 selvitystyöt sisältävät muun muassa tavaravirta- ja asiakasanalyysit sekä konseptien kehittämisen nykyistä ja tulevaa lauttaa varten. Myös tarvittavat kokonaisinvestoinnit on kartoitettu ja kustannukset laskettu. Tiedonkeruu omiin tarkoituksiin ei kuitenkaan riitä, sillä kaikkien on hyvä päästä tiedosta osalliseksi. Tämän takia Midway Alignment on panostanut sekä kansalliseen että kansainväliseen näkyvyyteen vuonna 2014. Hankkeessa on tiedon jakamiseksi laadittu sekä markkinointi- että viestintämateriaaleja, avattu verkkosivut, luotu Facebook-tili ja tiedotettu ahkerasti hankkeen etenemisestä. Yhteistyökumppaneille on järjestetty kaksi innovaatiopäivää ja useita seminaareja muun muassa Wasalinen laivalla, Almedalsveckan-tapahtumassa ja Euroopan komission Motorways of the Sea -konferenssissa Göteborgissa. Vuosi on ollut kiireinen ja mielenkiintoinen, ja työ jatkuu innolla ensimmäisen vaiheen parissa. Midway hanke esitettiin Motorways of the Seas tapahtumassa Göteborgissa

14 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2014 Midway Alignment hanke oli esillä Almedalsveckan-tapahtumassa kesällä 2014 VAIHE 1: 2012 2015 Valmistelevat toimenpiteet, toteutettavuusarviointi Konseptin kehittäminen (kuljetusketjun sekä maa- ja satamainfrastruktuurin parantaminen) Uuden lautan suunnittelu (ympäristöystävällisen ja vaihtoehtoisen polttoaineen käyttö, riittävät jäänmurto-ominaisuudet) Talousarvio: 20,7 miljoonaa euroa VAIHE 2: 2016 2018 Uuden lautan ja kuivan maan infrastruktuurin rakentaminen Rakennustyö (sisältää vaihtoehtoisten polttoaineiden kuljetuksen ja varastoinnin) Logistiikkajärjestelmän ja toimintojen toteuttaminen Tulosten raportointi Suomen ja Ruotsin kunnalliset, alueelliset ja kansalliset rahoittajat sekä yksityiset yritykset ja EU:n TEN-T-ohjelma rahoittavat Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanketta. midwayalignment.eu

15 NOSTRAn päätöskonferenssi Brysselissä. Oikealta vasemmalle: Mr Carbonaro (Chief of Cabinet, Province of Messina), Mr Knöfler (Member of Ostholstein County Parliament), Mr Danaj (President of Vlorä Regional Council), Mr Orlandi (Vice-President of Haute Corse County Council), Mr Dance (Cabinet Member of Kent County Council), Mr Dagbert (President of Pas-de-Calais County Council), Mr Orsucci (Mayor of Bonifacio and Member of the Board of the Corsican Environment Office), Mr Schou Rasmussen (Mayor of Lolland), Mr Denegri (Councillor of the Province of Sassari), Mr Lety (Vice-President of Nord County Council), Ms Pavia (Municipality of Pantelleria), Mr Ingroia (Province of Trapani), Mr Lindström (Merenkurkun neuvoston johtaja), Mr Calamia (Province of Lecce), Mr Salonen (Uudenmaan liiton varapuheenjohtaja), Mr Kose (Harju County Government) NOSTRA ja ESI Merenkurkun neuvosto on European Straits Initiative ESI:n jäsen ja osallistuu INTERREG IVC -hankkeeseen nimeltä NOSTRA Network Of STRAits. Hankkeeseen osallistuu 15 salmialuetta eri puolilta Eurooppaa. NOSTRA-hankkeen tarkoituksena on 1) tuoda esiin Euroopan salmia ja niiden merirajasta aiheutuvia erityistarpeita sekä valvoa niiden etuja EU-ohjelmien ja rakennerahastojen suuntaan v. 2014 2020; ja 2) kehittää erilaisia yhteistyöhankkeita ja toimia salmien välisen yhteistyön puolesta edistääkseen talouskehitystä, ympäristönsuojelua, liikennettä ja logistiikkaa sekä kulttuuriyhteistyötä ja matkailua. Vuonna 2014 NOSTRA-hanke teki tutkimuksen salmialueiden biologisen monimuotoisuuden rajatylittävästä hoidosta, laati eurooppalaisille salmialueille Hyvien käytäntöjen oppaan sekä harjoitti edunvalvontaa salmialueiden erityishaasteiden osalta tulevaa rakennerahastokautta varten. Hanke järjesti myös samana vuonna opintokäynnin Reggio Calabriaan teemalla rannikko ja sisämaa, Korsikaan teemalla rajat ylittävät EU-hankkeet sekä Romaniaan teemalla tulevaisuuden toimintasuunnitelmat. Merenkurkun neuvoston edustajat osallistuivat kaikkiin näihin tilaisuuksiin. Hankkeen päätöskonferenssi järjestettiin Brysselissä 22. lokakuuta. Päätöskonferenssissa tehtiin yhteenveto hankkeen tuloksista ja osapuolet allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan ESI-verkoston tulevaisuudesta. Tapahtumassa myös keskusteltiin INTERREG Europe -ohjelman mahdollisesta uudesta NOSTRA II -hankkeesta. Merenkurkun neuvostoa edusti puheenjohtaja Lennart Holmlund, hallituksen jäsenet Kajsa Kouvo ja Mattias Larsson sekä johtaja Mathias Lindström.

