Suomalaisten matkailu 2011



Samankaltaiset tiedostot
Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu 2010

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu 2009

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu 2012

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu 2014

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu 2013

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2011

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Moottoriajoneuvokanta 2009

Suomalaisten matkailu 2017

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2012

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Yliopistokoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Velkajärjestelyt 2011

Suomalaisten matkailu 2018

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Velkajärjestelyt 2013

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yliopistokoulutus 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2013

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa , 4. vuosineljännes

Suomalaisten matkailu 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 6,1 prosenttia marraskuussa 2014

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013

Ammatillinen koulutus 2012

Matkailutilasto Elokuu 2016

Transkriptio:

Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0 Suomalaisten ulkomaanmatkailu kasvoi vuonna 0 Vuonna 0 suomalaiset tekivät ulkomaille lähes, miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Kasvua oli 8 prosenttia vuodesta 00. Kotimaan vapaa-ajanmatkoja maksullisessa majoituksessa tehtiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna eli lähes,8 miljoonaa. Laskua oli prosenttia vuodesta 00. Työmatkailu kotimaassa ja ulkomaille jatkoi kasvuaan vuoden 009 notkahduksen jälkeen. Suomalaisten matkailu 000 0 Ulkomaanmatkat Vuonna 0 ulkomaille tehtiin 9 000 sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin ainakin kerran kohdemaassa. Viro oli selvästi suosituin matkakohde. Viroon suuntautui noin joka neljäs matka eli 00 000 matkaa. Toiseksi eniten matkustettiin Espanjaan ja kolmanneksi eniten Ruotsiin. Espanjaan tehtiin 99 000 ja Ruotsiin 78 000 matkaa. Määrällisesti eniten lisääntyivät Espanjaan tehdyt matkat, 9 000 matkalla. Kanarian matkoja tehtiin 67 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Espanjan Helsinki 0..0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

matkoista noin puolet oli matkoja Kanarian saarille. Matkat, joilla yövyttiin Virossa, lisääntyivät 0 000 matkalla vuodesta 00. Ruotsin yöpymisen sisältäneet matkat puolestaan vähenivät 8 000 matkalla. Kreikkaan tehtyjen matkojen määrä lähes tuplaantui vuodesta 00. Kärkikymmenikön maista suosiotaan kasvattivat myös Ranska, Britannia, Saksa ja Turkki. Suosikeista Venäjä ja Italia houkuttelivat vuonna 0 edellisvuotta vähemmän. Portugaliin, Thaimaahan ja Egyptiin suuntautuneet matkat vähenivät selvästi. Vapaa-ajanmatkailu Itä- ja Keski-Eurooppaan kääntyi 0 prosentin laskuun. Kaukokohteiden suosio jatkoi laskuaan. Vapaa-ajanmatkoja muihin maanosiin tehtiin kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 0 Kauko-Aasiaan tehtiin 000 matkaa. Thaimaahan tehtiin 9 000 matkaa, eli vähennystä oli prosenttia vuodesta 00. Amerikan mantereelle yhteensä matkoja suuntautui hieman enemmän kuin Thaimaahan. Amerikan-matkoista kolme neljästä, 7 000 matkaa, tehtiin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat oli yksi harvoista kaukokohteista, johon matkat lisääntyivät edellisvuodesta. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden lomamatkojen lisäksi suomalaiset tekivät vuonna 0 lähes,6 miljoonaa vapaa-ajanristeilyä. Tämä on 0 prosenttia enemmän kuin vuonna 00. Risteilyt ovat matkoja, joiden aikana yövytään vain laivalla; maissa voidaan käydä, mutta ilman. Ainakin kaksi kolmesta vapaa-ajanristeilyistä, eli noin miljoona risteilyä, tehtiin Ruotsiin. Viroon suuntautui 96 000 vapaa-ajanristeilyä. Vuoden 0 aikana suomalaiset tekivät myös 80 000 vapaa-ajan päivämatkaa ulkomaille (ml. päiväristeilyt). Ulkomaan päivämatkojen määrä kasvoi prosenttia edellisvuodesta. Tutkimuksen mukaan Viroon tehtiin 7 000 päivämatkaa, joista kaikki meritse, sekä Ruotsiin 7 000 päivämatkaa, joista noin puolet maitse ja puolet meritse. Suomalaisten suosituimmat kohdemaat yöpymisen sisältäneillä vapaa-ajanmatkoilla 0 ja vertailu vuoteen 00 Vuonna 0 ulkomaille tehtiin, miljoonaa sellaista työ- ja kokousmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Ulkomaan työmatkojen määrä kasvoi prosenttia vuodesta 00. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä työmatkoja tehtiin eniten Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Venäjälle. Ruotsiin tehtiin 000

