KESKI-SUOMEN KUNTIEN LAUSUNNOT JÄRJESTÄMISLAKIIN
YLEISTÄ LAUSUNNOISTA Tarkastelussa 21 hankekuntaa Keski-Suomen kunnat ovat tehneet huolellista työtä sotejärjestämislakia arvioidessaan Arvokas aineisto hankkeelle Myös valtakunnallinen lausuntoyhteenveto on ilmestynyt www.stm.fi Keski-Suomen kunnat ehkä keskimääräistä kriittisempiä mutta perustellusti
Kysymys 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Kyllä Ei Ei kantaa Vastaajia yhteensä 15 6 1 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset. - Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulee arvioida kokonaistaloudellisesti, ei pelkästään palveluntuottajan tehokkuuden näkökulmasta. Ihmisvaikutusten arvioinnin tulisi olla pakollista.
Kysymys 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevankunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Kyllä EI Yhteensä 12 9 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - Järjestämislakiesitys ei tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Ainoastaan tuottajakunnat voisivat esityksen mukaan jossain määrin toteuttaa tehtävää. - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitäisi laissa kirjoittaa toisin ja selvemmin. - Rahoitusmuutoksen jälkeen kunnilta häviää taloudellinen intressi ja rahoitus järjestää ehkäiseviä palveluja. Sote-alueen rahoitusmallia tuleekin muuttaa kokonaistaloudellisesti tehokkaaseen toimintaan kannustavaksi, eikä osaoptimointia suosivaksi. - Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla kokonaisuutena sote-alueella ja järjestämissuunnitelmassa. Ei voi olla kahta vastuutahoa samasta asiasta.
Kysymys 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuunsisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä EI Ei kantaa Yhteensä 12 8 1 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - Jos uudistus toteutetaan SOTE-alueiden pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa esitetyssä laajuudessa, tulisi harkita järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtämistä kokonaisuudessaan valtiolle. - Kuntien tehtävistä ei voi päättää järjestämissopimuksella, koska kuntien tehtävistä päätetään laissa. Kyseisen menettelyn perustuslainmukaisuus tulee selvittää. - Maksaako kunnat muiden SOTE-alueiden kustannuksia tulevaisuudessa, miten tasoitetaan eri tuottamisvastuualueiden tehokkuuserot.
Kysymys 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Kyllä EI Yhteensä 10 11 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - 14 Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali- ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja. Palvelujen tuottamistavoilla on ratkaiseva merkitys palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. Epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi jää, mitä tarkalleen ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvasuun edellyttämällä omalla henkilöstöllä ja voimavaroilla tarkoitetaan. - Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteisin varoin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu säilytetään kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka ovat julkisia toimijoita. Erityisesti paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien asiakasryhmien näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena niin että ennaltaehkäisevät, korjaava ja kuntouttava muodostavat yhden kokonaisuuden.
Kysymys 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Kyllä Ei Yhteensä 20 1 21
Kysymys 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä 19 1 1 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - Tulosohjaus käsitteenä jää epämääräiseksi, eikä ole selvää siitä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Siirretäänkö esim. tehottomammilta alueilta rahaa tehokkaammille ja miten siinä tapauksessa toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus? Voidaanko rahoitusta siirtää tätä kautta suoraan tehokkaasti toimiviin peruskuntiin? - Hallintopykälät antavat varsin laajan ohjausvallan STM:lle. Ministeriön roolia tulee tarkentaa.
