Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 1 Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma UUSIUTUVASSA ENERGIASSA TULEVAISUUS 2014

Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus Työryhmä: Taitto: Heikki Karppinen, Suomen metsäkeskus Heikki Keränen, Oulun ammattikorkeakoulu Arto Kettunen, Työtehoseura ry Tauno Korpela, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Irja Ruokamo, Iin Micropolis Oy Arto Rummukainen, Metsäntutkimuslaitos Terttu Välkkilä ISBN 978-952-283-018-0, nid. ISBN 978-952-283-019-7, pdf Paino: Painotalo Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere 2014

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 6 2. UUSIUTUVAN ENERGIAN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS... 7 3. MENETELMÄ... 7 4. TULEVAISUUSKUVA 2020-LUVULLE... 8 5. PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET... 9 5.1 PÄÄMÄÄRÄNÄ - TIEDOSTA TOIMINTAA... 9 5.1.1 Tietoa päätösten pohjaksi... 9 5.1.2 Nuoriso tulevaisuuden tekijänä... 10 5.1.3 Yhteiskunnalla suuri vastuu uusiutuvan energian käytön edistämisessä... 10 5.2 PÄÄMÄÄRÄNÄ - BIOMASSOJEN SAATAVUUS ON TURVATTU... 11 5.2.1 Biomassat arvokäyttöön... 11 5.2.2 Laatu hinnoittelutekijäksi... 13 5.2.3. Kehittyvä metsänomistajuus... 13 5.2.4 Ympäristö- ja luontoarvojen huomioiminen... 14 5.3 PÄÄMÄÄRÄNÄ UUSIUTUVA YRITTÄJYYS... 15 5.3.1 Uudet kysyntälähtöiset liiketoimintamallit ja tarjoamat... 15 5.3.2 Verkostoitumalla menestykseen... 16 5.3.3 Sukupolvenvaihdoksilla uutta kohti... 17 5.4 PÄÄMÄÄRÄNÄ - ROHKEASTI UUTTA KOKEILLEN... 18 5.4.1 Innovaatiot käyttöön... 18 5.4.2 Resurssiviisaat ratkaisut ja käytännön kokeiluiden tukeminen... 19 6. YHTEENVETO KESKEISTÄ KEHITTÄMISSUUNNITELMASSA... 21 7. ESITYKSET VALTAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN TEEMOIKSI... 21 1. Uusiutuvan energian tiedon välittäminen päättäjille, yrityksille ja kuluttajille... 21 2. Turvataan biomassojen saatavuus ja parannetaan laatua... 21 3. Bioenergia-alan yrittäjyyden kasvu- ja kehittämisohjelma... 22 4. Maaseudun energiaomavaraisuus... 22

6 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 1. JOHDANTO Tulevaisuudessa uusiutuvan energian kasvuodotukset maaseudulla kohdistuvat hajautetun energiantuotannon yrityksiin, jotka sijaitsevat lähellä kulutuskohdetta ja tuottavat tarvittavan lämpö- ja sähköenergian. Kasvun esteenä ovat olleet mm. sähkön ja lämmön tuotannon kannattavuuskysymykset ja piensähköntuotannon verkkoon liittymisen hankaluus. Kun näitä esteitä saadaan poistettua, syntyy maaseudulle uutta uusiutuvan energian yrittäjyyttä. Biomassaterminaalien yleistyminen luo pohjaa yritystoiminnalle, jossa liikeidea on alkuvaiheen jalostuksen arvoketjussa ja perustuu biomassojen välivarastointiin. Tulevaisuudessa maaseudulla toimii entistä enemmän myös monialayrittäjiä, jotka yhdistävät maaseudun perinteisiä elinkeinoja hajautetun energiantuotannon ja biomassojen jalostuksen synnyttämiin kysyntälähtöisiin liiketoimintoihin. Biomassojen jatkojalostuksessa voi nousta esiin tuotteita, joille löytyy myös kansainvälisiä markkinoita. Haasteita yrityksille tuovat energiapoliittiset linjaukset tuki- ja kaavapäätöksineen, rahoituksen saaminen investoinneille sekä entistä monimuotoisempien arvoverkkojen ja liiketoimintaympäristöjen hallinta. Työ- ja elinkeinoministeriön Maaseutu 2014 -barometrissa uusiutuvan energian käytön lisääminen ja alan yrittäjyyden edistäminen nähdään tärkeinä maaseudun kehittämistarpeina. Näitä pidetään myös keskeisinä keinoina luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla. Manner-Suomen maaseutuohjelman (2014-2020) luonnoksessa on esitetty maaseudun mahdollisuuksina uusiutuvaan energiaan liittyvien innovaatioiden määrän lisääntyminen, biomassavarojen nykyistä laajempi käyttöönotto sekä innovatiivisten, paikallisten ja hajautettujen energiaratkaisujen kehittäminen. Ohjelmassa todetaan, että yritysten energiatalouden kehittämisessä tarvitaan energiansäästöön ja energiatehokkuuteen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen tähtääviä toimia. Ohjelmassa painotetaan myös uusiutuvan energian yrittäjyyden paikallisuutta, innovatiivisuutta sekä toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Suomen biotalousstrategia (2014) on rakennettu tukemaan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Siinä esitetään visio vuodelle 2025, jonka mukaan biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Strategiassa biotalouden kasvuun vastaaminen edellyttää yritysten uudistumista ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Ohjelmassa biotalouden markkinat nähdään sekä kasvavina että luonteeltaan globaaleina, mikä mahdollistaa suomalaisen alan osaamisen ja tuotteiden viennin maailmalle. Yrittäjyyden kasvun saavuttamiseksi on tunnistettava biotalouden osaamiskärkiä ja hyödynnettävä niitä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä. Uusien biotalousyritysten syntymistä ja kasvua on tuettava, ja julkista tukea on suunnattava biotalouden kasvun edistämiseen. Valtioneuvoston metsäpoliittisessa selonteossa tulevaisuuden visio kuvataan seuraavasti: Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. Metsäpoliittisen selonteon toimenpidekokonaisuuksissa esitetään yrittäjyyden kehittämistä, puuraaka-aineen saatavuuden turvaamista ja metsänomistuksen kehittämistä yrittäjämäisempään suuntaan. Energiapolitiikan keinoin tulee myös lisätä kotimaisen puun käyttöä energiantuotannossa ja biopolttoaineen raaka-aineena.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 7 2 UUSIUTUVAN ENERGIAN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN TARKOITUS Manner-Suomen maaseutuohjelma haki kesällä 2012 valmistelua uusiutuvan energian kehittämissuunnitelmalle, joka luo edellytyksiä uusiutuvan energialähteiden hyödyntämiselle ja tätä kautta uudelle yritystoiminalle ohjelmakaudella 2014-2020. Valtakunnallisen haun pohjalta tehtävään valittiin työryhmä, jossa ovat mukana Iin Micropolis Oy, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Metsäntutkimuslaitos, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen metsäkeskus ja Työtehoseura ry.. Hanke nimettiin USVA-hankkeeksi ja se toimi vuosina 2012-2014. Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma on laadittu tässä hankkeessa. Suunnitelmassa EU:n, kansallisen ja alueellisen tason strategiat ja on yhdistetty elinkeinoelämän ja kuluttajien tarpeisiin. Kehittämissuunnitelmassa kuvataan toimenpiteitä, joita toteuttamalla päästään kohti strategioiden kuvaamia uusiutuvan energian käytön tavoitteita. Toimenpiteet kohdistuvat uusiutuvan energian arvoverkkojen ja alueellisten innovaatioympäristöjen tukemiseen. Tavoitteena on uusiutuvan energian tutkimustiedon tehokas siirtäminen käytäntöön, biomassojen saatavuuden turvaaminen, yrittäjyyden edellytysten parantaminen sekä uusien investointien ja työpaikkojen synnyttäminen alalle. 3 MENETELMÄ Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma on tehty sovelletulla Backcasting -menetelmällä. Menetelmä perustuu ajatukseen, että tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta tulevaisuudelle voidaan asettaa päämääriä, ja aktiivisilla toimenpiteillä kehitystä voidaan johdattaa kohti näitä ennalta asetettuja päämääriä. Kehittämissuunnitelman päämäärien ja toimenpiteiden määrittäminen pohjautuu taustatyöhön, joka Usva-hankkeessa tehtiin. Taustatyö jakaantui kolmeen työpakettiin: nykytilaselvitys, arvoverkkoanalyysi ja maaseudun innovaatioympäristöt. Kaikissa työpaketeissa on kuultu laajasti alan kehittämistoimintaa tekeviä asiantuntijoita sekä yrittäjiä eri puolilla Suomea. Yritysten kuuleminen toteutettiin pääosin haastattelemalla yrityksiä. Lisäksi toteutettiin bioenergia-alan eri tilaisuuksissa (27 tilaisuutta) kysely, johon yrittäjät, asiantuntijat ja kuluttajat vastasivat. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 189 kpl. Lisäksi on käyty läpi ohjelmakaudella 2007 2013 toteutettuja uusiutuvan energian hankkeita hyvien käytänteiden ja mahdollisten kehittämisen pullonkaulojen löytämiseksi. Taustatyössä on perehdytty myös Manner-Suomen maaseutuohjelman valmistelun tulevaisuustyöpajojen tuloksiin, maakuntien ilmasto- ja energiastrategioihin sekä aiheeseen liittyviin seuraaviin ohjelma-asiakirjoihin: Luonnos Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen Suomen kumppanuussopimus 2014-2020, Suomen biotalousstrategia, Metsäpoliittinen selonteko 2050, Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja Sitran Maaseutu Suomi-strategia. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN SOVELLETULLA BACKCASTING MENETELMÄLLÄ 3 Nykyhetki 2 Tulevaisuus 1 4 päämäärää Aihealueita Toimenpiteet TAUSTATYÖN TULOKSENA USVA-HANKKEESSA TUOTETTIIN SEURAAVAT RAPORTIT: Suomen metsäkeskuksen EU-maaseuturahoituksella toteutettujen hankkeiden arviointia 2012 asti Nykytila-analyysi; Biokaasu, peltoenergia, liikennepolttoaineet, biohiili, tuulivoima, aurinkoenergia ja lämpöpumput Usva-kyselyn tulokset Maaseudun innovaatioympäristöt kirjallisuustutkimus Maaseudun innovaatioympäristöt Case-kuvaukset Maakuntakohtaiset ilmasto- ja energiastrategiat Tulevaisuustyöpajat kooste Metsäenergian arvoverkostot Arvoverkkoanalyysi biokaasu, peltoenergia, liikenteen biopolttoaineet, tuulivoima ja aurinkovoima Taustatyön pohjalta määritettiin neljä päämäärää, joihin kehittämissuunnitelma keskittyy. Päämäärät on aluksi kuvattu tulevaisuuskuvassa. Näihin päämääriin johtavat toimenpiteet on kuvattu aihealueittain.

8 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 4 TULEVAISUUSKUVA 2020-LUVULLE 2020 Suomi on ylittänyt EU:lle lupaamaansa tavoitteeseen käyttää energiantuotannossaan 38 % uusiutuvia energialähteitä. Tähän on päästy, koska päättäjät ovat muodostaneet pitkäjänteisen tahtotilan kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Yhteiskunta on siirtynyt kaikissa toiminnoissaan hyödyntämään suljetun kierron talouden (circular economy) ajatusta. Vuonna 2020 biomassojen saatavuus on turvattu ja se on kestävällä pohjalla. Biomassat sisältävät metsäbiomassan ohella entistä enemmän kasvi- ja eläinjätteitä sekä etenkin käytöstä poistetuilta pelloilta saatavia tai kasvatettuja biomassoja. Toimintaympäristö ja infrastruktuuri ovat hyvässä kunnossa. Maassa on käytössä älykäs sähköverkko, joka tasaa kysyntää ja tarjontaa. Tämä on mahdollistanut laajamittaisen hajautetun energian tuotannon. Kattava bioterminaaliverkosto mahdollistaa optimoidun biomassojen käytön teollisuudessa, kotitalouksissa ja liikenteessäkin. Käytössä on älykkäitä koneita, jotka keräävät ja jakavat tietoa toimistaan ja ympäristöstään. Tämä on luonut mahdollisuudet tehokkaille ja älykkäille tuotantoprosesseille, jotka ottavat huomioon sekä taloudelliset että ympäristöystävälliset näkökulmat. Kuluttaminen on tietoista ja ympäristöystävällistä, koska kuluttajilla on käytössään tietoa biotalouden tuotteiden, palveluiden ja kotimaisen uusiutuvan energian ympäristöystävällisyydestä ja taloudellisuudesta. Kuluttajat arvostavat alkuperältään tunnettujen tuotteiden ja palveluiden hankkimista, kuten oman metsän puista tuotettua energiaa. Liikkuminen ja kuljetukset ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja perustuvat kävelyn ja pyöräilyn lisäksi enemmän uusiutuvan energian tarjoamiin energiamuotoihin: sähkö, kaasu ja nestemäiset biopolttoaineet. Näitä on saatavilla kattavasti ympäri maata. Biotalouteen siirtyminen on luonut uusia työpaikkoja kotimaahan. Biotaloustuotanto on integroitunut metsäteollisuuteen, maatalouteen ja moneen muuhun toimialaan. Tämä mahdollistaa biomateriaalien ohjautumisen parhaiten tuottavaan käyttöön. Biotalous toimii markkinatalouden periaatteiden mukaisesti, mutta sen toimintaa on edistetty päämäärätietoisesti esimerkiksi valtion biotalousstrategialla. Päättäjät ovat sitoutuneet teemaan ja heidät pidetään ajan tasalla kotimaisen energian tilanteesta ja kehittämisestä. Tehokkaat yhtenäiset hallintomenettelyt mah- dollista- vat nopeat investoinnit. Näin päättäjät pystyvät edistämään kotimaista biotaloutta ja sen edellyttämää infrastruktuuria. Vientitulot ovat kasvaneet alan palveluiden, tuotantoteknologian ja tuotteiden viennistä. Fossiilisten polttoaineiden tuonnin väheneminen on hyödyntänyt koko yhteiskuntaa ja parantanut kriisivalmiutta. Uusiutuviin raaka-aineisiin siirtyminen on parantanut muidenkin teollisuuden alojen