KATAJANOKAN JA ETELÄSATAMAN JÄTEHUOLTOSUUNNTELMA HELSNGN SATAMA MATKUSTAJASATAMAT -OSASTO 2012
Sisältö Johdanto... 2 2 Yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä... 3 3 Yleiskuvaus satama-alueesta ja toimijoista... 4 4 Sataman jätehuollon toimintatavat... 5 4.1 Alusjätehuollon menettelytavat... 5 4.2 Alusjätehuollon maksut... 5 4.3 Muu jätehuoltoon liittyvät toiminta... 6 5 Satamatoiminnassa syntyvät jätelajit ja niiden keräys... 7 5.1 Kerättävät alusjätteet... 7 5.1.1 Konehuoneesta peräisin oleva öljyinen jäte... 7 5.1.2 Kiinteä alusjäte... 7 5.1.3 Alusjätevedet... 7 5.1.4 Vaarallinen jäte (ongelmajäte)... 8 5.1.5 Kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte... 8 5.1.6 Muut jakeet... 8 5.2 Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta toiminnasta peräisin oleva jäte... 8 5.2.1 Sekalainen yhdyskuntajäte (sekajäte)... 8 5.2.2 Paperijäte ja pahvi... 8 5.2.3 Biojäte... 9 5.2.4 Lasi... 9 5.2.5 Vaarallinen jäte (ongelmajäte)... 9 5.2.6 Öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjennys... 9 5.2.7 Hiekkapitoinen jäte... 9 5.2.8 Muut jakeet... 9 5.3 Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti... 10 5.4 Jätteiden lajit ja määrät... 13 6 Jätehuollon kehittäminen... 14 7 Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot... 15 Liitteet... 16 1
Johdanto Merenkulun ympäristönsuojelulaki edellyttää satamaa laatimaan jätehuoltosuunnitelman aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Jätehuoltosuunnitelmassa on otettu huomioon alusjätteiden lisäksi myös satamassa syntyvät kiinteistöjätteet. Tämä jätehuoltosuunnitelma koskee Katajanokkaa ja Eteläsatamaa. Helsingin niemellä sijaitsevat Katajanokka ja Eteläsatama ovat erikoistuneet matkustajaliikenteeseen. Eteläsatamassa sijaitsevat Olympiaterminaali ja Makasiiniterminaali, kun taas Katajanokan terminaali sijaitsee Katajanokalla. Terminaaleista lähtee linjaliikenteen aluksia Tallinnaan ja Tukholmaan, kun taas risteilyaluslaiturit terminaalien vieressä palvelevat kansainvälistä risteilyalusliikennettä. Katajanokka ja Eteläsatama palvelevat matkustajaliikenteen lisäksi myös matkustajaautolautoilla kulkevaa tavaraliikennettä. Satamien jätehuolto jakautuu satamassa syntyvään jätteeseen sekä Helsingin Sataman vastuulla olevaan alusjätteeseen. Jätelajeihin lukeutuvat mm. yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) sekä öljypitoiset jätteet ja alusjätevesi. Jätelajit on kuvattu tarkemmin tämän jätehuoltosuunnitelman luvussa 5. Jätehuoltosuunnitelmassa on lisäksi esitetty voimassa oleva lainsäädäntö jätehuoltoon liittyen, kuvaus sataman toimijoista, jätteiden määrät ja vastaanottojärjestelyt, jätehuollon vastuut, maksujärjestelmät, jätehuolto-ohje ja lajitteluohje sekä muut laissa vaaditut seikat. Tässä jätehuoltosuunnitelmassa ei ole tarkemmin kuvattu niiden alusten jätehuoltoa, joille Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) on myöntänyt poikkeuksen jätteiden jättöpakosta tulosatamassa ja siihen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta. Alusjätevedet poikkeusluvan saaneet alukset jättävät kuitenkin Helsingin Sataman viemäriverkostoon. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Kaikilla Helsingin satamaan liikennöivillä säännöllisen linjaliikenteen matkustaja-aluksilla on Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä vapautus jätteiden jättöpakosta. Kaikista Katajanokan ja Eteläsataman aluskäynneistä noin 96 % on poikkeusluvan piirissä. Helsingin Sataman jätehuollon piiriin kuuluu lähinnä kansainväliset risteilyalukset ja siten vain pieni osa aluskäynneistä. 2
2 Yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä Satamien jätehuollon järjestämistä ohjaa laivaliikennettä ja satamien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset ja määräykset: Yleinen jätehuolto Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Sataman ja alusten jätehuolto Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Valtioneuvoston asetus merenkulun ympäristönsuojelusta (76/2010) Kansainvälinen ruokajäte Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (1193/2011) Ympäristönsuojelulain nojalla on annettu lisäksi useita säädöksiä ja pääkaupunkiseudun jätehuoltoa ohjaavat myös Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) jätehuoltomääräykset. Jätehuollon