Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2016/0151(COD) 19.10.2016 TARKISTUKSET 52-335 Lausuntoluonnos Emma McClarkin (PE589.291v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (COM(2016)0287 C8-0193/2016 2016/0151(COD)) AM\1107155.docx PE592.243v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_LegOpinion PE592.243v01-00 2/2 AM\1107155.docx
52 Dennis de Jong Johdanto-osan 1 viite ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan, ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan ja 62 ja 168 artiklan, Perustelu Viittaa kansanterveyteen. 53 Marc Joulaud Johdanto-osan 1 kappale (1) Viimeisin merkittävä muutos neuvoston direktiiviin 89/552/ETY 27, joka myöhemmin kodifioitiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/13/EU 28, tehtiin vuonna 2007 antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY 29. Sittemmin audiovisuaalisten mediapalvelujen markkinat ovat kehittyneet merkittävästi ja nopeasti. Tekninen kehitys mahdollistaa uudentyyppisiä palveluja ja käyttäjäkokemuksia. Etenkin nuorempien sukupolvien katselutottumukset ovat muuttuneet tuntuvasti. Vaikka televisiovastaanotin on edelleen tärkeä väline jakaa audiovisuaalisia kokemuksia, monet katsojat ovat siirtyneet katselemaan audiovisuaalista sisältöä muilla, kannettavilla laitteilla. Perinteisen TV- (1) Viimeisin merkittävä muutos neuvoston direktiiviin 89/552/ETY 27, joka myöhemmin kodifioitiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/13/EU 28, tehtiin vuonna 2007 antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY 29. Sittemmin audiovisuaalisten mediapalvelujen markkinat ovat kehittyneet merkittävästi ja nopeasti. Tekninen kehitys mahdollistaa uudentyyppisiä palveluja ja käyttäjäkokemuksia. Etenkin nuorempien sukupolvien katselutottumukset ovat muuttuneet tuntuvasti. Vaikka televisiovastaanotin on edelleen tärkeä väline jakaa audiovisuaalisia kokemuksia, monet katsojat ovat siirtyneet katselemaan audiovisuaalista sisältöä muilla, kannettavilla laitteilla. Perinteisen TV- AM\1107155.docx 3/3 PE592.243v01-00
sisällön osuus on edelleen merkittävä keskimääräisestä päivittäisestä katseluajasta. Uudentyyppisen sisällön, kuten lyhytvideoiden tai käyttäjien tuottaman sisällön, merkitys kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja uudet toimijat, kuten tilausvideopalvelut ja videonjakoalustat, ovat nyt vakiinnuttaneet asemansa. 27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23). 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1). 29 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27). sisällön osuus on edelleen merkittävä keskimääräisestä päivittäisestä katseluajasta. Uudentyyppisen sisällön, kuten lyhytvideoiden tai käyttäjien tuottaman sisällön, merkitys kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja uudet toimijat, kuten tilausvideopalvelut, sosiaaliset mediat ja videonjakoalustat, ovat nyt vakiinnuttaneet asemansa. 27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23). 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1). 29 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27). Perustelu Sosiaalisten medioiden merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti erityisesti uusien sukupolvien keskuudessa, ja ne muodostavat etuoikeutetun kanavan audiovisuaaliseen mediasisältöön. PE592.243v01-00 4/4 AM\1107155.docx
54 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Euroopan audiovisuaalinen seurantakeskus julkaisi toukokuussa 2016 eurooppalaisten elokuvien siirtoa tilausvideoalustoille ja Euroopan unionin elokuvateattereihin koskevan raportin, jossa korostetaan, että EU:n ja yhdysvaltalaisten elokuvien välillä on merkittävä ero ja osoitetaan, että EU:n elokuvia levitetään tilausvideopalveluilla paremmin kuin muuta alkuperää olevia elokuvia. Or. ro 55 Marc Joulaud Johdanto-osan 3 kappale (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytystai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan lukuun ottamatta (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytystai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että mediapalvelun videoalaosasto on riippumaton muusta palvelusta eikä ole sen erottamaton täydennys 1 a. Koska kaikki sosiaalisen median palvelut ovat kuluttajille tärkeitä tietolähteitä ja ne perustuvat yhä suuremmassa määrin käyttäjiensä luomaan tai jakamaan audiovisuaaliseen sisältöön, ne on tarpeen sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan silloin, kun niiden AM\1107155.docx 5/5 PE592.243v01-00
