Koitto-opas Jalkapalloilua aloittavien lasten vanhemmille
KOITTO on LASTEN SEURA TERVEHDYS TULEVAN FUTAAJAN VANHEMPI! Tiesitkö, että jalkapallo on maailman eniten pelattu joukkueurheilumuoto? Jalkapallossa yhdistyy joukkuelajiluonteensa ansiosta yhdessä iloitseminen ja jännittäminen. Se on vaativa laji, jossa hyvinkin erilaisilla ominaisuuksilla voi kuulua tärkeänä lenkkinä joukkueeseen. Jalkapallon suosio piilee kaikessa edellisessä ja jossain selittämättömässä. Sopiva aloitusikä on sekä tytöillä että pojilla 5-9 vuotta. Jos lapsi on vanhempi, niin yhdessä varmasti löydämme sopivan aloitusjoukkueen. Koitto tarjoaa pelaajilleen: myönteisiä onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä mukavaa ja kehittävää toimintaa joukkueen jäsenenä leikkimielistä kisailua jalkapallon parissa jalkapallon perustaitojen opettamista monipuolista, kehityskaudet huomioon ottavaa liikuntaa edullisen ja liikunnallisen harrastuksen, jonka parissa on mahdollista jatkaa omien kykyjen ja halujen puitteissa mahdollisimman pitkään MITÄ ALOITTELEVA FUTAAJA TARVITSEE? 1. Vakuutus ja pelipassi Jokaisella pelaajalla on oltava vakuutus ja pelipassi. Suomen Palloliiton pelaajavakuutuksia hoitaa Suomessa vakuutusyhtiö AON. Aivan pienempien vakuutus maksaa vain 3 / vuosi (ikäluokka 2002 ja nuoremmat). Mikäli pelaajalla on oma tapaturmavakuutus, joka kattaa harjoituksissa ja peleissä sattuvat tapaturmat, ei Suomen Palloliiton vakuutusta tarvitse ottaa. Omasta vakuutuksesta tulee toimittaa vanhempien allekirjoittama todistus. Pelaaja tarvitsee pelipassin (ikäluokasta riippuen). Pienten pelipassi maksaa 25 (ikäluokat 2002 ja nuoremmat) ja koskee lisenssikautta 1.1-31.12. Korttelipassikin (5 ) riittää, mutta sillä ei saa osallistua palloliiton sarjoihin.
2. Jalkapallo 3. Kengät 4. Säärisuojat 5. Hiekkahousut Aloittavan joukkueen pelipallon koko on kolme (3). Nuorempien joukkueissa valmentajilla on palloja kaikille pelaajille. Omatoimiseen harjoitteluun kotiin kannattaa hankkia oma pallo. Pallon hinta on n. 15. Jalkapalloilun voi aloittaa joko sopivilla lenkkareilla tai futiskengillä (kiintonappulakengät). Kenkä ei saa olla liian pieni eikä liian iso (maksimissaan yhden numeron isompi kuin jalan koko). Liian pieni kenkä puristaa, hiertää ja tekee potkaisemisesta vaikean. Isoilla kengillä taas pallotuntuman hakeminen on erittäin vaikeaa. Jalkapalloa pelataan nurmella, tekonurmella tai hiekkakentällä ja lenkkarit kuluvat huomattavasti nopeammin kuin futiskengät. Yhdessä kaudessa voidaan potkia puhki jopa kahdet futiskengätkin. Kun hoidat kenkiä hyvin (puhdistus, kuivaus ja plankkaus), saat ne kestämään kauemmin. Aloittavan pelaajan nappulakengät maksavat 25-35. Säärisuojat ovat pakolliset jokaisella pelaajalla ja tästä säännöstä joukkueiden on pidettävä kiinni tinkimättä. Vakuutus ei korvaa jalkavammoja, jotka ovat aiheutuneet ilman säärisuojuksia pelaavalle. Nykyaikaiset suojukset suojaavat myös arkoja nilkan luita ja nivelsiteitä. Hanki oikean kokoiset säärisuojat. Liian isot säärisuojat vain vaikeuttavat liikkumista ja pallonhallintaa. Hyvät säärisuojat maksavat n. 10-20. Hiekkakentällä pelattaessa ja harjoiteltaessa on hyvä olla hiekkahousut, sillä ne ovat huomattavasti kestävämmät kuin verryttelyhousut. Shortsit eivät sovi hiekkakentälle, sillä ne eivät suojaa polvia. Hiekkahousut maksavat n. 20. 6. Seura-asut ja varusteet 6.1 Pelipaita Seuran sopimustoimittaja kaikkien varusteiden osalta on E-tukku osoitteessa: Vanha Vaasantie 291 Noormarkussa. Muista mainita Koiton jäsenyydestä ostoalennusta varten. Koiton pelipaita hankitaan keväällä perustettavalle ikäluokalle seuraavan vuoden keväällä. Muut hankkivat paidan joukkueenjohtajan ja valmentajien suosituksen mukaisesti (samoin kuin muutkin varusteet). Paitaan painetaan selkään pelaajan nimi ja pelinumero.