järjestämistä ohjaa lisäksi Katajanokan ja Eteläsataman ympäristölupa (lupanumero 45/2006/2). Lupa koskee satama-alueita ja sen toimijoita. Ympäristöluvan noudattamista valvoo Uudenmaan ELY-keskus. Lainsäädännön ensisijaisena periaatteena on syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Laivajätehuollon periaatteena on jätteen toimitus maihin jatkokäsittelyä varten. Aluksella on velvollisuus ilmoittaa ennen satamaan saapumistaan alusjätteiden ja lastijätteiden jättämisestä, ja nämä jätteet on jätettävä ennen satamasta lähtemistä. Alusjätteistä tulee periä maksu riippumatta siitä jättääkö alus jätteitä satamaan vai ei. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kuitenkin myöntää jätteiden jättöpakosta poikkeusluvan, mikäli alus on säännöllisessä liikenteessä ja sillä on sopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Lainsäädäntö ohjeistaa, että satamanpitäjän on laadittava jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Sataman jätehuoltosuunnitelman rakenteesta ja sisällöstä on määrätty valtioneuvoston asetuksessa merenkulun suojelusta (76/2010. 7. luku, 3 ). Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein ja sen luonnos on oltava nähtävillä sataman pitäjän toimipaikassa vähintään 14 päivän ajan sataman toiminta-aikana. 3
3 Yleiskuvaus satama-alueesta ja toimijoista Katajanokka ja Eteläsatama ovat matkustajaliikenteeseen erikoistuneita satamia Helsingin niemellä. Eteläsatamassa sijaitsevat Olympiaterminaali ja Makasiiniterminaali, kun taas Katajanokan terminaali sijaitsee Katajanokalla. Tallinnaan ja Tukholmaan kulkevien matkustaja- autolauttojen ja pika-alusten lisäksi satamissa vierailee kesäisin risteilijöitä ja laivastoaluksia. Satamat palvelevat myös matkustajaautolautoilla kulkevaa rahtiliikennettä. Eteläsatamassa on liikennekäytössä viisi laituripaikkaa, ja Katajanokalla kuusi. Tämä jätehuoltosuunnitelma koskettaa satamatoimintaan liittyviä alueita. Ulosvuokrattujen alueiden jätehuollosta vastaavat vuokralaiset itse. Satama-alueen koko on yhteensä n. 17,5 hehtaaria. Vuonna 2011 Katajanokan ja Eteläsataman kautta kulki yksiköityä tavaraa noin 1,1 miljoonaa tonnia ja matkustajakäyntejä oli noin 4,8 miljoonaa, missä risteilymatkustajia noin 60 000. Aluskäyntejä koko vuoden aikana oli 2920. Katajanokkaa ja Eteläsatamaa ja hallinnoi ja koordinoi Helsingin Satama, joka myös luo perusinfrastruktuurin alueelle. Helsingin Sataman tuottamia palveluja ovat terminaali- ja satama-alueiden ylläpito, alusten kiinnitys ja irrotus, puhtaan veden toimitus risteilyaluksille sekä alusjätteiden ja alusjätevesien vastaanotto. Helsingin Satama on Helsingin kaupungin liikelaitos, jonka toimintaa valvoo johtokunta. Eteläsatamassa toimivat matkustajavarustamot ovat Tallink Silja Oy ja Linda Line. Viking Line Oyj Abp operoi Katajanokalla. Varustamot ja Tallink Siljan satamaoperaattori HTG Stevedoring Oy hoitavat laivojen lastaus- ja purkaustoiminnan. Lisäksi satamassa toimivat matkustajien ja lastin tarkastuksesta vastaava tulli, rajavartiosto sekä erilaisia matkustajaliikennettä palvelevia yrityksiä, jotka ovat vuokralaisina Helsingin Satamalla. Vuokralaisten tuottamiin terminaalipalveluihin kuuluvat matkatavaroiden säilytyslokerot, ravintolat, kahvilat, kioskit, pankkiautomaatit, rahanvaihtopisteet ja matkustajavarustamoiden palvelupisteet. Tukipalveluihin lukeutuvat siivous ja vartiointi, jotka tuotetaan ostopalveluna. Kuva 1. Katajanokan (korostettu alue yläoikealla) ja Eteläsataman (alavasemmalla) kartta 4
4 Sataman jätehuollon toimintatavat Toiminta jätehuollon osalta on kuvattu Helsingin Sataman toimintajärjestelmässä, joka on sertifioitu standardien SO 9001 ja SO 14001 mukaan. Toimintaa kehitetään jatkuvasti sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Katajanokan ja Eteläsataman jätehuollon suunnittelusta vastaa matkustajasatamat osasto. Vastuuhenkilöt on listattu tämän jätehuoltosuunnitelman kappaleessa 7. Helsingin Satama ohjeistaa terminaalipalveluja tuottavia vuokralaisiaan vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä jäteohjeella ja ongelmajäteohjeella. Lisäksi sekä Helsingin Sataman omaa henkilökuntaa että vuokralaisia ohjeistetaan ympäristöohjeilla. Sataman muita käyttäjiä ja aluksia varten jätehuolto-ohjeet on asetettu saataville Helsingin Sataman internet-sivuille sekä satamaohjeita sisältävään Guide Bookiin. 