kilpailukykyä. Biotalouteen siirtyminen on innostanut uusia yrittäjiä ja luonut yrityksiä. Yrittäminen kiinnostaa nuoria. Uusiutuvaan energiaan perustuva yrittäjyys kukoistaa niin maaseudulla kuin kaupungeissa ja yritykset ovat ottaneet käyttöön uusia verkottuneita ja monialaisia liiketoimintamalleja. Kysyntälähtöisyys ja monipuolinen palvelu ovat yrittämisen lähtökohtia. Maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdosten onnistumiseen on luotu uusia toimintamalleja. Elinkeinojen kehittämisyhtiöt ja julkiset neuvontaorganisaatiot opastavat ja auttavat kaikissa yrityksen elinkaarenvaiheissa. Maaseudulla biotalouteen siirtyminen on tehostanut maatilojen toimintaa luoden näille uusia toimintamahdollisuuksia erikoistuneiden biomassojen tuotannossa omaan ja teollisuuden tarpeeseen. Suljetun kierron talouden ajatusta noudatteleva sivuvirtojen optimaalinen hyödyntäminen on luonut omavaraisia symbiooseja kyläyhteisöihin, jotka tuottavat verkottuneesti sekä biotuotteita että palveluita. Esimerkkinä tästä voidaan pitää tilojen välisen ravinnekierron hallintaa ja energian tuottamista ulkopuolisille asti. Monissa suurissa kaupungeissa on siirrytty käyttämään ydinvoiman lisänä biopohjaisia polttoaineita energiantuotannossa. Tämä on mahdollistunut toimivan tie- ja rataverkon ansiosta. Pitkät kuljetusmatkat ovat mahdollisia, kun kuljetettavien polttoaineiden energiasisältöä on saatu kasvatettua erilaisin menetelmin esimerkiksi tuottamalla nestemäisiä polttoaineita. Uusiutu- van energian käyttöönottoa ja jalostusta tutkitaan in- tensiivisesti. Tutkimusta tehdään laaja-alaisesti yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tutkimuksen suuntaviivoja ohjataan kansallisella strategialla, jolla vältetään päällekkäisyyksiä. Tutkimukseen perustuvalla laadukkaalla koulutuksella tuotetaan toimijoita uusiutuvan energian tuotantoon, hankintaan ja käyttöön. Tämä takaa alalle pätevän ja osaavan työvoiman. Energian tuotantoa ja käyttöä kehitetään aktiivisesti sekä yhteiskunnan että teollisuuden tutkimuslaitoksissa, jotta tiedollinen ja taidollinen etumatka valituilla alueilla säilyy, ja pystymme tuottamaan kansainvälisille markkinoille johtavia alan tuotteita ja palveluita. Tieto uusiutuvaan energiaan liittyvistä kehittämistarpeista ja uusista kehittämisideoista liikkuu tehokkaasti molempiin suuntiin maaseudun yrittäjien ja kehittämistoimijoiden välillä. Käytössä on nopeita rahoitusinstrumentteja joilla mahdollistetaan innovaatioiden rohkeat kokeilut maaseudulla. Innovaatioympäristöt kannustavat rohkeisiin kokeiluihin.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 9 5 PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET 5.1 PÄÄMÄÄRÄNÄ - TIEDOSTA TOIMINTAA 2020-luvulla Suomi on ylittänyt EU:lle lupaamaansa tavoitteeseen käyttää energiantuotannostaan 38 % uusiutuvia energialähteitä. Tähän on päästy, koska päättäjät ovat muodostaneet pitkäjänteisen tahtotilan kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Tietoa uusiutuvasta energiasta on hyvin saatavilla eri toimijoille helposti ymmärrettävässä muodossa niin kuluttajille, yrityksille kuin päätöksentekijöille. Tämä mahdollistaa taloudellisesti tehokkaiden ja ympäristöystävällisten päätösten teon. 5.1.1 TIETOA PÄÄTÖSTEN POHJAKSI Kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä koskevia päätöksiä tehdään niin ministeriöissä, yrityksissä kuin kotitalouksissa. Julkisen hallinnon päätökset näkyvät käytännössä mm. veroina, tukina, lupamenettelyinä ja kaavoituksena. Yritysten ja kotitalouksien päätökset näkyvät investointeina ja kulutuksena. Tietoa tarvitaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa aina lakien valmistelusta yksityisen henkilön energiavalintoihin asti. Hyvien päätösten tekemiseksi tarvitaan monipuolista ja puolueetonta tietoa sekä päätettävistä asioista että niiden taustoista. Helposti saatavan tiedon määrä on nykyisessä tietoyhteiskunnassa valtava, mutta tiedon hyödyntäminen vaatii käyttäjältään paljon. Vastaavasti tiedon tuottajan on kyettävä muokkaamaan olennainen tieto kiinnostavaan ja helposti tavoitettavaan muotoon. Mielenkiinnon säilyminen edellyttää järjestelmällistä ja relevanttia informaatiota. Suomi on joillakin uusiutuvan energian aloilla edelläkävijä maailmassa, mutta alalla tapahtuu nopeasti kehitystä muuallakin. Julkisessa päätöksenteossa tarvitaan tietoa myös aluetaloudellisten vaikutusten ja ympäristön huomioon ottamiseksi. Merkittävimmät uusiutuvien luonnonvarojen käytön päätökset tehdään lopullisesti yrityksissä ja kotitalouksissa. Yritykset tarvitsevat tietoa liiketoimiensa perusteeksi. Näin ollen myös yritykset ja kuluttajat hyötyvät neutraalista tiedosta valintoja tehdessään. Julkisten laitosten tietovarannot tarvitaan yleiseen käyttöön. Esimerkiksi puusto-, maaperä-, maasto-, sää- ja muut aineistot antavat perustietoa uusiutuvan energian hankinnassa käytettäville suunnittelu- ja toteutusmalleille. Säätiedot yhdistettyinä malleihin kertovat korjuumahdollisuuksista (maaperän kantavuus) ja korjatun energiaraaka-aineen kuivumisesta oli sitten kyseessä turve, puu tai maatalouden sivuvirrat. Maatalouden ja puunkorjuun koneisiin asennettavat anturit tuottavat paikallista lisätietoa julkisesti ylläpidetyn sääpalveluverkoston täydennykseksi mahdollistaen erilaisten toimintamallien tarkentamisen. Ympäristövauriot vähenevät kun voidaan toimia kantavan maan aikaan ja silloinkin kuormittaa eniten parhaiten kantavia reittejä. Varastojen kuivumista voidaan seurata säätietojen mukaan ja varmistua sopivan kuivasta hakkeesta. Julkisesti ja yksityisesti kerätyn metsätiedon yhdistämisen avulla voidaan käydä kauppaa myös verkossa ilman, että osapuolten tulee käydä paikan päällä. TOIMENPITEET Tuotetaan ja kootaan tietoa uusiutuvan energian tuotannosta, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista energiatuotteen koko elinkaaren aikana. Levitetään aktiivisesti tietoa uusiutuvasta energiasta päätöksentekijöille ja kansalaisille eri muodoissa ja kanavissa. Kehitetään energiapuumarkkinoiden tueksi julkisia tietopankkijärjestelmiä Hyvien päätösten tekemiseksi tarvitaan monipuolista ja puolueetonta tietoa sekä päätettävistä asioista että niiden taustoista.