6.2 Verkkarit / tuulipuku 6.3 Koitto-sukat 6.4 Muut varusteet: HARJOITTELU Jossain vaiheessa on hyvä hankkia yhtenäinen asu myös pelikenttien ulkopuolelle ja harjoituksiin, sillä se vahvistaa joukkueen yhtenäisyyttä. Mahdollisuutena on hankkia verryttelyasu tai college-asu. Koiton väri on verryttely- ja collegeasuissa punainen ja musta. Verkkareiden ja college-asujen hinnat ovat n. 40-50. E-tukusta löytyy myös mustia Koitto-sukkia, joista Koitto-pelurit tunnistetaan peleissä ja harjoituksissa. Sukkia kannattaa olla useita pareja. Sopimukseen kuuluvat myös mm. shortsit, kassit, reput ja valmentajavarusteet, joita kaikkia voi ostaa E-tukusta. Ilman harjoittelua ei tule mestareita. Harjoittelu on siis pelaajan kehittymisen edellytys. Hyväksi pelaajaksi tullaan valmennusohjelman avulla ja touhutessa pallon kanssa myös vapaa-aikana. On tärkeää sitoutua toimintaan alusta asti ja käydä harjoituksissa säännöllisesti. Aluksi joukkueet harjoittelevat yhden kerran viikossa lähikentillä. Jo käynnissä olevien joukkueitten harjoitusohjelma selviää parhaiten olemalla yhteydessä joukkueenjohtajaan tai valmentajaan. Normaali harjoitusten kesto on 60 minuuttia. PELAAMINEN JOUKKUEISSA JOUKKUEEN KOKO Tärkeintä ensimmäisinä pelivuosina on tutustuttaa pojat ja tytöt jalkapalloon. Tässä vaiheessa ei vielä tehdä huippufutaajia, mutta voidaan kyllä pilata monta hyvää lupausta sammuttamalla nuoren innostuksen kipinä. Jalkapallossa junioritoiminta perustuu ikäluokkiin eli pelaajat jakautuvat ryhmiin syntymävuotensa perusteella. Nuorempi voi pelata toki vanhemmassa ikäluokassa, mutta vanhempi ei nuoremmassa. 10-20 pelaajan joukkue on sopivan kokoinen G6 - E11 ikäluokissa. Suuremmat pelaajamäärät voivat aiheuttaa liiallista tungosta ja odotusta vaihtopenkillä. Melko harvoin kaikki pelaajat pääsevät kuitenkaan paikalle otteluihin tai turnauksiin, joten 10 pelaajan ryhmäkoko voi olla jo liian pieni. Isoissa joukkueissa harjoittelu sekä pelaaminen tapahtuu pienemmissä ryhmissä. G6 / G7 ikäluokissa pelejä pelataan erilaisilla pelimuodoilla (4 v 4, 5 v 5 tai 7 v 7).