4.1 Alusjätehuollon menettelytavat Alusjätteiden jätehuollosta vastaavat Helsingin Sataman lukuun kilpailutuksella valitut jätehuoltoyritykset. Helsingin Satama toimii linkkinä jätehuoltoyrityksen ja laiva-asiamiehen välillä. Laivaasiamiehen tehtävänä on hoitaa mm. aluksen jäteasioita ja ilmoittaa satamalle asianmukaisella alusjäteilmoituksella aluksen jätehuoltotarpeesta. Alusjäteilmoitus on tämän dokumentin liitteessä 2. Yhteyshenkilönä Helsingin Sataman puolella toimii satama- tai apulaissatamamestari, joka tilaa jätehuoltopalvelun alukselle. Seuraavassa on esitetty alusjätehuollon menettelyketju niiden alusten osalta, joilla ei ole liikenneviraston myöntämää poikkeuslupaa jätehuollosta: 1. Laiva ilmoittaa jätehuoltotarpeistaan laiva-asiamiehelle. 2. Laiva-asiamies ilmoittaa laivan jätehuoltotarpeesta satamalle viimeistään 24 h ennen laivan saapumista satamaan. 3. Helsingin Satama tilaa jätehuoltoyritykseltä sopivat, kapasiteetiltaan riittävät keräysautot 4. Jätehuoltoyritys hoitaa keräysautot satamaan sovittuna ajankohtana ja vastaanottaa jätteet. 5. Jätteet siirretään suoraan laivasta jäteautoon laivahenkilökunnan toimesta ja edelleen jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle. 6. Jätehuoltoyritys raportoi Helsingin Satamalle jätteiden määrästä ja laadusta 4.2 Alusjätehuollon maksut Alusjätemaksu sisältää kiinteiden jätteiden ja konehuoneesta peräisin olevan öljyisen jätteen vastaanoton, käsittelyn ja hävityksen. Alusjätteiden maksuista määrätään Helsingin Sataman hinnastossa, jonka sataman johtokunta vahvistaa vuosittain. Kiinteän sekajätteen ja konehuoneesta peräisin olevan öljyisen jätteen vastaanottomaksu on riippumaton jätetyn jätteen määrästä ja riippuu aluksen nettovetoisuudesta. Aluksen normaalikäyttöön tai liikenteeseen nähden poikkeuksellisen suurista jätemääristä veloitetaan alusta tai varustamoa syntyneiden kustannusten mukaisesti. Tavanomaisten jätevesien pumppaamisesta sataman viemäriver- 5
kostoon ei veloiteta erillistä maksua. Mikäli aluksen pumppaama jätevesi luokitellaan teollisuusjätevedeksi, määritellään veloitettava jätemaksu erikseen. Jätehuoltomaksua ei veloiteta aluksilta, jotka Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on vapauttanut öljyisten ja kiinteiden jätteiden jättöpakosta. Mikäli alusjätemaksusta vapautettu alus jättää jätteitä satamaan, Helsingin Satamalla on oikeus toimittaa jätteet edelleen käsiteltäväksi tai hävitettäväksi laivan tai varustamon laskuun. Operatiivisten yksiköiden johtajat voivat myöntää alennusta alusjätemaksuun aluksille, joilla on käytössään jätteen määrää merkittävästi vähentäviä laitteita, menetelmiä tai polttoainelaatuja. 4.3 Muu jätehuoltoon liittyvät toiminta Satama-alueella sijaitsevien jätepisteiden seuranta on jatkuvaa. Matkustajasatamien henkilökunta seuraa satama-alueen siisteyttä ja ilmoittaa tarvittaessa jäteastioiden täyttymisestä tai puutteista terminaalipäällikölle, joka reagoi mahdollisiin ongelmiin. Jäteastioiden määrää, tyyppiä, paikkaa tai tyhjennystiheyttä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Alusjätehuollon osalta vastuu käytännön järjestelyistä on jätehuoltoyrityksillä. Helsingin Satama ei esikäsittele tai hyödynnä jätteitä. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen kuljettamisesta, esikäsittelystä, kierrätykseen viemisestä, hävittämisestä ja raportoinnista. Käytettävästä jätekalustosta ja sen huollosta vastaa jätehuoltoyritykset. Tiedot viemäriin johdetusta jätevesimäärästä Helsingin Satama saa satamassa käyviltä aluksilta. Helsingin satama on ohjeistanut jätehuoltoyrityksiä palvelukuvauksella kilpailutuksen yhteydessä. Jätehuollon toimivuutta arvioidaan vuosittain risteilyaluskauden jälkeen ja mahdollisista kehittämistarpeista keskustellaan yhdessä jätehuoltoyritysten kanssa. 6
