TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HOITOTIEDE LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS 2010 2011 HOITOTIEDE LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Turun yliopisto

Lukijalle Tämä opinto-opas on tehty palvelemaan Sinua mahdollisimman hyvin kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opinto-opas sisältää terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet ja opintosuunnitelmat lukuvuodelle 2010 2011. Opinto-oppaassa olevia tietoja voidaan tarkistaa ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen. Opinto-opas julkaistaan lukuvuonna 2010 2011 ainoastaan sähköisenä. Opinto-oppaassa ei ole ilmoitettu opetuksen aikoja eikä paikkoja. Nämä tiedot ilmoitetaan lukukausien alussa (15.8.2010 ja 15.12.2010) julkaistavissa lukujärjestyksissä. Lukujärjestysmuutokset ovat mahdollisia ja niistä tiedotetaan erikseen. Uutta tämän lukuvuoden opinto-oppaassa on kansainvälisyyden tuominen selkeämmin esiin myös opintojaksotasolla Turun yliopiston ja lääketieteellisen tiedekunnan strategioiden mukaisesti. Laitoksemme on aktiivinen toimija kansainvälisellä kentällä ja toivomme, että myös yhä useampi kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittava opiskelija kansainvälistyy opintojensa aikana. Hoitotieteen laitoksella alkaa tulevana lukuvuotena myös uutena opintokokonaisuutena Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoitotieteen perusteet, jossa voi opiskella 1,5 vuoden aikana yhteensä 25 op kokonaisuuden. Lääketieteellisen tiedekunnan ja hoitotieteen laitoksen lisäksi opetussuunnitelmien toteuttamiseen osallistuu myös muita yliopiston tiedekuntia ja laitoksia, joiden opinnoista on löydettävissä tietoja asianomaisista opinto-oppaista. Toivomme, että tämä opinto-opas ohjaa Sinua mahdollisimman hyvin kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Tervetuloa hoitotieteen opintojen pariin! Turussa 15.6.2010 Maija Hupli Anna Axelin Kirsi Hakola Osoite: http://www.med.utu.fi/hoitotiede/ Taitto Antti Tarponen

SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 5 Tutkintojärjestelmän taustaa 5 Laadunhallinta ja opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä 5 Terveystieteiden tutkinnot ja tutkintojen tavoitteet 6 Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenne ja laajuus 8 Opetuksen järjestäminen ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen 13 Opiskelijaksi ilmoittautuminen 13 Opintosuoritusten arvioiminen 13 Kuulustelukäytäntö 13 Tutkintotodistus 14 Aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen 14 Opintosuoritusten vanheneminen 14 Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 14 Kansainvälisyys opinnoissa 15 Opintokokonaisuudet ja opintojaksot terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa 16 Täydentävät opinnot 16 Hoitotieteen opintoihin orientoiva opintokokonaisuus 18 Orientaatio korkeakoululaitokseen ja opintojen suunnittelu 18 Tieteenteon etiikka 19 Tiedon haku ja käsittely tieteellisessä työskentelyssä 19 Tieteellinen englanti /suullinen kielitaito 20 Tieteellinen englanti/tekstin ymmärtäminen 21 Hoitotieteen kirjoitusklinikka 22 Pääaineopintojen opintokokonaisuus 23 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 24 Hoitotieteen teoria 1 25 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 26 Tutkielmaseminaari 27 Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 28 Sivuaineopintojen opintokokonaisuudet 29 Hoitotieteen didaktiikan sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen opintokokonaisuus 29 Hoitotieteen didaktiikan perusteet 30 Ohjaus ja oppiminen hoitotyössä 31 Gerontologisen hoitotieteen opintokokonaisuus 32 Johdatus gerontologiseen hoitotieteeseen ja hoitotieteen asiantuntijuuteen 32 Gerontologisen hoitotyön asiakkaan terveys ja sen arviointi 33 Gerontologisen hoitotyön monialaiset interventiot 34 Ohjaus ja oppiminen hoitotyössä 35 Kliinisen hoitotieteen opintokokonaisuus 36 Johdatus kliiniseen hoitotieteeseen ja hoitotieteen asiantuntijuuteen 36 Kliinisen hoitotyön asiakkaan terveys ja sen arviointi 37 Kliinisen hoitotyön interventiot 38 Ohjaus ja oppiminen hoitotyössä 39 Terveydenhuollon hallinon ja johtamisen opintokokonaisuus 40 Terveyspalveluorganisaation toimintaympäristö 40 Ethics in health care organization (Terveyspalveluorganisaation etiikka) 41 Tiedonhallinta ja terveysteknologia 1 42 Henkilöstövoimavarojen johtaminen 43 3

Opintokokonaisuudet ja opintojaksot terveystieteiden maisterin tutkinnossa 44 Pääaineopintojen opintokokonaisuus 44 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 2 45 Hoitotieteen teoria 2 45 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 2 ja tutkimusaineiston analyysimenetelmät 46 Tutkimusseminaari 1 48 Tutkimusseminaari 2 48 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 49 Sivuainaopintojen opintokokonaisuudet 50 Hoitotieteen didaktiikan opintokokonaisuus 50 Hoitotieteen didaktiikka ja harjoittelu 1 51 Hoitotieteen didaktiikka ja harjoittelu 2 52 Hoitotieteen didaktiikan tutkimus ja raportointi 53 Gerontologisen hoitotieteen opintokokonaisuus 54 Tiedon hallinta ja terveysteknologia 2 55 Yrittäjyysosaamisen perusteet 56 Gerontologisen hoitotieteen tutkimus ja raportointi 57 Gerontologisen hoitotieen sekä terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen harjoittelu 58 Kliinisen hoitotieteen opintokokonaisuus 59 Tiedon hallinta terveysteknologia 2 60 Yrittäjyysosaamisen perusteet 61 Kliinisen hoitotieteen tutkimus ja raportointi 62 Kliinisen hoitotieen sekä terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen harjoittelu 63 Terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen opintokokonaisuus 64 Finnish health policy in European context 65 Terveyspalveluorganisaation toimintaprosessit 65 Terveyspalveluorganisaation toiminnan evaluointi 66 Vapaasti valittavat opinnot 67 Empowering patient education 68 Orientation and theoretical basis of empowering patient education 69 Assessment of patients knowledge expectations 70 Patient education as an empowering intervention 71 Evaluation of empowering patient education 72 Special issues in empowering patient education research 73 Artikkeliakatemia 74 Hoitotieteen tutkijalinja 75 Tutkijalinjan orientoiva seminaari 76 Mielenterveystyön ja psykiatrian hoitotieteen perusteet 77 Mielenterveys ja hyvinvointi terveyspolitiikan haasteena 78 Hoitotyön asiakkaan mielenterveysongelmat ja niiden arviointi 78 Mielenterveysongelmiin liittyvät hoitotyön interventiot 79 Mielenterveystyöhön liittyvien interventioiden vaikuttavuus 80 Asiantuntijuus sekä uudet mielenterveystyön ja psykiatrisen hoitotyön menetelmät 81 Hoitotieteen opiskelu sivuaineena 82 Hallinto 83 Lääketieteellinen tiedekunta 83 Laitoshallinto 84 Hoitotieteen laitos 85 Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen henkilökunta 85 Turun yliopiston yhteystietoja 86 Opiskelijayhdistys Adaptus ry 87 Terveystieteiden tutkintoja koskevat määräykset 88 4

