1 ESITYS 7.10.2016 Jokilaaksojen pelastustoimen alueen kunnille Viitteet: LAUSUNTOPYYNTÖ STM068:00/2015 Pelastuslaitoksen johtokunnan kokous 7.10.2016 41 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN ESITYS ALUEEN KUNNILLE VIITTEESSÄ MAINITUSTA LAUSUNTOPYYNNÖSTÄ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan 7. lokakuuta 2016 esittää pelastustoimialueen kunnille, että ne pyrkisivät omissa lausunnoissaan huomioimaan tulevaisuuden maakunnallisen pelastustoimen kannalta tärkeinä asioina alla olevat kohdat (kohtien numerot viittaavat ao. webropol-kyselyn tekstiversion numerointeihin, esitys lausuttavaksi asiaksi on kursiivilla): Kysymyksiä maakuntalaista 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? b. kyllä pääosin (avotila): Esitämme harkittavaksi että pelastustoimen ja kiireellisen ensihoidon osalta ei eroteta tilaaja- ja tuottajavastuita toisistaan vaan maakunnalle säädetään selkeästi pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisvastuu ilman niihin sovellettavaa velvoittavaa tilaajatuottaja mallia. Pelastustoimen viranomaistoiminnassa ja siihen nykyisin läheisesti liittyvässä kiireellisessä ensihoitopalvelussa tilaajan ja tuottajan erottaminen ei ole ongelmatonta. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? b. kyllä pääosin (avotila): Esitämme että 6. pykälän 1. momentin kohtaan 4 yhdistetään kohdassa 22 oleva tehtävä: yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen;. Tällöin kohta 4 olisi muodossa: Pelastustoimi ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen;. Mikäli yhdistäminen ei ole mahdollista esitämme että kohta 22 siirretään maakunnan tehtäväluettelossa kohdaksi numero 5. Tavoitteena esityksellämme on korostaa pelastustoimen ja varautumisen luonnollista yhteenkuuluvuutta uudessa maakuntahallinnossa. Pelastustoimella on vahvaa osaamista hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa, valmiussuunnittelusta sekä harjoittelusta. Tätä on pystyttävä hyödyntämään riittävästi kuntien varautumisessa myös maakuntauudistuksen jälkeen. Jotta pelastustoimella on tosiasiallinen mahdollisuus varautumisen tukeen ja yhteensovittamiseen sekä maakunnan yhteisessä varautumisessa että kunnissa, tulee pelastustoimi asemoida maakuntaan siten, että riittävä toimialaosaaminen on sijoitettu palveluja järjestävälle tasolle.
2 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? c. ei pääosin (avotila): Pelastustoimi on viranomaistoimintaa ja lähes kaikki nykyiset pelastuslaitokset tuottavat kiireellisiä ensihoitopalveluja. Lähes kaikki pelastustoimen tehtävät ovat viranomaisvastuulla tehtävää palvelutuotantoa, varsinainen pelastustoiminta sekä ensihoitopalvelu ovat pääsääntöisesti kiireellistä hädässä olevan ihmisen tai yhteisön auttamista, useimmiten niissä tarvitaan myös viranomaisen toimivaltuuksia. Tilaaja tuottaja järjestelmä ei toimi riittävän selkeästi kun on kyse kiireellisestä avun tarpeesta ja avun antamisesta sekä viranomaistoiminnasta tai siihen läheisesti liittyvästä palvelutuotannosta. Kohdassa 5 b esittämämme perusteet pelastustoimen ja varautumisen yhteenkuuluvuudesta eivät puolla pelastustoimen ja siten myös varautumisen osalta järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun erottamista tilaaja-tuottaja mallilla maakunnan palvelulaitokseen. Sen sijaan maakunnan pelastuslaitos on asemoitava järjestäjätasolle siten, että pelastuslaitoksilla on kuitenkin mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajana mikäli maakunta itsehallintonsa puitteissa niin päättää. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? c. ei pääosin (avotila): Rahoituslain muita kuin sosiaali- ja terveystointa koskevat pykälät aiheuttavat hämmennystä. Rahoituslain 4. luvun 14 :n mukaan pelastustointa koskeva maakuntakohtainen rahoitus lasketaan maakunnan asukaslukujen suhteessa. Toteutuessaan tällainen jakoperuste muuttaa oleellisesti tämän hetkistä pelastustoimen maakunta- ja/tai pelastustoimen aluekohtaista rahoitusta. Asukaslukuperuste ei pelastustoimen osalta huomioi eri maakunnissa, erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien pelastuslaitosten erityyppisiä ja hyvinkin merkittäviä kustannuksiin vaikuttavia osatekijöitä. Suora asukaslukuperuste merkitsisi merkittävää rahoituksen siirtoa harvaanasutuilta alueilta ja maakunnista maantieteellisesti pienempiin mutta asukastiheydeltään tiheämpiin maakuntiin. Pelastustoimen rahoituksen osalta on alkuvaiheessa otettava käyttöön toteutuneisiin pelastustoimen kaikkiin kustannuksiin vuosina 2013 2016 perustuva jakoperuste, jossa huomioidaan tarvittavat indeksikorotukset vuoden 2019 tasoon. Vuoden 2019 jälkeen pelastustoimeen on erikseen kehitettävä yhteistyössä maakuntien kanssa laskennallinen rahoitusperuste, joka otettaisiin täysimääräisenä käyttöön vuonna 2024. Toteutuneiden kustannusten laskelmissa vuosien 2017 ja 2018 käyttö ei anna luotettavaa tietoa pelastuslaitosten kustannuksista, koska on syytä olettaa kuntien pyrkivän minimoimaan kuntapohjaisen pelastustoimen rahoituksen sen siirtyessä maakuntien vastuulle 2019. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden sekä asiakkaiden saaman palvelujen laadun ja siihen liittyvien synergiahyötyjen saavuttamisen maksimoimiseksi on lainsäädännöllä huolehdittava että tulevilla pelastuslaitoksilla, riippumatta niiden lukumäärästä, on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajina.
3 Kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista: 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? c. ei pääosin (avotila): Eräiden kiireellisten ja usein viranomaistoimivaltaa vaativien palvelutarpeiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen on harkittava uudelleen. Tällaisia palveluja ovat mm. pelastustoimen, varautumisen ja kiireellisen ensihoidon palvelut. On vaarana että vastuukysymykset ja juridiset toimivaltasuhteet hämärtyvät suhteessa asiakkaisiin ja eri yhteistyötahoihin kun näitä palveluja tuotetaan erillään järjestämisvastuussa olevasta maakuntahallinnosta. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden sekä asiakkaiden saaman palvelujen laadun ja synergiahyötyjen saavuttamisen maksimoimiseksi on lainsäädännöllä huolehdittava että tulevilla pelastuslaitoksilla, riippumatta niiden lukumäärästä, on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajina. Kysymyksiä voimaanpanolaista: 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila): Onko lainsäädännössä riittävästi huomioitu maakunnille siirtyvän pelastustoimen sopimushenkilöstön (sivutoiminen/toimenpidepalkkainen) ja pelastustoimen palveluihin liittyvän hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön siirtyminen vanhoina työntekijöinä? Samoin onko riittävästi huomioitu sopimuspalokuntina toimivien palokuntayhdistysten (VPKyhdistykset) sopimusten siirtyminen nykyisistä pelastuslaitoksista maakunnan pelastustoimen sopimuskenttään? 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? b. kyllä pääosin (avotila): Pelastustoimen käytössä voi olla (paloasema)rakennuksia, joissa omistajana on yksityinen yrittäjä tai yritys, päävuokralaisena kunta joka on edelleen vuokrannut tietyt tilat alueen pelastustoimelle toimitiloiksi. Siirtyvätkö nämä muun kuin kunnan omistuksessa olevan kiinteistön vuokrasopimukset samoin ehdoin maakunnan vastuulla oleviksi vuokrasopimuksiksi kuin mitä tällä hetkellä on sovittu kunnan ja pelastustoimen tai kunnan ja kiinteistön omistavan yksityisen tahon kanssa? 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei tai ei pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? (avotila): Yksityisomistuksessa olevat pelastustoimen tilat, jotka kunta on vuokrannut ja edelleen vuokrannut pelastuslaitokselle (tai pelastuslaitos on itsenäisesti vuokrannut) on siirrettävä