Kysymys 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Kyllä Ei Yhteensä 10 11 21-33 Kuntien maksuosuuden perustuminen kapitaatiomaksuun irrottaa ehkäisevän ja korjaavan työn toisistaan, korjaavan työn kustannusten siirtyessä Sote-alueelle. Tämä synnyttää paineen osaoptimointiin ja sitä kautta kustannusten kasvuun. - Rahoitusmalli jää epäselväksi. Kannustavuus puuttuu kokonaan. Tarvitaan selvityksiä ja koelaskelmia ennen kuin asiasta voi lausua enempää. Eriytyvätkö sote-alueiden rahoitukset maassa liiaksi? Suomessa pitäisi olla yksi valtakunnallinen soterahoitusjärjestelmä. Kysymys 31 Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Kyllä Ei Ei kantaa 16 3 2
Valvonta Valvonnan yhdenmukaistamista pitäisi tuoda selkeämmin esille sekä auki kirjoittaa tuotantoalueen vastuu valvonnan osalta.valvonnan lisääminen on myös kustannustekijä. Lainsäädännössä on kahtalaisia tavoitteita: tässä laissa valvontaa pyritään lisäämään, normitalkoissa taas on esitetty, että valvontaa pitäisi vähentää. Alueen valvonta pitäisi olla yhtenäistä ja yksi aluehallintovirasto alueella. Lainsäädännössä on pyritty tuotannon järjestämisvastuun keskittämiseen. Tuotantoon kohdistuu valvontaa Valviran, Avin ja sote-alueen taholta. Myös moniportaiseen valvontajärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta pitäisi pystyä uudelleen arvioimaan; STM:n roolin selkiyttäminen; mihin asioihin se puuttuu Valvovia viranomaisia on paljon; työnjakoa pitää selventää Aluehallintoviraston, Valviran, ministeriön ja sote-alueen kesken. Lisäksi huomioitava, että Aluehallintovirastoilla on tällä hetkellä erilaisia tulkintoja valvottaviin asioihin. Lakiluonnoksesta puuttuu määritelmä kunnan vastuusta valvonta-asioissa. Kuntaan jää yksityisiä sote-palveluja (esim. fysioterapiapalvelut, asumispalveluja jne,).
Kysymys 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sotealueenkuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sotealueenkuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksenperusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikälisote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sotealueeseen? Kyllä Ei Ei kantaa Yhtees ä 17 2 2 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - Tällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot eivät ole riittäviä perustellun kannan ottamiseksi. Erikoissairaanhoidon tämän hetkisen arviointitiedon perusteella TAYS vaikuttaa perustellulta vaihtoehdolta. (Muurame) - Ei vielä kantaa (Multia) - Sote-alueiden muodostamispohjat eivät perustu taloudeltaan yhdenmukaisiin alueisiin ja tehokkuuserot alueiden sisällä ovat suuret. Jotta kunnat pystyisivät ratkaisemaan tarkoituksenmukaisimman sote-alueen, niillä tulisi olla käytössä huomattavasti nykyistä perusteellisemmin valmisteltu lainsäädäntö. Lainsäädännön tulisi sisältää välineet niin toiminnallisten kuin taloudellistenkin vaikutusten arviointiin. (Uurainen) - Siirtyy TAYS:iin (Keuruu)
Kysymys 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Yhteensä 12 9 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA - Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun kunnallishallinnon henkilöstöön. Kysymys 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä 18 2 1 21
Kysymys 43 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä 8 11 1 20 Avoimia kommentteja - Esitys on täysin riittämätön suhteessa muutoksen suuruuteen. - Muutosjohtamisen vastuut tulee määrittää ja kunnat tulee saada mukaan.
MUUTA Lakiuudistus on perusteiltaan puutteellisesti valmisteltu. Kunnilta edellytetään perusteltuja lausuntoja, mutta lakiluonnos ja siihen liittyvät arvioinnit ovat niin puutteellisia tai puuttuvat kokonaan, että riittäviä edellytyksiä arvioida lain todellisia vaikutuksia ei ole. Laki tulisi asettaa perusteelliseen taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointiin. Kuntien toimintaa pitäisi arvioida kokonaisuutena eikä irrottaa sosiaali- ja terveyspalveluja irralliseksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuoltoa lähellä olevat sosiaalipalvelut kuten esimerkiksi mielenterveys-, vanhus-, päihde- ja vammaispalvelut on mahdollista integroida kustannustehokkaasti terveyspalveluihin. Kuitenkin sosiaalipalvelujen laajaa integraatiota tulisi tarkastella kriittisesti. Työllisyyspalvelujen, lasten ja perheiden palvelujen ja oppilashuollon siirtäminen yhteistoiminta-alueille kuntien peruspalvelujen (perusopetus-, päivähoito-, vapaa-aikapalvelut) yhteydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Toimeenpanon aikataulu on liian tiukka. Uudistus ei saa johtaa lähipalveluiden rapautumiseen Kustannusten täytyy säilyä kohtuullisena Uudistus tehdään terveydenhuoltolähtöisesti. Sosiaalihuollolla olisi paljon sanottavaa ja hyviä ennaltaehkäiseviä ideoita. Onko näitä huomioitu tarpeeksi? Lain tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksikanavaisen rahoitusmallin käyttöön ottoa yhtenevät tietojärjestelmät koko valtakunnan tasolla Palkkojen harmonisointi merkitsisi kustannusten merkittävää kasvua, sen tähden harmonisointi tulee tapahtua pitkällä aikavälillä ja samanpalkkaisuusperusteesta tulee voida poiketa siirtymäkauden aikana