työmatkaa, Viroon 9 000, Saksaan 0 000 ja Venäjälle 09 000 työmatkaa. Ruotsiin tehdyt työmatkat lisääntyivät 6 prosenttia ja Viroon tehdyt 7 prosenttia. Venäjälle suuntautuneiden työmatkojen määrä yli kaksinkertaistui. Työhön liittyviä päivämatkoja tehtiin vuoden 0 aikana 6 000, eli prosenttia enemmän kuin vuonna 00. Ulkomaille tehtiin myös 0 000 työhön liittyvää risteilyä, prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kotimaanmatkat Vuonna 0 kotimaassa tehtiin noin,8 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, joiden aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita, kuten hotellia, leirintäaluetta tai vuokrattua mökkiä. Määrä supistui prosenttia, eli 0 000 matkalla, vuoteen 00 verrattuna. Suosituimmat kohdemaakunnat maksullisen majoituksen sisältäneillä matkoilla olivat Uusimaa, Pirkanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Uudellemaalle tehtiin 99 000 matkaa, eli 6 prosenttia kaikista matkoista maksullisessa majoituksessa. Pirkanmaalle, Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen suuntautui hieman useampi kuin joka kymmenes matka. Maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla yövyttiin yhteensä, miljoonaa kertaa, joka oli prosenttia vähemmän kuin vuonna 00. Yöpymisistä puolet oli hotellimatkoilta ja neljännes vuokramökkimatkoilta. Lisäksi kotimaassa tehtiin,9 miljoonaa yli yön kestänyttä matkaa omalle mökille ja 9, miljoonaa yöpymisen sisältänyttä vierailumatkaa sukulaisten tai tuttavien luo. Mökkimatkojen määrä kasvoi edellisvuodesta prosenttia ja vierailumatkojen prosenttia. Mökkimatkoja tehtiin vuonna 0 selvästi eniten Etelä-Savoon ja toiseksi eniten Varsinais-Suomeen. Etelä-Savoon tehtiin 7 000 mökkimatkaa ja Varsinais-Suomeen 86 000 mökkimatkaa. Vierailumatkoista,7 miljoonaa suuntautui Uudellemaalle ja,9 miljoonaa Pirkanmaalle. Vuonna 0 kotimaassa tehtiin, miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työmatkaa. Kotimaan työmatkoja tehtiin prosenttia vuotta 00 enemmän. Tiedot on saatu Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -otostutkimuksesta. Matkamääriä varten haastateltiin 6 90 iältään 7-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. Matkustaneet henkilöt Matkustaneita henkilöitä koskevat tiedot saatiin erillisellä työvoimatutkimuksen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Kysely on hyvin suppea ja se sisältää henkilön taustatietojen lisäksi kysymyksiä vain siitä, oliko kohdehenkilö tehnyt tietyntyyppisiä matkoja tutkimusvuoden aikana. Vuoden 0 tiedot perustuvat 707 haastatteluun. Matkustaneiden henkilöiden lukumäärät ovat pysytelleet melko vakaina vuodesta toiseen. Vuoden 0 aikana,6 miljoonaa eli 90 prosenttia 7-vuotiaista suomalaisista teki ainakin yhden sellaisen matkan, joka sisälsi yöpymisen. Mukaan on laskettu kaikki koti- ja ulkomaanmatkat, myös mökkija vierailumatkat sekä työmatkat. Pääkaupunkiseudulla asuvista peräti 96 prosenttia teki jonkin yöpymisen sisältäneen matkan. Koulutusaste vaikutti matkailuaktiivisuuteen, sillä korkea-asteen koulutuksen saaneista peräti 96 prosenttia teki yli yön kestäneen matkan. 0 prosenttia väestöstä ei tehnyt vuoden 0 aikana yhtään yöpymisen sisältänyttä matkaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle. Vuonna 0 ainakin yhden kotimaan vapaa-ajanmatkan maksullisessa majoituksessa teki noin,9 miljoonaa 7-vuotiasta suomalaista. Tämä on 7 prosenttia kaikista ikäryhmään kuuluvista. Yhtä moni teki vähintään yhden sellaisen ulkomaan vapaa-ajanmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Melkein joka neljäs 7-vuotiaista suomalaisista, eli yli 0,9 miljoonaa henkilöä, teki yöpymisen sisältäneen työmatkan kotimaassa tai sellaisen ulkomaan työmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa.

