Varsinais-Suomen Yrittäjät raportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.-20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2016. Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Varsinais-Suomen Yrittäjät, N=571 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Varsinais-Suomi 571 7 930 7,2 % + 4,1 %-yksikköä 6 347 81 358 7,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,25 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3
Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 n, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) 6 347 4 356 Varsinais-Suomi 571 350 Turku 137 98 Salo 71 41 Kaarina 42 24 Raisio 31 23 Uusikaupunki 31 12 Parainen 27 14 Lieto 24 15 Laitila 21 6 Naantali 20 5 Mynämäki 17 14 Paimio 17 5 Loimaa 16 14 Kemiönsaari 15 16 6 347 4 356 Varsinais-Suomi 571 350 Sauvo 13 5 Somero 12 9 Koski Tl 9 4 Masku 9 13 Nousiainen 8 5 Rusko 8 3 Taivassalo 8 4 Vehmaa 7 2 Kustavi 5 2 Aura 4 5 Marttila 3 4 Pyhäranta 1 1 Oripää 0 0 Pöytyä 15 5 4
Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5
Raportin lukuohje n tulos on esitetty %-arvoina n keskiarvotulos 2016 n keskiarvotulos 2016 6
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo 7 13 21 28 20 8 2 4 5 6 7 8 9 10 8
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Sauvo (N=13) Raisio (N=31) Naantali (N=20) Mynämäki (N=17) Kemiönsaari (N=15) Pöytyä (N=15) 8,2 7,5 8,0 7,9 7,1 7,0 7,1 7,1 7,0 Laitila (N=21) Uusikaupunki (N=31) Paimio (N=17) Salo (N=71) Turku (N=137) Somero (N=12) Loimaa (N=16) Parainen (N=27) 6,3 6,1 6,1 6,1 6,0 2016 2014 9
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 7,0 7,0 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 6,3 6,3 2016 2014 10
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Erotus v. 2016-2014 Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 5,9 6,3 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2016 2014 11
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli 50 000 Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 6,3 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 6,3 6,3 6,3 6,3 5,9 6,0 2016 2014 12
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku 10 50 000 Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 2016 2014 13
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle 10 000 Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,6 2016 2014 14
Kokonaisarvosanat osa-alueittain
Mittariston koonti osa-alueittain (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit 7 12 20 27 24 8 2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 9 15 21 28 17 8 2 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6 15 20 23 23 10 3 Koulutus ja osaaminen 5 10 16 35 23 8 1 Kunnan hankintapolitiikka 12 16 21 31 15 31 6,3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7 13 20 30 21 8 2 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 8 11 25 35 16 41 4 5 6 7 8 9 10 16
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Naantali (N=20) Raisio (N=31) Kemiönsaari (N=15) Mynämäki (N=17) Pöytyä (N=15) Sauvo (N=13) 8,3 7,5 8,0 7,9 7,3 7,0 7,0 Turku (N=137) Laitila (N=21) Paimio (N=17) Uusikaupunki (N=31) Salo (N=71) Somero (N=12) Loimaa (N=16) Parainen (N=27) 6,0 6,3 6,1 6,1 6,0 2016 2014 17
Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Raisio (N=31) Sauvo (N=13) Naantali (N=20) Mynämäki (N=17) Pöytyä (N=15) Kemiönsaari (N=15) 8,2 7,5 7,7 7,6 7,1 7,1 7,0 7,0 Paimio (N=17) Laitila (N=21) Salo (N=71) Turku (N=137) Somero (N=12) Loimaa (N=16) Uusikaupunki (N=31) Parainen (N=27) 5,6 6,3 6,3 5,9 6,1 6,0 6,1 6,1 5,9 5,6 2016 2014 18
Kunnan viestintä ja tiedottaminen (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Kemiönsaari (N=15) Raisio (N=31) Sauvo (N=13) Naantali (N=20) Pöytyä (N=15) Uusikaupunki (N=31) 8,4 7,4 8,2 7,7 7,4 7,3 7,2 7,1 Salo (N=71) Laitila (N=21) Paimio (N=17) Mynämäki (N=17) Turku (N=137) Somero (N=12) Parainen (N=27) Loimaa (N=16) 5,8 6,3 6,3 7,0 5,9 6,1 2016 2014 19
Koulutus ja osaaminen (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 7,0 7,0 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Raisio (N=31) Pöytyä (N=15) Uusikaupunki (N=31) Kemiönsaari (N=15) Naantali (N=20) Salo (N=71) 7,7 7,6 7,3 7,4 7,3 7,2 7,5 7,1 7,0 Turku (N=137) Laitila (N=21) Mynämäki (N=17) Paimio (N=17) Somero (N=12) Sauvo (N=13) Parainen (N=27) Loimaa (N=16) 7,0 7,0 7,1 7,0 6,1 7,4 2016 2014 20
