LATTOMEREN KYLÄSUUNNITELMA 2006
Kannen kuva Heikki Ruski Kyläsuunnitelman on koonnut Lattomeren kyläyhdistys ry 2
LATTOMEREN KYLÄSUUNNITELMA MIKSI LAADIMME KYLÄSUUNNITELMAN?... 5 MINKÄLAINEN KYLÄMME ON TÄNÄÄN?... 5 ASUKKAAT JA ASUMINEN... 5 ELINKEINOT... 6 YHDISTYSTOIMINTA... 6 PALVELUT, LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO... 7 VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET... 8 Vahvuudet ja mahdollisuudet... 8 Asukkaat ja kyläelämä... 8 Palvelut ja elinkeinot... 8 Heikkoudet, ongelmat ja uhat... 9 Asukkaat ja kyläelämä... 9 Palvelut ja elinkeinot... 9 Ympäristö, liikenne, tekninen huolto... 10 KYLÄN TULEVAISUUS YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET... 10 TOIMENPITEET... 11 Leikkikenttä... 11 Koulu, iltapäiväkerho ja mukilatoiminta... 11 Kylätalo ja nykyisten tilojen käytön edistäminen... 12 Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen... 12 Historiikki... 12 Tieturvallisuus... 12 Palvelujen kehittäminen... 12 Ympäristöasiat ja jätevesien käsittely... 12 Yhdistystoiminta... 12 LIITE... 13 3
4
Miksi laadimme kyläsuunnitelman? Lattomerellä järjestettiin 17.10.2002 tulevaisuusilta, johon kokoontui viitisenkymmentä kyläläistä miettimään, mitä asioita kylässämme voisi ja olisi tarve kehittää. Esille tuli yhdeksän pääkohtaa, jotka olivat leikkikenttä/iltis, kyläyhdistys, uimapaikka, kioski/posti, tieturvallisuus, ympäristöasiat, monitoimitalo, harrastukset ja joukkoliikenne sekä lukuisia yksittäisiä ajatuksia ja ideoita (Liite 1.). Lattomerellä on aikaisempina vuosikymmeninä oltu aktiivisia ja kehitetty kylän toimintoja, mutta viime vuosina on hetkellisesti ollut hiljaisempi vaihe. Näiden toiveiden perusteella selkeni, mitä asioita Lattomerellä tällä hetkellä halutaan parantaa. Tuon kyläillan ja lukuisten palaverien tuloksena perustettiin huhtikuussa 2003 Lattomeren Kyläyhdistys ry, jonka tavoitteena on yhdistää kylän voimavaroja ja edistää koko kylän kehitystä. Kyläyhdistys on järjestänyt uudenlaista toimintaa yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa ja ajanut koko kylää hyödyttäviä asioita eteenpäin. Kyläyhdistys päätti laatia kyläsuunnitelman ja näin kiteyttää vuonna 2002 ja sen jälkeen esille tuodut asiat yksiin kansiin, koska Lattomeren asukkaat haluavat säilyttää asuinympäristönsä elävänä ja toimivana maaseutukylänä. Tämän vision toteuttamiseen kyläsuunnitelma on oiva työkalu. Tulevaisuudessa se on edellytys myös hankkeiden toteuttamiseksi haettavan EU-rahan saamiselle ja kylämme kehittämistoimia onkin tarkoitus jatkossa toteuttaa mm. hankkeiden muodossa. Voimme hyödyntää suunnitelmaa myös ollessamme yhteistyössä kaupungin tahojen kanssa. Minkälainen kylämme on tänään? Kylämme sijaitsee Satakunnassa, noin 10 km Porin keskustasta kaakkoon. Lattomeri on alkujaan vanhaa merenpohjaa ja maannoususta johtuen se on muodostunut kulkuyhteyksien takia tärkeäksi kauttakulkupaikaksi, jonka kautta on jo 1800 -luvulla kuljettu Ulvilasta Luvialle ja Luvialta Poriin. Lattomeri on aikoinaan jaettu Nakkilan ja Ulvilan suurtilallisten eli kartanoiden alusmaiksi, tästä johtuu Lattomeren maa-aluiden nimeäminen Nakkilan ja Ulvilan kartanoiden/kylien nimien mukaan (esim. tila kuuluu Masian kylään tai Viikkalan kylään). Lattomeren alueet annettiin 1800 -luvulla kartanoiden työntekijöille ns. torpparijärjestelmän periaatteella ja seuraavalla vuosisadalla torpparit itsenäistyivät tilallisiksi. Ennen vuonna 1971 tapahtunutta Lattomeren liittämistä Poriin, sen alueita kuului osittain Ulvilan ja Nakkilan kuntiin, joten liittyminen yhdisti Lattomeren yhdeksi selkeämmäksi kyläksi. Kylällä vallitsee suhteellisen satakuntalainen ilmapiiri. Lattomeriläistä on luonnehdittu mm. ystävälliseksi, mukavaksi, sisäänpäinlämpiäväksi, rauhalliseksi ja kotiaan rakastavaksi. Osa kyläläisistä ei tahdo kylän muuttuvan, mutta varsinkin nuoremmilla riittää kylän paranteluehdotuksia. Kylän henkinen ilmapiiri on ollut hyvinkin poliittisesti jakautunutta. Onneksi tämänkaltainen ajatus on pikkuhiljaa hälvenemässä, mutta politiikan vaikutus tulee näkymään kylällä vielä pitkään mm. erilaisten yhdistysten muodossa. Asukkaat ja asuminen Kylässämme on n. 200 kotitaloutta ja viitisensataa asukasta. 1900 -luvun viimeisen vuosikymmenen ja 2000 -luvun alun aikana, on kylälle muuttanut runsaasti uutta väkeä ja varsinkin uudisrakennuksia on tehty runsaasti, tästä on seurannut kylän väestörakenteen nuorentuminen. Kylän väestörakenne vuodelta 2000 kuvannee hyvin myös tämänhetkistä ikäjakaumaa. Kaikista 487 asukkaasta naimattomia oli 208, naimisissa 221 ja eronneita tai leskiä 58 henkilöä. 5
0 4 v. 5 9 v. 10 14 v. 15 19 v. 20 24 v. 25 29 v. 30 34 v. 35 39 v. 40 44 v. 45 49 v. 50 54 v. 55 59 v. 60 64 v. 65 69 v. 70 74 v. 75 79 v. 80 84 v. 85 v. - 32 27 34 25 14 22 43 33 44 33 43 37 26 26 18 16 4 10 Taulukko 1. Lattomeren kylän väestön ikäjakauma henkilöä/ikäluokka v. 2000. Lähde Porin kaupunki. Elinkeinot Kylämme pääelinkeino on ennen ollut lähes pelkästään maatalous, mutta nykyään maatalous on useimmiten sivuelinkeino muun työn ohessa. Näin ollen kylästämme löytyy kokopäiväisiä maanviljelijöitä, kokopäiväisiä palkkatyöläisiä ja näiden kahden sekoituksia. Maatalouden rakenne on muuttunut viime vuosisadan aikana karjatalousvaltaisesta maataloudesta yksinomaan viljan- ja sokerijuurikkaanviljelyyn. Maanviljelijöiden osuus on muodostunut vähemmistöksi verrattuna muuhun työssäkäyvään väestöön. Maatalousyrittäjyyden ohella yritystoimintaa ylläpitävät mm. MS Tuomisen kuljetusyritys, Heinola Ky ja Tawast-Kanervan taidetakomo sekä kyläpuoti. Yhdistystoiminta Lattomerellä on vilkasta yhdistystoimintaa. Osa yhdistyksistä toimii satunnaisesti, mutta suurimmalla osalla on toimintaa säännöllisesti ympäri vuoden. Kylältä löytyy yhteensä neljätoista eri yhdistystä, jotka ovat: Lattomeren Kyläyhdistys ry Lattomeren Maatalousnaiset Lattomeren Nuorisoseura ry Lattomeren Työväenyhdistys ry Lattomeren pienviljelijöiden osasto Lattomeren Toive ry Lattomeren Laaka ry Keskustan paikallisosasto Lattomeren Vapaaehtoinen Palokunta ry Lattomeren maamiesseura ry Lattomeren vesiosuuskunta Lattomeren metsästysyhdistys ry Lattomeren rukoushuoneyhdistys ry Lattomeren koulun vanhempainyhdistys ry Vuonna 2002 järjestetyssä tulevaisuusillassa nousi voimakkaasti esiin juuri tarve yhdistää eri yhdistysten voimavaroja. Tähän tehtävään perustettiin Lattomeren Kyläyhdistys 1.4.2003, jonka hankkeita ovat leikkikentän saaminen ja rakentaminen sekä tieturvallisuuden parantaminen. Urheilutoiminta on sinnitellyt eteenpäin viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä perustettujen urheilu-/liikuntaseurojen, kuten Lattomeren Laaka, Lattomeren Toive ja Lattomeren Nuorisoseura, avulla. Lattomeren Laaka ja Lattomeren Toive järjestävät urheilullisia tapahtumia ja kilpailuja, kuten pyöräretkiä ja uinti-iltoja. Lisäksi seurat huoltavat yhdessä Lattomeren jääkiekkokaukaloa. 90-vuotias Lattomeren Toive vuokraa myös Toiveen majaa, joka on monipuolinen urheilu- ja vapaa-ajan keskus valaistuin hiihto- ja pururadoin Hiittenkalliolla ja jossa voi järjestää esimerkiksi saunailtoja. Toiveen talvikauden ohjelmaan kuuluvat jumpat koulun voimistelusalissa kerran viikossa, kahtena viimeisenä talvena on ollut lisäksi rivitanssia. Myös lapsille on järjestetty sählyä ja jumppaa sekä kesä- ja talvileirit Hiittenkalliolla. Joulujuhlia on vietetty vuosittain työväentalolla lasten ja naisten esitysten siivittäminä. 6
Lattomeren Nuorisoseura ry kuuluu valtakunnalliseen nuorisojärjestöön, jonka tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen omatoimista luovaa, kehittävää ja viihdyttävää harrastustoimintaa ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Seura omistaa Nuorisoseurantalon Lattomeren keskustassa, jota on mahdollisuus vuokrata erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Lattomeren Nuorisoseura ja Lattomeren Maatalousnaiset järjestävät yhteistyönä myös pyhäinpäivänillan tanssit eli Baalit, joulumyyjäiset sekä joulujuhlan vuosittain. Nuorisoseurantalolla on myös esitetty lastenelokuvia Porin kaupungin toimesta. Työväenyhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan ja omistaa myös vuokrattavan Työväentalon aivan keskustan tuntumassa. Vuosien saatossa useamman kerran uudelleen rakennetun työväentalon satavuotisjuhlia vietetään toukokuussa 2007. Lattomeren nuorisoseurantalo ja työväentalo on peruskorjattu viime vuosisadan lopulla talkoo- ja valtionavun turvin nykyiseen kuntoonsa. Metsästysyhdistyksen majalla on mahdollisuus harrastaa ammuntaa. Maja sijaitsee Lattomeren Isosuolla. Maamiesseura puolestaan takaa kyläläisille mahdollisuuden erilaisten maataloustyövälineiden vuokraamiseen ja maatalousnaiset järjestävät naisia kiinnostavia aihepiirejä koskevaa toimintaa sekä illanviettoja. Rukoushuoneyhdistys toimii Lattomeren hengellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhempainyhdistys toimii yhteistyössä koulun ja oppilaiden kanssa koulun viihtyvyyden ylläpitämiseksi. Palvelut, liikenne ja tekninen huolto Kylämme palvelut ovat nykyisin vähäiset. Alun perin kylässä toimi viisi kauppaa, kolme pankkia ja posti sekä muutama saha/höyläämö sekä mylly ja kyläseppä. Nyt jäljellä on vain yksi kyläkauppa. Kioskit ja baari ovat myös kadonneet ajan myötä. Vakituiset linjaautovuorot kulkevat päiväsaikaan Poriin. Lisäksi keskustassa pysähtyy kirjastoauto. Lattomeren vanha koulu loppui uuden koulun myötä, joka valmistui viisikymmenluvun puolella ja sen alakertaan tuli VPK:lle omat tilat paloautoille. Lattomeren ala-aste toimii edelleen ja siellä käy oppilaita myös kahdesta naapurikylästä, Pinomäestä ja Niittymaalta, joista kyläkoulut on jo lakkautettu. Syksyllä 2005 Lattomeren koululla on järjestetty Otsolan opiston kursseja Verso - projektin myötä. Valittavana on mm. pajunpunontaa ja pikkulasten musiikkileikkikoulu. Viime vuosisadan alussa perustettu rukoushuone on vihitty kirkoksi ja samoihin aikoihin perustettua hautausmaata on laajennettu, kirkko ja hautausmaa ovat pysyneet oman kylän eli rukoushuoneyhdistyksen hallinnassa. Länsi-Porin seurakunta pitää kirkon tiloissa päiväkerhoa, tyttö- ja poikakerhoa, päiväpiiriä sekä perhekerhoa. Jumalanpalvelus tai messu on yhtenä sunnuntaina kuussa sekä lisäksi juhlapyhinä, joulun alla lauletaan kauneimpia joululauluja. 7
Myönteistä kehitystä on ollut 1960 -luvun lopulta alkanut tievalaistuksen rakentaminen, jota on kestänyt 2000 -luvulle asti ja on vielä osin kesken. Myös sorapäällysteiset mutkaiset tiet on oiottu ja päällystetty, mutta tieturvallisuuden parantamiseksi kapeat, mutkaiset tiet vaatisivat vähintäänkin kevyenliikenteenväylän. Kauan odotettu kunnallistekniikka vesijohtoverkoston rakentamisena alkoi 1991 ja kyläläisille saatiin kunnon vesi, toki kyläläisten omaa aktiivisuutta tarvittiin ja oma vesiosuuskunta oli perustettava asian ajamiseksi. Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet ja mahdollisuudet Asukkaat ja kyläelämä Lattomeren kylän ehdottomasti suurin vahvuus on sen lyhyt etäisyys Porin kaupungista ja silti ollaan täysin maaseudulla. Tämä ominaisuus on tulevaisuutta ajatellen myös suuri mahdollisuus. Sen vuoksi kylän kannalta onkin tärkeää säilyttää maaseudun rauha. Tonttipaikkoja on vielä saatavilla ja uudisrakennukset tulisi vastaisuudessakin sijoittaa niin, ettei tule taajamamaista tunnelmaa. Kylältä löytyy useita yhdistysten omistamia, hyväkuntoisia tiloja kuten nuorisoseurantalo, työväentalo, Levola ja Toiveen maja. Näitä käyttävät toimintaansa pääasiassa ne yhdistykset, jotka omistavat ja ylläpitävät niitä. Kaikki nämä tilat ovat vuokrattavissa mm. juhlia ja syntymäpäiviä varten sekä vapaa-ajan viettoon, myös kylän ulkopuolisille. Tilaisuuksia ja toimintaa voisi osassa näistä järjestää useamminkin, mikä tietysti edellyttää tilojen markkinointia ja lisää töitä mm. siivouksen ja ylläpidon osalta. Aikaisempien vuosikymmenten tapahtumat ja tiedot tulisi säilyttää. Kylän historiaa on joiltain osin (ainakin kirkon historia) koottu kansien väliin, mutta laajempi katsaus kylän historiaa olisi hyvä koota yhteen vielä kun löytyy vanhoja ihmisiä kertomaan viime vuosisadan alkupuolenkin asioista. Palvelut ja elinkeinot Kylällä on säilynyt oma kauppa ainakin toistaiseksi. Tulevaisuudessakin kauppa koetaan tarpeelliseksi, varsinkin jos siihen saataisiin asiamiesposti - vireillä oleva hakemus on jätetty alkuvuodesta 2005. Vaikka kesän lopulla tullut päätös oli kielteinen, asiaa ei tulla jättämään sikseen. Postin hakeminen naapurikaupungista Ulvilasta koetaan hankalaksi, kaupungin postitkaan eivät ole hyvä vaihtoehto. 8
Koulun säilyminen on tärkeää varsinkin siltä kannalta, että alueella on melko paljon lapsiperheitä ja koko ajan on muuttamassa lisää. Osa on kylältä lähtöisin olevia, kaupungista takaisin palanneita kylän omia nuoria, jotka haluavat lapsilleen sitä maaseudun rauhaa, jossa itsekin ovat kasvaneet, mutta myös kokonaan uusia perheitä on muuttanut kylään. Lyhyiden koulumatkojen kannalta oma kyläkoulu on paras vaihtoehto. Vastaisuudessakin oma koulu tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti siihen, että lapsiperheet haluavat muuttaa Lattomerelle. Päivähoitopaikkojen saaminen Lattomerelle tai välittömään läheisyyteen lisäisi vetovoimaa lapsiperheiden osalta edelleen ja tuottaisi myös työpaikkoja hoitoyrittäjän muodossa, koska kaupungin hoitopaikkoja tänne tuskin tullaan kovin paljon saamaan. Heikkoudet, ongelmat ja uhat Asukkaat ja kyläelämä Kylältä puuttuu yhteishenki. Epäkohtia tiedetään kylällä olevan, mutta ihmisillä ei ole halua tai aikaa ryhtyä tekemään mitään niiden parantamiseksi. Henkilöiden ja paikkojen (nuorisoseurantalo, työväentalo) leimautuminen yhdistyksen/aatteen mukaan hankaloittaa osaltaan asiaa. Tietynlaista kateuttakin esiintyy yhdistysten välillä. Kylässä on monta yhdistystä, mutta yhteistyötä niiden välillä on liian vähän. Kyläyhdistyksen ja muiden yhdistysten toimintojen profilointi on puutteellinen, olisi hyvä sopia yhdessä, kuka vie eteenpäin mitäkin asioita. Asukkailla on myös erilaiset odotukset kylältään. Toiset toivovat ihmisiä muuttavan lisää ja kaupungin mukavuuksien ja palveluiden leviävän kylään. Toiset taas toivovat asukkaita olevan vain sen verran, että kylä säilyy ja haluavat pitää alueen idyllisenä pienenä maalaiskylänä peltomaisemineen sekä ovat valmiita tinkimään palveluista. Tulevaisuudessa Porin kaupunki saattaa alkaa levitä tänne etelään, jolloin maalaiskylä saattaa muuttua kaupunkikuvaksi. Elämänkaariasuminen ei toimi kylällä, koska täältä puuttuu vanhustenhoitolaitos. Ikänsä maalla asuneet vanhukset joutuvat muuttamaan kaupunkiin vanhainkoteihin elleivät selviä kotipalveluiden turvin. Nuorilla ei ole tarpeeksi toimintaa kylällä, vaan vanhempien pitää etenkin viikonloppuisin kuljettaa heidät kaupunkiin. Lastenhoito on ollut pääasiassa kotihoidon, mummien sekä äskettäin lopettaneen kaupungin perhepäivähoitajan varassa. Vaarana on, ettei lastenhoito järjesty tulevaisuudessa kuin kaupungista. Kylällä ei ole omaa edustajaa kaupunginvaltuustossa, kyläläisten viestit on saatava kaupungille tiedoksi muulla tavalla, joka ei välttämättä ole yhtä tehokasta. Osa kylän historiaa ja perinnetietoa on vaarassa kadota vanhan väen myötä. Palvelut ja elinkeinot Kaupan säilyminen; kyläläiset ajavat marketteihin edullisempien hintojen ja laajemman tarjonnan vuoksi. Kuitenkin oma kauppa koetaan välttämättömäksi. Kaupunki ja marketit ovat tässä tapauksessa liian lähellä. Asiamiespostin hankkiminen kaupalle on osoittautunut vaikeaksi. Kauppias hakenut lupaa alkuvuonna 2005, mutta päätös oli kielteinen. Koulun säilyminen kuntien valtionosuuksien pienentyessä ja jatkuvien säästötoimien vallitessa. Haluaako Porin kaupunki Lattomeren koulun oppilaat keskustan kouluihin niiden oppilasmäärien vähenemisen myötä? Ala-asteikäisen lapsen koulunkäynti tulisi tätä myötä kohtuuttoman raskaaksi. Alueelle kaavaillun yhdystien (Honkaluoto - Valtatie 8) huonot puolet: rakentaminen kylään saattaa lisääntyä liikaa kulkuyhteyksien parannuttua ja tien viereen saattaa syntyä teollisuusalue, joka pilaa maalaisidyllin. 9
Euroopan Unioniin liittymisen myötä kymmenisen vuotta sitten alkanut maatalouden rakennemuutos jatkuu edelleen mm. suurten ikäluokkien jättäessä aktiiviviljelyn. Kylällä on viljelty runsaasti sokerijuurikasta, jonka tuotannon jatkuminen Suomessa on tällä hetkellä uhattuna. Maanviljelykulttuuri saattaa yksipuolistua entisestään, mitkä ovat sen vaikutukset ympäristöön muuttuuko maanviljely näennäisviljelyksi? Ympäristö, liikenne, tekninen huolto Tieturvallisuus vaatii parantamista, koska läpikulkuliikenne on runsasta etenkin kylän keskustan läpi. Kevyenliikenteenväylien ja keskustan oikaisutien rakentaminen on vaikeaa, koska ei ole maksajaa ja tekijää, sekä joiltakin maanomistajilta on vaikeuksia saada lupaa. Bussiliikenneyhteyksien käyttäjämäärät ovat vähäisiä, mistä johtuen vuoroja on todella vähän tai toisinpäin. Näin ollen taloudessa on pakko olla oma auto - jopa kaksi. Teiden nimet aiheuttavat sekaannuksia, esim. Lattomerentie Niittymaalta Lattomeren läpi Järvikylään päin, samoin Järvikylässä Nakkilan puolella Lattomeren suuntaan tultaessa ja Ulvilan Friitalasta Lattomerelle päin tultaessa (muuttuu Paikallistieksi tultaessa Porin/Lattomeren puolelle), aiheuttaa riskejä esim. pelastustoimelle. Kaikille kylän pääteille toivotaan valaistusta tieturvallisuuden vuoksi, mutta koska liikennettä on alle 7000 autoa päivässä, ei kaupunki suostu valoja asentamaan (osan matkaa pääteillä valaistus kuitenkin on, osan matkaa pelkät tolpat johtoineen, lamput puuttuvat). Lakimuutos jäteveden käsittelyssä aiheuttaa tuntuvia kustannuksia asukkaille, kun viemäriverkoston puuttuessa jokaisen pitää rakentaa oma jäteveden käsittelynsä. Porin kaupunki ei tule rakentamaan viemäriverkostoa Lattomerelle. Kylän tulevaisuus yhteinen päämäärä ja tavoitteet Lattomeren kyläsuunnitelman tavoitteena on säilyttää elävä maaseutukylä ja hankkia sinne lisää asukkaita, muuttamatta sitä kuitenkaan Porin esikaupunkialueeksi. Palveluita on oltava riittävästi, jotta jokaista pikkuasiaa ei tarvitse kaupungissa käydä toimittamassa. Yritystoimintaa nykyisten ja maatalousyrittäjyyden lisäksi saatava lisää. Tällainen on visio kylämme tulevaisuudesta lyhyesti ilmaistuna: - maaseutumainen ilme, kylä näyttää 10 vuoden päästäkin maaseudulta - rauhallinen pikku kylä lähellä kaupunkia - turvallinen paikka asua - kylätie hyvin hoidettu, risteysalueet siistit, hyvän kuvan antava ja turvallinen - teiden valaistukset kunnossa Lattomeri - Pinomäki, Lattomeri - Friitala - Pinomäki Lattomeri - Niittymaa välillä hyvä pyörätie, lasten turvattu koulutie - peltotiet hyötykäytössä (merkityt lenkkipolut), ulkoilupolku Massi - Toiveen maja- Lattomeren koulu Niittymaa - kylällä paljon erilaista harrastustoimintaa leikkipuisto ja sen tapahtumat harrastusmahdollisuuksia; jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, Hietakankaan uimakuopat yhdistysten urheilu- ym. toimintaa edelleen kansalaisopisto tms. harrastusmahdollisuuksia lisää - pikkulasten kerho - koulun iltis ja kesäisin mukila - palveluja vanhemmalle väelle, kylätalkkari, mummuklubi ja terveydenhoitoa 10
- kiva monitoimi-/kylätalo, jossa tapahtumia sekä pihassa puisto/levähdyspaikka - tapahtumien järjestämistä jo olemassa olevissa tiloissa, nuorison kohtauspaikka - Lattomeren koulu vielä 10 vuoden päästäkin - paremmat linja-autovuorot, myös viikonloppuna ja kouluvuoden ulkopuolisena aikana - toimiva asiamiesposti sekä kauppa, jossa nettiyhteydet, raha-automaatti - muun yritystoiminnan kehittäminen - Lattomerellä aktiivisia kyläläisiä ja suunnaton talkoohenki Polttavin ongelma kylällämme on, etteivät ihmiset ja yhdistykset osallistu yhteisiin hankkeisiin eivätkä paljon muuhunkaan. Se on ensimmäinen, muttei suinkaan helpoin asia, jonka kuntoon saattamalla voimme saada jo paljon aikaan. Minkälainen kylämme pitäisi olla lasten suusta kuultuna: - siisti - eläimiä - leikkipuisto - vesiautomaatteja - koulu - kokkikerho - roskiksia - skeittijuttu - pyörätie Toimenpiteet Muun muassa seuraavien toimenpiteiden avulla Lattomeren kylää ollaan kehittämässä ja tullaan kehittämään, jotta edempänä kuvatunkaltaisen unelmamme toimivasta maalaiskyläyhteisöstä tulisi todemmaksi. Leikkikenttä Yksi tällä hetkellä toteutuksen asteelle ehtineistä, vuoden 2002 tulevaisuusillassa esille tulleista asioista on leikkikentän rakentaminen Lattomerelle. Kyläyhdistyksen johdolla toteutettu ja Karhuseutu ry:n kautta Leader+ -osarahoituksella rahoitettu leikkikenttä valmistui kesän 2005 aikana ja avajaiset olivat 4.9.2005. Tapahtumia tullaan järjestämään hankkeen puitteissa vielä kesään 2006 asti. Koulu, iltapäiväkerho ja mukilatoiminta Pyritään säilyttämään kyläkoulu, oppilasmäärä ei toistaiseksi ole ollut laskusuunnassa. Samoin Lattomeren koululla täytyy saada säilymään iltapäiväkerhotoiminta. Kesällä 2004 oli, mutta 2005 ei ollut kaupungin mukilatoimintaa ryhdytään aktiivisesti hankkimaan mukilaa tuleviksi kesiksi. 11
Kylätalo ja nykyisten tilojen käytön edistäminen Kaikkien kyläläisten talo, jossa voisi olla mm. kyläyhdistyksen toimisto ja tilat, joissa yhdistykset/yksityishenkilöt voisivat käyttää kopiokonetta/internetiä ym. Tiloissa olisi harrastustilaa sekä erilaista järjestettyä toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille. Kylätalo peruskorjattaisiin mahdollisuuksien mukaan jostakin jo olemassa olevasta rakennuksesta. Juhlatilavuokrausta esim. nuorisoseurantalolla, markkinointi- tms. yhdyshenkilö hoitamaan tilojen vuokrausta ja talkoorinki hoitamaan tilojen huoltoa. Edellä mainittujen asioiden toteutus lähitulevaisuudessa mahdollisesti hankemuodossa ainakin osittain. Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen Sitoudutaan käyttämään omaa kauppaa sen säilyttämiseksi. Muuta mahdollista yritystoimintaa voisivat olla maatalouden sivuelinkeinojen kehittäminen, kuten tuotteiden jatkojalostus/suoramyynti, kotieläintila, maatilamatkailupalvelut, pitopalvelu. Elämysmatkailua tai vastaavaa toimintaa, retkeilyreitin/ulkoilureitin/luontopolun toteutus välillä Toiveen maja Niittymaa, jatkoksi kaavaillulle ulvilalaisen Massin ulkoilureittihankkeelle välillä Massi - Toiveen maja. Hietakankaan uimakuoppien kunnostaminen pohjan lähteiden veden riittävyydestä riippuen. Yhteinen markkinointihenkilö ainakin osalle em. palveluista kylätalotoiminnan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan hanketoimintana ainakin osittain. Historiikki Kerätään tiedot vanhoja ihmisiä haastattelemalla, niin kauan kuin tietoa on vielä olemassa. Toteutus mahdollisesti hanketoimintana tai voisi olla esim. lähiseudun yliopisto-opiskelijalle hyvä gradun aihe. Tieturvallisuus Kylän läpi kulkevan tien (Lattomerentie) oikaisutien rakentaminen työväentalon risteyksestä kirkon kulmille. Pyöräteiden saaminen Niittymaalta Lattomerelle ja Lattomereltä Pinomäkeen. Tievalaistuksen kuntoon saattaminen Friitala Lattomeri Pinomäki välillä, hanketoimintana/yhteistyössä kaupungin ja tielaitoksen kanssa. Palvelujen kehittäminen Kylätalkkari -tyyppinen palvelu erityisesti vanhuksia varten, mikäli ei valtakunnallisen projektin jatko varmistu. Toteutusmuoto voisi olla esim. yhdistysten varainkeruutyöhön yhdistettynä; huutokaupataan kesäksi henkilöitä mm. ruohonleikkuuseen tms. pihatöihin. Muut palvelut vanhuksille, jotta ei olisi esim. välttämätöntä muuttaa kaupunkiin palvelutaloon, kun voimat alkavat vähetä. Lasten päivähoidon järjestäminen. Ympäristöasiat ja jätevesien käsittely Pyritään pitämään kylän yleisilme siistinä. Jätevesien käsittely on järjestettävä lakimuutoksen myötä lähes joka taloudessa uudelleen. Yhteistyömuotoja ja kustannuskysymyksiä on mietittävä, koska kaupungin viemäröintiä lähes mahdoton saada. Yhdistystoiminta Sovitaan yhdistysten kesken yhteistyön pelisäännöt, vain samaan suuntaan vetämällä ja voimat yhdistämällä saamme asioita toteutumaan. Osallistutaan kaikkien olemassa olevaan ja tulevaan toimintaan ja pyritään saamaan vielä osallistumaton väki mukaan. 12
Liite LATTOMEREN TULEVAISUUSILLAN 17.10.2002 YHTEENVETO: 17.10.2002 Lattomeren nuorisoseurantalolle kokoontui nelisenkymmentä Lattomeren kylän asukasta pohtimaan kylän tulevaisuudenkuvaa. Yhdessä pohdittiin aihetta Millaisen haluan Lattomeren olevan vuonna 2008?, ja tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys lattomeriläisille tärkeistä, tavoiteltavista asioista ja näiden toteutumiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotta voisimme kehittää Lattomeren kylää haluamamme kaltaiseksi. Aluksi kysymystä mietittiin kukin itsekseen, sen jälkeen viiden hengen pienryhmissä. Tämän jälkeen ryhmät toivat esiteltäviksi viisi kappaletta omasta mielestään tavoittelemisen arvoisinta asiaa. Seuraavana vuorossa oli keskittyminen asioihin, joita tulevien vuosien aikana ryhdytään toteuttamaan ja tavoittelemaan. Näiden asioiden löytäminen kaikkien 45 esityksen joukosta tapahtui niin, että ryhmällä oli käytössään viisi kappaletta plussia, jotka ryhmän tuli antaa tavoittelemisen arvoisille asioille. Lopuksi vuorossa oli esitettyjen asioiden aiheittain ryhmittely, josta siis saatiin kylän kehittämisen painopisteasiat tuleville vuosille. Illan päätteeksi koolla olleiden lattomeriläisten keskuudessa kiersi vielä lista, johon jokainen voi merkitä nimensä sen aihealueen alle, jonka toteuttamiseksi halusi töitä ruveta tekemään. Jos tunsi, ettei mielenkiinto tai resurssit (esim. käytettävissä oleva aika) riittäisi minkään asian jatkotyöstämiseen, piti nimensä jättää listasta kokonaan pois. Tämän jälkeen sovittiin vielä ryhmien koollekutsujat. Koollekutsujien yhteisiä palavereja on tarkoitus järjestää kerran kuussa tai kahdessa niin, että aina tiedettäisiin missä kukin ryhmä on menossa ja että turhilta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Olisi mukava, jos lattomeriläisistä löytyisi vielä lisää henkilöitä, jotka haluaisivat ryhtyä suunnittelemaan kyseisiä aihealueita ja saapuisivat kokoontumisiin. Tarkoitus olisi, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus osallistua asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen omien voimavarojensa mukaisesti, eli kaikkien ryhmien kokoontumiset ovat siis KAIKILLE AVOIMIA! LEIKKIKENTTÄ + ILTIS 9+ Leikkikenttä +++ Iltapäiväkerho koululaisille +++ Leikkikenttä keskustaan ++ Koulun kehittäminen, iltapäiväkerho + UIMAPAIKKA 7+ Uimapaikan kunnostus ja omistus++ Hietakankaan uimapaikan kunnostus + Uimapaikan siistiminen + Uimapaikka, hiekkakuopat + Uimaranta Hietakankaalle + Uimapaikan parannus + TIETURVALLISUUS 6+ Tieturvallisuus + Kylänraitti turvalliseksi + raskas liikene pois, hyvä katuvalaistus, teiden kunnostus, 40 km/h nopeusrajoitus Liikenneturvallisuus + kevyen liikenteen väylä, nopeusrajoitukset Pyörätie + Valaistus pääteille + Kylätien oikaisu ja levennys + YMPÄRISTÖASIAT 6+ Viemäröinti +++++ Kyläympäristön siistiminen + JOUKKOLIIKENNE 2 + Parempi joukkoliikenne + Paremmat linja-autoyhteydet + HARRASTUS 3+ Harrastuspaikat + leikkipuisto, nuorisotila, kurssitoimintaa Nuoret + Elokuvat Vanhukset + KIOSKI/POSTI 7+ Kioski/posti +++ Kioski ++ kukkia, jäätelöä, limsaa, veikkaus Posti ja pankki takaisin + Asiamiesposti + KYLÄYHDISTYS 8+ Kyläyhdistys +++++ info-lehti, vanhusten huoltopalvelut/ -talot Kyläyhdistys ++ Aktiiviset yhteiset tapahtumat + Toimintaa + aattojuhlat, juhlatoimikunta MONITOIMITALO 4+ Monitoimitalo ++++ lastentarha, vanhusten palvelut, kerhotoiminta 13