1 YLEISTÄ 1.1 TUTKINTOJÄRJESTELMÄN TAUSTAA Hoitotieteellinen koulutus alkoi Turun yliopistossa syksyllä 1986. Koulutusta säätelevät valtioneuvoston antama asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) ja yliopistolaki (558/2009). Tutkintojen kaksiportaisuus tarkoittaa, että opiskelija suorittaa kaksi erillistä tutkintoa. Opiskelijat suorittavat ensin terveystieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja sen jälkeen terveystieteiden maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto). Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Opintopisteet perustuvat Eurooppalaiseen ECTS-järjestelmään (European Credit Transfer System). Opintojen mitoituksen lähtökohtana on päätoimisesti opiskelevan opiskelijan vuosittainen 1600 tunnin työpanos, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 1.2 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ Yliopiston laatupolitiikka Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista, ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa, kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin sekä tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa http://www.utu.fi/faktat/suunnittelu/ laatu/laatukk.html ja sen liitteissä. Lisäksi hoitotieteen laitoksen toimintakäsikirjassa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset. http://wm.utu.fi/public/laatu/tiedekunnat/laaketieteellinen_tiedekunta/hoitotieteen_laitos/laatukk/ Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. Opiskelijat yhteistyökumppaneina Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden akateemiseen vastuuseen sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Hoitotieteen opiskelijoilla on aikaisempi terveysalan tutkinto ja monella myös työkokemusta eri terveydenhuollon sektoreilla. Näiden valmiuksien myötä hoitotieteen opiskelijoilla on hyvät edellytykset aktiivisesti osallistua yliopiston eri työryhmien toimintaan. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen. 5

2 TERVEYSTIETEIDEN TUTKINNOT JA TUTKINTOJEN TAVOITTEET Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat terveystieteiden perus- ja jatkotutkinnot, joissa kaikissa pääaineena on hoitotiede: terveystieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) terveystieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) terveystieteiden lisensiaatin tutkinto (terveystieteiden jatkotutkinto) terveystieteiden tohtorin tutkinto (terveystieteiden jatkotutkinto) Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen sivuaineena opiskelijalla voi olla joko gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, tai hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede. Tutkinnot ja opinnot suunnitellaan, järjestetään ja suoritetaan, kuten yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), Turun yliopiston opintojohtosäännössä (15.4.2010) sekä terveystieteiden koulutusalan pysyväismääräyksissä määrätään. Perustutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet perustuvat tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Koulutuksen tehtävänä on tuottaa hoitotieteellisesti perusteltua osaamista yksilön ja yhteiskunnan terveyden edistämiseen ja hoitamiseen. Koulutuksesta valmistuneilla terveystieteiden kandidaateilla ja maistereilla on valmiudet tieteellisesti perusteltuun, luovaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan sosiaali- ja terveysalan eri tehtävissä. Koulutus perustuu hoitotieteelliseen tutkimukseen ja kytkeytyy hoitotyön käytäntöihin. Tutkintotavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24). Terveystieteiden kandidaatin suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet hoitotieteelliset tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen ymmärtää hoitotieteen ja lähitieteiden kysymyksiä hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, soveltamiskykyä sekä kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan sosiaali- ja terveysalalla sekä hoitotieteessä monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi kykenee johtamaan, suunnittelemaan ja kehittämään monimutkaista terveysalan toimintaa sekä työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä omaa perusedellytykset toimia alan sosiaali- ja terveysalan itsenäisenä yrittäjänä kykenee edistämään oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksilöiden ja ryhmien kehitystä osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa että sen ulkopuoliselle yleisölle kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. omaa valmiudet terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Terveystieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti erityisosaamista vastaavat hoitotieteen teoreettiset käsitteet, tiedot ja menetelmät sekä osaa käyttää niitä itsenäisen ajattelun ja alansa tutkimuksen perustana ymmärtää hoitotieteen ja sen lähitieteiden alojen kysymyksiä ja tarkastelee niitä kriittisesti 6

kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uutta tietoa, menetelmiä sekä sovelluksia kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaali- ja terveysalan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä kykenee arvioimaan yksilöiden ja ryhmien toimintaa kykenee kartuttamaan hoitotieteen ja -työn tietoja ja käytäntöjä sekä vastaamaan niiden kehityksestä osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti oman alansa ja sen ulkopuoliselle yleisölle sekä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. omaa valmiudet hoitotieteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Terveystieteiden jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet perustuvat tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Jatkokoulutuksen tavoitteena on perehtyminen syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorin tutkinnot kuvataan Turun yliopiston hoitotieteen tutkijakoulun opinto-oppaassa (http://www.med.utu.fi/hoitotiede/jatko-opiskelu/). 7

3 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS Rakenteellisesti opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiksi, jotka muodostuvat yksittäisistä opintojaksoista. Opintokokonaisuuksia ovat hoitotieteeseen orientoivat opinnot, hoitotieteen opinnot, terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, gerontologinen hoitotiede, kliininen hoitotiede, hoitotieteen didaktiikka ja kasvatus- tai aikuiskasvatustiede. Pääaineen opintokokonaisuudet kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa jakautuvat hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian ja hoitotieteen tutkimusmetodiikan opintojaksoihin. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista: pääaineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset perusopintoja vastaavat opinnot ja aineopinnot, 35 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot, 10 opintopisteen laajuiset orientoivat opinnot sekä aikaisemman, koulutukseen valinnan edellytyksenä olevan tutkinnon perusteella hyväksi luettavat opinnot. Kandidaatin tutkinto on edellytyksenä maisterin tutkinnon suorittamiseen. Terveystieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista: pääaineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot, 35 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot sekä 25 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot Opetussuunnitelman kokonaisrakenne ilmenee kuvioista 1 ja 2. 8