5 Satamatoiminnassa syntyvät jätelajit ja niiden keräys Helsingin satamassa vastaanotettava tai syntyvä jäte voidaan jakaa kahteen luokkaan: kiinteistöjätteisiin ja alusjätteisiin. Kiinteistöjätettä syntyy etupäässä alueen toimisto- ja varastorakennuksista. Alusjätteitä syntyy matkustaja- ja risteilyaluksilla. 5.1 Kerättävät alusjätteet Öljypitoisten ja kiinteiden alusjätteiden jätehuollosta vastaavat Helsingin Sataman kilpailutuksella valitsemat jätehuoltoyritykset. Kilpailutus toteutettiin viimeksi vuonna 2010 mistä lähtien Helsingin Satama on käyttänyt öljyisten jätteiden osalta Ekokemin ja kiinteiden jätteiden osalta Sita Oyj:n palveluja. Nämä alusjätteet haetaan pääsääntöisesti suoraan aluksilta jätehuoltoyritysten autoilla. Eteläsatamassa on kuitenkin myös jäteastioita kiinteää alusjätettä varten ja niitä voidaan käyttää kun jätettä tulee vähän. Kiinteälle alusjätteelle osoitetut jäteastiat ovat Pakkahuoneen laiturilla sijaitseva kiinteä 8m 3 etukontti sekajätteelle sekä Olympialaiturin siirrettävät jäteastiat sekajätteelle, energiajakeelle, lasille, pahville ja metallille. Vastaanotettavat käymäläjätevedet Helsingin Satama johtaa HSY:n verkkoon. 5.1.1 Konehuoneesta peräisin oleva öljyinen jäte Alusten huollosta syntyy öljyisiä jätteitä, jäteöljyä ja raskaan polttoöljyn separoinnista syntyvää öljylietettä, sludgea. Aluksilla syntyy myös pieniä määriä muita öljyjätteitä, kuten öljyisiä rättejä ja suodattimia. Helsingin Satama järjestää sataman jätehuoltoa käyttävälle alukselle öljypitoisen jätteen vastaanoton. Tällaisissa tapauksissa jätehuoltoyritys tulee hakemaan öljypitoisen jätteen suoraan laivasta keräysautoon ja toimittaa sen ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. 5.1.2 Kiinteä alusjäte Kiinteä alusjäte tarkoittaa sellaista ruoka- ja kotitalousjätettä jota syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana miehistön, henkilökunnan ja matkustajien toiminnasta. Kiinteään alusjätteeseen kuuluvat siten sekajäte, energiajae, sekä erikseen lajitellut paperi- ja pahvijäte, lasijäte, metallijäte sekä biojäte. Kansainvälisillä risteilyaluksilla syntyneet jätteet kerätään suoraan erikseen tilattaviin jäteautoihin, jotka ottavat jätteet vastaan laivan huolto-oven kautta. Tarpeen vaatiessa osa pienemmistä vierailevista aluksista käyttää satamassa sijaitsevia jäteastioita biojätettä lukuun ottamatta. 5.1.3 Alusjätevedet Alusjätevesi voidaan jakaa mustaan jäteveteen ja harmaaseen jäteveteen. Mustalla jätevedellä tarkoitetaan varsinaista käymäläjätevettä ja harmaalla jätevedellä pesuvesiä, jotka ovat peräisin esimerkiksi aluksen pesu-, sauna- ja keittiötiloista. Helsingin satamajärjestyksen mukaan kaikkien jätevesien pumppaaminen mereen satama-alueella on kielletty. Kansainvälisten määräysten mukaan käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää 3 mpk päästä lähimmästä rannasta sillä edellytyksellä, että laivalla on laitteisto käymäläjäteveden hienontamista ja desinfiointia varten. Käsittelemätöntä käymäläjätevettä saa päästää ainoastaan yli 12 mpk etäisyydellä lähimmästä rannasta. 7
Kaikilla laituripaikoilla on mahdollista pumpata jätevedet suoraan sataman viemäriverkostoon. Sataman viemärit on liitetty HSY:n viemäriverkostoon, jota kautta jätevedet johdetaan edelleen käsiteltäväksi HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Sekä säännöllisen linjaliikenteen alukset että risteilyalukset pumppaavat alusjätevetensä sataman viemäriverkostoon. 5.1.4 Vaarallinen jäte (ongelmajäte) Vaarallinen jäte (aiemmin ongelmajäte) on jätettä, joka on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, terveydelle vaarallinen tai ympäristölle vaarallinen. Alusten tyypillisiä ongelmajätteitä ovat erilaiset öljyiset jätteet, vaseliinit, liuottimet, akut, paristot ja loisteputket. Vaarallisten jätteiden tyhjennys hoituu jätehuoltoyrityksen keräysautolla. Jätteiden siirtämisen laivasta autoon hoitaa laivan henkilökunta. 5.1.5 Kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte Aluksen katsotaan olevan kansainvälisessä liikenteessä, mikäli se poikkeaa reitillään EU:n ulkopuolisessa satamassa. Tällaisella aluksella syntyvää ruokajätettä kutsutaan kansainväliseksi ruokajätteeksi, ja sitä syntyy matkustajien ja miehistön ruokailun ja ruoanvalmistuksen yhteydessä. Kansainvälisellä ruokajätteellä tarkoitetaan myös kaikkea muuta jätettä (käärepaperit, pakkaukset, kertakäyttöastiat jne.), joka on joutunut kosketuksiin elintarvikkeiden tai ruuantähteiden kanssa. Kansainvälinen ruokajäte voi toimia eläimiin tai ihmisiin tarttuvien tautien levittäjänä. Tästä syystä kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte on lainsäädännön mukaan haudattava hyväksytylle kaatopaikalle tai poltettava hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa. Aluksen on ilmoitettava ennakkoon, mikäli se aikoo jättää ruokajätettä satamaan sekä annettava arvio ruokajätteen määrästä. Helsingin Satama tilaa tällöin paikalle jätehuoltoyrityksen keräysauton, joka vie jätteen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen haudattavaksi. 