ALOITTAVA JOUKKUE Valmentaja / ohjaaja Pelaajien lisäksi toimiva joukkue tarvitsee tuekseen usean aikuisen aktiivisen panoksen. Joukkue tarvitsee valmentajia / ohjaajia, joukkueenjohtajan, huoltajia, rahaasioiden hoitajan jne. Esimerkiksi pelimatkojen, rahoituksen ja kuljetuksen järjestämiseen tarvitaan käytännöllisesti katsoen kaikkien vanhempien tukea. Joukkueen tärkein henkilö heti pelaajien jälkeen on vastuuvalmentaja (ohjaaja). Vastuuvalmentaja tulee aloittaviin joukkueisiin seuran puolesta. Koska joka vuosi perustetaan uusia joukkueita, niin tarvitaan myös uusia apuvalmentajia. Apuvalmentajista koulutetaan joukkueille tulevaisuuden vastuuvalmentaja. Jokaisella joukkueella olisi hyvä olla vähintään 1 valmentaja seitsemää pelaajaa kohden. Pienryhmissä valmennus toteutuu paremmin, kun valmentajilla on enemmän aikaa yksittäisille pelaajille. Tällöin harjoitukset voidaan myös pitää, vaikka jollain valmentajista olisikin esimerkiksi työeste. Millään seuralla ei ole varastossa tällaista määrää koulutettuja valmentajia, joten uusien pelaajien myötä aloittavat myös uudet valmentajat / ohjaajat uransa. Hyvin usein valmentaja / ohjaaja on jonkun pelaajan isä, äiti tai vanhempi veli / sisko. Valmentajan / ohjaajan tehtävä ja koulutus Valmentajien keskeinen tehtävä on harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen sekä joukkueen ohjaus otteluissa (mm. pelaajavaihdot). Aloittavissa joukkueissa tehtävää hoitaa seuran vastuuvalmentajan ohella myös apuvalmentajat. Koitto järjestää koulutuksia apuvalmentajilleen, joissa perehdytään mm. Koiton valmennuslinjan sisältöihin. Suomen Palloliitto yhdessä piirien / seurojen kanssa kouluttaa vuosittain valmentajia. Koiton valmentajilla on mahdollisuus osallistua näihin koulutuksiin. Syksyn ja talven aikana valmentajat saavat seuralta tukea mm. Tutor-toiminnalla ja valmennusmateriaaleilla. Kaikkien Koiton-joukkueiden valmennustoimintaa ohjaa Koiton valmentajille laadittu valmennuslinjaus, joka sisältää ohjeita ja periaatteet harjoituksille sekä muulle valmennustoiminnalle. Koitossa valmentaja ei ole yksin! Joukkueen toimihenkilöt Suositeltavaa on että kolme - viisi aikuista jakaa joukkueen toiminnan kannalta välttämättömät tehtävät keskenään. Tehtäviä on myös hyvä kierrättää vuosien mittaan useampien vanhempien kesken. Joukkueen toiminnan yleinen johtaminen kuuluu joukkueenjohtajalle.
Joukkueenjohtaja (jojo): - on henkilö, jonka joukkueen vanhemmat ovat valtuuttaneet tekemään päätöksiä joukkueen puolesta - on yhteyshenkilö seuran johtoon - hoitaa tiedottamisasiat (ellei erillistä tiedotusvastaavaa ole nimetty) - vastaa joukkueen taloudesta (ellei erillistä talousvastaavaa ole nimetty) - hoitaa ilmoittautumiset sarjoihin ja turnauksiin - hoitaa joukkueen matkajärjestelyt jne. Joukkue tarvitsee ehdottomasti myös huoltajia, jotka huolehtivat joukkueesta harjoituksissa ja otteluissa ja huolehtivat myös joukkueen varusteista ja tarvikkeista. Huoltajat toimivat valmentajan apuna ja neuvovat pelaajia niin varuste- kuin ravintoasioissa. Huoltajat ovat joukkueen ensiapuhenkilöitä. VANHEMPIEN ROOLI SEURASSA JA JOUKKUEISSA Ilman vanhempien osallistumista jalkapalloseuran toimintaan ei olisi seuraa eikä joukkueita. Vanhemmilla on mahdollisuus ja oikeus osallistua moniin asioihin myötäeläen siten Koiton pyrinnöissä: turnauksissa, valmennuksessa ja muissa tapahtumissa. Juniorijoukkueissa vanhemmat huolehtivat siitä, että valmennukselle ja pelaamiselle on olemassa puitteet, joihin kuuluvat raha-asiat, kuljetukset, varusteet jne. Rahankeruutalkoot tarjoavat vanhemmille mukavia yhdessä tekemisen hetkiä. Vanhemmat kantavat valmentajan ohella vastuun poikien ja tyttöjen innostuksen kipinän säilyttämisestä läpi juniorivuosien. Siirryttäessä isoille kentille joukkueiden johto ja valmennus tulevat selvemmin ikäryhmäkeskeisiksi ja vanhempien rooliksi jää kannustaminen ja toimiminen joukkueen tukiryhmänä. Koiton pelaajien vanhemmat tunnistaa otteluissa siitä, että 1. Joukkueita kannustetaan reiluun peliin ja kaikkia vastustajia arvostetaan. 2. Pelinohjaus jätetään valmentajan tehtäväksi. Pelaajat eivät kaipaa tai tarvitse kentällä pelatessaan isien ja äitien ohjeita, tuntuivatpa ne meistä vanhemmista kuinka tärkeiltä ja asiantuntevilta tahansa. Annetaan poikien ja tyttöjen oppia jalkapalloa omilla ehdoillaan.