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Kandidaatintutkielma Tutkielmaseminaari PÄÄAINEOPINNOT 35 op Hoitotiede Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 Hoitotieteen teoria 1 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 6 op 3 op 12 op 7 op 7 op SIVUAINEOPINNOT 35 op Gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen 35 op Kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen 35 op Hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede 35 op Koulutukseen valinnan edellytyksenä oleva aikaisempi tutkinto (amk-tutkinto): 100 op hoitotieteen perusopintoja vastaavat teoreettiset opinnot kieli- ja viestintäopinnot terveysalan kliinisiä ja palvelujärjestelmäopintoja ORIENTOIVAT OPINNOT 10 op Täydentävät opinnot 20 op (*) Koulutukseen valinnan edellytyksenä oleva aikaisempi tutkinto (ei amk-tutkinto): 80 op - terveysalan kliinisiä ja palvelujärjestelmäopintoja (*) Opiskelijat joilla ei ole amk-tutkintoa hoitotieteen perusopintoja 15 op, kieliopintoja 5 op Kuvio 1. Opetussuunnitelman kokonaisrakenne terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa. TERVEYSTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 25 op Pro gradu -tutkielma Tutkimusseminaarit PÄÄAINEOPINNOT 60 op Hoitotiede Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 2 Hoitotieteen teoria 2 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 2 30 op 8 op 8 op 8 op 6 op SIVUAINEOPINNOT 35 op Gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen 35 op Kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen 35 op Hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede 35 op (Terveystieteiden kandidaatin tutkinto) Kuvio 2. Opetussuunnitelman kokonaisrakenne terveystieteiden maisterin tutkinnossa. 9

OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITTUMINEN TtK ja TtM / Hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede 1. lv Syksy Op Kevät Op TtK Orientaatio korkeakoululaitokseen, opiskelun suunnittelu Tiedon haku ja käsittely tieteellisessä työskentelyssä 2 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 7 2 Tilastolliset analyysimenetelmät 5 Tieteenteon etiikka 2 Tutkielmaseminaari 3 Tieteellinen englanti, suull. & kirj. 3 Hoitotieteen kirjoitusklinikka 1 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 7 Hoitotieteen didaktiikan perusteet 4 Hoitotieteen teoria 1 7 Ohjaus ja oppiminen hoitotyössä 3 Hoitotieteen didaktiikan perusteet 3 Kasvatus-/aikuiskasvatustiede 15 Kasvatus-/aikuiskasvatustiede 10 36 38 2. lv Syksy Op Kevät Op TtM Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 6 Tutkimusseminaari 1 2 Tutkimusseminaari 1 2 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 2 6 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 4 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 6 Hoitotieteen didaktiikka ja harjoittelu 1 7 Hoitotieteen didaktiikka ja harjoittelu 1 8 Vapaasti valittavat opinnot 12 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 2 6 Vapaasti valittavat opinnot 4 31 32 3. lv Syksy Op Kevät Op TtM Tutkimusseminaari 2 4 Hoitotieteen teoria 2 8 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 10 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 10 Tutkimusaineiston analyysi (kvalitatiivinen/ kvantitatiivinen) 2 Hoitotieteen didaktiikan tutkimus ja raportointi Hoitotieteen didaktiikka ja harjoittelu 2 15 Vapaasti valittavat opinnot 6 Hoitotieteen didaktiikan tutkimus ja raportointi Vapaasti valittavat opinnot 3 1 35 28 4 10

OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITTUMINEN TtK ja TtM / Kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen 1. lv Syksy Op Kevät Op TtK Orientaatio korkeakoululaitokseen, opiskelun suunnittelu Tiedon haku ja käsittely tieteellisessä työskentelyssä 2 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 7 2 Tilastolliset analyysimenetelmät 5 Tieteenteon etiikka 2 Tutkielmaseminaari 3 Tieteellinen englanti, suull. & kirj. 3 Hoitotieteen kirjoitusklinikka 1 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 7 Kliinisen hoitotyön interventiot 5 Hoitotieteen teoria 1 7 Terveyspalveluorganisaation toimintaympäristö 6 Johdatus kliiniseen hoitotieteeseen ja hoitotieteen asiantuntijuuteen Kliinisen hoitotyön asiakkaan terveys ja sen arviointi 2 Henkilöstövoimavarojen johtaminen 8 5 Ohjaus ja oppiminen hoitotyössä 3 ENG Terveyspalveluorganisaation etiikka 3 Tiedon hallinta ja terveysteknologia 1 3 36 38 2. lv Syksy Op Kevät Op TtM Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 6 Tutkimusseminaari 1 2 Tutkimusseminaari 1 2 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 2 6 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 4 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 6 Tiedon hallinta ja terveysteknologia 2 *) 5 Kliininen hoitotiede: seminaarit ja harjoittelu 3 ENG Terveyspalveluorganisaation toimintaprosessit Suom. terveyspolitiikka eurooppalaisessa vertailussa Terveyspalveluorganisaation toiminnan evaluointi Yrittäjyysosaamisen perusteet *) 4 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 2 6 2 Vapaasti valittavat opinnot 8 4 Vapaasti valittavat opinnot 5 *) Vaihtoehtoisia 32 31 3. lv Syksy Op Kevät Op TtM Tutkimusseminaari 2 4 Hoitotieteen teoria 2 8 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 10 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 10 Tutkimusaineiston analyysi (kvalitatiivinen/ kvantitatiivinen) Kliinisen hoitotieen sekä terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen harjoittelu 2 Kliinisen hoitotieteen tutkimus ja raportointi 5 7 Vapaasti valittavat opinnot 8 Kliinisen hoitotieteen tutkimus ja raportointi 5 Vapaasti valittavat opinnot 4 32 31 11

OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITTUMINEN TtK ja TtM / Gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen 1. lv Syksy Op Kevät Op TtK Orientaatio korkeakoululaitokseen, opiskelun suunnittelu Tiedon haku ja käsittely tieteellisessä työskentelyssä 2 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 7 2 Tilastolliset analyysimenetelmät 5 Tieteenteon etiikka 2 Tutkielmaseminaari 3 Tieteellinen englanti, suull. & kirj. 3 Hoitotieteen kirjoitusklinikka 1 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 7 Gerontologisen hoitotyön monialaiset interventiot 5 Hoitotieteen teoria 1 7 Ohjaus ja oppiminen hoitotyössä 3 Johdatus gerontologiseen hoitotieteeseen ja hoitotieteen asiantuntijuuteen Gerontologisen hoitotyön asiakkaan terveys ja sen arviointi ENG Terveyspalveluorganisaation etiikka 3 Tiedon hallinta ja terveysteknologia 1 3 2 Terveyspalveluorganisaation toimintaympäristö 5 Henkilöstövoimavarojen johtaminen 8 36 38 2. lv Syksy Op Kevät Op TtM Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 6 Tutkimusseminaari 1 2 Tutkimusseminaari 1 2 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 2 6 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 4 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 6 6 Tiedon hallinta ja terveysteknologia 2 *) 5 Gerontologinen hoitotiede: seminaarit ja harjoittelu 3 ENG Terveyspalveluorganisaation toimintaprosessit Suom. terveyspolitiikka eurooppalaisessa vertailussa Terveyspalveluorganisaation toiminnan evaluointi Yrittäjyysosaamisen perusteet *) 4 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 2 6 2 Vapaasti valittavat opinnot 8 4 Vapaasti valittavat opinnot 5 *) Vaihtoehtoisia 32 31 3. lv Syksy Op Kevät Op TtM Tutkimusseminaari 2 4 Hoitotieteen teoria 8 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 10 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 10 Tutkimusaineiston analyysi (kvalitatiivinen/ kvantitatiivinen) Gerontologisen hoitotieen sekä terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen harjoittelu Gerontologisen hoitotieteen tutkimus ja raportointi Vapaasti valittavat opinnot 4 2 Gerontologisen hoitotieteen tutkimus ja raportointi 7 Vapaasti valittavat opinnot 8 5 32 31 12 5

4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITTUMINEN Opetus perustuu opetussuunnitelmaan, jonka lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta hyväksyy yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Opinnot on järjestetty siten, että terveystieteiden kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa, aikaisemman tutkinnon perusteella hyväksi luettavien opintojen jälkeen, 1 1,5 vuodessa. Terveystieteiden maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen 2 vuodessa. (Ks. Opintojen ohjeellinen ajoittuminen.) Opiskelijan oletetaan etenevän opinnoissaan opinto-oppaassa esitetyn ohjeellisen ajoitussuunnitelman mukaisesti. Opinto-oppaan mukaisesti etenevillä opiskelijoilla on ensisijainen osallistumisoikeus sellaisiin opintojaksoihin, joissa osallistujien lukumäärä on rajattu. 4.1 OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla. (http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/yleisopas/ilmoittautuminen.html) Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus toimitetaan opintohallinnon opiskelija- ja hakijapalveluihin, ja päätökset tehdään yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi keskitetysti. 4.2 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOIMINEN Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, tai asteikolla 0 5. Numeeriset arvosanat määräytyvät seuraavasti: 4,50 5 5 Erinomainen A 3,50 4,49 4 Kiitettävä B 2,50 3,49 3 Hyvä C 1,50 2,49 2 Tyydyttävä D 1 1,49 1 Välttävä E <1 0 Hylätty F Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on sen kaikkien osien suorittaminen opetussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Pienryhmä- ja verkkotyöskentelyn arviointiin vaikuttaa opiskelijan aktiivinen osallistuminen. Merkintä opintorekisteriin tehdään, kun opintojakso on kokonaisuudessaan hyväksyttävästi suoritettu. 4.3 KUULUSTELUKÄYTÄNTÖ Kuulusteluissa noudatetaan, mitä Turun yliopiston opintojohtosäännössä (15.4.2010) on säädetty ja tässä opetussuunnitelmassa on määrätty. Opintojakson suorittamiseksi pidettävä kuulustelu järjestetään vähintään kolme kertaa yhden vuoden aikana opintojakson päättymisestä. Ensimmäinen kuulustelukerta järjestetään opintojakson aikana tai heti sen päätyttyä lukujärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Jokaiseen kuulustelukertaan ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta (http://www.utu.fi/opiskelu/) Hoitotieteen laitoksen uusintakuulusteluajankohdat, uusintakuulustelujen paikat sekä kuulustelijat lukuvuonna 2010 2011 ilmoitetaan lukuvuoden alussa hoitotieteen laitoksen ilmoitustaululla ja hoitotieteen laitoksen kotisivuilla (http://www.med.utu.fi/hoitotiede/perusopiskelu/). 13

Elokuussa järjestettävässä uusintakuulustelutilaisuudessa voi suorittaa edellisenä lukuvuotena järjestettyjä opintojaksoja. Joulukuussa järjestettävässä kuulustelutilaisuudessa voi suorittaa edeltävän syyslukukauden opintojaksoja ja kesäkuun kuulustelutilaisuudessa puolestaan edeltävän kevätlukukauden opintojaksoja. Näihin elokuun, kesäkuun ja joulukuun uusintakuulusteluihin on tulostettavissa kuulusteluun ilmoittautumislomake laitoksen kotisivuilta. 4.4 TUTKINTOTODISTUS Lääketieteellinen tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen. Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen lisäksi valmistuvalle opiskelijalle englanninkielisen, tutkinnon sisältöä kuvaavan liitteen (Diploma Supplement). Tiedekunta järjestää valmistuville terveystieteiden maistereille publiikkitilaisuuden lukukausien lopussa. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset. 4.5 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN HYVÄKSI LUKEMINEN Terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle opiskelijalle luetaan hyväksi kandidaatin tutkintoon kuuluvaksi yhteensä 100 opintopistettä. Hyväksi luettaviin opintoihin kuuluvat ammattikorkeakoulututkintoa varten suoritetut hoitotieteen perusopintoja vastaavat teoreettiset opinnot, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot sekä kliinisiä ja palvelujärjestelmäopintoja. Terveysalan ammattikorkeakoulua vastaavan, aikaisemman tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon kuuluvaksi 80 opintopistettä. Hyväksi luettaviin opintoihin kuuluvat tutkintoa varten suoritettuja kliinisiä ja palvelujärjestelmä opintoja. Opiskelijan, jolla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, tulee suorittaa täydentävinä opintoina hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian ja hoitotieteen tutkimusmetodiikan perusopintojen tasoisia opintoja sekä kieliopintoja tässä opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Muiden opintosuoritusten mahdollisesta hyväksi lukemisesta hoitotieteen laitoksen opintoja korvaaviksi opinnoiksi päättää hoitotieteen laitoksen johtaja. Opintojen hyväksi lukemista anotaan kirjallisesti tätä tarkoitusta varten olevilla lomakkeilla. Lomake on tulostettavissa hoitotieteen laitoksen kotisivuilta (http://www.med.utu.fi/hoitotiede/perusopiskelu/). Muiden laitosten vastuulla olevien opintojen korvaamiseksi aikaisemmilla opintosuorituksilla opiskelija hakee ko. opinnoista vastaavan opettajan hyväksynnän noudattaen kunkin laitoksen käytäntöjä korvaavien opintosuoritusten hakumenettelyissä. 4.6 OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN Opintojen suorittaminen perustuu kulloisenakin lukuvuonna voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan vuosittain elokuun alussa. Jos opiskelija on suorittanut osan opintojaksosta edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti, hänellä on oikeus suorittaa opintojakso loppuun vanhassa opetussuunnitelmassa määritellyillä vaatimuksilla elokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen opintojakson suorittamisvaatimukset määräytyvät uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Tutkintoa varten suoritetut opintojaksot, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana, ja ne hyväksytään alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Opintojen hyväksi lukemisen edellytyksenä on, ettei niiden suorittamisesta ole kulunut yli 10 vuotta. 4.7 OPINTOJEN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS) Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatutorit. Ohjausta perustutkintoihin liittyvissä kysymyksissä saa hoito- 14