5.1.6 Muut jakeet Satamalla on valmius vastaanottaa pakokaasujen puhdistusjätettä, jota varten voidaan tilata jätehuoltoyrityksen auto. Tämän jätehuoltosuunnitelman koskemasta liikenteestä ei synny lastijätettä. 5.2 Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta toiminnasta peräisin oleva jäte Helsingin Satama velvoittaa satama-alueella toimintaa harjoittavia yrityksiä hoitamaan jätehuoltonsa asianmukaisesti. Helsingin Satama sopii kiinteistöjätteen keräämisestä kulloinkin kilpailutuksella valitun jätehuoltoyrityksen kanssa. Vuodesta 2010 Helsingin Satama on käyttänyt kiinteistöjätteen osalta pääosin Sita Oyj:n palveluja. Kiinteistöjätettä kerätään kontteihin ja jäteastioihin, joiden määrää, kapasiteettia, sijaintia ja tyhjennysväliä tarkastetaan tarvittaessa. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen kuljettamisesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. 5.2.1 Sekalainen yhdyskuntajäte (sekajäte) Satamassa syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte on rinnastettavissa tavalliseen kotitalousjätteeseen, josta on kerätty erilleen kierrätettävät jätejakeet. 5.2.2 Paperijäte ja pahvi Satamassa kerätään toimistopaperia sekä lehtiä ja mainoksia. Pahvilla tarkoitetaan keräyskelpoista pahvia, kartonkia ja voimapaperia. Jakeiden on oltava puhtaita ja kuivia, jotta ne voidaan kierrättää. 8
5.2.3 Biojäte Biojätettä kerätään terminaalien kahviloista ja ravintoloista sekä sataman hallintorakennuksesta. Biojätettä kerätään, mikäli sitä syntyy kiinteistössä yli 50 kg viikossa. 5.2.4 Lasi Lasipulloja ja muuta sekaväristä lasia kerätään Olympiaterminaalista ja Makasiiniterminaalista. Lasijäte on pääsääntöisesti terminaalien kahvila- ja ravintolatoiminnassa syntyvää lasijätettä, kuten lasipulloja. 5.2.5 Vaarallinen jäte (ongelmajäte) Katajanokalla ja Eteläsatamassa syntyvät vaaralliset jätteet ovat lähinnä sähkö- ja elektroniikkaromua, loisteputkia, käytettyjä energiansäästölamppuja sekä akkuja ja paristoja. Ongelmajätteet varastoidaan lukitussa huoneessa sataman hallintorakennuksessa. Huone tyhjennetään tarpeen vaatiessa. 5.2.6 Öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjennys Öljynerotuskaivoilla kerätään öljyinen jäte päätymästä viemäreihin. Öljynerotuskaivoja sijaitsee ajoneuvojen pesutiloissa, autotarkastusrakennuksissa ja vetomestaritallissa. Ravintoloiden ja ruokaloiden rasvat erotellaan puolestaan rasvanerotuskaivolla. Öljyn- ja rasvanerotuskaivot tyhjennetään tarpeen vaatiessa, öljynerotuskaivot kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Helsingin Satama tilaa tyhjennyksen lokapalveluyritykseltä. Ajoneuvojen huoltotilan toiminnanharjoittaja tilaa osaltaan öljynerotuskaivojen tyhjennyksen. 5.2.7 Hiekkapitoinen jäte Hulevesiviemäreiden hiekanerotuskaivot tyhjennetään kertyneestä sakasta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja loppukesällä. Tyhjennyksen hoitaa Helsingin Sataman käyttämä lokapalveluyritys. Hiekoitushiekan levittämisen ja keräämisen hoitaa ostopalveluna Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. 5.2.8 Muut jakeet Myös muita jätejakeita saatetaan kerätä tilapäisesti, esim. puuta tai metallia mikäli tällaista jätettä syntyy esim. kunnostus- tai rakennustoiminnan yhteydessä. Helsingin Satama pääsääntöisesti edellyttää, että purku- ja rakennusjätehuollosta vastaa työn tekevä urakoitsija. 9