Huomautuksia liitetaulukoihin Vuosien 00 ja 0 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. [] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [ ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat 00-06 Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 0.6 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 7 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen (yöpyminen kohdemaassa) suosituimmat kohdemaat matkatyypeittäin vuonna 0 8 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain vuonna 0.9 Liitetaulukko 6. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 0 0 Liitetaulukko 7. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat lähialueille vuonna 00 Liitetaulukko 8 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 9 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkatyypeittäin vuonna 0 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kulkuvälineen mukaan vuonna 0. Liitetaulukko. Yöpymiset kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla majoitusmuodottain vuonna 0 Liitetaulukko. Kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain 00-0 Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 0 6 Liitetaulukko 6. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 0.6 Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet -7-vuotiaat matkaryhmittäin vuonna 0.7 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu.8

Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat 00-0 MATKOJA YHTEENSÄ Vapaa-ajanmatkoja Työ- ja kokousmatkoja KOTIMAANMATKAT Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Lyhyet matkat, - yötä Pitkät matkat, vähintään yötä 000 matkaa 00 006 007 008 009 00 ) 0 6 8 00 6 8 6 9 6 87 6 8 0 9 69 86 79 8 6 7 090 790 896 6 66 09 7 0 9 8 0 6 09 0 6 7 60 0 6 97 7 8 7 0 69 99 Matkat omalle mökille ja vierailut sukulaisten tai tuttavien luo 7 0 70 0 07 9 768 8 Lyhyet matkat, - yötä Pitkät matkat, vähintään yötä Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ULKOMAANMATKAT Vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Lyhyet matkat, - yötä Pitkät matkat, vähintään yötä Työ- ja kokousmatkat, yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Vapaa-ajanristeilyt Työ- ja kokousristeilyt 67 0 087 87 7 9 869 78 086 080 97 8 96 6 96 70 86 9 9 8 6 7 8 80 8 6 8 6 0 0 ) Vuosien 00 ja 0 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen takia. 96 7 90 96 06 78 70 7 7 0 76 7 0 0 07 9 69 69 79 0 088 090 9 8 7 9 8 8 9 6 79 6 6 7 9 8 96 79 7 877 9 6 97 87 6 6 97 90 8 06 7 96 6 7 7 9 600 69 77 97 0 6

Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ Sukupuoli Mies Nainen Ikä - - - - - 6 6-7 Kotimaanmatkat Maksullisessa majoituksessa 86 000 097 000 70 000 667 000 0 000 9 000 7 000 6 000 6 000 Mökki- ja vierailumatkat 8 000 8 000 9 000 60 000 06 000 97 000 97 000 0 000 9 000 Ulkomaanmatkat Yöpyminen kohdemaassa 9 000 07 000 0 000 8 000 60 000 76 000 90 000 86 000 68 000 Risteilyt, yöpyminen vain laivalla 97 000 689 000 908 000 8 000 68 000 7 000 8 000 000 7 000 Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu 97 000 000 0 000 9 000 Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat ) Tilastollinen kuntaryhmitys 0. 06 000 90 000 9 000 90 000 000 97 000 006 000 0 000 6 000 87 000 000 68 000 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Pitkät matkat, vähintään 69 000 60 000 8 000 0 000 000 000 8 000 00 000 9 000 79 000 000 79 000 9 000 Lyhyet matkat, - 600 000 7 000 9 000 000 000 76 000 8 000 9 000 8 000 6 000 6 000 0 000 99 000 Yhteensä 9 000 000 0 000 6 000 78 000 90 000 00 000 9 000 000 0 000 9 000 99 000 90 000 Risteilyt, yöpyminen vain laivalla 97 000 000 000 90 000 6 000 000 000 8 000 90 000 76 000 7 000 7 000 9 000 Päivämatkat Kaikki vapaa-ajanmatkat ulkomaille 80 000 000 7 000 000 88 000 7 000 9 000 90 000 90 000 7 000 9 000 67 000 000 6 69 000 99 000 88 000 8 000 6 000 96 000 606 000 80 000 6 000 8 000 68 000 000 9 000 7

Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen (yöpyminen kohdemaassa) suosituimmat kohdemaat matkatyypeittäin vuonna 0 Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, - Kaikki matkat Kohdemaa Kohdemaa Kohdemaa yhteensä 69 000 yhteensä 600 000 yhteensä 9 000 Espanja, ml. Kanarian saaret 7 000 Viro 77 000 Viro 00 000 Viro 9 000 Ruotsi 000 Espanja, ml. Kanarian saaret 99 000 Kreikka 06 000 Venäjä 000 Ruotsi 78 000 Ruotsi 67 000 Saksa 89 000 Saksa 000 Saksa 000 Britannia 79 000 Kreikka 06 000 Britannia 000 Ranska 9 000 Britannia 0 000 Italia 000 Italia 8 000 Venäjä 8 000 Turkki 0 000 Tanska 000 Italia 6 000 Ranska 0 000 Latvia 9 000 Ranska 000 Thaimaa 9 000 Liettua 6 000 Turkki 0 000 Yhdysvallat 7 000 Espanja, ml. Kanarian saaret 000 Thaimaa 9 000 Portugali, ml. Madeira 6 000 Puola 0 000 Norja 76 000 Venäjä 60 000 Norja 0 000 Yhdysvallat 7 000 Norja 7 000 Tsekki 000 Portugali, ml. Madeira 68 000 Egypti 7 000 Alankomaat 000 Tanska 6 000 Unkari 000 Itävalta 000 Latvia 000 Tanska 9 000 Liettua 6000 Itävalta 8 000 Itävalta 0 000 Sveitsi 8 000 Unkari 0 000 Latvia 000 Puola 8 000 Bulgaria 000 Egypti 7 000 Kypros 000 Sveitsi 7 000 Liettua 0 000 Alankomaat 000 Alankomaat 0 000 Tsekki 9 000 8

Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain vuonna 0 Pitkät matkat, vähintään Lyhyet matkat, - Kaikki matkat Yöpymisiä keskimäärin MATKOJA YHTEENSÄ 69 000 00 600 0000 00 9 000 00 6, EU--maat 6 000 60 6 0000 76 000 6,9 EU-7-maat 0 000 7 9 000 90 6 000 8,6 Pohjoismaat 8 000 0 6 000 6 000, Ruotsi 67 000 6 000 78 000 9,6 Norja 7 000 0 000 76 000 6, Tanska 9 000 000 6 000,8 Venäjä ja Baltian maat 000 97 000 9 99 000 0, Viro 9 000 90 77 000 8 00 000,9 Venäjä 60 000 000 8 8 000, Latvia 000 9 000 000, Liettua 0 000 6 000 6 000,0 Etelä-Eurooppa ja Kanarian saaret 008 000 7 7 000 08 000 8,9 Espanja ja Kanarian saaret 7 000 000 99 000 9,9 Kanarian saaret 0 000 0 000 7 9,8 Manner-Espanja 000 9 000 60 000 6 0, Baleaarit 000 000 8, Kreikka 06 000 8 06 000 7, Italia 000 8 000 6 000 7, Portugali ml. Madeira 6 000 68 000 9, Kroatia 0 000 0 000 0 7,0 Itäisen Välimeren maat 000 6 000 7,9 Turkki 0 000 0 000 7, Kypros 000 000 0, Israel 0 000 0 000 0 6, Länsi-Eurooppa 8 000 8 60 000 6 70 000 7 6, Saksa 000 89 000 6 000 6, Britannia 000 79 000 0 000, Ranska 0 000 9 000 000,9 Itävalta 8 000 000 0 000 7, Sveitsi 8 000 7 000 8, Alankomaat 0 000 000 000, Irlanti 000 000 0 6,7 Itä- ja Keski-Eurooppa 89 000 6 000 000,7 Unkari 000 0 0000 6, Puola 7 000 0 000 8 000, Tsekki 000 000 9 000, Bulgaria 000 000 7, Afrikka 77 000 77 000, Egypti 7 000 7 000 9,6 Aasia ja Oseania 8 000 7 89 000, Thaimaa 9 000 9 000, Amerikka 9 000,0 98 000, Yhdysvallat 7 000 7 000,0 Matkalla yöpymisiä vähintään maassa (pl. Suomi) 9 000 9 000 000 8, 9