tieteen laitoksen opinto-ohjaajalta ja perusopiskelijoiden asioita hoitavalta tohtorikoulutettavalta heidän vastaanottoaikoinaan. Opiskelijat laativat sähköisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintojensa etenemisen tueksi. Opintojen ohjaus perustuu opiskelijan laatimaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opinto-ohjaajan ja tohtorikoulutettavan vastaanottoajat ovat pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin kello 10 12. 5 KANSAINVÄLisyys opinnoissa Korkeakoulujen kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen yhteistyö ovat viime vuosina korostuneet Euroopan yhdentyessä. Myös Bolognan julistuksen mukainen tutkintojen uudistaminen on asettanut omat vaatimuksensa ja mahdollisuutensa yhteistyölle. Yliopisto tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia määräaikaisiin opintoihin ulkomailla pääasiassa osallistumalla kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin, solmimalla kahdenvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia ulkomaisten korkeakoulujen kanssa sekä myöntämällä vuosittain apurahoja muulla tavoin järjestettyihin ulkomailla suoritettaviin, Turun yliopiston tutkintoon hyväksi luettaviin opintoihin. Tutkintoihin ja opintoihin sisältyvän kansainvälistymisen keinoja ovat esimerkiksi opintojen suorittaminen ulkomaisessa korkeakoulussa (opiskelijavaihto, harjoittelun suorittaminen ulkomailla, kansainvälisten verkkokurssien suorittaminen, harjoittelun suorittaminen monikulttuurisessa ympäristössä Suomessa, yliopiston kansainvälisten ohjelmien ja opintojaksojen sisällyttäminen osaksi tutkintoa, pakollisten tai ylimääräisten vieraiden kielten opinnot, kulttuurienvälisen kommunikaation taidot, kansainvälisten tutkinto- tai vaihto-opiskelijoiden opiskelijatutorina toimiminen, kansainvälisiin konferensseihin tai opetukseen osallistuminen ja kansainvälisissä (tieteellisissä) konferensseissa avustajana toimiminen Ulkomailla suoritettujen opintojen siirtämisessä osaksi tutkintoa käytetään ECTS-siirtojärjestelmää (European Credit Transfer System), joka on perustettu osaksi Euroopan unionin Erasmus vaihto-ohjelmaa. ECTS:n tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailua, jolloin myös opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. Hoitotieteen laitoksen henkilökunta tukee kansainvälistä opiskelua. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi tutkintoa. Opiskelijavaihto tapahtuu Erasmus-ohjelman, hoitotieteen laitoksen kahdenvälisten sopimusten kautta tai opiskelijan itse hankkimassa opiskelupaikassa. Tietoa TY vaihto-ohjelmista on wwwsivuilla (http://www.utu.fi/opiskelu/kv/vaihdot/) Euroopan alueella Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on vakiintunutta opiskelijaharjoittelua ja Erasmus -vaihto-ohjelman kautta sopimus yhteistyöstä mm. seuraavien korkeakoulujen kanssa. Kypros Espanja Hollanti Iso-Britannia Iso-Britannia Iso-Britannia Itävalta Kreikka Liettua Puola Saksa Cyprus University of Technology Universitat Internacional de Catalunya University of Maastricht University College London King s College London University of Edinburgh Medical University of Graz University of Athens University of Klaipeda The Medical University of Gdańsk University of Humbolt (Berlin)/Charité 15

Lisätietoja Erasmus- ja muista vaihto-ohjelmista: http://www.med.utu.fi/opiskelu/kv/ tai kansainvälisten asioiden suunnittelija Kaija Kangasjärvi (puh. 333 8405, intmedi@utu.fi). Opiskelijat voivat kansainväliseen opiskeluun liittyen ottaa yhteyttä myös Turun yliopiston, hoitotieteen laitoksen kansainvälisyydestä vastaavaan ryhmään (intnurse@lists.utu.fi). 6 OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOT TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINNOSSA 6.1 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT (Opiskelijat, joilla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa) Opintojakso 6.1.1 HOITOTIETEEN OPINNOT (15 op) (TtK) Opiskelijat, joilla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, suorittavat hoitotieteen täydentäviä, perusopintojen tasoisia opintoja hoidon ja hoitotieteen filosofiassa, hoitotieteen teoriassa ja hoitotieteen tutkimusmetodiikassa. Opinnot suoritetaan kirjallisuuteen perustuvissa kuulusteluissa ennen pääaineen aineopintotasoisten opintojaksojen alkamista. Kuulusteluihin ilmoittaudutaan normaalin kuulustelukäytännön mukaisesti. Opiskelija voi aloittaa hoitotieteen aineopintojen opinnot, vaikka täydentävien, perusopintojen tasoisten opintojen suoritus olisi vielä kesken. Aineopintoihin kuuluvista pääaineen opintojaksosta saa hyväksytyn merkinnän vasta silloin, kun myös perusopintojen tasoinen, täydentävä opintojakso on suoritettu hyväksyttävästi. Kuulustelujen laajuus ja materiaali: Hoidon ja hoitotieteen filosofia (6 op, HOIT0101) Määttänen, P. 2003. Filosofia. Johdatus peruskysymyksiin. Kolmas painos. Gaudeamus, Jyväskylä. Hoitotieteen teoria (4 op, HOIT0102) McKenna H, Cutliffe J & Slevin O. 2008. Nursing Models, Theories and Practice, John Wiley and Sons. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka (5 op, HOIT0103) Burns, N., Grove, S. 2009. The Practice of Nursing Research. Appraisal, Synthesis, and Generation of Evidence. 6th edition. W.B.Saunders Comp., Phildelphia. s. 1 217. Arviointi: Hyväksytty/hylätty OPINTOJAKSON VASTUUHENKILÖ: Tohtorikoulutettava Opintojakso 6.1.2 KIELIOPINNOT (5 op) (TtK) Opiskelijat, joilla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, osoittavat tutkintoasetuksen (794/2004) edellyttämän toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen kielitaidon osana kandidaatin tutkintoa. Englanti (2 op, KIEN0461) Kielikeskus järjestää opetuksen. Opetus toteutuu ohjattuna itseopiskeluna ja/tai ryhmäopetuksena. Opintojaksosta voi saada vapautuksen suorittamalla hyväksytysti lukukauden alussa järjestettävän kokeen. Opettaja: Lehtori Mike Nelson 16