pelastuslaitoksesta vastaavan maakunnan vuokrausvastuulle saman sisältöisenä mitä kunnan/pelastuslaitoksen ja rakennuksen omistavan vuokraisännän kesken on sovittu. 4 Kysymykset maakuntien rahoituslaista 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? d. ei (avotila): Pelastustoimella ei ole käytössään maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettäviä palvelujen käyttöä kuvaavia tarvetekijöitä ja niiden painokertoimia. Rahoituslain 4. luvun 14 :n mukainen laskennallinen kapitaatiomalli sellaisenaan merkitsi erittäin merkittävää rahoituksen siirtoa harva-alueilta eteläiseen Suomeen. Tämä rikkoisi voimakkaasti pelastustoimen palvelujen yhdenvertaista saatavuutta sekä lähipalveluperiaatetta. Tämän vuoksi palvelutarpeen arviointi tulee jatkossakin toteuttaa perustuen riskeihin ja muuta laajaa tietoaineistoa hyödyntäen. Pelastustoimen laskennallisen maakuntakohtaisen rahoituksen perusteet on erikseen kehitettävä siten, että ne voidaan ottaa käyttöön täysimääräisenä esimerkiksi vuodesta 2024 alkaen. Siirtymävaiheessa on maakuntiin suunnattavan pelastustoimen rahoitusosuuden jakoperusteena käytettävä pelastuslaitosten vuosien 2013 2016 toteutuneita menoja, joissa huomioidaan kaikki käyttömenot vyörytyserineen sekä investoinnit. Lisäksi on huomioitava, että ao. vuosien aikana kaikkien pelastuslaitosten menoissa ei näy paloasemavuokria. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Uudistuksen vaikutukset Pelastustoimen rahoitusosuus on mitä ilmeisimmin suunniteltu toteutettavaksi ensisijaisesti asukasperusteiseen perushintaan (Maakuntien rahoituslain 4. luvun 14 ) sidottuna. Tällainen asukaslukukohtainen jakoperuste eri maakuntien välillä ei ole oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen. Pelastustoimen rahoitusta suunniteltaessa on huomioitava pelkän asukasluvun lisäksi toimintaympäristöstä aiheutuvat kustannustekijät. Näitä ovat esimerkiksi asukastiheys (joka myös vaihtelee suuresti myös maakuntien sisällä), taajama-aste, riskiruutuluokitus sekä muut toiminnalliset erityispiirteet jotka vaikuttavat kunkin maakunnan pelastustoimen kustannusrakenteeseen. Lisäksi on syytä huomata, että tulevien maakuntien sisällä kustannuksiin vaikuttavat toimintaympäristön osatekijät voivat vaihdella merkittävästi. Siirtymävaiheessa 2019 2023 on pelastustoimen osalta maakuntiin jaettava rahoitus toteutettava vuosien 2013 2016 todellisten toteutuneiden pelastuslaitosten kokonaiskustannusten mukaan tarpeellisin indeksikorotuksin siten, että siinä huomioidaan myös pelastuslaitosten erilaisuudesta johtuvat erilaiset kustannusrakenteet tai niiden puuttuminen nykyjärjestelmässä (esimerkiksi jotkut pelastuslaitokset eivät ilmeisesti maksa paloasemistaan vuokria kunnille). 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Avotila: Jokilaaksojen pelastuslaitoksen isäntäorganisaationa olevan Ylivieskan kaupungin vastuut ja velvoitteet supistuvat merkittävästi. Myös eräisiin hallinnollisiin tukipalveluihin liittyvät kuormitustekijät kevenevät. Kaikkien pelastustoimen alueen kuntien vaikutusmahdollisuus alueensa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen tuotantoon heikkenee kun suora vaikutuskanava Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan (jokaisesta alueen kunnasta on ollut vähintään yksi edustaja johtokunnassa)
ja/tai sairaanhoitopiirin hallinnollisten toimielimien kautta poistuu. 5 Tarvittaessa lisätietoja antaa allekirjoittanut. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Jarmo Haapanen pelastusjohtaja 044 429 6001