5.3 Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti Öljypitoisten ja kiinteiden alusjätteiden keräys hoidetaan liikkuvalla kalustolla, jonka tyypin, määrän ja kapasiteetin määrää aluksen tekemä alusjäteilmoitus. Suurten jätemäärien ja jäteautojen käytön takia sataman jäteastioita kiinteälle alusjätteelle käytetään harvoin. Alusjätevesien osalta kaikilla laituripaikoilla on mahdollisuus jättää jätevedet sataman viemäriverkostoon. Viemärin kapasiteetti on noin 80-100 m 3 /h. Kiinteistöjätettä kerätään kontteihin ja jäteastioihin, joiden määrää, kapasiteettia, sijaintia ja tyhjennysväliä tarkastetaan tarvittaessa. Kiinteistöjätteen osalta Katajanokalla ja satamassa käytetään 240 litran jäteastioita biojätteelle, lasille ja kierrätyslasipulloille; 660 litran astioita paperille ja sekajätteelle; 1100 litran astioita pahville sekä 8m 3 :n etukontteja sekajätteelle ja pahville. Pahvijätettä varten on olemassa myös kolme pahvirullakkoa. Jäteastiat on merkitty Helsingin Sataman nimellä ja jätehuoltoyrityksen tarralla, jossa on ohjeet siitä mitä astiaan saa laittaa. Terminaalien läheisyydessä on myös säännöllisesti jäteastioihin tyhjennettäviä roskakoreja ja jäteastioita. Tämänhetkiset vastaanottolaitteet ovat riittäviä sataman toiminnasta syntyvälle jätteelle. Jäteastioiden määrät, sijainnit ja tyhjennysvälit on esitetty seuraavilla kartoilla (kuvat 2 ja 3). 10
Z n zz z zz Lyypekinlaituri Pakkahuoneenlaituri Viron- allas 8m SEKAJ TE Tyhjennys tarvittaessa n n M akasinilaituri 8m SEKAJ TE Tyhjennys 1 krt/ vko, huhti- syyskuu 2 krt/ kk, loka- maaliskuu 1 x PAPER 660l Tyhjennys 2 krt/ kk 1 x PAHV 1100l 1 x KERR TYS- LASPULLOT 240l 1 x BOJ TE 240l Tyhjennys 1 krt/ vko, huhti- joulukuu 2 krt/ kk, tammi- maaliskuu Laivasilankatu M4 1 x SEKAJ TE 240l Tyhjennys varsinaisiin j tepisteisiin 1 x SEKAJ TE 660l 1 x SEKAJ TE 240l Tyhjennys varsinaisiin j tepisteisiin 3 x PAPER EM3 M3 EO2 Ehrenstr m intie 7 x SEKAJ TE 660l 2 x PAHV 1100l 2 x BOJ TE 240l 1 x SEKAV R LAS 240l 1 x SEKAJ TE 660l 2 x BOJ TE 240l 3 x PAHVRULLAKKO 3 x PAPER 2 x TOMSTOPAPER 1 x BOJ TE 240l 8m SEKAJ TE M1 EO1 Olym pialaituri 4 x SEKAJ TE 660l K ytt - ja tyhjennys tarvittaessa 1 x ENERGAJ TE 1100l 1 x PAHV 1100l 2 x SEKAV R LAS 240l 1 x METALL 660l K ytt - ja tyhjennys tarvittaessa
O O O Kanavakatu EK5 Katajanokanlaituri Satamakatu K6 8m SEKAJ TE 1 x PAPER 660l Ankkurikatu Kruunuvuorenkatu Linnankatu Merikasarminkatu 2 x SEKAJ TE 660l Tyhjennys toinen 1 krt/ vko ja toinen 2 krt/ vko Amiraalinkatu Matruusinkatu Puolip iv nkatu 1 x PAHV 1100l EKL 1 x SEKAJ TE 660l 1 x PAPER 660l K7 Pikku Satamakatu Portti B Kanavakatu Mastokatu Linnankatu Katajanokanranta K9 Portti C 8m SEKAJ TE EK6 1 x PAPER 660l K8 ERA Katajanokanlaituri ERB 1 x SEKAJ TE 660l 8m SEKAJ TE 8m PAHV 1100l EK7 1 x SEKAJ TE 660l
5.4 Jätteiden lajit ja määrät Seuraavassa on lueteltu Helsingin Sataman vastaanottamat jätelajit Katajanokalla ja Eteläsatamassa ja niiden tunnusnumerot (Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012). Numerointi noudattaa soveltuvin osin Satamaliiton ohjetta alusjätehuollon vuosiraportoinnissa käytettävistä jätekoodeista. Kolmen jakeen osalta on esitetty raportoinnissa käytetty tunnusnumero sekä sen alla asetuksen mukainen numero. Jätelaji Jätekoodi Määrä, tonnia (2011) Aluksilta Satamasta Öljyiset jätteet Kiinteä öljyjäte 130899 / 160708/ öljyliete (sludge) 130402 / 744,7 130899 pilssivesi 130402 Kiinteä jäte sekajäte 200301 10,5 198,5 paperi ja pahvi 200101 56,6 lasi 200102 1,9 metalli 200140 biojäte 200108 28,5 kansainvälinen ruokajäte 200108 / 200199 rakennusjäte 170107 Jätevedet mustat vedet harmaat vedet 160 300 m 3 Vaarallinen jäte (Ongelmajäte) liuottimet 200113 loisteputket 200121 maalit 200127 akut ja paristot 200133 Sähkö- ja elektroniikkaromu 200136 Hiekoitushiekka 200303 Edellä mainittujen jätelajien lisäksi sataman kautta saattaa yksittäisinä vuosina kulkea myös muita aluksilta peräisin olevia pieniä jäte-eriä, joiden tyyppiä ei voida ennakoida. 13
6 Jätehuollon kehittäminen Helsingin Satama pyrkii kehittämään jätehuoltoaan. Se on ohjeistettu Helsingin Sataman toimintajärjestelmässä, jonka toimivuutta arvioidaan ja kehitetään sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Helsingin Satama pyrkii panostamaan jätehuollon kehittämiseen seuraavilla alueilla. 