10 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 5.1.2. NUORISO TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ Nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja kuluttajia, jotka joutuvat elämään edellisen sukupolven muokkaamassa ympäristössä. Nuorten elämänarvot ovat aiempaa yksilöllisempiä ja he haluavat tehdä ympäristöystävällisiä ja yksilöitä arvostavia valintoja kuluttamisessa, asumisessa ja työpaikkojen valinnassa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kyselyssä jopa ¾ nuorista sijoitti unelmatulevaisuutensa maaseutualueelle. Nuoret haaveilevat omatoimisuudesta, oman käden jäljestä, omasta vapaudesta ja yrittäjyydestä. Nuoret ovat tottuneet internetin tarjoamaan rajattomaan tietomassaan. Ongelmana silloin on oikean ja riippuvuussuhteet esittävän tiedon löytäminen, jossa käyttäjän on itse pystyttävä tunnistamaan, mikä osa tiedosta on luotettavaa ja olennaista. Nuorison valintojen merkityksellisyyden takia nuorisolle kannattaa siis tehdä aivan omaa tiedotusta. Uusiutuvan energian ja laajemmin koko biotalouden tarjoamat mahdollisuudet tulee nostaa esiin tulevaisuuteen orientoituneella otteella, jolloin nuori voisi nähdä biotalouden mahdollisuutena toteuttaa haaveitaan. Uusiutuvan energian on esittäydyttävä nuorille mielenkiintoisena ja haluttavana, kotimaista työtä tukevana ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, joka tarjoaa monipuolisia yrittämisen mahdollisuuksia ja mielekkäitä työpaikkoja niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. TOIMENPITEET Vaikutetaan opetussuunnitelmiin ja tuotetaan peruskoulusta lukioon selkeät opetus- ja havaintomateriaalit, joissa esitetään monipuolisesti tietoa uusiutuvan energian erilaisista tuotantotavoista hyötyineen ja haittoineen. Otetaan opetuksen sisältöihin keskeisenä oppiaineena yrittäjyys. Kannustetaan yrityksiä ottamaan nuoria harjoitteluun ja työntekijöiksi. Järjestetään eri-ikäisille nuorille energiainnovaatiokilpailu. Nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä. 5.1.3. YHTEISKUNNALLA SUURI VASTUU UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN EDISTÄ- MISESSÄ Energiaveropäätöksillä ja uusiutuviin energialähteisiin kohdistuvilla tuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi uusiutuvan energian käyttöön. Energiatuella pyritään erityisesti edistämään uuden teknologian käyttöönottoa ja markkinoille pääsyä. Ongelmana on ollut yrittäjän ja kuluttajan näkökulmasta verojen, tariffi en ja tukien ennustamattomuus ja nopeat muutokset. Tämä on vaikeuttanut investointien tekemistä ja toiminnan markkinointia. Tukien ja verotuksen huonosti valmisteltu riippuvuusrakenne esimerkiksi puun ja turpeen välillä on johtanut viimeisten muutaman vuoden aikana uusiutuvan energian korvautumiseen kivihiilellä. Kivihiilen käyttö on lisääntynyt merkittävästi varsinkin suurissa voimalaitoksissa. Energian tuotannon tehostaminen, energian säästöt ja ympäristöhaittojen vähentäminen ovat asioita, joita kuitenkin tulisi edistää tukitoiminnassa. Kaavoituksella ja ympäristöluvilla vaikutetaan energiantuotantolaitosten, polttoainevarastojen ja käsittelykenttien perustamisen nopeuteen ja toimivuuteen. Lupien saaminen on monimutkaista, kallista ja kestää kauan. Lupien saanti saattaa poiketa merkittävästi toisistaan eri alueilla. Energiantuotannossa tunnusomaista ovat yhtäältä suuret ja keskitetyt energiantuotantolaitokset ja toisaalta pienet ja hajallaan olevat energian tuotantoyksiköt. Yhteiskunnan toimenpiteiden on kyettävä vastaamaan kaikkien tarpeisiin. Energiatukipäätöksiä tehdään useissa eri ministeriöissä ja näiden alueorganisaatioissa, jolloin voi tulla tilanteita, joissa hankkeita tuetaan eri perustein. Yrittäjän on vaikea toimia loogisesti tällaisessa tilanteessa. TOIMENPITEET Vero- ja tariffi mallirakenteen uudistamiselle tuotetaan riittävän tarkkaa tietoa, jossa kuvataan uusiutuvan energian kehityskulkuvaihtoehdot elinkaarianalyyseineen. Kunnallisia lupakäytäntöjä kevennetään, selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Alan yritystoiminnan aloittamisen helpottamiseksi kehitetään tuki-, verohelpotus- ja lainoitusjärjestelmiä. Kehitetään ja tuetaan älykkäiden sähköntuotantojärjestelmien käyttöönottoa. Yrittäjien ja kuluttajien näkökulmasta energiaverojen, -tariffien ja -tukien ennustamattomuus ja nopeat muutokset ovat ongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet investointien tekemistä ja toiminnan markkinointia.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 11 5.2 PÄÄMÄÄRÄNÄ - BIOMASSOJEN SAATAVUUS ON TURVATTU 2020-luvulla yhteiskunta edistää biomassojen kestävää tuottamista ja tarjoaa toimivan infrastruktuurin sen käyttöön saamiseksi. Biomassat ohjataan arvokkaimpiin käyttökohteisiinsa soveltaen suljetun kierron talouden periaatetta. 5.2.1 BIOMASSAT ARVOKÄYTTÖÖN METSÄBIOMASSAT Biomassojen hankinnan ja käytön logistiikassa toiminnan perusta on biomassojen paikkatiedossa. Metsäbiomassojen osalta logistinen perusta rakentuu valtakunnan metsien inventointituloksiin ja sieltä laskettuihin tietoihin tai metsävaratietoihin, joiden perusteella voidaan määritellä metsäbiomassojen riittävyyttä, omistussuhteita, saatavuutta ja muita suureita suuralueilla. Kuviokohtaisen paikkatiedon avulla johdetaan metsäbiomassojen hankintaa operatiivisesti. Biomassojen saatavuus ja hinta ovat usein merkittävä tieto, kun perustellaan biomassojen käytön investointeja. Metsäbiomassan materiaalivirtojen logistiikka koostuu metsiköissä tapahtuvasta työstä, materiaalin kuljettamisesta metsätien varteen, materiaalin kuljetuksista metsäautotien varastointipaikoista välivarastoihin tai suoraan käyttöpaikalle, haketuksesta tai murskauksesta ja materiaalin käytöstä energiantuotannossa. Käytössä on monia logistisia ketjuja riippuen metsäbiomassan muodosta, olemassa olevasta kalustosta ja käyttöpaikkavaatimuksista. Yhteistä näille on toiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtojen runsaus. Logistiikassa ja paikkatiedossa on toiminnan perusta. Biopolttoaineet esivarastoidaan monesti hankintapaikalla metsätien varrella tai biopolttoaineterminaaleissa ennen lopullista käyttöä. Varastoinnilla voidaan varmistaa bioenergian saatavuus ja laatu. Hyvällä varastopaikkojen hallinnalla ja kattavalla terminaaliverkostolla saadaan aikaan huomattavaa kustannussäästöä ja toiminnan tehostumista. Biomassavarat ja käyttöpaikat ovat usein eri paikoissa. Käyttökelpoisilla logistisilla ratkaisuilla mahdollistetaan biomassojen käyttö kaukana raaka-aineen sijaintipaikasta. MAATALOUDEN BIOMASSAT Maatalouden biomassoja voidaan hyödyntää biokaasulaitoksen raaka-aineena. Biokaasulaitoksen raaka-aineeksi kelpaa lähes mikä tahansa biomassa, kuten lanta ja peltoenergia mutta myös yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden biojätteet. Peltoenergiaa voidaan tuottaa viljelemällä energiakasveja, käyttämällä kasvinviljelyn sivuvirtoja kuten olkea tai hyödyntämällä viljelykasveja energiantuotannossa niiltä osin kun niitä ei tarvita varsinaisessa ravinnontuotannossa tai karjan rehuna. Tästä esimerkkinä nurmi, jota voidaan käyttää viljelykierrossa niillä alueilla, joilla nautakarjan määrä on vähentynyt ja nurmelle olisi löydettävä muuta hyötykäyttöä. Maanviljelijät voivat jalostaa peltobiomassaa itse tai kuljettaa ne keskitettyyn jatkojalostusyksikköön, joissa peltobiomassa voidaan pelletöidä, tuottaa biokaasua tai biomassasta jalostetaan esimerkiksi etanolia biojalostamoissa. Vielä nykyään tällaiset biojalostamot ovat suuren mittaluokan laitoksia, joihin investoinnin tekee suuryritys, joka myös käyttää laitosta.