Liitetaulukko 6. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ Matkan pääasiallinen majoitusmuoto Hotelli Leirintäalue tai lomakylä Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus Pääasiallinen kulkuväline Lentokone Laiva tai lautta Mukana auto Mukana linja-auto Ei kulkuvälinettä mukana Henkilö- tai asuntoauto Linja-auto Muu kulkuväline Matkan järjestäminen Matkatoimiston kautta Suoraan majoitusliikkeestä tai liikenteenharjoittajalta Ei etukäteisvarauksia Tuntematon Pitkät matkat, vähintään 69 000 900 000 000 8 000 8 000 076 000 0 000 89 000 89 000 0 000 8 000 7 000 000 89 000 98 000 78 000 6 000 Lyhyet matkat, - 600 000 7 000 000 7 000 6 000 7 000 89 000 66 000 000 86 000 0 000 67 000 000 777 000 6 000 9 000 000 Yhteensä 9 000 7 000 66 000 000 77 000 60 000 9 000 000 000 89 000 9 000 0 000 6 000 66 000 6 000 7 000 89 000 Liitetaulukko 7. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat lähialueille vuonna 0 Ruotsiin Viroon Venäjälle Norjaan Tanskaan Latviaan ja Liettuaan Yhteensä MATKOJA YHTEENSÄ 6 000 09 000 8 000 8 000 6 000 98 000 000 Maissakäyntejä yhteensä 0 000 99 000 000 8 000 6 000 98 000 97 000 Yöpyminen kohdemaassa 78 000 00 000 8 000 76 000 6 000 98 000 8 000 Päiväkäynnit 66 000 99 000 7 000 68 000 Päivämatkat (ei ) 7 000 7 000 000 80 000 Maissakäyntejä risteilyn yhteydessä ) 9 000 6 000 000 880 000 Risteilyt ilman maissakäyntejä 80 000 000 7 000 ) Risteilyillä yövytään vain laivalla. 0

Liitetaulukko 8 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät matkat, väh. 9 6 86 8 6 9 0 9 00 0 Lyhyet matkat, - 07 9 90 89 70 6 7 8 Yhteensä Pitkät matkat, väh. 86 9 9 8 009 70 7 7 8 Matkat omalle mökille 0 6 9 7 9 9 6 9 7 9 77 6 8 Lyhyet matkat, - 8 86 00 7 78 9 9 708 8 9 0 8 Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Pitkät matkat, väh. 90 8 7 9 670 6 88 980 0 9 8 9 8 6 67 96 80 0 90 6 6 Lyhyet matkat, - 6 60 8 8 868 6 8 07 0 00 789 7 8 99 Yhteensä 9 6 0 60 7 69 8 909 66 607 9 Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 000 matkaa Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, - 67 7 6 8 9 0 9 79 6 66 0 0 6 698 99 7 0 76 9 88 6 Yhteensä 99 6 8 69 709 866 67 067 0 6 67 76