1. Jätteiden synnyn ehkäisy Toimenpiteet: ylläpidetään ja päivitetään Helsingin Sataman ohjeistusta Toimintajärjestelmä Vuokralaisille jaettavat ohjeet omalle henkilökunnalle jaettava ohjeistus lisätään jätteiden synnyn ehkäisemiseen tähtäävää neuvontaa ja valistusta seurataan ja tiedotetaan lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista 2. Lajittelun tehokkuus Toimenpiteet: lisätään lajittelumahdollisuuksia tarpeen mukaan pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä kiinnitetään huomiota jätepisteiden ohjeistukseen, oikeaan käyttöön ja maisemallisuuteen 3. Jätekustannusten pienentäminen Toimenpiteet: pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä pyritään optimoimaan tyhjennyskerrat jäteastioissa siirrytään mahdollisuuksien mukaan etukontteihin, joiden sisältö punnitaan. selvitetään mahdollisuutta kerätä energiajaetta 4. Jätehuoltoverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen Toimenpiteet: tarkastellaan jätehuoltosuunnitelman toimivuutta sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä tarkastellaan jätehuoltosuunnitelmaa osana Helsingin Sataman ympäristöohjelmaa kehitetään jätehuollon järjestämistä organisaation sisäisesti valvotaan ja neuvotaan sataman toimijoita 14
7 Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot Laatu- ja ympäristöpäällikkö Aino Rantanen Puh: +358 9 310 33521 Kiinteistöjätteet Ari Markkanen Terminaalipäällikkö, Olympiaterminaali ja Makasiiniterminaali GSM +358 50 512 2818 Petri Jäntti Terminaalipäällikkö, Katajanokan terminaali GSM +358 40 751 8296 Seppo Partanen Vuokraus- ja sopimusasiat GSM: +358 50 043 9175 Alusjätteet Antti Pulkkinen Satamamestari GSM +358 50 060 0148 ja vuorossa oleva apulaissatamamestari: GSM +358 40 334 5541 Helsingin Sataman alusjätteiden vastaanottopalvelun yhteystiedot: Sähköposti: shipservice@hel.fi Faksi: +358 9 310 33649 Helsingin Sataman yhteystiedot Käyntiosoite: Olympiaranta 3, Helsinki 14 Postiosoite: PL 800, 00099 Helsingin kaupunki Vastuuhenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi Lupaviranomainen Uudenmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki Puh. 0295 021 000 (vaihde) 15
Liitteet LTE 1: JÄTTEDEN KÄSTTELYOHJEET ALUKSLLE Öljyinen jäte konehuoneesta, musta ja harmaa jätevesi sekä kiinteät jätteet (sisältyvät alusjätemaksuun) Alusjäteilmoitus Aluksen tulee lähettää asianmukaisesti täytetty alusjäteilmoitus Helsingin Satamalle osoitteeseen shipservice@hel.fi tai faksilla numeroon +358 9 310 33649 vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Jos alus tarvitsee jätteiden vastaanottopalvelua sunnuntaina tai maanantaina, tulee alusjäteilmoitus lähettää edeltävään perjantaihin kello 15 mennessä. Alusjäteilmoituksen perusteella Helsingin Satama järjestää paikalle jätehuoltoyrityksen noutamaan jätteet. Öljyinen jäte konehuoneesta Öljyinen jäte kerätään aluksesta säiliöautoon. Pumppausnopeuden on oltava vähintään 5 m³/h, eikä kertaerän määrä saa olla yli 20 m³. Aluksen täytyy separoida pilssivesi ennen toimitusta. Turvallisuusohjeet pumppausta varten: Letkujen tulee olla hyväkuntoiset ja riittävän pitkät. Liittimet ja niiden kireys tulee tarkistaa. Tehokas kommunikointi tulee varmistaa aluksen ja tankkiauton välillä. Pumppausnopeudesta tulee sopia. Aluksen ja säiliöauton tulee sopia hätätoimenpiteistä. Säiliöauton kuljettajan tulee pysytellä auton lähellä koko ajan. Paikalla tulee olla imeytysainetta. Alueella ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta pumppauksen aikana. Vuodon sattuessa tulee toimia seuraavasti: Pumppaus tulee keskeyttää välittömästi. Yritä pysäyttää vuoto tai rajoittaa sitä. lmoita Helsingin VTS-keskukseen (VHF-kanava 71 tai puh. +358 (0)20 448 5385). Tee tapauksesta raportti satamakapteenille. Musta ja harmaa jätevesi Musta ja harmaa jätevesi pumpataan tai puretaan aluksesta suoraan kaupungin viemäriverkkoon. Sataman aluspalveluhenkilö kytkee letkun sovittuna ajankohtana. Aluksen tulee käyttää pumppaukseen omaa pumppuaan, ja aluksella on oltava valmius huuhdella letkut pumppauksen jälkeen. Letkuille suositellaan vesihuuhtelua. Järjestelmän kapasiteetti on noin 100 m³/h. 16