Ruotsi (3 op, KIRU2422/kirj, KIRU2442/suul) Kielikeskus järjestää opetuksen. Opetus toteutuu ohjattuna itseopiskeluna ja/tai ryhmäopetuksena. Kirjallinen ja suullinen loppukoe. Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla ei ole edeltävää ammattikorkeakoulututkintoa ja jotka joutuvat näin ollen osoittamaan tutkintoasetuksen (794/2004) edellyttämän toisen kotimaisen kielen kielitaidon osana kandidaatin tutkintoa. Opiskelijan tulee saada sellainen ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä alueella korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa. Opiskelijan tulee ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyä keskustelemaan alaan liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös pystyä laatimaan ammattialaltaan kirjallinen ja suullinen esitys. Lukukauden alussa järjestetään tasokoe. Tasokokeessa hylätyksi tullut opiskelija suorittaa ruotsin opintoja omatoimisina verkko-opintoina ennen varsinaisen opintojakson alkua. Opintojaksosta voi saada vapautuksen suorittamalla hyväksytysti erillisen vapauttavan suullisen sekä kirjallisen kokeen. Syksystä 2005 alkaen kielikokeesta on annettu erilliset arvosanat (HT/TT) suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Mikäli ammattikorkeakoulututkinnossa ei näitä erillisiä arvosanoja ole annettu, suositellaan joko opintojakson suorittamista tai loppukokeeseen osallistumista. Hoitotieteen laitoksen tiedote ruotsin kielen arvosanoista 18.3.2010 löytyy perusopiskelijoiden Moodle tiedotusalueelta. Opettaja: Lehtori, Kielikeskus. 17

6.2 HOITOTIETEEN OPINTOIHIN ORIENTOIVA OPINTOKOKONAISUUS Orientation to the Studies of Nursing Science OPINTOKOKONAISUUDEN OSAAMISTAVOITE: Opiskelija ymmärtää yliopisto-opiskelun perusteet ja osaa hyödyntää eri työskentelymenetelmiä opinnoissaan. Opiskelija kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opintokokonaisuus (10 op) muodostuu seuraavista opintojaksoista: Orientaatio korkeakoululaitokseen ja opintojen suunnittelu Tieteenteon etiikka Tiedon haku ja käsittely tieteellisessä työskentelyssä Tieteellinen englanti Hoitotieteen kirjoitusklinikka 2 op 2 op 2 op 3 op 1 op Opintojakso: (TtK, HOIT0201) 6.2.1 Orientaatio korkeakoululaitokseen ja opintojen suunnittelu (2 op) Orientation to University Studies and Study Planning Tohtorikoulutettava ja opinto-ohjaaja. Opiskelija tuntee korkeakoululaitoksen, opiskeluympäristönsä ja oman opintoohjelmansa. Opiskelijalla on sellaiset opiskeluvalmiudet, että hän kykenee suunnitelmallisesti etenemään opinnoissaan. Korkeakoululaitoksen rakenne ja hallinto Opetussuunnitelman rakenne ja tavoitteet Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Yliopiston laatujärjestelmä Kansainvälistyminen Opiskelijajärjestöt Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Luennot 20 t Pienryhmätyöskentely 10 t Opintokäynti 5 t Palautepäivä Hoitotieteen opinto-opas. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ohjattu laadinta, osallistuminen koulutuksen palautepäivään, pienryhmätyöskentelyyn ja opintokäyntiin. Arviointi: Hyväksytty/hylätty Opiskelija perehtyy kansainvälisiin opiskelijavaihtomahdollisuuksiin. 1. syyslukukausi. 18

Opintojakso: 6.2.2 Tieteenteon etiikka (2 op) Research ethics (TtK, HOIT0104) Professori Veikko Launis. Opintojakso järjestetään yhteistyössä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Opiskelija perehtyy tutkimuksen ja tieteenteon eettisiin erityiskysymyksiin. Etiikan tutkimus Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusvilpin ehkäiseminen Tutkijan vastuu Ihmistieteiden erityiskysymykset Luennot 12 t. Luennot ja luentomuistiinpanot Kuulustelu luennoista. Arviointi. Hyväksytty/hylätty Opintojaksolla käytettävä oppimateriaali perustuu kansainväliseen kirjallisuuteen. 1. syyslukukausi. Opintojakso: 6.2.3 Tiedon haku ja käsittely tieteellisessä työskentelyssä (2 op) Strategies for Searching and Managing Data for Scientific Work (TtK, HOIT0203) Tohtorikoulutettava ja Informaatikko. Opiskelija on perehtynyt systemaattiseen tiedonhakuun ja keskeisiin tietokantoihin sekä tuntee RefWorks-ohjelman. Tieteellisen tiedon systemaattinen hankinta Tietokannat ja hakukoneet RefWorks-ohjelma Luennot 8 t Verkkotyöskentely 8 t Opintojakson alussa sovittava artikkelimateriaali, oman tiedonhaun perusteella tuotettu materiaali. Hyväksytty harjoituksiin osallistuminen. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Hyväksytty hakuprosessin kuvaus. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Tiedonhaku kansainvälisistä tietokannoista. 1. syyslukukausi. 19