12 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus Maatalouden biomassoja on mahdollista hyödyntää myös maatilan omassa biokaasun tuotannossa. Tällöin biokaasusta saadaan sähköä, lämpöä ja puhdistusprosessin kautta myös liikennepolttoaineita maatilan käyttöön. Mädätysjäännös voidaan palauttaa viljelykiertoon lannoitteena ja liikennepolttoaineeksi jalostettua biokaasua voidaan hyödyntää maatilan koneissa. Paikkatietoon (GIS) pohjautuvien metaanipotentiaalilaskelmien avulla on mahdollista arvioida missä on parhaat mahdollisuudet biokaasun tuotannolle raaka-aineresurssien kannalta. Meneillään on MTT:n esiselvityshanke Biomassa Atlas, jossa on tarkoitus rakentaa koko maan kattava biomassapotentiaalin kartoitus käsittäen metsä-, pelto- ja turvebiomassan, järviruo on sekä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevirrat. Metaanipotentiaalikartoituksia on jo tehty joillakin alueilla Suomessa. Näissä on havaittu, että maatalouden biokaasun tuotannon potentiaali vaihtelee alueittain. Myös maakuntien sisällä voi esiintyä huomattavaa vaihtelua metaanipotentiaalissa. Biokaasun tuotannon kannattavuus on aina tapauskohtainen ja yksittäisten maatilojen kohdalla biokaasutuotanto voi olla pienemmässä mittakaavassa kannattava vaihtoehto vaikka alueen biokaasupotentiaali muuten on alhainen. Kannattavuuden laskentaan on käytettävissä web-pohjaisia työkaluja kuten Biokaasulaskuri (www.biokaasulaskuri.fi ). PUUTUOTETEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT Sahalaitokset ja muu puuta mekaanisesti jalostava teollisuus tuottavat runsaasti puuperäisiä sivuvirtoja: kuorta, purua, tasauspätkiä, viiluja ja niin edelleen. Näiden sivuvirtojen jalostaminen uusiksi energiatuotteiksi vaatii vielä kehittämistä kannattavuuden parantamiseksi. Toinen vaihtoehto on jatkaa arvoketjua, jolloin sivuvirrasta saataisiin jalostetun energiatuotteen lisäksi muita arvokkaita hyödykkeitä. Kannattavuutta luonnollisesti parantaisi myös, jos jalostetulle tuotteelle löydetään uusia hyvätuottoisia käyttötarkoituksia energiatuotannon lisäksi. TOIMENPITEET Kehitetään ja otetaan käyttöön nykyistä tehokkaampia biomassojen arvoa nostavia logistisia ketjuja. Parannetaan alempiasteisen tieverkoston kuntoa kylätasolla ja metsäteillä. Kehitetään puutuoteteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämismenetelmiä. Hyödynnetään olemassa olevien maakunnittaisten biomassakartoitusten tuloksia, joita käytetään erilaisten uusiutuvan energian tuotantolaitosten suunnittelussa. Ohjataan massajakeet ja niiden sivuvirrat käyttöihin, joista saadaan paras korvaus.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 13 5.2.2 LAATU HINNOITTELUTEKIJÄKSI Laadunhallinta on keskeinen kysymys kaikessa uusiutuvaan energiaan pohjautuvassa yritystoiminnassa. Laadunhallinnan merkitys korostuu tuotannossa ja tuotteen arvonlisäyksen muodostumisessa. Esimerkiksi hakkeen laatuominaisuudet pienillä lämpölaitoksilla tai biokaasun laatu liikennepolttoaineena ovat kriittisiä tuotteen arvonmuodostuksen, kannattavuuden ja kilpailuaseman kannalta. Siksi olisikin selvitettävä, millaisia mahdollisuuksia on siirtyä kannustavaan ja arvoa säilyttävään hinnoitteluun esimerkiksi metsähakkeen hankinnassa. Laadunhallinta tulisi olla läpäisevänä periaatteena kaikissa uusiutuvan energian arvoketjuissa, ja sen tulisi johtaa kannustavaan, yhteiset tavoitteet tunnistavaan toimintaan arvoketjun kaikkien osapuolten kesken. TOIMENPITEET Tutkitaan biomassojen hankintaketjujen arvonmuodostusta laadun näkökulmasta. Kehitetään koko arvoketjun toimintaa ohjaava laatuun perustuva hinnoittelujärjestelmä. Koulutetaan energia-alan toimijoita biomassojen laadun hallintaan. 5.2.3. KEHITTYVÄ METSÄNOMISTAJUUS Suomessa metsävarat ovat suurimmaksi osaksi yksityismetsänomistajien hallinnassa. Yksityismetsät ovat lähempänä nykyisiä biomassojen käyttöpaikkoja kuin yhtiöiden tai valtion metsät. Metsästä elantonsa saa noin viidesosa metsänomistajista. He ovat suurelta osin perinteisiä maanviljelijämetsänomistajia, jotka ovat omatoimisia metsien ja metsäasioiden hoidossa ja heillä on tähän tarvittavat tiedot, taidot ja kalusto. Tulevaisuuden metsänomistajakunnassa arvioidaan maanviljelijöiden määrän vähentyvän huomattavasti ja metsänomistajien kaupungissa asumisen ja etäomistuksen lisääntyvän entisestään. Suhde metsään muuttuu, kun tunne- ja sukusiteet metsään katkeavat. Toisaalta tunnesiteiden puuttuessa metsäsomistuksista voidaan luopua nykyistä herkemmin ja tulevaisuudessa metsänomistajiksi saattavat valikoitua pääosin sellaiset henkilöt, joita metsänomistus kiinnostaa. Koska hyvät tiedot metsätaloudesta ovat hyvän metsätalouden edellytys, pitää tulevaisuuden metsänomistajille tarjota monipuolista tietoa metsänomistuksesta, metsätaloudesta ja puumarkkinoista. Metsänomistajia tulee myös aktivoida ja neuvoa oman metsän hoitoon ja hyödyntämiseen. Eri tuki- ja neuvontaorganisaatioiden roolia tulee selkeyttää ja päällekkäisiä toimintoja karsia. Laadunhallinta on keskeinen kysymys uusiutuvan energian yritystoiminnassa.