16 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2014 Merenkurkun neuvosto on myöntänyt rahoitusta seuraaville, toisten hallinnoimille/ toteuttamille hankkeille: SUPERB SUPERB Pohjanlahden suunnittelun yhdenmukainen kehittäminen ja ekologiset työkalut -hankkeen tavoitteena on kehittää tehokkaita menetelmiä merialueidemme kartoittamiseen kestävän hallinnoinnin ja suunnittelun mahdollistamiseksi sekä tuoda yhteen ICZM:n periaatteiden mukaan suunnittelusta ja hallinnoinnista vastaavia järjestöjä ja henkilöitä. SUPERB-hankkeen päätöskonferenssi järjestettiin 3.4. 4.4.2014 Uumajan Folkets hus -talossa. Konferenssin teemana oli Matalien meriympäristöjen kartoitus ja suunnittelu. Konferenssissa tehtiin kahden päivän aikana yhteenveto hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Tämän lisäksi yleisö sai mahdollisuuden nauttia erilaisista esitelmistä koskien muun muassa EU-direktiivejä sekä merialueiden suunnittelua ja hallintoa eri tasoilla. He saivat myös tietoa uusimmista teknisistä sovelluksista, esimerkiksi LiDAR-mittauksista. Hanke toteutettiin Metsähallituksen ja Västerbottenin lääninhallituksen yhteistyönä. Se sai rahoituksensa Botnia-Atlanticalta, Pohjanmaan liitolta, Västerbottenin lääninhallitukselta, Merenkurkun neuvostolta, Metsähallitukselta, Västernorrlannin lääninhallitukselta ja Gävleborgin lääninhallitukselta. Merenkurkun neuvoston/pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitusosuus oli 80 000 euroa. Hanke päättyi 30.6.2014. Business Development Business Development -hankkeen visiona on ollut luoda kasvuhalukkuutta ja -mahdollisuuksia Merenkurkun alueen nykyisille ja uusille pk-yrityksille. Hankkeen tarkoituksena on ollut järjestää verkostotapaamisia sekä kehitysryhmiä ja kehittää työmenetelmiä alueen pk-yrityksille yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Työssä pyrittiin mm. luomaan ja ottamaan käyttöön työmalleja korkeakoulun ja elinkeinoelämän kohtaamiselle ja yhteistyölle uusien innovaatioiden kehittämistä ja liiketoimintaideoiden kaupallistamista varten. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat jo toimivat pk-yrittäjät, uudet yrittäjät, mahdolliset yrittäjät sekä Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin yliopistot/korkeakoulut. Toissijaisena kohderyhmänä olivat yritysmaailmaan suuntautuneet organisaatiot Botnia-Atlantica-alueella. Hanke on toiminut tiiviisti yhteistyön ja rajat ylittävän alustan luomiseksi yrittäjien, yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Työtä tehtiin yhtäältä työpajoissa, joissa opiskelijat ja yritykset tapasivat työskennelläkseen yhdessä tuotekehityksen parissa, ja toisaalta elinkeinoelämän, yliopistojen ja korkeakoulujen välisellä kokemustenvaihdolla. Yritysten uusien liikeideoiden kaupallistaminen oli tärkeä osa toimintaa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Yrityksille perustettiin tiimejä, jotka auttoivat yrityksiä tuotteiden kaupallistamisessa markkinoita varten mm. yliopistojen ja korkeakoulujen huippuosaamisen avulla. Business Development -hankkeen pääkumppanina toimi Österbottens Företagarförening rf. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 872 500 euroa. Merenkurkun neuvoston/pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitusosuus oli 50 000 euroa. Hanke päättyi 31.10.2014. Merenkurkku Internetissä Uumajan kunta toimi Botnia-Atlantica-ohjelman osarahoittaman Merenkurkku Internetissä hankkeen vetäjänä kaudella 15.8.2012 30.6.2014. Hankeaktiviteetit koskivat Merenkurkun rannikkoalueen matkatoimistoja Suomessa (Närpiö, Pietarsaari, Kokkola ja Vaasa) ja Ruotsissa (Uumaja ja Skellefteå). Hankkeen tarkoituksena oli parantaa matkailutoimistojen sosiaalisen median ja verkkosivujen hallintaa ja osaamista. Perusideana oli tarjota matkatoimistojen avainhenkilöille koulutusta, jonka myötä he osaisivat toimia verkkokehittäjinä. Seuraavassa vaiheessa tietotaito siirretään matkatoimistojen toimintoihin ja siitä eteenpäin matkailuyrityksille. Verkkokehittäjien koulutuksen painopisteenä oli asiakassuhteisiin perustuva verkkokehittäminen digitaalisten medioiden kautta sekä viestintä sosiaalisessa mediassa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 480 000 euroa. Merenkurkun neuvoston/ Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitusosuus oli 30 000 euroa. Hanke päättyi 30.6.2014.