tapauksia, joissa ne tarjoavat videonjakoalustan määritelmään kuuluvaa palvelua. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. palvelut täyttävät videonjakoalustan määritelmän kriteerit. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. 1 a Unionin tuomioistuimen tuomio C- 347/14 New Media Online. Perustelu Selventää unionin tuomioistuimen määrittelemiä edellytyksiä, joiden perusteella palvelun osa saattaa kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan. Sosiaalisten medioiden sisällyttämistä tämän direktiivin soveltamisalaan voidaan perustella myös sillä kasvavalla merkityksellä, joka niillä on tiedon ja audiovisuaalisen sisällön lähteinä erityisesti nuorten sukupolvien keskuudessa. 56 Julia Reda Johdanto-osan 3 kappale (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytystai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytystai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että PE592.243v01-00 6/6 AM\1107155.docx
palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne tarjoavat videonjakoalustan määritelmään kuuluvaa palvelua. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. 57 Andreas Schwab Johdanto-osan 3 kappale (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytystai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden tarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa. Tarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja AM\1107155.docx 7/7 PE592.243v01-00
muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne tarjoavat videonjakoalustan määritelmään kuuluvaa palvelua. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne tarjoavat videonjakoalustan määritelmään kuuluvaa palvelua. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. Or. de Perustelu Kaikille audiovisuaalisille mediapalveluille olisi riitettävä samat vähimmäisstandardit. Sosiaalisia verkostoja, joiden osuus liikkuvasta kuvasta on nykyisin huomattava, ei pitäisi jättää soveltamisalan ulkopuolelle. 58 Morten Løkkegaard, Kaja Kallas Johdanto-osan 3 kappale (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytys- (3) Direktiiviä 2010/13/EU olisi edelleen sovellettava ainoastaan sellaisiin palveluihin, joiden vastaanottajiksi on tarkoitettu merkittävä osa suuresta PE592.243v01-00 8/8 AM\1107155.docx
tai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne tarjoavat videonjakoalustan määritelmään kuuluvaa palvelua. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. yleisöstä ja joilla voi olla selkeä vaikutus merkittävään osaan suuresta yleisöstä ja joiden päätarkoituksena on tarjota ohjelmia tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa. Päätarkoitusta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän myös siinä tapauksessa, että palvelulla on audiovisuaalista sisältöä ja muotoa, joka on erotettavissa kyseisen palveluntarjoajan päätoiminnasta, esimerkkeinä verkkolehtien erilliset osat, jotka sisältävät audiovisuaalisia ohjelmia tai käyttäjien tuottamia videoita, jos kyseisten osien voidaan katsoa olevan erotettavissa verkkolehtien pääasiallisesta toiminnasta. Sosiaalisen median palveluja ei lueta mukaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne tarjoavat videonjakoalustan määritelmään kuuluvaa palvelua. Vastaavasti mukaan ei saisi lukea audiovisuaalisia mediapalveluja, joiden tarkoitus ei ole ensisijaisesti taloudellinen ja joilla ei kilpailla televisiolähetysten kanssa, vaan joiden tarkoituksena on esimerkiksi yksityisten käyttäjien audiovisuaalisen sisällön tarjoaminen ja jakaminen asiasta kiinnostuneiden yhteisöjen jaettavaksi. Audiovisuaalisen tarjonnan ja pääasiallisen toiminnan välisten kytkösten vuoksi palvelu olisi katsottava pelkäksi pääasiallisen toiminnan erottamattomaksi täydennykseksi. Näin ollen kanavat tai muut audiovisuaaliset palvelut, joista palveluntarjoajalla on toimituksellinen vastuu, voivat itsessään muodostaa audiovisuaalisia mediapalveluja, vaikka ne tarjottaisiin videonjakoalustoilla, joille on ominaista toimituksellisen vastuun puuttuminen. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajilla, joilla on toimituksellinen vastuu, on velvollisuus noudattaa tämän direktiivin säännöksiä. AM\1107155.docx 9/9 PE592.243v01-00