14 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus TOIMENPITEET Neuvotaan metsänomistajia hyödyntämään metsiään taloudellisesti. Kehitetään metsänomistajia palvelevien verkkopalvelujen tietosisältöjä. Aktivoidaan metsänomistajien omatoimisuutta sekä heidän osaamistaan metsätaloudessa ja työmenetelmissä. Huolehditaan metsätyövoiman saatavuudesta. Aktiivinen metsänomistaja tulevaisuuden tekijä. 5.2.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONTOARVOJEN HUOMIOIMINEN Luonto tarjoaa meille sekä aineellisia että aineettomia hyötyjä. Metsän tarjoamiin aineellisiin hyötyihin kuuluvat muun muuassa puu raaka-aineena, polttoaineena ja rakennusmateriaalina. Yhteyttäminen ja ravinteiden kierto ovat aineettomia hyötyjä. Metsä säätelee myös ilmakehän ja vesistöjen koostumusta ja estää eroosiota, ja lisäksi metsissä liikutaan paljon erityisesti rentoutumismielessä. Se toimii virkistäytymisympäristönä, tarjoaa esteettisiä kokemuksia ja toimii inspiraation ja luovuuden lähteenä. Metsän kunnostustoimenpiteillä on vaikutuksia jäljelle jäävän tai tulevan puuston kasvuun, vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Oikeilla biomassojen hankinnan toimenpiteillä voidaan luontoon kohdistuvia haittavaikutuksia hallita. Metsän kestävä käyttö helpottaa metsien virkistyskäyttöä ja on hyväksi metsän hyvinvoinnille. Lähitulevaisuuden haasteena onkin biomassojen tuotannon nostamisen ohella huolehtia toiminnan laadun hallinnasta, taloudellisesta kannattavuudesta ja ympäristövaikutuksista. TOIMENPITEET Kehitetään biomassojen hankinnan ympäristöystävällisiä menetelmiä. Koulutetaan metsänomistajat ja yrittäjät niiden käyttöönottoon.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 15 5.3 PÄÄMÄÄRÄNÄ - UUSIUTUVA YRITTÄJYYS 2020-luvulla biotalouteen siirtyminen innostaa yrittäjiä ja luo uusia yrityksiä. Yrittäminen kiinnostaa nuoria. Yritykset ovat ottaneet käyttöön uusia verkottuneita ja monialaisia liiketoimintamalleja. Kysyntälähtöisyys ja monipuolinen palvelu ovat yrittämisen lähtökohtia. Yritysten sukupolvenvaihdosten onnistumiseen on luotu uusia toimintamalleja. 5.3.1 UUDET KYSYNTÄLÄHTÖISET LIIKETOI- MINTAMALLIT Uusiutuvan energian yritystoiminnassa tulee siirtyä kohti kysyntälähtöisyyttä; tuotteita ja palveluja tulee kehittää tunnistettuihin asiakkaiden tarpeisiin kaihtamatta rohkeita kokeiluja ja innovaatioita. Hyvät tuotteet ja palvelut takaavat parhaiten yrityksen kilpailuedun. Yrittäjyyteen kaivataan uusia liiketoimintamalleja. Monialaista, pääosin uusiutuvan energian tuotantoon keskittyvää yrittäjyyttä tukevat mm. maatilojen koon kasvu, energiatehokkuuden vaatimukset maatiloilla, uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön perustuvien ratkaisujen yleistyminen tiloilla sekä asumisen energiankäytön ja -tuotannon hybridiratkaisut. Tulevaisuuden monialaiselta energiayrittäjältä vaaditaan korkeaa teknistä osaamista ja myös kykyä suunnitella energiaratkaisuja monenlaisiin tarpeisiin. Esimerkki kehitteillä olevista malleista on esim. lantayrittäjä, joka käsittelee ja jatkojalostaa usean maatilan karjanlantaa. Lämpöyrittäjyys voi kehittyä laajempaan energiayrittäjyyden suuntaan, jolloin toimintaan liittyy esim. hajautettu sähkön tuotanto, kokonaisten kylien tai taajaman osien energiahuolto tai usean uusiutuvan energiamuodon pienimittakaavainen tuotanto. Lämpöyrittämisen monialaisuus voi kehittyä myös toimialarajat ylittävään suuntaan. Se voi kehittyä terminaaliyrittäjyydeksi, johon voi kytkeytyä energiapuun ja hakkeen varastoinnin ja jalostuksen ohella esimerkiksi maa-ainesten välitystä ja myyntiä. Lämpöyrittäjyyden käytännön toteuttamistavoissa on runsaasti kirjavuutta ja useita riskitekijöitä. Varahenkilö- ja varalaitejärjestelmät, toimintamallit poikkeustilanteissa, uusien tuotantotapojen mahdollisuudet, yhteistyöverkostot muiden yrittäjien kanssa, markkinointiosaaminen, asiakassuhteiden hoitaminen, yritysten sukupolvenvaihdokset ja yleinen ammattitaidon kehittäminen kaipaavat kokonaisvaltaista tarkastelua. Tavoitteena on luoda lämpöyrityksiin soveltuva turvallisuuspainotteinen malliohjeistus näistä asioista. Monissa uusiutuvan energian strategioissa korostetaan teollisuuden ja biotuotteiden valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen roolia energiantuotannossa. Teollinen ekologia nojaa pitkälti tähän materiaalien kierrätyksen ideaan, ja on myös esitetty, että sivuvirtojen hyödyntäminen voisi olla uudenlaisen palveluliiketoiminnan perustana uusiutuvassa energiantuotannossa. Sivutuotteiden energiakäytössä on potentiaalia mm. piensahojen toiminnassa. Lämpöyrittäjyys voi kehittyä energiayrittäjyydeksi, johon liittyy esimerkiksi hajautettua sähkön tuotantoa.

16 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus Piensahojen sivutuotepuun, kuten kuoren, purun ja sahauspintojen käyttö pienimuotoiseen sähkön ja lämmön tuotantoon edustaisi paikalliseen yritystoimintaan nojautuvaa energiantuotantoa, joka myös nostaisi sahojen tähdepuun jalostusarvoa. Sivuvirtojen energiakäyttöä olisi mahdollista kehittää myös maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Mädättämällä tapahtuvaan kaasutukseen soveltuvat mm. karjanlanta, peltoviljelyn sivuvirrat, meijeri- ja teurasjätteet, biopohjaiset kierrätysrasvat sekä yhdyskuntajätteet. Näiden materiaalivirtojen pohjalta voisi kehittää maatalousyrittäjien yhteistyönä tai erikoistuvan energiayrittäjän hoitamana hajautettua CHP-pohjaista energiantuotantoa. Teolliseen ekologiaan ja sivuvirtoihin pohjautuvan energiantuotannon arvoketjuja on tarpeen kehittää mm. synnyttämällä uusyrittäjyyttä täyttämään arvoketjujen tyhjiä paikkoja. Monialaisen energiayrittäjyyden edistämiseksi tulisi selvittää eri liiketoimintamallien soveltuvuutta edellä kuvatun kaltaiseen yrittäjyyteen sekä luoda edellytyksiä monialaisten energiayrittäjien palvelujen kysynnälle. Kysynnän edistämiseksi yksityisille maaseudun asukkaille, maatiloille ja maaseutuyrityksille tulisi tarjota tietoa ja palveluja uusiutuvan energian käytöstä. Aloittavien yritysten kohdalla tarvitaan myös perinteistä yritysneuvontaa ja tukipalveluita. TOIMENPITEET Tunnistetaan, tutkitaan ja kehitetään uusiutuvan energian yrittäjyyden liiketoimintamalleja, joissa biomassojen ja energian tuottamiseen yhdistyy monipuolisesti maaseudun yrittäjyyden muodot. Kehitetään arvoketjuja ja liiketoimintamalleja nostamalla biomassojen jalostusarvoja lämpö-, ja terminaali- ja pilkeyrittämisessä sekä maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Lisätään maaseudun monialayrittäjien tuotteiden kysyntää kehittämällä markkinoita. Luodaan kannustavaa ja virheitä pelkäämätöntä yrittämisen ilmapiiriä. Monialaisen energiayrittäjyyden edistämiseksi tulee tunnistaa ja kehittää uusia kysyntälähtöisiä liiketoimintamalleja. 