Liitetaulukko 9 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 0 Kohdemaakunta MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät matkat, väh. 9 97 7 9 6 8 7 6 8 0 8 9 8 Lyhyet matkat, - 8 9 06 0 6 9 6 8 7 80 0 7 0 08 9 Yhteensä Pitkät matkat, väh. 86 99 6 68 8 98 8 8 8 0 6 89 67 7 Matkat omalle mökille 0 89 8 6 6 08 8 60 60 09 76 9 6 0 87 0 Lyhyet matkat, - 8 8 0 6 0 8 77 8 0 87 7 6 0 Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Pitkät matkat, väh. 90 70 86 06 7 9 7 8 8 7 76 6 8 7 9 86 0 0 8 7 9 80 6 77 80 00 76 0 09 89 60 78 8 6 86 0 Lyhyet matkat, - 6 60 97 80 8 8 79 6 98 0 8 97 6 0 68 86 6 68 0 Yhteensä 9 6 69 86 66 9 688 678 67 0 8 76 9 77 6 89 8 97 0

Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 0 Kohdemaakunta MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, - 67 6 96 7 8 89 0 66 80 00 06 7 6 88 6 9 078 887 7 006 87 79 6 90 986 78 997 9 7 9 96 6 Yhteensä 99 07 88 0 00 06 9 0 99 97 80 98 78 9 78 9 87 99 7 Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkatyypeittäin vuonna 0 Matkat maksullisessa majoituksessa Kohdekunta yhteensä Helsinki Tampere Turku Oulu Kuusamo Jyväskylä Kittilä Kuopio Sotkamo Vaasa Joensuu Naantali Inari Lahti Jämsä Ikaalinen Nilsiä Kolari Pori 86 000 67 000 7 000 07 000 000 09 000 8 000 66 000 7 000 000 0 000 0 000 9 000 9 000 89 000 88 000 8 000 79 000 77 000 7 000 Matkat omalle mökille Kohdekunta yhteensä 90 000 Mikkeli 000 Länsi-Turunmaa 6 000 Kouvola 0 000 Kuusamo 000 Salo 08 000 Hämeenlinna 07 000 Puumala 00 000 Kuopio 98 000 Raasepori 97 000 Hirvensalmi 89 000 Mäntyharju 8 000 Asikkala 7 000 Sysmä 69 000 Kuhmoinen 66 000 Uusikaupunki 6 000 Kustavi 6 000 Kemiönsaari 7 000 Lohja 000 Sastamala 000 Vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo Kohdekunta yhteensä 9 000 Helsinki 60 000 Tampere 000 000 Turku 690 000 Jyväskylä 69 000 Oulu 7 000 Kuopio 000 Kouvola 8 000 Joensuu 000 Mikkeli 6 000 Lahti 000 Hämeenlinna 0 000 Lappeenranta 0 000 Pori 8 000 Rovaniemi 68 000 Espoo 66 000 Vantaa 8 000 Seinäjoki 0 000 Vaasa 8 000 Porvoo 8 000

Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kulkuvälineen mukaan vuonna 0 Pääasiallinen kulkuväline Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat omalle mökille Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä MATKOJA YHTEENSÄ 86 000 00 90 000 00 9 000 00 99 000 00 Henkilöauto 99 000 77 66 000 9 96 000 77 7 000 8 Asuntoauto tai -vaunu 0 000 8 000 0 6 000 7 000 Linja-auto 6 000 6 000 0 000 6 000 Juna 9 000 8 000 9 000 097 000 0 Laiva tai lautta 000 6 000 0 86 000 6 000 Lentokone 06 000 7 000 0 08 000 000 Muu kulkuväline 0 000 000 6 000 0 000 Liitetaulukko. Yöpymiset kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla majoitusmuodottain vuonna 0 YÖPYMISIÄ yhteensä Hotelli Lomakylä Leirintäalue Vuokrattu mökki Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus ) Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, - 7 6 000 7 000 89 000 000 08 000 66 000 000 00 9 7 0 9 7 76 000 8 000 7 000 6 000 77 000 000 0 000 Yhteensä 00 0 000 7 7 7 0 7 89 000 0 000 086 000 8 000 98 000 6 000 ) Esimerkiksi omalla mökillä tai sukulaisten tai tuttavien luona. Matkan aikana on ollut vähintään yksi yöpyminen maksullisessa majoituksessa. 0 00 9 7 6