59 Marc Tarabella Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Toimituksellisilla päätöksillä tarkoitetaan muun muassa ohjelmajohtajien tai päätoimittajien hyväksytyn ohjelma-aikataulun puitteissa tekemiä päivittäisiä päätöksiä. Paikka, jossa toimitukselliset päätökset tehdään, on näitä päätöksiä tekevien henkilöiden tavanomainen työpaikka. Or. fr 60 Morten Løkkegaard, Dita Charanzová, Kaja Kallas Johdanto-osan 5 kappale (5) Lainkäyttövallan määrittäminen edellyttää tosiasiallisten tilanteiden arviointia direktiivissä 2010/13/EU vahvistetuin kriteerein. Tosiasiallisten tilanteiden arviointi voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin. Direktiivin 2010/13/EU 3 ja 4 artiklassa säädettyjen yhteistyömenettelyjen soveltamiseksi on tärkeää, että komissio voi perustaa löydöksensä luotettaviin tosiseikkoihin. Audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmälle (ERGA) olisi sen vuoksi annettava valtuudet antaa lausuntoja lainkäyttövallasta komission pyynnöstä. (5) Lainkäyttövallan määrittäminen edellyttää tosiasiallisten tilanteiden arviointia direktiivissä 2010/13/EU vahvistetuin kriteerein. Tosiasiallisten tilanteiden arviointi voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin. Direktiivin 2010/13/EU 3 ja 4 artiklassa säädettyjen yhteistyömenettelyjen soveltamiseksi on tärkeää, että komissio voi perustaa löydöksensä luotettaviin tosiseikkoihin. Audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmälle (ERGA) olisi sen vuoksi annettava valtuudet antaa yhdessä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa lausuntoja lainkäyttövallasta komission pyynnöstä. PE592.243v01-00 10/10 AM\1107155.docx
61 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 5 kappale (5) Lainkäyttövallan määrittäminen edellyttää tosiasiallisten tilanteiden arviointia direktiivissä 2010/13/EU vahvistetuin kriteerein. Tosiasiallisten tilanteiden arviointi voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin. Direktiivin 2010/13/EU 3 ja 4 artiklassa säädettyjen yhteistyömenettelyjen soveltamiseksi on tärkeää, että komissio voi perustaa löydöksensä luotettaviin tosiseikkoihin. Audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmälle (ERGA) olisi sen vuoksi annettava valtuudet antaa lausuntoja lainkäyttövallasta komission pyynnöstä. (5) Lainkäyttövallan määrittäminen edellyttää tosiasiallisten tilanteiden arviointia direktiivissä 2010/13/EU vahvistetuin kriteerein. Tosiasiallisten tilanteiden arviointi voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin. Direktiivin 2010/13/EU 3 ja 4 artiklassa säädettyjen yhteistyömenettelyjen soveltamiseksi on tärkeää, että komissio voi perustaa löydöksensä luotettaviin tosiseikkoihin. Audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmälle (ERGA) olisi sen vuoksi annettava valtuudet antaa yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa lausuntoja lainkäyttövallasta komission pyynnöstä. Or. ro 62 Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Marc Tarabella, Virginie Rozière, Maria Grapini Johdanto-osan 8 kappale (8) Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja antaa varmuus yrityksille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, vihaan yllyttämisen käsite olisi soveltuvin osin mukautettava rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen (8) Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja antaa varmuus yrityksille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, vihaan yllyttämisen käsite olisi soveltuvin osin ja siltä osin kuin se on sovellettavissa jäsenvaltioihin mukautettava rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28 AM\1107155.docx 11/11 PE592.243v01-00
2008/913/YOS määritelmään, jonka mukaan vihapuhe on julkista yllyttämistä väkivaltaan tai vihaan. Tämän olisi katettava myös syyt, joihin yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan perustuu. päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS määritelmään, jonka mukaan vihapuhe on julkista yllyttämistä väkivaltaan tai vihaan. Tämän olisi katettava myös syyt, joihin yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan perustuu. 