5.3.2 VERKOSTOITUMALLA MENESTYKSEEN Pienten yritysten yhteistoiminta tasaa yrittämisen riskejä, vahvistaa yritysten asemaa markkinoilla ja mahdollistaa toimialarajat ylittävän toiminnan edistäen innovaatioiden syntymistä ja leviämistä toimijoiden kesken. Verkostossa toimivien yritysten on helpompi tavoitella vientiä ja liiketoiminnan kasvua sekä olla mukana tuotekehityksessä. Isojen ja pienten yritysten yhteistyö puolestaan edistää sivuvirtojen hyödyntämistä ja energiantuotannon raaka-ainepohjan laajentamista. Asiakkaiden kannalta verkoston palvelutarjonta monipuolistuu verrattuna yksin toimiviin yrityksiin. Yleisesti ottaen yrityksellä tulisi olla enemmän kuin yksi asiakas, jotta kassavirta olisi turvattu ja yritys voisi tehdä aitoja valintoja tuotteiden tarjonnan, hinnoittelun ja markkinoinnin suhteen. Metsäkoneyrityksillä ei aina ole tällaista tilannetta, vaan koneyrittäjä toimii usein vain yhden asiakkaan lukuun. Asiakas on yritystä vahvempi neuvottelutilanteissa ja asiakas hoitaa usein esimerkiksi laskutuksen yrittäjän puolesta. Yhtä lailla metsäkoneyritykset voivat hyötyä toimimalla verkostona. Niillä on mahdollisuus hankkia lisää asiakkaita esimerkiksi kasvattamalla verkostoitumisen avulla yrityskokoa tai laajentamalla toimialaa kohti energia- ja lämpöyrittäjyyttä. Nämä voivat myös kytkeytyä toisiinsa niin, että yrityksen kasvu on seurausta erikoistumispäätöksestä. Metsäenergian hankinnan ja tuottamisen arvoverkostoanalyysien mukaan yhteistyö yrittäjien välillä toimii suhteellisen hyvin. Ongelmia on ollut polttoaineen laadussa. Tämän korjaaminen edellyttää, että laatutietoisuus kuuluu kaikkien verkossa toimivien yritysten toimintamalliin. Vahvistaakseen yrityksensä markkina-asemaa koneyrittäjät tarvitsevat tukea liiketoiminnan suunnittelussa ja strategisessa johtamisessa. Tilannetta parantaisi jo se, että metsäkoneyrityksen suorituskykyä voitaisiin seurata hyödyntämällä sekä puunkorjuuprosessista että yrityksen taloudesta saatavaa tietoa. Molempia syntyy nykyisin lähes automaattisesti, joten tarvittaisiin vain sovellusohjelma yhdistämään, jalostamaan ja raportoimaan tietoa. TOIMENPITEET Tunnistetaan ja analysoidaan uusiutuvan energiantuotannon arvoverkkoja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseksi. Lisätään eri toimialojen välistä yhteistyötä ja tuetaan yrittäjien välistä verkostoitumista. Kasvatetaan yrityskokoa mm. vahvistamalla yrityskauppojen osaamista. Turvataan yrittäjille ulkopuolinen liiketoiminnan suunnittelun ja strategisen johtamisen tuki. Kehitetään yrittäjien liiketoiminnan ja tuotannon prosessien seurantamenetelmiä. Verkostossa toimivien yritysten on helpompi tavoitella vientiä ja liiketoiminnan kasvua sekä olla mukana tuotekehityksessä. Asiakkaiden kannalta verkoston palvelutarjonta monipuolistuu verrattuna yksin toimiviin yrityksiin.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 17 5.3.3 SUKUPOLVENVAIHDOKSILLA UUTTA KOHTI Monien pienyritysten suurimpia haasteita on jatkajan löytyminen yritystoiminnalle, eivätkä uusiutuvan energiantuotannon yritykset tee tässä suhteessa poikkeusta. Esimerkiksi energiapuun hankinta hoidetaan perinteisesti pienten koneyritysten voimin. Suurten energiayritysten investoinnit, jotka lisäävät metsähakkeen kysyntää alueellisesti merkittäviä määriä, edellyttää merkittävää lisäpanosta paikallisilta pieniltä yrityksiltä. Tilanne on kuitenkin usein se, että yrittäjä on ikääntynyt, mutta jatkajaa ei ole. Silloin yrityksen kasvu ja kehittäminen saattaa olla täysin pysähdyksissä. Kun uusia yrityksiä on vaikea saada alalle, on hakkeen hankinnan haaste melkoinen. Maatilojen sukupolvenvaihdokset ovat tarpeellisia kotimaisen elintarvikehuollon ja -tuotannon näkökulmasta katsottuna. Samassa yhteydessä on otollinen hetki suunnitella myös uusiutuvan energian tuotantoa maatilan omaan käyttöön tai maataloutta tukevaksi liiketoiminnaksi. TOIMENPITEET Vähennetään maa- ja metsätilojen pirstoutumista neuvomalla tiloja sukupolvenvaihdoksissa ja tilojen myynnissä sekä kehitetään erilaisia yhteisomistusmuotoja. Huomioidaan näissä yhteyksissä uusiutuvan energian tarjoamat lisämahdollisuudet liiketoiminalle. Suurten energiayritysten investoinnit edellyttävät merkittävää lisäpanostusta paikallisilta pieniltä yrityksiltä. Kun uusia yrityksiä on vaikea saada alalle, on hakkeen hankinnan haaste melkoinen.

18 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 5.4 PÄÄMÄÄRÄNÄ - ROHKEASTI UUTTA KOKEILLEN 2020-luvulla energian tuotantoa ja käyttöä kehitetään aktiivisesti, jotta tiedollinen ja taidollinen etumatka valituilla alueilla säilyy ja pystymme tuottamaan kansainvälisille markkinoille johtavia alan tuotteita ja palveluita. Tieto uusiutuvaan energiaan liittyvistä kehittämistarpeista ja uusista kehittämisideoista ja liikkuu tehokkaasti molempiin suuntiin yrittäjien ja kehittämistoimijoiden välillä. Käytössä on nopeita rahoitusinstrumentteja, joilla mahdollistetaan innovaatioiden kaupallistaminen ja rohkeat kokeilut. Toimintaympäristö on innovatiivisia kokeiluja suosiva. 5.4.1 INNOVAATIOT KÄYTTÖÖN Innovaatiotoiminta on uudistumisen edellytys ja se edellyttää uuden tiedon hankkimista ja soveltamista. Kysyntälähtöisessä avoimessa innovaatiomallissa korostetaan sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä. Tieto ja innovaatiot liikkuvat verkostoissa. Ne voivat olla toimijoiden monipaikkaisia verkostoja, joiden kautta myös maaseudun pienillä yrityksillä avautuu mahdollisuus hakea tietoa ja verkostoitua kansallisesti tai kansainvälisestikin. Avoimet innovaatioympäristöt eivät kuitenkaan synny itsestään vaan niitä tulee luoda aktiivisesti. Innovaatioihin kannustavaa yritysten kehittämistyötä tulisi suosia ja kannustaa yrityksiä rohkeiden kokeilujen kautta kehittämään tuotevalikoimaansa. Suomalaisen yrityskulttuurin osalta tämä vaatinee myös asenteellista muutosta. Kannustava, kokeileva ja virheitä pelkäämätön yritys sitoutuu jatkuvan kehittämisen kautta uudistamaan kilpailuetuansa markkinoilla. Kilpailuetua haetaan yleensä oman yrityksen suorituksista, mutta yritysryhmän tai Rohkeat kokeilut voivat synnyttää uusia tuotteita ja liiketoimintoja. Niiden toteuttamiseen tarvitaan nopeita ja joustavia rahoitusinstrumentteja. INNOVAATIOYMPÄRISTÖ MAASEUTUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ALUEEN ULKOPUOL. TOIMIJAT Valtakunnalliset toimijat Kansainväliset toimijat ProAgria HANKKEET Tiedon välittäjä innovaatio-prosessin osaaja Vertaisoppiminen MAASEUTUYRITTÄJÄT Maanviljelijät Metsätilayrittäjät Energiayrittäjät Koneyrittäjät arvoverkon yhteinen ratkaisu voi johtaa kestävämpään kilpailuetuun, koska ratkaisu voi olla markkinoilla uniikki. Uusi ratkaisu, oli se yrityksen tai vaikka yksittäisen keksijän kehittämä, vaatii rohkeita kokeiluja, jotta se pääsisi nopeasti markkinoille. Tällaisiin kokeiluihin tulisikin olla saatavilla joustavia ja nopeita rahoitusinstrumentteja. NEUVONTAORGANISAATIOT Metsänhoitoyhdistykset Metsäkeskus Maaseutuasiamiehet RAHOITTAJAT Seudulliset/ kunnalliset yrityspalvelut ELY keskus Uusiutuva energia Kehitysyhteisöt Oppilaitokset Tutkimuslaitokset KEHITTÄJÄORGANISAATIOT Innovaatioympäristö maaseutuyrittäjän näkökulmasta. Keskiössä maaseutuyrittäjät, ympärillä innovaatioympäristöön liittyvät organisaatio. Tiedon välittäjä ja innovaatio-prosessin osaaja toimii välittävänä tahona näiden välissä molempiin suuntiin.