2148670-8 Tuloslaskelma 01.01.2014-31.12.2014 17 VARSINAINEN TOIMINTA 2014 EUR 2013 EUR TUOTOT TOIMINTATUOTOT 15 950,00 17 285,08 PROJEKTITUOTOT 705 757,17 949 563,86 MUUT PROJEKTITUOTOT 60 944,40 71 885,46 MUUT TULOT 4 145,43 4 249,79 SUMMA TUOTOT 786 797,00 1 042 984,19 KULUT HENKILÖSTÖKULUT -291 202,83-301 455,48 POISTOT -9 540,60-1 652,25 MUUT KULUT KALUSTOKULUT -10 716,71-1 870,45 MUUT HENKLILÖSTÖKULUT -17 203,19-18 840,22 VUOKRAT -32 165,02-29 528,12 TOIMITILA -6 379,81-2 965,42 MARKKINOINTI/TIEDOTUS -91 718,94-68 043,30 EDUSTUS -2 417,26-4 963,00 MATKAKULUT -87 305,65-194 969,00 KONTTORI JA HALLINTO -18 183,75-21 419,00 OSTETUT PALVELUT -136 196,31-246 316,02 VAKUUTUKSET -1 036,76-989,14 PALVELUMAKSUT -429,44-432,27 TOIMINNAN MUUT KULUT -229 641,46-284 021,06 SUMMA MUUT KULUT -633 394,30-874 357,00 SUMMA KULUT -934 137,73-1 177 464,73 TUOTTO-/KULUYLIJÄÄMÄ -147 340,73-134 480,54 VARAINHANKINTA TUOTOT JÄSENMAKSUT 181 300,00 181 400,00 SUMMA TUOTOT 181 300,00 181 400,00 SUMMA VARAINHANKINTA 181 300,00 181 400,00 TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ 33 959,27 46 919,46 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT KORKOTUOTOT 3 481,27 10 499,50 SUMMA TUOTOT 3 481,27 10 499,50 KULUT RAHOITUS/KORKOKULUT -1 543,86-5 334,19 SUMMA KULUT -1 543,86-5 334,19 SUMMA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 1 937,41 5 165,31 TUOTO-/KULUJÄÄMÄ 35 896,68 52 084,77 TILIKAUDEN TULOS 35 896,68 52 084,77 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 35 896,68 52 084,77

18 2148670-8 Tase 31.12.2014 VASTAAVAA 2014 EUR 2013 EUR PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 28 621,78 4 956,71 SUMMA AINEELLISET HYÖDYKKEET 28 621,78 4 956,71 SIJOITUKSET MUUT OSAKKEET 2 825,56 2 825,56 SUMMA SIJOITUKSET 2 825,56 2 825,56 SUMMA PYSYVÄT VASTAAVAT 31 447,34 7 782,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 16 105,24 51 263,96 MUUT SAAMISET 443,80 14,58 SIIRTOSAAMISET 454 127,05 540 031,92 SUMMA LYHYTAIKAISET SAAMISET 470 676,09 591 310,46 RAHAT JA PANKKISAAMISET 704 873,28 570 336,20 SUMMA VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 175 549,37 1 161 646,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 206 996,71 1 169 428,93 VASTATTAVAA OMAPÄÄOMA TOIMINTAPÄÄOMA 932 916,47 871 831,70 TILIKAUDEN VOITTO 35 896,68 52 084,77 SUMMA OMAPÄÄOMA 959 813,15 923 916,47 VIERASPÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA SAADUT ENNAKOT 210 109,15 181 899,67 OSTOVELAT 4 023,63 15 595,73 MUUT VELAT 5 127,14 7 866,73 SIIRTOVELAT 27 923,64 40 150,33 SUMMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 247 183,56 245 512,46 SUMMA VIERASPÄÄOMA 247 183,56 245 512,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 206 996,71 1 169 428,93