63 Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Nicola Danti, Marc Tarabella, Catherine Stihler, Virginie Rozière, Maria Grapini Johdanto-osan 9 kappale (9) Jotta katsojat, muun muassa vanhemmat ja alaikäiset, voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä esitettävästä sisällöstä, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajilta edellytetään riittävien tietojen antamista sisällöstä, joka voi haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sisällön luonteen ilmaisevien kuvausten (deskriptoreiden) järjestelmällä. Sisällön deskriptorit voitaisiin toteuttaa kirjallisin, graafisin tai akustisin keinoin. (9) Jotta katsojat, muun muassa vanhemmat ja alaikäiset, voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä esitettävästä sisällöstä, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajilta edellytetään riittävien tietojen antamista sisällöstä, joka voi haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sisällön luonteen ilmaisevien kuvausten (deskriptoreiden) järjestelmällä. Sisällön deskriptorit voitaisiin toteuttaa kirjallisin, graafisin tai akustisin keinoin. Sisällön deskriptorien toteuttamisen eri keinojen olisi oltava riittävän selkeitä määrittämään, onko tietty sisältö haitallista alaikäisille. 64 Birgit Collin-Langen Johdanto-osan 10 kappale PE592.243v01-00 12/12 AM\1107155.docx
(10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravintoohjeiden kanssa. (10) Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee elintarvikkeita ja juomia. 65 Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Marc Tarabella, Maria Grapini Johdanto-osan 10 kappale (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan tuloksekkaasti, että lasten ja alaikäisten altistuminen audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee AM\1107155.docx 13/13 PE592.243v01-00
tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravintoohjeiden kanssa, vähenee. Tätä tavoitetta olisi edistettävä itse- ja yhteissääntelyllä. 66 Biljana Borzan Johdanto-osan 10 kappale (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että käytännesääntöjä käytetään minimoimaan tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. 67 Anna Maria Corazza Bildt PE592.243v01-00 14/14 AM\1107155.docx
Johdanto-osan 10 kappale (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravintoohjeiden kanssa. (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä, joita on kehitetty esimerkiksi komission perustaman ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän toimintafoorumin puitteissa, käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. 68 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 10 kappale (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa (10) Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on olemassa tiettyjä laajalti tunnustettuja ravinto-ohjeita, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ravintosisältöprofiili, elintarvikkeiden erottelemiseksi niiden ravitsemuksellisen koostumuksen perusteella lapsille suunnatussa AM\1107155.docx 15/15 PE592.243v01-00
elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. elintarvikkeiden televisiomainonnassa. Jäsenvaltioiden täytyy varmistaa, että itseja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään vähentämään tuloksekkaasti lasten ja alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kyseisten kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. Or. ro 69 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 11 kappale (11) Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään tuloksekkaasti rajoittamaan lasten ja alaikäisten altistumista alkoholijuomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle. Unionin ja kansallisella tasolla on yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia järjestelmiä alkoholijuomien markkinoimiseksi vastuullisesti, myös audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Näihin järjestelmiin olisi edelleen kannustettava, erityisesti niihin, joilla pyritään varmistamaan, että alkoholijuomia koskevan audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä annetaan viestit vastuullisesta alkoholinkäytöstä. (11) Jäsenvaltioiden täytyy myös varmistaa, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään tuloksekkaasti rajoittamaan lasten ja alaikäisten altistumista alkoholijuomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle. Unionin ja kansallisella tasolla on yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia järjestelmiä alkoholijuomien markkinoimiseksi vastuullisesti, myös audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Näihin järjestelmiin olisi edelleen kannustettava, erityisesti niihin, joilla pyritään varmistamaan, että alkoholijuomia koskevan audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä annetaan viestit vastuullisesta alkoholinkäytöstä. Or. ro PE592.243v01-00 16/16 AM\1107155.docx