3. Kentän reunalta ei kommentoida pelinohjaajan työskentelyä ottelun aikana. Etenkin, kun on kysymyksessä nuori aloitteleva pelinohjaaja, vanhemmilta ja valmentajilta voi edellyttää aikuismaista otetta pelin seuraamisessa. Pelinohjaaja tuomitsee ottelun ja kuuluu inhimillisenä resurssina jalkapallopeliin. Siihen kuuluu mm. se, että pelinohjaaja ei voi nähdä ihan kaikkea, pelinohjaaja saattaa joskus tehdä virheitä, pelinohjaaja saa tulkita tilanteita. Kaikesta huolimatta on parempi, että tuomitseminen jätetään yksinomaan pelinohjaajan tehtäväksi. 4. Kaikki sitoutuvat yhdessä laadittuihin joukkueen pelisääntöihin ja hyväksyvät mm. sen, että nappulaiässä joukkueen pelaajia peluutetaan tasapuolisesti. Tätä kaikkea kutsutaan jalkapallokulttuuriksi. Toimimalla näin tuemme valmentajia työssään ja annamme oikean käyttäytymismallin omille lapsillemme. Helppoa reilu ja kitkaton toiminta ei aina ole, mutta tavoittelemisen arvoista se silti aina on. Kaiken lisäksi positiivisella asenteella saamme ystäviä yli seurarajojen ja hyvän mielen, joka kestää kauemmin kuin yhden ottelun tai turnauksen ajan. Kannustakoot niin valmentajat, huoltajat kuin katselijatkin rehdisti kaikkia joukkueita sääntöjenmukaiseen ja reiluun peliin. Jokainen peli on lasten peleissä yhtä tärkeä, eikä koskaan kuitenkaan niin tärkeä, että sen vuoksi tulisi toimia vastoin hyviä tapoja tai lasten etuja! Muita tärkeitä vanhempien tehtäviä: - ole kiinnostunut lapsesi harrastuksesta esim. kyselemällä mitä harjoituksissa tehtiin - osallistu joukkueen toimintaan - jokaiselle löytyy tehtäviä - käy vanhempainkokouksissa tutustumassa muihin vanhempiin. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen autat myös omalla ajallaan ahertavia valmentajia ja joukkueenjohtajaa - kannusta lastasi harjoittelemaan myös vapaa-aikana kotona ja pihalla, mene itsekin mukaan potkimaan palloa lapsesi kanssa - älä aseta lapsellesi liian nuorena menestymistavoitteita. Parhaat tulokset syntyvät, kun lapsi tuntee harrastuksen omaksi jutukseen. Menestys ei saa olla ainoa palkitsemisen aihe, myös yrittämisestä tulee palkita. Oppimisen kannalta keskeistä on turvallinen ympäristö, joka sallii epäonnistumiset. Siksi palautteen tulee olla pääosin positiivista ja kannustavaa ja kritiikin erittäin varovaista.