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus 19 Maaseudun yrittäjää palvelevat useat neuvonta- ja kehittämisorganisaatiot, joiden kanssa yrittäjä käy vuorovaikutusta. Maaseutuyrittäjän tukiverkoston toiminta voisi tehostua, jos esim. maaseutuasiamies toimisi välittäjänä tai teematukihenkilönä tietyillä aihealueilla, kuten uusiutuvan energian tai suljettujen kiertojen alalla. Avoimen innovaatiomallin mukainen verkostomainen innovaatioyhteisö, johon alueellinen välittäjätoiminto kuuluu, voisi auttaa maaseudun yrityksiä ja maatiloja tuottamaan enemmän kokeilevia, riskiäkin ottavia innovaatioita. Maaseudun kehittämistarpeet ja innovaatiot saataisiin näin paremmin julkiseen tietoisuuteen ja kehittämisrahoja voitaisiin kohdentaa maaseudun yrityksille entistä paremmin. Välittäjä voisi toimia prosessissa verkottajana kansallisesti tai jopa kansainvälisesti ja tuoda tietoa ruohonjuuritasolle.. Kehittämishankkeissa neuvotaan ja edistetään innovaatioiden syntymistä, mutta niiden ongelma on tilapäisyys sekä se, että kehittämishankkeita toteuttavat usein julkiset toimijat ilman yrityksiä, jolloin toiminta on usein tehotonta. Yrityslähtöinen kehittäminen tuottaisi tuloksia paremmin. Kun lisäksi kehittämistoimenpiteet kohdistetaan yrityksen koko arvoverkkoon, toteutuu avoimen innovaatiomallin mukainen kysyntälähtöinen kehittäminen sekä sosiaalinen vuorovaikutus ja verkostoituminen. 5.4.2 RESURSSIVIISAAT RATKAISUT JA KÄYTÄNNÖN KOKEILUIDEN TUKEMINEN Perinteisesti eri energiamuotojen tuotanto on suunniteltu ja toteutettu erikseen. Niinpä edelleenkin tehdään sähköä lauhduttamalla, jolloin menetetään tuotannossa syntyvä lämpöenergia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) saadaan lämpökin hyödynnetyksi vaikkapa kaukolämmöksi. Kuitenkin sähköä ja lämpöä tarvitaan eri aikoina erilaisia määriä, esimerkiksi syksyllä iltojen pimetessä sähkön käyttö lisääntyy, mutta lämmön tarve kasvaa enemmän vasta ilmojen kylmetessä. Tämä on ollut yksi syy hakea arvoketjuun uusia energian tuotantovaihtoehtoja ja yhdistää niitä hybridiratkaisuiksi. Runsaat uusiutuvan energian varantomme luovat hyvän lähtökohdan energiaomavaraisuudelle. TOIMENPITEET Vauhditetaan kehitysprosessia innovaatiosta tuotteeksi ja edistetään tuotteen pääsyä markkinoille. Edistetään yrityslähtöisten kehittämisympäristöjen ja hankkeiden syntymistä ja huolehditaan, että kaikki arvoverkon toimijat ovat osallisina kehittämisessä. Nimetään alueellisia, uusiutuvaan energiaan keskittyneitä välittäjiä tai teematukihenkilöitä, jotka välittävät tietoa ja verkottavat maaseudun toimijoita avoimen innovaatioympäristön muihin toimijoihin. Yrityslähtöiset kehittämishankkeet, joissa on mukana arvoverkon toimijoita monipuolisesti, tuottavat parhaat tulokset. Yhdistelemällä eri energiatuotannonmuotoja hajautetussa energiatuotannossa, voidaan saavuttaa kokonaistaloudellisesti edullisia ja mielenkiintoisia ratkaisuja. Kempeleen ekokortteli-tyyppisellä pien CHP-ratkaisulla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä talo- tai mökkiryhmälle. Sähköntuotantoa voidaan lisätä tuuli- tai aurinkovoimalla. Suomessa hajautettuun sähköntuotantoon yleistynevät nopeimmin juuri aurinkopaneelit, joiden hinnat ovat halventuneet viime vuosina merkittävästi. Tämä on lisännyt niin kuluttajien kuin energialaitostenkin kiinnostusta aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tällä hetkellä auringolla tuotettu energia käytetään pääasiassa omaan käyttöön, mutta mahdollisuus myydä aurinkopaneelilla tuotettu ylimääräinen sähkö verkkoon voi osaltaan lisätä kansalaisten kiinnostuta aurinkosähköön, vaikka myytävän sähkön hinta olisikin alhainen. Myös maatilojen yhteiset tuulivoimalat voivat yleistyä tulevaisuudessa. Erilaisten hybridiratkaisujen kokeilut ja niiden käyttöönoton yleistyminen edellyttää kuitenkin viranomais- ja muiden säännösten selkiyttämistä. Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut kiinnostavat, mutta tietoa eri ratkaisuista ja niiden taloudellisuudesta kaivataan. Lisäksi tarvitaan tietotaitoa ja tukea uusien rohkeiden kokeilujen toteuttamiseen ja niistä saatujen kokemusten leivittämiseen.

20 Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus Sähköverkkoa on pidetty perinteisesti suurten voimalaitosten jakeluverkkona, mutta hajautettu energiantuotanto muuttaa sen luonnetta siirtoverkoksi, josta otetaan sähköä käyttöön mutta jonne myös syötetään omaa, hajautetusti tuotettua piensähköä. Tämä tuo haasteita energian laadun ja määrän hallintaan. Tarvitaan älykkäitä piensähköntuotannon ratkaisuja ja teknologioita sekä niiden kokeiluun pilotointiympäristöjä, joissa sähkö ja tieto kulkevat kahteen suuntaan, ja kulutusta voidaan joustavasti ohjata reaaliajassa perustuen esim. energian hintaan. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla poistetaan piensähköntuotannon verkkoon liittymisen esteet. Tässä myös energiayhtiöillä on oma roolinsa ja niiden tulisikin sopia käytännöistä, joilla kuluttajille varmistetaan mikro- ja pientuotantolaitoksissa tuotetun kotimaisen uusiutuvan energia saanti. Syöttötariffi en laajentamien koskemaan myös mikro- ja pientuotantoa lisäisi hajautetun tuotannon kannattavuutta ja tarjontaa. Biokaasuprosesseissa kierrätetään tehokkaasti maatalouden sivuvirtoja. Myös maaseudun muiden sivuvirtojen kierrätys ja hyödyntäminen energiantuotannossa kiinnostaa entistä enemmän. Puhutaan ns. teollisen ekologian konseptista, jossa toisen tuottama jäte on toisen raaka-aine. Teollisen ekologian konseptia otetaan käyttöön sitä mukaan, kun siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Maaseudun asukkaat ovat kierrättäneet kautta historian ja siten toteuttaneet osaltaan teollisen ekologian konseptia. TOIMENPITEET Vauhditetaan kehitysprosessia innovaatiosta tuotteeksi ja edistetään tuotteen pääsyä markkinoille. Edistetään energian pientuotannon lisäämistä ja tuetaan hybridiratkaisujen kokeiluja ja pilotointeja. Edistetään alueiden energiaomavaraisuutta. Edistetään biomassaa hyödyntävien tuotantolaitosten investointeja maaseudulle esimerkiksi integroimalla uusia energialaitoksia puuta käyttävien tuotantolaitosten yhteyteen. Edistetään kokeiluja, joissa maaseudun biomassoista ja sivuvirroista jalostetaan energian lisäksi korkeamman jalostusasteen tuotteita. Lisätään biokaasuntuotannon yhteydessä syntyvän orgaanisen lannoitteiden käyttöä ja kehitetään liikennebiokaasun puhdistustekniikoita. Maaseudun biomassojen ja sivuvirtojen jalostaminen korkeamaan jalostusasteen tuotteiksi avaa monipuolisia mahdollisuuksia uusille tuote- ja palveluliiketoiminnoille.