Opintojakso: 6.2.4 Tieteellinen englanti (3 op) Scientific English suullinen kielitaito (1 op, KIEN2462) tekstin ymmärtäminen (2 op, KIEN3461) (TtK) Lehtori Mike Nelson, Kielikeskus. Opiskelija laajentaa keskeistä sanavarastoa hoitotyön ja hoitotieteen alueilla. Opiskelija harjaantuu englanninkielisessä kommunikoinnissa ja saa valmiuksia ja itseluottamusta kommunikointiin. Hoitotieteen ja hoitotyön alueisiin liittyvät tehtäväpohjaiset keskusteluharjoitukset, esimerkiksi oman työn kuvaaminen ja toisten hoitajien ohjaus. Pienryhmätyöskentely 14 t. Materiaali opettajalta. Lisämateriaalia saatavissa osoitteesta http://users.utu.fi/micnel/nursescourse.htm Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. 1. syyslukukausi. 20

Opintojakso: 6.2.4 Tieteellinen englanti (3 op) Scientific English suullinen kielitaito (1 op, KIEN2462) tekstin ymmärtäminen (2 op, KIEN3461) (TtK, KIEN3461) Lehtori Kristiina Peltonen, Kielikeskus. Opiskelija oppii lukemaan ja ymmärtämään oman alansa tieteellistä tekstiä. Lukutekniikka (vihjesanat, tieteellisen tekstin osien funktiot ja silmäily) sekä sen sovellus alan teksteihin. Relatiivilauseen lyhenteet ja passiivi tieteellisessä tekstissä. Pienryhmätyöskentely 24 h. Kaksi ryhmää, joista jälkimmäiseen osallistuvat Mike Nelsonin Remedial-kurssin suorittaneet. Opettajan jakamat erilaisia tekstityyppejä edustavat monisteet. Aktiivinen tuntityöskentely, akateeminen lyhennelmä sekä loppukoe Arviointi: Hyväksytty/hylätty Tieteellisen englannin tekstikurssi on astetta vaativampi kuin tekstinymmärtämisen kurssit, eikä näin ollen aikaisempien tekstikurssien perusteella voi anoa vapautusta. I ryhmä opetus 14.9.-26.10.2010 Viimeisellä kerralla tentti. Tähän ryhmään voivat osallistua ne, joilla on muussa tiedekunnassa tai toisessa korkeakoulussa hyväksytysti suoritettu tekstinymmärtämisen kurssi, sekä Mike Nelssonin Remedial-kurssin vapauttavassa kokeessa hyväksytyt. II ryhmä opetus 2.11.-14.12.2010 Viimeisellä kerralla tentti. Tähän ryhmään osallistuvat Remedial-kurssin suorittaneet. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla välttämätön. Kontaktiopetusta 24 tuntia. Kurssin tarkoituksena on varmistaa, etteivät opinnot puutteellisen kielitaidon ja lukutekniikan vuoksi kärsi. Englannin tieteellinen teksti on oma sosiaalinen murteensa, jonka hallitsemiseen myös syntyperäiseltä puhujalta vaaditaan akateemisen diskurssin tuntemista. Kyse ei ole normaalista kielioppipohjaisesta (grammar based) opetuksesta ja perinteisestä kielikurssista, vaan kyseessä on väline, jolla haetaan tietoa oman alan (subject based) teksteistä. 1. syyslukukausi. 21

Opintojakso: 6.2.5 Hoitotieteen kirjoitusklinikka (1 op) (TtK, HOIT0204) Lehtori Arja Lampinen. Opiskelija perehtyy kielellisesti ja ilmaisullisesti sujuvan ja toimivan suomenkielisen erikoisalaa edustavan tekstin tekemiseen. Opiskelija saa tukea tutkielman laatimisprosessiinsa. Opiskelija harjaantuu kielellisesti ja tyylillisesti onnistuneen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen. Tieteellisen tekstin laatimisen perusteet Tutkielman muotoseikat Tekstin- ja kielenhuollon ohjeiden soveltaminen käytännössä Luento 2 t. Pienryhmätyöskentely 4 t. Opettajan tunnilla esittämä aineisto Tieteellisen kirjoittamisen ja suomen kielen oppaat Hyväksytty pienryhmätyöskentely Hyväksytty oman tekstin kielentarkastus Arviointi: Hyväksytty/hylätty 1. kevätlukukausi 22

6.3 PÄÄAINEOPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUS (TtK) HOITOTIETEEN AINEOPINNOT Intermediate Studies in Nursing Science Koulutuksesta valmistuneilla terveystieteiden kandidaateilla on valmiudet tieteellisesti perusteltuun, luovaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan sosiaali- ja terveysalan eri tehtävissä. Koulutus perustuu hoitotieteelliseen tutkimukseen ja kytkeytyy hoitotyön käytäntöihin. OPINTOKOKONAISUUDEN OSAAMISTAVOITTEET: Opiskelija hallitsee hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian sekä tutkimusmetodiikan perusteet, joihin sisältyvät teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen.opiskelija kykenee tuottamaan tieteelliseen tietoon perustuvan kandidaatintutkielman hoitotieteen kannalta keskeisestä aiheesta. Opiskelija osoittaa hoitotieteellisen tiedon hallintaa, soveltamiskykyä ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan sosiaali- ja terveysalalla ja hoitotieteessä monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Opintokokonaisuus (35 op) muodostuu seuraavista opintojaksoista: Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 Hoitotieteen teoria 1 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 Tutkielmaseminaari Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 7 op 7 op 12 op 3 op 6 op 23