Mikä on Koitto? Koitto ry on Noormarkussa toimiva urheiluseura, jossa jalkapallo on suurin yksittäinen harrastelaji. Koiton toiminta kattaa kaikki ikäluokat alle kouluikäisistä edustuspelaajiin. Lisenssipelaajia on noin 160 kpl. Koiton toiminnan tavoitteena on tarjota toimialueensa nuorisolle (tytöille ja pojille) mahdollisuus monipuoliseen jalkapalloilun harrastamiseen, jossa huomioidaan pelaajien yksilöllisyys. Samalla lasten vanhemmille ja huoltajille annetaan tilaisuus osallistua seuran toimintaan oman joukkueensa välityksellä, seuratoiminnassa tai kannatusjäsenenä. Jalkapallopuolella on normaalisti 15 valmentajaa. Seuran toimintaa ohjaa Koitto-linja, joka sisältää sekä joukkuetoimintalinjauksen (ohjeet joukkueiden toiminnalle) että valmennuslinjauksen, joka ohjaa valmentajien toimintaa yhdenmukaistaen seuran lasten ja nuorten valmennusta. Mitä pelaaminen Koitossa maksaa? Toiminnan kustannukset vaihtelevat ikäluokittain. Kustannukset koostuvat seuran jäsenmaksusta, lisenssistä ja vakuutuksesta, varusteista ja joukkuekohtaisista toimintamaksuista. Aloittavien G6 / G7 ikäluokkien 2005 ja nuorempien toimintamaksu on vain 50 joka kattaa valmennuksen, kenttävuorot, korttelipassin, vakuutuksen sekä pelipaidan. Tästä 2005 ikäluokasta vanhemmilla toimintamaksu nousee, koska kustannuksetkin nousevat. Toimintamaksun suuruus riippuu aina myös kuinka hyvin saadaan talkoilla, kioskituloilla, sponsoroinneilla ym. aputoiminnoilla kuluja katettua. Ikäluokkaa 2004 ja vanhempien jäsenmaksuilla katetaan mm. kilpailu- ja harjoittelutoiminnan kuluja, valmentajien koulutusta ja muita seuran kustannuksia, kuten esim. toimistokuluja. Piirisarjaan ja leikkimaailmaan osallistuvilla joukkueilla tulee olla myös pelipassi (25 ). Joukkueelle itselleen jäävät oman joukkueen toiminnan kustannukset, kuten esim. harjoitusvuorot, turnausmaksut, pelimatkat, varustekustannukset yms. Koitossa nämä asiat ovat hyvin avoimia ja niistä voi aina kysyä lisää joukkueenjohtajilta. Tavoitteemme on saada nuoret liikkumaan ja osallistumaan maailman suosituimman urheilulajin jalkapallon pariin.
Tule mukaan - ota yhteyttä! Muksufutis Pojat ja Tytöt 2009-2010 syntyneet Joukkueenjohtaja: Senja Inberg, puh. 040-7462668, senja.inberg@noormarkunkoitto.com G7 / F8 Pojat 2007-2008 syntyneet Joukkueenjohtaja: Linnea Kaikko, puh., linnea.kaikko@noormarkunkoitto.com F9 / E10 Pojat 2005 2006 syntyneet Joukkueenjohtaja: Miia Honkanen, puh. 0440-590033, miia.honkanen@noormarkunkoitto.com E11 Pojat 2004 syntyneet Joukkueenjohtaja: Elina Honkanen, puh. 040-5445558, elina.honkanen@noormarkunkoitto.com D12 Pojat 2003 syntyneet Joukkueenjohtaja: Mari Sulkava-Tuominen, puh. 0400-769591, mari.sulkava-tuominen@noormarkunkoitto.com D13 / B Pojat 1998-2002 syntyneet Joukkueenjohtaja: Antti Korpunen, puh. 0400-673807, antti.korpunen@noormarkunkoitto.com A Pojat / Koitto2 1993-1997 syntyneet Joukkueenjohtaja: Kirsi Lehmijoki, puh. 040-5958462, kirsi.lehmijoki@noormarkunkoitto.com Miehet eli edustus Joukkueenjohtaja: Pertti Tienhaara, puh. 044-3435888, pertti.tienhaara@noormarkunkoitto.com Prinsessafutis 2006 2008 syntyneet Tytöt Joukkueenjohtaja: Miia Wikman, puh. 050-5710750, miia.wikman@noormarkunkoitto.com Naiset harraste Joukkueenjohtaja: Julia Alin-Lankinen, puh. 0440-434347, julia.alin-lankinen@noormarkunkoitto.com Jalkapalloa kaikille eli kesäsunnuntaiset pelit kenelle tahansa halukkaalle Yhteyshenkilö: Mirka Rimpelä, puh. 040-8461685, mirka.rimpela@noormarkunkoitto.com www.noormarkunkoitto.fi