Liitetaulukko. Kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain 00-0 Kohdemaakunta ) Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa 00 006 007 008 009 00 ) 0 MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 67 000 87 000 869 000 080 000 8 000 96 000 86 000 000 000 8 000 7 000 7 000 8 000 0 000 9 000 000 7 000 8 000 07 000 86 000 0 000 000 8 000 8 000 6 000 000 6 000 000 000 08 000 608 000 6 000 08 000 6 000 08 000 88 000 6 000 7 000 87 000 08 000 000 0 000 000 98 000 77 000 688 000 7 000 000 7 000 67 000 000 9 000 8 000 9 000 97 000 000 8 000 6 000 7 000 000 87 000 000 66 000 7 000 7 000 000 79 000 000 8 000 000 80 000 6 000 09 000 79 000 76 000 79 000 8 000 000 6 000 000 0 000 6 000 68 000 ) Maakuntajako noudattaa kunakin tilastovuonna voimassa ollutta jakoa. 89 000 6 000 000 000 000 0 000 07 000 0 000 0 000 000 000 000 97 000 9 000 9 000 606 000 8 000 60 000 70 000 90 000 000 7 000 000 68 000 000 8 000 98 000 000 00 000 8 000 9 000 0 000 0 000 000 09 000 6 000 66 000 000 99 000 6 000 000 000 68 000 8 000 98 000 8 000 8 000 000 000 8 000 0 000 000 000 6 000 89 000 67 000 7 000 ) Vuosien 00 ja 0 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen takia. Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Työhön liittyvät matkat Kotimaanmatkat, yöpyminen kohteessa ) 6 000 000 67 000 8 000 000 78 000 7 000 000 0 000 6 000 06 000 78 000 000 Ulkomaanmatkat, yöpyminen kohdemaassa 000 6 000 89 000 68 000 000 000 7 000 7 000 7 000 88 000 9 000 9 000 9 000 Risteilyt, yöpyminen vain laivalla 0 000 0 000 8 000 8 000 000 000 000 Päivämatkat ulkomaille ) Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa ei tiedustella kohdekuntaa kotimaan työmatkojen osalta. 6 000 7 000 000 000 9 000 8 000 000 000 000 Kaikki työ- ja kokousmatkat 907 000 000 70 000 6 000 87 000 88 000 7 000 0 000 9 000 76 000 6 000 77 000 000

Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ EU--maat EU-7-maat Pohjoismaat Ruotsi Tanska Norja Venäjä ja Baltian maat Viro Venäjä Muu Eurooppa Saksa Britannia Alankomaat Espanja Italia Ranska Puola Belgia Tsekki Amerikka, Aasia, Oseania ja Afrikka Yhdysvallat Kiina Työhön liittyvät matkat Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa 000 78 000 98 000 000 000 7 000 000 70 000 9 000 09 000 7 000 0 000 8 000 000 9 000 6 000 7 000 000 0 000 6 000 000 000 0 000 Yöpymisiä keskimäärin,7,,,6,,8,9,0,8,,,0,, 7,8,,,,6,8 8, 7,0 7, Risteilyt, yöpyminen vain laivalla 0 000 96 000 000 9 000 9 000 000 8 000 Päivämatkat ulkomaille 6 000 89 000 0 000 80 000 7 0000 000 6 000 6 000 7 000 Kaikki työ- ja kokousmatkat ulkomaille 000 9 000 66 000 0 000 8 000 89 000 000 78 000 8 000 8 000 0 000 000 6 000 000 9 000 8 000 7 000 000 9 000 6 000 000 000 0 000 Liitetaulukko 6. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Työmatkoja Ruotsiin Viroon 8 000 8 000 000 0 000 000 9 000 90 000 7 000 8 000 6 000 Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan 0 000 0 000 000 Norjaan ja Tanskaan 0 000 0 000 98 000 000 000 Yhteensä 879 000 80 000 60 000 0 000 000 Maissakäyntejä risteilyn yhteydessä ) 000 0 000 9 000 Risteilyt ilman maissakäyntejä 8 000 8 000 76 000 ) Risteilyillä yövytään vain laivalla. 6

Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet -7-vuotiaat matkaryhmittäin vuonna 0 HENKILÖITÄ yhteensä Sukupuoli Mies Nainen Ikä - - - - - 6 6-7 Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Matkustaneita 90 000 96 000 98 000 77 000 000 06 000 6 000 9 000 6 000 000 77 000 7 000 väestöstä 7 7 7 6 8 8 9 Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Matkustaneita 90 000 90 000 00 000 70 000 7 000 68 000 9 000 7 000 8 000 000 76 000 77 000 väestöstä 7 9 6 7 6 8 6 Työmatkat kotimaassa tai ulkomaille, yöpyminen kohdemaassa Matkustaneita 9 000 6 000 7 000 6 000 6 000 6 000 8 000 7 000 000 6 000 9 000 60 000 väestöstä 8 8 7 6 9 9 7 -vuotias VÄESTÖ..00 0 000 08 000 0 000 660 000 68 000 66 000 7 000 786 000 0 000 000 68 000 7 000 Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu 9 000 6 000 66 000 0 89 000 Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kotitaloustyyppi Yksinasuvat Lapsiperheet (alle -vuotiaita lapsia) Muut kotitaloudet 989 000 000 000 67 000 6 000 9 000 ) Tilastollinen kuntaryhmitys 0. 0 9 9 6 90 000 9 000 000 79 000 0 000 0 000 6 8 6 0 9 9 000 0 000 000 78 000 000 000 0 9 0 98 000 69 000 60 000 9 000 08 000 079 000 7

Laatuseloste: Suomalaisten matkailu Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle tilastovuoteen 0 saakka matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) mukaisesti ja sen jälkeen asetuksen (EU) N:o 69/0 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 7-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus käsittää kaksi erillistä tutkimusta. Toinen on kuukausittain tehtävä matkatutkimus, jossa tiedustellaan koti- ja ulkomaanmatkojen lukumääriä ja matkojen ominaisuuksia kuvaavia tietoja, ja toinen on kerran vuodessa tehtävä ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimukset ovat otospohjaisia puhelinhaastattelututkimuksia, joissa käytetään tietokoneavusteisia haastattelulomakkeita. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammi- ja helmikuun aikana. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekevät haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 7-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodessa yhteensä noin 6 00 henkilöä. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan erillisellä otoksella. Otoskoko on kuukaudessa 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen otoskoko on 0 0 henkilöä eli se vaihtelee jonkin verran vuosittain. Vuositutkimus tehdään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen liitännäistutkimuksena. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Matka- ja vuositutkimuksen vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuositutkimuksessa painokertoimet lasketaan sukupuolen mukaan siten, että tilastovuotta edeltävän vuoden 8

lopun 7-vuotiaiden naisten ja miesten väestömäärät jaetaan saatujen haastatteluiden eli vastanneiden kohdehenkilöiden vastaavilla määrillä. Matkatutkimuksessa menetellään vastaavalla tavalla, mutta painokertoimet lasketaan erikseen kunkin haastattelukuukauden aikana saadulle aineistolle. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 99 997 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 996 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia ja matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen keskimäärin 7 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 9 prosentin luottamusvälien avulla. Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella ja alle 0 000 olevat lukumäärät merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 0 asti viikon kuluessa tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 0 tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon kuluessa jakson päättymisestä. Lopulliset vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 99 ja kohdealueittaiset vuodesta 000. Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 99 alkaen. Vuosina 99 99 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 99 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 99 999 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 000 009. Tiedonkeruussa tapahtuneen muutoksen takia luvut vuodesta 00 lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 996 999 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. 9

Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 00 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat hyvinkin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä on tehty aina vuodesta 99 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 0

Liikenne ja matkailu 0 Lisätietoja Mervi Härkönen 09 7 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 7 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 796-079 = Suomen virallinen tilasto ISSN 798 887 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 0 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi