Aika ja paikka: 18.5.2011 klo 17.41-19.23 Munkkaanmäki 51, Lohja Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen Hannele Monthén, jäsen Poissa: Jarmo Kuosa vpj., jäsen Seppo Immonen, jäsen Raasepori Siuntio Karkkila Inkoo Nummi-Pusula Vihti Hanko Hanna Huttunen, esittelijä, valmistelija, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä. P. 020 690 150, sähköpostiosoite roskaraati@roskaraati.fi ASIAT: 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 3 4 UUSI JÄTELAKI JA LAUTAKUNTASOPIMUS 4 5 SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN HALLINTA LÄNSI-UUDENMAAN KUNNISSA 5 6 JÄTETAKSAN TARKISTUS 6 7 MUUTOSHAKEMUS KIINTEISTÖN EKOMAKSUUN: VIHTI 7 8 MUUTOSHAKEMUS KIINTEISTÖN EKOMAKSUUN: KARKKILA 8 9 MUUTOSHAKEMUS EKOMAKSUUN: RAASEPORI 9 10 MUUTOSHAKEMUS HANKOLAISEN SAARIKIINTEISTÖN JÄTEMAKSUIHIN 10 11 OIKAISUVAATIMUS PÄÄTÖKSEEN 41 /2011 KOSKIEN YHTEISTÄ JÄTE- ASTIAA: RAASEPORI 11 12 TIEDOKSI 12 13 SEURAAVA KOKOUS 13
Asia nro 1 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. hyväksyttiin. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Asia nro 2 Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Merja Laaksonen ja Eino Hellstén. hyväksyttiin. Asia nro 3 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksytään. hyväksyttiin seuraavin lisäyksin: Rosk n Roll Oy Ab:n korjattu liite asiassa 6, sekä liitteet asiassa 12.
Asia nro 4 4 UUSI JÄTELAKI JA LAUTAKUNTASOPIMUS Eduskunta hyväksyi 11.3.2011 uuden jätelain, joka on tarkoitus vahvistaa kevään 2011 aikana, jolloin se astuisi voimaan keväällä 2012. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävä on kirjoitettu uuteen jätelakiin selkeyttämään jätehuoltoviranomaisen roolia jätehuollon toteuttamisessa kunnallisen jätehuoltoyhtiön palvelutehtävän ja kunnan ympäristöviranomaisen valvontatehtävän rinnalla. Uuden jätelain 23 :n mukaan alueellisten jätehuoltoyhtiöiden osakaskuntien tulee perustaa kunnan jätehuoltoviranomainen. Länsi-Uudellamaalla tämä merkitsee käytännössä olemassa olevan jätelautakunnan laajenemista Lohjalle ja Karjalohjalle. Uusien jäsenten myötä yhteislautakuntaa koskeva sopimus ja johtosääntö tulee uudistaa. Jätelain uudistuksen myötä myös Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräykset uudistuvat. Uudistustyötä varten on syytä perustaa valmistelutyöryhmä. Liite 1: Uusi jätelaki, 23 Länsi-Uudenmaan jätelautakunta aloittaa neuvottelut Lohjan ja Karjalohjan kanssa uuden jätelain 23 mukaisesta lautakuntasopimuksen muuttamisesta ja johtosäännön uudistamisesta. Valmistelua varten perustetaan valmistelutyöryhmä, johon valitaan edustajat Länsi- Uudenmaan jätelautakunnasta, Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan isäntäkunta Raaseporista, Lohjalta, Karjalohjalta ja Rosk n Roll Oy Ab:sta. Isäntäkunta Raasepori, Lohja, Karjalohja ja Rosk n Roll Oy Ab nimeävät valmistelutyöryhmään jäsenensä, jotka ilmoittavat Länsi-Uudenmaa n jätelautakunnalle. Jäteasiamies aloittaa yhteistyössä Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa jätehuoltomääräysten uudistuksen. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta kutsuu työryhmän koolle. Keskustelu Jätelautakunnan edustajista valmistelutyöryhmässä keskusteltiin.
hyväksyttiin. Jätelautakunnasta edustajaksi neuvotteluryhmään valittiin jäteasiamies, puheenjohtaja Ronny Avellan (Raasepori) ja hänen varalleen Seppo Immonen (Hanko). Jäteasiamies on yhteydessä Rosk n Roll Oy Ab:hen, Raaseporin ja Lohjan kaupunkeihin sekä Karjalohjan kuntaan näiden edustajien ja varaedustajien valitsemiseksi sekä neuvottelujen koolle kutsumiseksi. Jäsenkuntien kunnanhallitukset Lohjan kaupunginhallitus Karjalohjan kunnanhallitus Rosk n Roll Oy Ab Asia nro 5 5 SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN HALLINTA LÄNSI-UUDENMAAN KUNNISSA Jätelain (1072/1993) mukaan sako- ja umpikaivoliete on asumisessa syntyvää jätettä ja kuuluu kunnan vastuulle. Nykytilanteessa haja-asutusalueen sako- ja umpikaivolietteiden tilanne Länsi-Uudenmaan kunnissa ei ole tarkkaan tiedossa. Kiinteistöjen kaivoja ei ole kattavasti rekisteröity, jätehuoltomääräyksissä on määritelty ainoastaan kaivojen tyhjennysvälit, eikä tiedetä, noudatetaanko tyhjennysvälejä käytännössä tai minne lietteet todellisuudessa päätyvät. Lietteen kuljetus tapahtuu sopimusperusteisesti. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö ry:n 16.3.2010 alueen kuntien ympäristöviranomaisten puolesta tekemän aloitteen pohjalta, Rosk n Roll Oy Ab on tehnyt projektisuunnitelman sako- ja umpikaivolietteen hallinnasta Länsi-Uudenmaan kunnissa. Projektisuunnitelmaa on käsitelty sako- ja umpikaivolietteen hallinnan ns. kuntatyöryhmässä 23.2.2011. Kuntatyöryhmä on hyväksynyt omalta osaltaan projektisuunnitelman, jossa esitetään, että Rosk n Roll Oy Ab:n toiminta-alueella luodaan sako- ja umpikaivolietteiden keräykselle ja käsittelylle yhtenäinen järjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on hyödyttää mahdollisimman montaa tahoa ml. ympäristöviranomaiset, jäteveden puhdistamot, asiakkaat sekä kuljetusliikkeet. Kuljetusyritysten kuuleminen asiassa on järjestetty 23.3.2011. Sako- ja umpikaivolietteiden hallittuun hoitamiseen tarkoitetussa järjestelmässä kiinteistöjen kaivo- ja tyhjennystiedot kerätään kattavasti asiakasrekisteriin, lietteille järjestetään jätelain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaiset vastaanottopaikat, asiakkailta laskutetaan lietteiden käsittely ja tuotetaan tarvittavaa valvontatietoa kuntien ympäristöviranomaisille. Kuljetusjärjestelmän on suunnitelmassa esitetty jatkuvan toistaiseksi sopimusperusteisena. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kunnissa vaiheittain.
Rosk n Roll Oy Ab on pyytänyt projektisuunnitelmasta lausuntoja kuntien ympäristölautakunnilta 15.4.2011 mennessä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jäsenkuntien ympäristölautakuntien lausunnoissa projektia pidettiin myönteisenä ja projektisuunnitelmaa hyvänä lähtökohtana hankkeen toteuttamiseksi. Lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jäsenkuntien sekä Lohjan ja Karjalohjan jätehuoltomääräykset olisivat yhteneväiset sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja Rosk n Roll Oy Ab:n toimintaalueella otettaisiin käyttöön tasataksa, jolla minimoitaisiin kuljetusmatkoja. Rosk n Roll Oy Ab:n jätehuollon asiakasrekisteriä pidettiin hyvänä pohjana tietojen keräämiseen. Nähtiin, että rekisterin käyttö mahdollisimman monen toimijan tarpeisiin olisi hyvä. Lausunnoissa tuli esille myös, että projektin yhteydessä tai omana jatkoprojektinaan tulisi selvittää muita vaihtoehtoja kustannustehokkaaseen ravinteiden hyötykäyttöön jätevedenpuhdistamovaihtoehdon lisäksi joko paikallisesti tai keskitetysti. Lietteiden vastaanottopaikkojen ja Rosk n Roll Oy Ab:n sekä kuljetusurakoitsijoiden ja Rosk n Roll Oy Ab:n välisiä yhteistyösopimuksia pidettiin tärkeinä. Puhdistamoilla tapahtuvia tyhjennyskäytäntöjä esitettiin yhtenäistettäväksi ja kuljetusliikkeiden sitoutumista sovittujen tietojen toimittamiseen korostettiin. Projektisuunnitelmaan esitettiin huomioitavaksi sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi muut liete- ja jätetyypit, jotka pitäisi tunnistaa jo projektin alkuvaiheessa ja joille pitäisi mahdollisesti osoittaa vastaanottopaikat. Tällaisia ovat mm. laitepuhdistamoiden kemialliset lietteet, eräiden laitepuhdistamoiden lietepussit, maasuodattamoiden tehostettuun fosforinpoistamiseen tarkoitetut massat, mahdolliset maapuhdistamoiden tukkeutuneet suodatusmateriaalit sekä kuivakäymälöistä syntyvät kompostimassat, eroteltu virtsa ja tuhka. Lausunnoissa esitettiin, että parhaaseen tulokseen logistisesti ja ympäristön kannalta sako- ja umpikaivolieteprojektissa päästäisiin siirtymällä keskitettyyn jätteenkuljetusjärjestelmään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa. Myös Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella toimiva yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä on keskitetty, miltä kannalta yhtenäinen järjestelmä olisi järkevä. Jätehuoltomääräysten ja jätetaksan uudistaminen tulevat joka tapauksessa Länsi- Uudenmaan jätelautakunnan tehtäväksi uuden jätelain voimaantulon myötä, joten on järkevää tehdä sako- ja umpikaivolietteen käsittelyä koskevat päätökset niiltä osin samassa yhteydessä laajemman uudistustyön kanssa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella sekajätteen kuljetusjärjestelmä on keskitetty ja tällaisena hyväksi ja toimivaksi havaittu. Sako- ja umpikaivolietteen keskitetyssä kuljetusjärjestelmässä urakka-alueet olisivat kuntien omistaman yhtiön kilpailuttamat, logistisesti optimoidut ja tätä kautta myös puhdistamoille tulevia lietehuippuja voitaisiin tasata ja lietteitä ohjata sopiviin vastaanottopaikkoihin. Taksa olisi Länsi- Uudenmaan jätelautakunnan hyväksymä. Tyhjennystiedot saataisiin suoraan jätehuollon asiakasrekisteriin, asiakas saisi samalla laskulla lietteen tyhjennyksen ja
käsittelyn maksut. Viranomaisten valvontatyö helpottuisi keskitetyssä järjestelmässä ja kuntien ympäristöviranomaisten lausunnoista on tullut ilmi selvästi, että keskitettyyn järjestelmään siirtymistä kannatetaan sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja siihen siirtyminen on joka tapauksessa sopimusperusteisen välivaiheen kautta tulossa. Uuden jätelain sisältämät siirtymäaikasäännökset ovat sellaiset, että jos päätös keskitetystä sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmästä tehdään uuden lain voimaan tultua, voi keskitetty kuljetusjärjestelmä tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2015. Jos halutaan, että keskitettyyn kuljetusjärjestelmään siirryttäisiin Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella jo ennen vuotta 2015, tulee päätös kuljetusjärjestelmästä tehdä vanhan jätelain voimassaoloaikana. Liite 2: Länsi-Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö ry:n 16.3.2010 tekemä aloite Liite 3: Rosk n Roll Oy Ab:n projektisuunnitelma Liite 4. Kuljetusyritysten kuuleminen Liite 5: Rosk n Rollin lausuntopyyntö ja kuntien ympäristölautakuntien lausunnot Länsi-Uudenmaan jätelautakunta hyväksyy Rosk n Roll Oy Ab:n projektisuunnitelman sako- ja umpikaivolietteen hallinnasta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jäsenkunnissa. Projektisuunnitelmaan on syytä lisätä sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi myös muut haja-asutusalueella jätevedenkäsittelyssä syntyvät liete- ja jätetyypit sekä suunnitelma niiden vastaanottopaikkojen järjestämiseksi. Kuntien jätevedenpuhdistamoiden lisäksi projektisuunnitelmassa tulee huomioida mahdolliset muut kustannustehokkaat sako- ja umpikaivolietteen käsittelymenetelmät ravinteiden hyötykäyttöä ja vesistökuormituksen minimointia ajatellen. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta päättää jätelain 31 nojalla, että sako- ja umpikaivoliete sekä muu vastaava jäte Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jäsenkunnista tulee toimittaa kuntien jätevedenpuhdistamolle tai viemäriverkossa olevalle muulle vastaanottopisteelle, jonka omistavalla kunnalla on sopimus Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa ko. jätteen käsittelystä. astuu voimaan samalla, kun projektisuunnitelman mukainen toiminta käynnistyy. Kuljetusta saavat hoitaa ELY -keskuksen jätetiedostoon rekisteröityneet kuljetusyritykset, joilla on toimintaan tarkoituksenmukainen ja jätelain 49 a mukainen laitteisto. Kuljetusyritykset ovat jätelain 52 nojalla velvollisia antamaan Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle tarpeelliset tiedot lietteen tyhjennyksistä kiinteistöillä sekä lietteen kuljetuksesta kuntien jätevedenpuhdistamolle tai viemäriverkossa olevalle muulle vastaanottopisteelle, jonka omistavalla kunnalla on sopimus Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa ko. jätteen käsittelystä. Tiedon saanti varmistetaan kuljetusyritysten ja Länsi- Uudenmaan jätelautakunnan lukuun toimivan Rosk n Roll Oy Ab:n välisillä lietteen kuljetusta ja käsittelyyn toimittamista koskevilla sopimuksilla, jotka kuljetusyritykset velvoitetaan allekirjoittamaan. astuu voimaan samalla, kun projektisuunnitelman mukainen toiminta käynnistyy.
Keskustelu Kaivojen nykyisiä tyhjennysvälejä pidettiin hyvänä. Koettiin, että esimerkiksi kelirikon tai muun syyn takia mahdollisuus tilapäisesti perua kaivon tyhjennys on syytä säilyttää myös sako- ja umpikaivolietteen tyhjennyksissä. Kelirikkoa pidettiin ongelmallisena, mikä tulisi ottaa huomioon hanketta toteutettaessa, etenkin jatkossa, jos mennään keskitettyyn järjestelmään. Järeät loka-autot eivät pääse kulkemaan pikkuteitä pitkin. Tässä vaiheessa pidettiin hyvänä jatkaa toistaiseksi sopimusperusteisella järjestelmällä. Todettiin, että kuljetusyrittäjät eivät ehkä mielellään luovu omista asiakasrekistereistään. Koettiin, että pienten kuntien puhdistamoille ei saisi tuoda lietettä muiden kuntien alueelta, koska nykyisetkin lietemäärät ovat ruuhkahuippuina ongelmallisia vastaanottokapasiteetille. Muutamilla puhdistamoilla ylijuoksutus on ongelma jo nyt, eikä se saisi enää ainakaan lisääntyä. Todettiin, että jatkossa tähän voi auttaa keskitetyn järjestelmän logistinen suunnittelu, jos keskitettyyn mennään jossain vaiheessa. Tulevaisuudessa voidaan myös joutua pohtimaan jäteveden puhdistamoiden ohella muita mahdollisia käsittelytapoja sako- ja umpikaivolietteille kuten kuntien ympäristölautakuntien lausunnoissa oli esitetty. Kaksoislaskutusta pidettiin ongelmallisena ja projektisuunnitelmaan sisällytettyä mahdollisuutta käyttää Rosk n Rollin yhden laskun vaihtoehtoa pidettiin hyvänä asiakkaiden kannalta. Pohdittiin, että harmaa talous vähenee merkittävästi uudessa järjestelmässä. hyväksyttiin. Jäsenkunnat Rosk n Roll Oy Ab 6 JÄTETAKSAN TARKISTUS Asia nro 6 Karkkilan sekajätteen tyhjennykset on kilpailutettu uudelleen ja uusi urakka alkoi 1.5.2011. Uudessa urakassa on huomioitu myös mahdollisuus käyttää keräysvälineinä syväkeräysastioita. Rosk n Roll Oy Ab esittää syväkeräysastioiden sekajätemaksuja Karkkilaan liitteen 6. mukaisesti.
Säkkiteline on keräysvälineenä ollut kielletty jätehuoltomääräysten 17 :n nojalla jo vuodesta 2007 ja osassa kunnista vuodesta 2008 lähtien. Säkkitelineet eivät täytä koneellisen jäteastian tyhjennyksen ja jätteenkuljettajien työsuojelun vaatimuksia ja niistä olisi päästävä lopullisesti eroon jätelautakunnan jäsenkuntien alueella. Säkkitelineellisiä kiinteistöjä on Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella yli 200. Jäteasiamies on lähettänyt säkkitelineiden omistajille useita kymmeniä kehotuskirjeitä säkkitelineiden vaihtamiseksi jätehuoltomääräysten mukaiseen astiaan. Moni kehotuskirje on tehonnutkin, mutta vielä on lukuisia kiinteistöjä, jotka sitkeästi pitävät säkkitelineistään kiinni huolimatta useista jätekuskin, jätehuoltoyhtiön että jäteasiamiehen kehotuskirjeistä ja yhteydenotoista. Kuntien ympäristöviranomaisten resurssit eivät riitä säkkitelineiden vahtimiseen, vaan ongelmaan on puututtava ensisijaisesti muilla tavoin. Liite 6. Rosk n Roll Oy Ab:n esitys Hyväksytään Rosk n Rollin esitys syväjätekeräysastioiden sekajätemaksuiksi Karkkilassa. Säkkitelineen kuntakohtaisiin tyhjennyshintoihin (ALV 0 %) lisätään yhden euron suuruinen ohjaava korotus, jonka tarkoituksena on toimia taloudellisena kannustimena säkkitelineen vaihtamiseksi jätehuoltomääräysten mukaiseen jäteastiaan. Säkkitelineen haltijoille lähetetään infokirje astian hinnan muutoksesta. Korotus astuu voimaan 1.10.2011. Keskustelu Säkkitelineisiin liittyvää ongelmaa pidettiin sellaisena, että siihen voidaan hyvin puuttua taksapolitiikalla. Ehdotettu korotus voisi olla suurempi. Asiakkaille lähetettävässä infokirjeessä voisi mainita työsuojelulliset ym. muut syyt, jotka ovat johtaneet korotukseen. Lisäksi voisi esimerkkinä kertoa säkkitelineen ja jätehuoltomääräysten mukaisen astian välisistä hintaeroista, jotta asiakkaille käy selvästi ilmi asianmukaiseen astiaan siirtymisestä koituva rahallinen säästö. Voitaisiin harkita astiavuokran tarjoamista alemmalla hinnalla, jos asiakas vaihtaa jätehuoltomääräysten mukaiseen astiaan määräajassa. Muutosehdotus Hyväksytään Rosk n Roll Oy Ab:n esitys syväjätekeräysastioiden sekajätemaksuiksi Karkkilassa. Astuu voimaan 1.6.2011.
Säkkitelineen kuntakohtaisiin tyhjennyshintoihin (ALV 0 %) lisätään jo aiemmin käytössä olleen yhden euron lisäksi kahden euron suuruinen ohjaava korotus, jonka tarkoituksena on toimia taloudellisena kannustimena säkkitelineen vaihtamiseksi jätehuoltomääräysten mukaiseen jäteastiaan. Säkkitelineen haltijoille lähetetään infokirje astian hinnan muutoksesta. Korotus astuu voimaan 1.10.2011. Hyväksyttiin muutosehdotus. Jäsenkunnat Rosk n Roll Oy Ab Asia nro 7 7 MUUTOSHAKEMUS KIINTEISTÖN EKOMAKSUUN: VIHTI Vihdin Ojakkalassa sijaitsevan omakotitalon omistaja on valittanut omakotitalon yhteydessä olevan yksiön ekomaksusta 13.2.2011 saapuneella muistutuksella. Hakija katsoo, että ekomaksu on peritty virheellisesti. Yksiön osalta on laskutettu EKO A2 maksuluokan mukainen ekomaksu. Länsi-Uudenmaan jätetaksan mukaan EKO A2-maksuluokka koskee vakituisten asuinkiinteistöjen asuntoja. EKO A1 -maksuluokka koskee yhden asunnon asuinkiinteistöjä, joissa on yksi asukas. Toisin sanoen EKO A1 maksuluokka koskee ainoastaan yhden asunnon omakotitaloja, joissa on yksi asukas. Kaikkia muita kiinteistöjä ja niissä sijaitsevia asuntoja koskee jätetaksan mukaan EKO A2-maksuluokka, huolimatta asuntojen asukasmääristä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jätetaksa on tapauksen osalta yksiselitteinen. Koska kiinteistöllä on kaksi asuntoa, koskee asuntoja EKO A2-maksuluokan maksut. Paritalojen asukkailta on tullut samantyyppisissä tapauksissa jo useampi hakemus maksujen alentamiseksi. Jätetaksan seuraavan tarkistuksen yhteydessä voitaisiin harkita, voidaanko ottaa käyttöön pientalon käsite kattaen omakotitalon, paritalon ja kaksikerroksisen omakotitalon, jossa on kaksi asuntoa. Pientaloja olisi mahdollista kohdella taksassa yhtenä kokonaisuutena omakotitalon tavoin siten, että yksin pientalossa sijaitsevassa asunnossa asuvalta asukkaalta perittäisiin pienemmän maksuluokan ekomaksu ja mikäli kiinteistö olisi jätepisteiden asiakas, myös pienemmän maksuluokan jätepistemaksu. Jätetaksan perusteiden tarkistus on tulossa todennäköisesti vuoden 2011 aikana, eikä asiaa kannata käsitellä erikseen taksan laajemmasta tarkastelusta. Liite 7: Hakemus
Jätemaksu on peritty jätetaksan mukaan oikein perustein. Maksua ei ole syytä muuttaa. Muutosehdotus Jätemaksu on peritty jätetaksan mukaan oikein perustein. Maksua ei ole syytä muuttaa. Kiinteistössä on kaksi asuntoa ja taloutta. Muutosehdotus hyväksyttiin. Hakija Rosk n Roll Oy Ab 8 MUUTOSHAKEMUS KIINTEISTÖN EKOMAKSUUN: KARKKILA Asia nro 8 Karkkilalaisen kahden asunnon talon asukas on valittanut ekomaksustaan vuodelta 2010. Asukkaan mielestä maksu on peritty virheellisesti. Asukkaalta on peritty ekomaksu EKO A2. Jätetaksan mukaan maksu on peritty oikein perustein. Jätetaksan seuraavan tarkastuksen yhteydessä voidaan harkita, kannattaako yhden asukkaan pientalojen asuntojen maksuperusteita taksassa muuttaa. Liite 8: Hakemus Jätemaksu on peritty jätetaksan mukaan oikein perustein. Maksua ei ole syytä muuttaa. hyväksyttiin.
Hakija Rosk n Roll Oy Ab Asia nro 9 9 MUUTOSHAKEMUS EKOMAKSUUN: RAASEPORI Raaseporilaisen pientalon (käyttötarkoitus kahden asunnon talot, mutta asuntoluku yksi) haltija on hakenut muutosta 8.12.2010 saapuneella muistutuksella kiinteistön ekomaksuihin. Hakijan mukaan hän jakaa ja omistaa puoliksi talon tyttärensä kanssa. Tilat ovat osin jaetut ja osin yhteiset. Toisessa asunnon puolikkaassa asuu hakijan tytär perheineen. Hakija katsoo, että hänelle yksinasuvana kuuluisi pienempi ekomaksu EKO A1. Jätetaksan mukaan EKO A1 kuuluu yhden asunnon ja asukkaan kiinteistöille ts. omakotitaloille, joissa on yksi asukas. Tässä tapauksessa kiinteistön käyttötarkoitus on kahden asunnon talot, mutta asuntoluku on väestörekisterin mukaan yksi. Liite 9: Hakemus Hakijan ekomaksua ei muuteta. Perusteena se, että vaikka hakijan kiinteistö on vain osittain jaettu, asuu kiinteistöllä todellisuudessa kaksi taloutta, minkä vuoksi nykyisen jätetaksan mukaan tulee periä kaksi kertaa EKO A2 maksu. Keskustelu Väestörekisterin mukaan kiinteistössä on vain yksi asunto, vaikkakin kaksi taloutta. Muutosehdotus Hakijan ekomaksu muutetaan maksuluokkaan EKO A1. Pienempää ekomaksua sovelletaan vuoden 2010 maksuun sekä hakijan ekomaksuihin jatkossa. Muutosehdotus hyväksyttiin.
Hakija Rosk n Roll Oy Ab Asia nro 10 10 MUUTOSHAKEMUS HANKOLAISEN SAARIKIINTEISTÖN JÄTEMAKSUIHIN Hankolaisen saarikiinteistön perikunnan edustajan poika on hakenut 24.2.2011 muutosta perikunnan mökin jätemaksuihin. Hakija toivoo jätemaksujen poistamista toistaiseksi kokonaan. Perusteluina on se, että saareen ei ole kulkuyhteyttä / kulkureittiä mantereelta. Mökkiä ei ole voitu siitä syystä käyttää. Aikaisemmin (ennen vuotta 1995) mökille on päässyt hakijan mummon mökin kautta. Mummon kuoleman jälkeen tämä ei enää ole ollut mahdollista, koska mummon mökki on myyty. Virallista kiintopistettä on haettu vuodesta 1995 lähtien Uudenmaan Maanmittaustoimiston kautta. Uusi hakuprosessi on hakijan mukaan tarkoitus aloittaa keväällä 2011. Jäteasiamies on tutkinut tilannetta karttatietojärjestelmän tietojen perusteella ja keskustellut asiasta puhelimessa 3.3.2011 Hangon kaupungin mittausteknikko Ralf Toivarin kanssa. Hänen näkemyksensä oli, että koska kiinteistöllä ei todistetusti ole tällä hetkellä ns. kiintopistettä eli venevalkamaa, jätemaksujen kohtuullistaminen tulee kyseeseen. Liite 10: Hakemus Kohtuullistetaan kiinteistön jätepistemaksuja siten, että hyvitetään vuoden 2010 jätepistemaksu. Vuosina 2011-2012 jätepistemaksuja ei peritä, mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, eikä kiintopistettä edelleenkään saada. Ekomaksuja ei muuteta, koska kiinteistö on käyttökelpoinen, eikä rakennusvalvonnan todistusta käyttökelvottomuudesta ole esitetty. Keskustelu Tosiasiassa ei voida tietää, käyttääkö hakija mökkiä, vaikka kiintopistettä ei olekaan. Hakija olisi velvoitettava ilmoittamaan viipymättä, kun kiintopiste saadaan tai tilanne muuten muuttuu.
Muutosehdotus Kohtuullistetaan kiinteistön jätepistemaksuja siten, että hyvitetään vuoden 2010 jätepistemaksu. Vuosina 2011-2012 jätepistemaksuja ei peritä, mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, eikä kiintopistettä edelleenkään saada. Ekomaksuja ei muuteta, koska kiinteistö on käyttökelpoinen, eikä rakennusvalvonnan todistusta käyttökelvottomuudesta ole esitetty. Hakija on velvollinen ilmoittamaan viipymättä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle, kun kiintopiste saadaan tai tilanne muuten muuttuu. Muutosehdotus hyväksyttiin. Hakija Rosk n Roll Oy AB Asia nro 11 11 OIKAISUVAATIMUS PÄÄTÖKSEEN 41 / 2011 KOSKIEN YHTEISTÄ JÄTE- ASTIAA: RAASEPORI Raaseporin kaupungin keskustassa asuvat hakijat tekivät kimppailmoituksen 4.1.2011 jäteasiamiehelle. Hakemus oli lähetetty vastineeksi jäteasiamiehen kirjeelle, jossa toista hakijaa kehotettiin liittymään kunnalliseen jätteenkuljetukseen, koska jäterekisterissä ei ollut tietoja kiinteistön jätehuollosta. Jäteasiamies ei hyväksynyt kimppaa päätöksessä 41 / 2011, annettu 21.1.2011, perusteena jätehuoltomääräysten 7 ja 11, joiden mukaan yhteistä keräysvälinettä voivat käyttää kiinteistöt, jotka sijaitsevat ajotietä enintään kilometrin päässä yhteisestä jäteastiasta. Etäisyys kiinteistöjen välillä oli karttaohjelmasta katsottuna n. 1,8 km. Hakijoiden mukaan n. 1,5 km. Oikaisuvaatimuksessa, joka saapui jäteasiamiehelle 28.1.2011, vedotaan terveeseen järkeen ja pyydetään tekemään tapauksessa poikkeus määräyksistä. Käytäntö yhteisestä jäteastiasta on ollut voimassa seitsemän vuoden ajan. Liitteet 11 a, b, c: Kimppailmoitus, päätös 41 /2011 ja oikaisuvaatimus Pidetään voimassa päätös 41 /2011. Hakija kiinteistöltä Rådmansvägen 14, on velvollinen liittämään kiinteistönsä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Perusteena
jätelain 11 sekä jätehuoltomääräysten 7 ja 11. Jätehuoltomääräysten säännökset koskevat kaikkia tasapuolisesti. Keskustelu Kaupungin keskustassa puolitoista kilometriä on pitkä matka. Samojen sääntöjen tulee koskea kaikkia. Hyväksyttiin ehdotus. Hakijat Rosk n Roll Oy AB 12 TIEDOKSI Asia nro 12 Jäteasiamiehen viranhaltijapäätökset. Liite 12. Sekajätteen kuljetukset Vihdin kunnassa on kilpailutettu. Tarjouskilpailu toteutettiin avoimena menettelynä ja se julkaistiin Hilmassa 9.2.2011. Kilpailutus koski Vihdin sekajätteen kuljetuksia ajalla 1.9.2011-31.8.2015. Urakka-alueita oli kaksi. Urakkaalue 1:n urakan sai Lohjan Puhtaanapito Ky ja urakka-alue 2:n kilpailutuksen voitti Lassila & Tikanoja Oyj. Perusteluina oli tarjouspyynnön mukaisesti edullisin hinta. Liite 13. Biojätteen kuljetukset Rosk n Rollin toiminta-alueella on kilpailutettu. Tarjouskilpailu toteutettiin avoimena menettelynä ja se julkaistiin Hilmassa 28.3.2011. Kilpailutus koski biojätteen kuljetuksia ajalla 1.9.2011-31.8.2014. Urakka-alueita oli kaksi. Molemmat urakat voitti Lassila & Tikanoja Oyj. Perusteluina oli tarjouspyynnön mukaisesti edullisin hinta. Liite 14. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt hylätä Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 9.10.2009 nro 09/0723/5 ja palauttaa jäteasiamiehen käsittelyyn Nummi-Pusulassa sijaitsevan kahden kiinteistön vuosien 2007 ja 2008 jätemaksuja koskevan maksu muistutuksen. Hakija oli valittanut Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle kahden omistamiensa, vuokrattujen kiinteistöjen jätemaksuista vuosilta 2007 ja 2008. Jäte-
asiamies oli hylännyt päätöksellä 307 /2009 maksumuistutuksen vuoden 2008 osalta ja jättänyt käsittelemättä muistutuksen vuoden 2007 osalta myöhästymisen takia. Hakija oli valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen, mistä hakija valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus palautti asian uudelleen jäteasiamiehen käsittelyyn sekä vuoden 2007 että vuoden 2008 maksujen osalta perustuen siihen, että maksuunpano oli alun perin toteutunut väärin perustein. Maksut olisi pitänyt periä vuokralaisilta. Sen sijaan Korkein hallinto-oikeus totesi vastoin hakijan vaatimuksia, että vuokralaisilla oli velvollisuus olla liittyneenä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, eikä siitä voinut välttyä kuljettamalla jätteet toisen kunnan jätteenkuljetusjärjestelmään, kuten hakija kertoi tapahtuneen. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt päätöksellä 31.3.2011 nro 11/0273/5 valituksen koskien Vihdissä sijaitsevan ns. kakkosasunnon jätemaksuista tehtyä jäteasiamiehen päätöstä 414. Hakija vaati vapautusta jätteenkuljetuksesta. Rosk n Roll Oy Ab on teettänyt asiakastyytyväisyyskyselyn, joka koskee vuotta 2010. Kysely toteutettiin marraskuussa 2010 puhelimitse. Vastaajia oli yhteensä 232, pääosin Vihdistä ja Karkkilasta (kyselyä ei toteuteta joka vuosi kaikissa kunnissa). Jätehuollon järjestelyt sai kokonaisuudessaan arvosanan 4 (asteikko 1-5). Sekajätteen tyhjennykset sai arvosanan 4,3. Jätepisteet saivat arvosanan 3,4 (ei Karkkilassa). Liite 15. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta ja Rosk n Roll Oy Ab saivat Suomi Puhtaaksi päivässä kampanjan haasteen. Jätelautakunnalle haasteen toimitti Patrik Skult Inkoos ta. Kampanjan tarkoituksena oli kerätä 6.5.2011 yhden päivän aikana talkoohengessä ympäristöstä roskia. Jäteasiamies keskusteli asiasta Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa. Rosk n Roll piti päivää innostavana ja toivoi, että mahdollisimman moni kunta olisi lähtenyt siihen mukaan. Yhtiö ei ottanut päivän aikana sekajätteitä vastaan ilmaiseksi, jätteen synnyn ehkäisyn hengessä. Yhtiö piti 6.5. henkilökunnan talkoopäivän, jolloin siivottiin jätekeskuksen alueen ympäristöä. Liite 16. Merkitään tiedoksi. Keskustelu Inkoon pienvenesataman jäteastioiden todettiin olevan jatkuvasti kesäisin täynnä. Pohdittiin, olisiko mahdollista tihentää tyhjennysväliä nykyisestä kesäaikaan. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia pidettiin hyvinä.
Merkittiin tiedoksi. Rosk n Roll Oy Ab Asia nro 13 13 SEURAAVA KOKOUS Sovitaan loppuvuoden kokousaikataulut etukäteen seuraavasti: 14.9. klo 17.30 23.11. klo 17.30 hyväksyttiin.
LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 18.5.2011 PÖYTÄKIRJAN LIITE MUUTOKSENHAKU Pykälät 1,2,3,4,12 ja 13 Päätöksestä, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Kuntalaki 91 Pykälät 5 ja 6 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimus on toimitettava kirjallisena Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle ja siihen on liitettävä ote päätöksestä, jota oikaisuvaatimus koskee. Pykälät 7,8,9,10 ja 11 Muutosta tähän päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusasiakirjat toimitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, os. Ratapihantie 9, 00520 Helsinki valtion noudattamana virka-aikana viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä, tiedoksiantopäivästä lukien, siten ettei nähtävänä olopäivää taikka tiedoksiantopäivää lasketa valitusaikaan. Valitusasiakirjat voi jättää itse, lähetin välityksellä, valtuutetun asiamiehen taikka postin välityksellä. Valitukseen on liitettävä tämä päätös, asiakirjat joihin valittaja haluaa vedota sekä selvitys päivämäärästä, josta valitusaika lasketaan. Jätelaki 30, 66 Kuntalaki 89, 91, 92, 93