Opintojakso: 6.3.1 Hoidon ja hoitotieteen filosofia 1 (7 op) Philosophy of Nursing and Nursing Science 1 (TtK, HOIT0301) Professori Helena Leino-Kilpi Opiskelija ymmärtää filosofisen perustan merkityksen hoidossa ja hoitotieteessä. Opiskelija tuntee hoidon ja hoitotieteen filosofian keskeiset käsitteet, peruslähtökohdat ja osa-alueet. Opiskelija tunnistaa filosofian keskeiset suuntaukset. Opiskelija osaa arvioida eettisiltä lähtökohdiltaan erilaisia hoitokäytäntöjä. Filosofia tieteenalana, keskeiset filosofiset suuntaukset ja niiden yhteydet hoidon ja hoitotieteen filosofiaan Filosofinen perusta hoidossa ja hoitotieteessä Keskeiset eettiset suuntaukset ja eettiset ongelmat hoidossa ja hoitotieteessä Eettisiltä lähtökohdiltaan erilaiset hoitokäytännöt Keskusteleva luento-opetus 30 t. Seedhouse D. 2009. Ethics. The heart of health care. Third edition. Wiley- Blackwell, John Wiley & Sons, Ltd., Singapore. Thompson IE, Melia KM, Boyd KM, Horsburgh D. 2006 (reprint 2007). Nursing Ethics. Fifth edition. Churchill Livingstone, Elsevier, UK. Tieteellisiä artikkeleita yhteensä 100 sivua. Kirjallinen kuulustelu luennoista sekä oppimateriaalista Arviointi: 0 5 Lukuvuonna 2010 2011 opiskelija voi suorittaa osan opintojaksosta terveystieteiden yliopistoverkoston TerveysNetin verkko-opintoina opintojaksona Terveydenhuollon ja terveyden edistämisen etiikka (4 op). Lisätiedot opintojaksosta löytyvät osoitteesta http://www.terveysnet.fi/ Jos opiskelija osallistuu TeveysNetin opintojaksolle hänen arvosanansa muodostuu TerveysNetin suorituksen ja kirjallisen kuulustelun arvosanojen keskiarvosta. Tentittävä materiaali on tällöin suppeampi. Opintojaksolla käytettävä oppimateriaali perustuu kansainväliseen kirjallisuuteen. 1. syyslukukausi. 24

Opintojakso: 6.3.2 Hoitotieteen teoria 1 (7 op) Theory of Nursing Science 1 (TtK, HOIT0302) Professori Maritta Välimäki. Opiskelija on tietoinen hoitotieteen kehittymisvaiheista kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Opiskelija ymmärtää teoreettisen tiedon merkityksen hoitotyössä ja hoitotieteessä. Opiskelija tuntee lähestymistapoja hoitotieteen teorian kehittämiseen. Opiskelija osaa kuvata ja arvioida hoitotieteen teorioita. Hoitotieteen kehittymisvaiheita Teoreettisen tiedon merkitys hoitotyössä ja hoitotieteessä Lähestymistapoja hoitotieteen teorioiden kehittämiseen Hoitotieteen teorioita ja niiden kuvaus ja arviointi Luennot 15 t. Pienryhmä- ja verkkotyöskentely 20 t. Johnson, B., Webber, P. 2009. An Introduction to Theory and Reasoning in Nursing. 3rd edition. Lippincott, Philadelphia. Lauri, S., Kyngäs, H. 2005. Hoitotieteen teorioiden kehittäminen. WSOY, Juva. Pienryhmä- ja verkkotyöskentelykirjallisuus: n. 200 sivua tieteellisiä artikkeleita Hyväksytty pienryhmätyöskentely, kirjallinen kuulustelu, kansainvälinen materiaali seminaarityön valmistelussa sekä verkkotyöskentelyn hyödyntäminen Arviointi: 0 5 Kansainvälinen materiaali seminaarityön valmistelussa. 1. syyslukukausi. 25

Opintojakso: 6.3.3 Hoitotieteen tutkimusmetodiikka 1 (12 op) Research Methods in Nursing Science 1 and Statistical Analysis (TtK, HOIT0304 ja HOIT0305) Opintojakso jakaantuu hoitotieteen tutkimusmetodiikan (7 op, HOIT0304) ja tilastollisten analyysimenetelmien (5 op, HOIT0305) osioihin. Kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä. Opiskelija tuntee tutkimusmenetelmien peruskäsitteet. Opiskelija tuntee erilaisia aineiston keruu- ja analyysimenetelmiä ja ymmärtää minkälaiset metodiset ratkaisut soveltuvat eri tutkimusasetelmissa ratkottaviin ongelmiin. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida hoitotieteellisen tutkimuksen metodisia ratkaisuja. Opiskelija tuntee ja ymmärtää miten tutkimuksen luotettavuutta voidaan varmistaa. Opiskelija on selvillä aineiston analysoinnin perusmenetelmistä sekä niiden tulosten tulkinnasta ja raportoinnista. Tutkimusprosessin pääpiirteet Laadullisen ja määrällisen tutkimusaineiston analyysin perusteet Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu Tutkimuksen etiikka Hoitotieteen tutkimusmetodiikka: Luennot 20 t Verkkotyöskentelyä 10 t Tilastolliset analyysimenetelmät: Luennot 30 t Harjoitukset 12 t Burns, N., Grove, S.K. 2009. The Practice of Nursing Research; Appraisal, Synthesis, and Generation of Evidence. 6th Edition. W.B. Saunders Comp., Philadelphia, s. 218 595. Etene. 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene-julkaisuja 1. http://www.etene.org/dokumentit/etenefin.pdf Janhonen, S., Nikkonen, M. (toim.) 2003. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WS Bookwell Oy, Juva. Uhari, M., Nieminen, P. 2001. Epidemiologia & biostatistiikka. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. (tilastollisten analyysimenetelmien osuus). Oheislukemisena suositellaan Parahoo, K. 2006. Nursing Research Principles, Process and Issues. 2nd Edition. Palgrave MacMillan, New York. Hoitotieteen tutkimusmetodiikan osalta: Hyväksytty verkkotyöskentely ja kirjallinen kuulustelu luennoista sekä oppimateriaalista. Arviointi: 0 5. Tilastollisten analyysimenetelmien osalta: Kirjallinen kuulustelu luennoista ja oppimateriaalista.arviointi: 0 5. Harjoitustyöt: Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Opintojaksolla käytettävä oppimateriaali perustuu kansainväliseen kirjallisuuteen. 1. kevätlukukausi. 26

Opintojakso: 6.3.4 Tutkielmaseminaari (3 op) Candidate s Thesis seminars (TtK, HOIT0309) Lehtori Maija Hupli. Opiskelija osaa perustella tutkielman aiheen valinnan aikaisempiin tutkimuksiin perustuen ja kykenee kriittiseen tutkielman aiheen tarkasteluun. Opiskelija osaa arvioida rakentavasti tutkielman toteutusta. Tutkielmaprosessi Tutkielman esittäminen Tutkielman arviointi Pienryhmätyöskentely ja verkkotyöskentely 30 t. Kandidaatintutkielman edellyttämä materiaali Toteutetaan Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte -opintojakson kanssa integroituna. Hyväksytty verkkotyöskentely ja pienryhmätyöskentely: oman tutkielman esittäminen, toisen opiskelijan tutkielman opponointi ja aktiivinen osallistuminen pienryhmässä Arviointi: Hyväksytty/hylätty Kandidaatintutkielma perustuu pääasiassa kansainväliseen lähdemateriaaliin. 1. kevätlukukausi. 27