Turvallisuusohjeet pumppausta varten: Ennen pumppausta: Pumpattavan jäteveden laadusta (harmaa/musta vesi) tulee sopia. Pumpattavan jäteveden määrästä tulee sopia. Maksimipumppausnopeudesta tulee sopia. Letkun huuhtelumenetelmästä tulee sopia. Kaikki letkut ja liitännät tulee tarkistaa. Turvallisuus- ja hätätoimenpiteistä tulee sopia. Lukemat tulee tarkistaa. Takaiskuventtiili tulee testata. Pumppauksen jälkeen: Lukemat tulee tarkistaa. Letku ja putkisto tulee huuhdella. Kiinteät jätteet Kiinteillä jätteillä tarkoitetaan talousjätteitä ja muita vastaavia jätteitä, joita syntyy aluksen tavanomaisessa käytössä. Sekajäte Alus tyhjentää jätteensä jäteautoon tai, jos jätettä on vähän, laiturilla olevaan sekajäteastiaan. Lajiteltu jäte Jos aluksella on lajiteltu kiinteää jätettä, siitä on ilmoitettava satamalle alusjäteilmoituksen yhteydessä. Lajiteltu jäte noudetaan aluksen sivuportilta sovittuna ajankohtana. Lajitteluohjeet: Metalli säilyketölkit alumiinivuoat ja foliot metallikannet kruunu- ja kierrekorkit juomatölkit Ei maalipurkkeja, aerosoleja, akkuja tai muuta ongelmajätettä, kaapeleita, tuubeja. Lasi tyhjät lasipullot tyhjät lasipurkit Ei kristallia, posliinia, keramiikkaa, ikkuna- tai peililasia, hehkulamppuja, pullonkorkkeja, purkinkansia. Pahvi Ei paperia, märkää tai likaista pahvia, folioituja pakkauksia, styroksia tai muovia. 17
Energiajäte paperi pakkausmuovi (ei PVC) likainen paperi ja pahvi muovi (ei PVC) puupakkaukset solumuovi styroksi Ei biojätettä, PVC-muovia (esim. putkia, letkuja, kansioita, muovitaskuja, piirtoheitinkalvoja, tekonahkaa, suihkuverhoja, muovikäsineitä, leluja), metallia, lasia, keramiikkaa, kyllästettyä puuta, ongelmajätettä Kansainvälinen ruokajäte Kansainvälinen ruokajäte tarkoittaa EU:n ulkopuolisessa liikenteessä olevan aluksen ruokajätettä ja mitä tahansa sellaista jätettä, joka on ollut kosketuksissa ruoan tai ruokajätteen kanssa, kuten käärepapereita ja pakkausjätettä. Tällainen jäte tulee aluksella lajitella erikseen. Jos edellä mainittu ruokajäte joutuu muun jätteen sekaan, kaikki tämä jäte tulee asetuksen mukaan käsitellä 1. luokan kansainvälisen ruokajätteen tapaan. Jos EU:n ulkopuolella käyvä alus haluaa toimittaa kansainvälistä ruokajätettä Helsingin satamaan, tulee aluksen tehdä siitä ilmoitus vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama järjestää tällöin kyseisen jätteen vastaanoton ja käsittelyn viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Hinta sisältyy jätteiden käsittelymaksuun Muut vastaanotettavat jätelajit (lisäveloituksesta) Ongelmajäte Ongelmajätettä ovat mm. akut, paristot, loisteputket, maalit, liuottimet, valokuvausmateriaalit, kuivapesukemikaalit, lääkkeet ja röntgenmateriaalit. Jos alus haluaa toimittaa ongelmajätettä Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus ongelmajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Metalliromu Metalliromua ovat mm. metalliputket ja -kaapelit, vaijerit, hanat, helat, vetimet, naulat, metalliastiat, huonekalujen metalliosat sekä metalliset koneet ja laitteet. Jos alus haluaa toimittaa metalliromua Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus metalliromun lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. 18
Sähkö- ja elektroniikkajäte Sähkö- ja elektroniikkajätettä ovat mm. käytöstä poistetut tieto- ja viestintälaitteet, kodinkoneet, kulutuselektroniikka, valaisimet, sähkö- ja elektroniikkatyökalut, tarkkailu- ja valvontalaitteet, myyntiautomaatit ja pelikoneet. Jos alus haluaa toimittaa sähkö- ja elektroniikkajätettä Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus sähkö- ja elektroniikkajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Jätteenpolttotuhka ja pakokaasujen puhdistusjäte Jos alus haluaa toimittaa jätteenpolttotuhkaa tai pakokaasujen puhdistusjätettä Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus kyseisen jätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Alusjätteiden toimituksesta vapautettu alus Vapautus täytyy anoa merenkulkuviranomaisilta. Jos alus on vapautettu alusjätteen pakollisesta toimituksesta ja ilmoitusvelvollisuudesta, tulee aluksen toimia seuraavasti. Helsingin Satamalle tulee ilmoittaa, että aluksella on vapautus. Jos varustamolla on omia jäteastioita satama-alueella, jokaisessa jäteastiassa tulee olla merkittynä käytetyn jätehuoltoyrityksen yhteystiedot. Ongelmajäte (pilssiöljy, kiinteä öljyinen jäte, akut ja paristot, maalit, liuottimet) tulee säilöä tiiviiseen, kannelliseen, lukittuun ja merkittyyn astiaan. Kaikki nestemäinen ongelmajäte tulee sijoittaa astiaan, jossa on joko korotetut reunat tai keräysjärjestelmä. Alue tulee pitää puhtaana. Kaikki jäteastiat tulee pitää puhtaana. 19
LTE 2: ALUSJÄTELMOTUSLOMAKE 20