70 Biljana Borzan Johdanto-osan 11 kappale (11) Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään tuloksekkaasti rajoittamaan lasten ja alaikäisten altistumista alkoholijuomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle. Unionin ja kansallisella tasolla on yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia järjestelmiä alkoholijuomien markkinoimiseksi vastuullisesti, myös audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Näihin järjestelmiin olisi edelleen kannustettava, erityisesti niihin, joilla pyritään varmistamaan, että alkoholijuomia koskevan audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä annetaan viestit vastuullisesta alkoholinkäytöstä. (11) Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava varmistamaan, että yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään tuloksekkaasti rajoittamaan lasten ja alaikäisten altistumista alkoholijuomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle. Unionin ja kansallisella tasolla on yhteissääntelyyn perustuvia järjestelmiä alkoholijuomien markkinoimiseksi vastuullisesti, myös audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Näihin järjestelmiin olisi edelleen kannustettava, erityisesti niihin, joilla pyritään varmistamaan, että alkoholijuomia koskevan audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä annetaan viestit vastuullisesta alkoholinkäytöstä. 71 Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Marc Tarabella, Maria Grapini Johdanto-osan 11 kappale (11) Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä käytetään tuloksekkaasti rajoittamaan lasten ja alaikäisten altistumista alkoholijuomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle. Unionin ja kansallisella tasolla on yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia järjestelmiä alkoholijuomien (11) Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava varmistamaan, että itse- ja yhteissääntelyä käytetään tuloksekkaasti lopettamaan lasten ja alaikäisten altistuminen alkoholituotteita koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle. Unionin ja kansallisella tasolla on yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia järjestelmiä alkoholijuomien markkinoimiseksi vastuullisesti, myös AM\1107155.docx 17/17 PE592.243v01-00
markkinoimiseksi vastuullisesti, myös audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Näihin järjestelmiin olisi edelleen kannustettava, erityisesti niihin, joilla pyritään varmistamaan, että alkoholijuomia koskevan audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä annetaan viestit vastuullisesta alkoholinkäytöstä. audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Näihin järjestelmiin olisi edelleen kannustettava, ja jäsenvaltioiden olisi sallittava ryhtyä lisätoimiin kansallisten suuntaviivojen laatimiseksi, erityisesti niihin, joilla pyritään varmistamaan, että alkoholituotteita koskevan audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä annetaan viestit vastuullisesta alkoholinkäytöstä. 72 Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Christel Schaldemose, Marc Tarabella, Biljana Borzan, Catherine Stihler, Maria Grapini Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a) Kun otetaan huomioon alkoholin mahdolliset haitat yksilöille ja koko yhteiskunnalle, jäsenvaltioiden olisi rohkaistava rajoittamaan altistumista alkoholia sisältäville tuotteille. Kuten tupakkaan sovellettavat säännöt kieltävät tupakkatuotteiden mainostamisen niiden haittavaikutusten vuoksi, samoja sääntöjä olisi sovellettava alkoholituotteisiin. 73 Anna Maria Corazza Bildt Johdanto-osan 12 kappale (12) Jotta voidaan poistaa esteitä rajat ylittävien palvelujen vapaalta liikkuvuudelta unionissa, on tarpeen (12) Jotta voidaan taata kuluttajansuojan ja kansanterveyden korkea taso ja samalla poistaa esteitä rajat PE592.243v01-00 18/18 AM\1107155.docx
varmistaa erityisesti kuluttajien tai kansanterveyden suojeluun tähtäävien itse- ja yhteissääntelytoimenpiteiden tuloksekkuus. Onnistuneen täytäntöönpanon ja seurannan avulla unionin tason käytännesäännöt voivat olla hyvä keino varmistaa johdonmukaisempi ja tuloksekkaampi lähestymistapa. ylittävien palvelujen vapaalta liikkuvuudelta unionissa, on tarpeen varmistaa itse- ja yhteissääntelytoimenpiteiden tuloksekkuus. On otettava käyttöön tehokas seuranta- ja raportointijärjestelmä. Onnistuneen täytäntöönpanon ja seurannan avulla unionin tason käytännesäännöt ovat hyvä keino varmistaa johdonmukainen ja tuloksekas lähestymistapa. Niiden tulisi auttaa kansallisia sääntelyviranomaisia kansallisten käytännesääntöjen laatimisessa ja auttaa parantamaan direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanon johdonmukaisuutta. 