Kunnan hankintapolitiikka (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 6,3 6,3 6,3 6,3 6,3 6,3 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Sauvo (N=13) Pöytyä (N=15) Kemiönsaari (N=15) Naantali (N=20) Raisio (N=31) Salo (N=71) 7,6 7,0 7,3 6,0 5,9 6,3 5,9 Mynämäki (N=17) Paimio (N=17) Uusikaupunki (N=31) Somero (N=12) Turku (N=137) Laitila (N=21) Parainen (N=27) Loimaa (N=16) 5,8 5,9 6,1 7,0 6,1 6,3 6,1 5,9 5,5 6,1 2016 2014 21
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Lieto (N=24) Kaarina (N=42) Pöytyä (N=15) Sauvo (N=13) Raisio (N=31) Laitila (N=21) Kemiönsaari (N=15) Mynämäki (N=17) 8,3 7,5 7,7 7,7 7,3 7,2 7,2 7,1 Paimio (N=17) Naantali (N=20) Uusikaupunki (N=31) Somero (N=12) Turku (N=137) Loimaa (N=16) Parainen (N=27) Salo (N=71) 7,0 6,1 6,1 6,1 2016 2014 22
Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Kaarina (N=42) Pöytyä (N=15) Kemiönsaari (N=15) Lieto (N=24) Mynämäki (N=17) Uusikaupunki (N=31) Raisio (N=31) Laitila (N=21) 7,4 7,5 7,1 7,0 6,0 Salo (N=71) Naantali (N=20) Sauvo (N=13) Turku (N=137) Somero (N=12) Paimio (N=17) Parainen (N=27) Loimaa (N=16) 5,8 6,1 6,1 5,6 6,0 6,0 6,0 2016 2014 23
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 8 15 41 31 6 0,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 10 18 45 23 5-0,1-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 9 20 43 24 4-0,1-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 13 25 44 14 4-0,3-0,3-2 -1 0 1 2 25
2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 12 25 38 22 2-0,2-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 16 26 37 17 4-0,4-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 17 21 34 24 4-0,2-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 17 21 36 22 3-0,3-0,4-2 -1 0 1 2 27
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 11 23 38 23 5-0,1-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 10 16 28 32 14 0,3 0,1-2 -1 0 1 2 29
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 5 12 46 29 8 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 6 8 48 31 8 0,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 6 13 48 28 5 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 10 19 51 19 2-0,2-0,3-2 -1 0 1 2 31
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 18 23 44 14 2-0,4-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 11 15 50 20 3-0,1-0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 18 25 43 12 1-0,5-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin 22 27 37 11 3-0,5-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) 20 24 38 15 3-0,4-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 19 23 42 14 2-0,4-0,4-2 -1 0 1 2 33
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 11 23 41 22 4-0,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 12 17 39 27 6-0,1 0,0 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 12 21 47 17 4-0,2-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 12 14 40 27 7 0,0 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 13 20 44 20 3-0,2-0,2-2 -1 0 1 2 35
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Varsinais-Suomi, N=571) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 8 17 52 19 3-0,1-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 11 23 48 16 2-0,3-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 11 19 53 15 2-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 12 24 46 15 3-0,3-0,3-2 -1 0 1 2 37
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Varsinais-Suomi, N=571) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 75 73 Kunnan hankintapolitiikka 46 51 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen 37 41 34 34 34 30 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen 23 25 19 23 39
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset t Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 41
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 42
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 44
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 45
Yritysten liikevaihto 1% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 46