74 Marc Joulaud Johdanto-osan 13 kappale (13) Televisiolähetysten markkinat ovat muuttuneet, ja audiovisuaaliseen kaupalliseen viestintään tarvitaan lisää joustavuutta erityisesti lineaarisia audiovisuaalisia mediapalveluja, tuotesijoittelua ja sponsorointia koskevissa määrällisissä säännöissä. Uusien, myös mainonnattomien palvelujen syntyminen on tuonut lisää valinnanvaraa katsojille, jotka voivat helposti siirtyä vaihtoehtoiseen tarjontaan. Poistetaan. Perustelu Nykyinen mainontaa koskeva määrällinen sääntö osoittautui tehokkaaksi haettaessa tasapainoa kuluttajien suojelun ja audiovisuaalisten medioiden rahoituksen välille. Audiovisuaalisen tarjonnan lisääntymisen ei pitäisi oikeuttaa kuluttajille mainonnalta tarjotun suojelun tason laskua. Määrällisen säännön poistaminen vaikuttaisi merkittävästi AM\1107155.docx 19/19 PE592.243v01-00
myös muihin kuin audiovisuaalisiin aloihin, esimerkiksi lehdistöön, joka tukeutuu voimakkaasti mainontaan ja jolla on jo rahoitusvaikeuksia. 75 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 13 kappale (13) Televisiolähetysten markkinat ovat muuttuneet, ja audiovisuaaliseen kaupalliseen viestintään tarvitaan lisää joustavuutta erityisesti lineaarisia audiovisuaalisia mediapalveluja, tuotesijoittelua ja sponsorointia koskevissa määrällisissä säännöissä. Uusien, myös mainonnattomien palvelujen syntyminen on tuonut lisää valinnanvaraa katsojille, jotka voivat helposti siirtyä vaihtoehtoiseen tarjontaan. (13) Televisiolähetysten markkinat ovat muuttuneet, ja audiovisuaaliseen kaupalliseen viestintään tarvitaan lisää joustavuutta erityisesti lineaarisia audiovisuaalisia mediapalveluja, tuotesijoittelua ja sponsorointia koskevissa määrällisissä säännöissä, millä varmistetaan samalla riittävä kuluttajansuoja. Uusien, myös mainonnattomien palvelujen syntyminen on tuonut lisää valinnanvaraa katsojille, jotka voivat helposti siirtyä vaihtoehtoiseen tarjontaan. Or. ro 76 Birgit Collin-Langen Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Jotta voitaisiin varmistaa tämän direktiivin vaikuttavuus etenkin mediapalveluiden tarjoajien toimituksellisen vastuun osalta, olisi turvattava ohjelmien ja palveluiden lahjomattomuus. Muut kolmannet osapuolet kuin palveluiden saajat eivät saisi muuttaa ohjelmia ja palveluita ilman asianomaisen mediapalvelun tarjoajan suostumusta. Vastaanottajan hyväksymät PE592.243v01-00 20/20 AM\1107155.docx
tai ehdottamat muutokset ohjelmien ja palveluiden näyttämisessä ovat sallittuja. 77 Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Marc Tarabella, Biljana Borzan, Virginie Rozière, Maria Grapini Johdanto-osan 14 kappale (14) Sponsorointi on tärkeä keino rahoittaa audiovisuaalisia mediapalveluja tai ohjelmia samalla kun edistetään oikeustai luonnollisen henkilön nimeä, tavaramerkkiä, imagoa, toimintaa tai tuotteita. Jotta sponsorointi muodostaisi arvokkaan mainontamuodon mainostajille ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajille, sponsorointi-ilmoitukset voivat sisältää viittauksia sponsorin tavaroihin tai palveluihin niiden myynnin edistämiseksi ilman, että suoraan kannustettaisiin ostamaan näitä tavaroita ja palveluja. Sponsorointi-ilmoituksissa olisi edelleen selvästi ilmoitettava katsojille sponsorointisopimuksen olemassaolosta. Sponsoroitujen ohjelmien sisältöön ei saisi vaikuttaa siten, että se vaikuttaa audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen riippumattomuuteen. (14) Sponsorointi on tärkeä keino rahoittaa audiovisuaalisia mediapalveluja tai ohjelmia samalla kun edistetään oikeustai luonnollisen henkilön nimeä, tavaramerkkiä, imagoa, toimintaa tai tuotteita. Jotta sponsorointi muodostaisi arvokkaan mainontamuodon mainostajille ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajille, sponsorointi-ilmoitukset voivat sisältää viittauksia sponsorin tavaroihin tai palveluihin niiden myynnin edistämiseksi ilman, että annetaan suoraan lupa kannustaa ostamaan näitä tavaroita ja palveluja. Sponsorointi-ilmoituksissa olisi edelleen selvästi ilmoitettava katsojille sponsorointisopimuksen olemassaolosta. Sponsoroitujen ohjelmien sisältöön ei saisi vaikuttaa siten, että se vaikuttaa audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen riippumattomuuteen. 78 Andreas Schwab Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) AM\1107155.docx 21/21 PE592.243v01-00
Perustelu (15 a) Mediapalvelun tarjoajan toimituksellisen vastuun ja audiovisuaalialan arvoketjun suojaamiseksi on välttämätöntä taata ohjelmien ja mediapalvelun tarjoajien palvelujen eheys. Ohjelmat ja palvelut on lähetettävä lyhentämättöminä, muuttamattomina ja ilman keskeytyksiä. Ohjelmia ja palveluja ei saa muuttaa ilman mediapalvelun tarjoajan suostumusta. Kolmannet osapuolet eivät saisi muuttaa ohjelmia ja palveluita ilman mediapalvelun tarjoajan suostumusta. Or. de 79 Morten Løkkegaard, Kaja Kallas, Dita Charanzová Johdanto-osan 16 kappale (16) Tuotesijoittelua ei saisi kuitenkaan sallia uutis- ja ajankohtaisohjelmissa, kuluttaja-asioiden ohjelmissa, uskonnollisissa ohjelmissa eikä ohjelmissa, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia. On näyttöä siitä, että tuotesijoittelu ja ohjelmiin sisällytetyt mainokset voivat vaikuttaa lasten käyttäytymiseen, sillä lapset eivät usein pysty tunnistamaan kaupallista sisältöä. Tämän vuoksi on edelleen tarpeen kieltää tuotesijoittelu ohjelmissa, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia. Kuluttaja-asioiden ohjelmat ovat ohjelmia, jotka tarjoavat katsojille neuvontaa tai arvosteluja ostettavista tuotteista ja palveluista. Tuotesijoittelun salliminen tällaisissa ohjelmissa hämärtäisi (16) Tuotesijoittelua ei saisi kuitenkaan sallia uutis- ja ajankohtaisohjelmissa, kuluttaja-asioiden ohjelmissa, uskonnollisissa ohjelmissa eikä ohjelmissa, jotka on ensisijaisesti tuotettu ja suunnattu lapsille. On näyttöä siitä, että tuotesijoittelu ja ohjelmiin sisällytetyt mainokset voivat vaikuttaa lasten käyttäytymiseen, sillä lapset eivät usein pysty tunnistamaan kaupallista sisältöä. Tämän vuoksi on edelleen tarpeen kieltää tuotesijoittelu lastenohjelmissa, eli ohjelmissa, jotka on tuotettu ja suunnattu lapsille. Kuluttaja-asioiden ohjelmat ovat ohjelmia, jotka tarjoavat katsojille neuvontaa tai arvosteluja ostettavista tuotteista ja palveluista. Tuotesijoittelun PE592.243v01-00 22/22 AM\1107155.docx
mainonnan ja toimituksellisen sisällön välistä eroa katsojille, joilla on oikeus odottaa aitoa ja vilpitöntä tuotteiden tai palvelujen arviointia tällaisissa ohjelmissa. salliminen tällaisissa ohjelmissa hämärtäisi mainonnan ja toimituksellisen sisällön välistä eroa katsojille, joilla on oikeus odottaa aitoa ja vilpitöntä tuotteiden tai palvelujen arviointia tällaisissa ohjelmissa. 80 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 16 kappale (16) Tuotesijoittelua ei saisi kuitenkaan sallia uutis- ja ajankohtaisohjelmissa, kuluttaja-asioiden ohjelmissa, uskonnollisissa ohjelmissa eikä ohjelmissa, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia. On näyttöä siitä, että tuotesijoittelu ja ohjelmiin sisällytetyt mainokset voivat vaikuttaa lasten käyttäytymiseen, sillä lapset eivät usein pysty tunnistamaan kaupallista sisältöä. Tämän vuoksi on edelleen tarpeen kieltää tuotesijoittelu ohjelmissa, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia. Kuluttaja-asioiden ohjelmat ovat ohjelmia, jotka tarjoavat katsojille neuvontaa tai arvosteluja ostettavista tuotteista ja palveluista. Tuotesijoittelun salliminen tällaisissa ohjelmissa hämärtäisi mainonnan ja toimituksellisen sisällön välistä eroa katsojille, joilla on oikeus odottaa aitoa ja vilpitöntä tuotteiden tai palvelujen arviointia tällaisissa ohjelmissa. (16) Tuotesijoittelua ei pidä kuitenkaan sallia uutis- ja ajankohtaisohjelmissa, kuluttaja-asioiden ohjelmissa, uskonnollisissa ohjelmissa eikä ohjelmissa, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia. On näyttöä siitä, että tuotesijoittelu ja ohjelmiin sisällytetyt mainokset voivat vaikuttaa lasten käyttäytymiseen, sillä lapset eivät usein pysty tunnistamaan kaupallista sisältöä. Tämän vuoksi on edelleen tarpeen kieltää tuotesijoittelu ohjelmissa, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia. Kuluttaja-asioiden ohjelmat ovat ohjelmia, jotka tarjoavat katsojille neuvontaa tai arvosteluja ostettavista tuotteista ja palveluista. Tuotesijoittelun salliminen tällaisissa ohjelmissa hämärtäisi mainonnan ja toimituksellisen sisällön välistä eroa katsojille, joilla on oikeus odottaa aitoa ja vilpitöntä tuotteiden tai palvelujen arviointia tällaisissa ohjelmissa. Or. ro 81 Virginie Rozière Johdanto-osan 17 kappale AM\1107155.docx 23/23 PE592.243v01-00
(17) Sääntö, jonka mukaan tuotetta ei saa korostaa aiheettomasti, on osoittautunut vaikeaksi soveltaa käytännössä. Se myös rajoittaa tuotesijoittelua, johon lähtökohtaisesti liittyy jossakin määrin korostettua esilletuomista, jotta tuotesijoittelu tuottaisi arvoa. Tuotesijoittelua sisältäviä ohjelmia koskevissa vaatimuksissa olisi näin ollen keskityttävä siihen, että katsojille ilmoitetaan selvästi tuotesijoittelun olemassaolosta, ja varmistamaan, ettei tuotesijoittelu vaikuta audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen riippumattomuuteen. (17) Tuotesijoittelua sisältäviä ohjelmia koskevissa vaatimuksissa on keskityttävä ilmoittamaan televisionkatsojille selvästi tuotesijoittelun olemassaolosta ja varmistamaan, ettei tuotesijoittelu vaikuta audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen riippumattomuuteen. Or. fr 82 Marc Joulaud Johdanto-osan 18 kappale (18) Koska uusien palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvaraa, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan enemmän joustavuutta mainosten ja teleostosesitysten sijoitteluun, kunhan tämä ei tarpeettomasti heikennä ohjelmien eheyttä. Eurooppalaisen televisiotoiminnan erityispiirteiden suojaamiseksi olisi edelleen rajoitettava katkojen määrää elokuvateoksissa, televisiota varten tehdyissä elokuvissa sekä joissain ohjelmaluokissa, jotka edelleen tarvitsevat erityissuojelua. (18) Vaikka uusien palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvaraa, on tarpeen jatkaa ohjelmien eheyden ja kuluttajien suojaamista kohtuuttoman usein toistuvilta mainoksilta ja teleostosesityksiltä. Eurooppalaisen televisiotoiminnan erityispiirteiden suojaamiseksi olisi näin ollen edelleen rajoitettava katkojen määrää elokuvateoksissa, televisiota varten tehdyissä elokuvissa sekä joissain ohjelmaluokissa, jotka edelleen tarvitsevat erityissuojelua, eikä katkojen sijoiteluun tule antaa lisää joustavuutta. PE592.243v01-00 24/24 AM\1107155.docx
Perustelu Painottaa, että on tärkeää säilyttää 30 minuutin säännöt mainoskatkojen välillä elokuvateoksissa, sillä niiden puuttuminen vaikuttaisi kohtuuttomasti ohjelmien eheyteen eikä vastaisi kuluttajien tapoja tai audiovisuaalisten mediapalvelujen välttämätöntä tarvetta. 83 Virginie Rozière Johdanto-osan 19 kappale (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. Sen vuoksi olisi poistettava tuntikohtainen rajoitus ja otettava käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00 23.00. Poistetaan. Or. fr 84 Mihai Ţurcanu Johdanto-osan 19 kappale (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. Sen vuoksi olisi Poistetaan. AM\1107155.docx 25/25 PE592.243v01-00
poistettava tuntikohtainen rajoitus ja otettava käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00 23.00. Or. ro 85 Jiří Maštálka Johdanto-osan 19 kappale (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. Sen vuoksi olisi poistettava tuntikohtainen rajoitus ja otettava käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00 23.00. Poistetaan. 86 Anna Hedh, Marc Tarabella, Virginie Rozière, Maria Grapini Johdanto-osan 19 kappale (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. Sen (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan PE592.243v01-00 26/26 AM\1107155.docx
vuoksi olisi poistettava tuntikohtainen rajoitus ja otettava käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00 23.00. maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. 87 Andreas Schwab Johdanto-osan 19 kappale (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. Sen vuoksi olisi poistettava tuntikohtainen rajoitus ja otettava käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00 23.00. (19) Tällä direktiivillä ei lisätä sallitun mainonta-ajan määrää aikavälillä klo 7.00 23.00, mutta lähetystoiminnan harjoittajien on tärkeää saada enemmän joustavuutta ja voida päättää ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan, jotta voidaan maksimoida mainostajien kysyntä ja katsojien virta. Sen vuoksi olisi poistettava tuntikohtainen rajoitus ja otettava käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00 23.00. Asianmukaisen kuluttajien suojelun takaamiseksi ja katsojien suojaamiseksi liialliselta mainonnalta parhaana katseluaikana klo 20 23 olisi lisäksi sovellettava 20 prosentin enimmäismainosaikaa. Or. de 88 Anna Hedh, Marc Tarabella, Maria Grapini Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Jotta voitaisiin lisätä lähetystoiminnan harjoittajien joustavuutta ja säilyttää samalla AM\1107155.docx 27/27 PE592.243v01-00