NÄYTTELYKOKOELMAT Nimi Kehykset Tampere-luokka Luokkaan kuuluu kaikki kokoelmat, jotka liittyvät jotenkin Tampere-aiheesen. Nämä kokoelmat voivat sisältää monenlaista materiaalia kuten filateliaa, postikortteja, laskulomakkeita, osakekirjoa ja käyntikorttivalokuvia. Kokoelmien käsittely voi olla perinteisen filatelian, postihistorian tai aiheen mukainen tai se voi perustua materiaalityyppeihin. Marcus Olli: Tampereen paikallisposti 1866-1881 1-2 (2) Tampereen paikallisposti vuodesta 1866 jälkipainamiin paikallispostin merkkien käytön loppumisen jälkeen. Uolevi Vapaa: Finlayson Tampereen postihistoriassa 3-4 (2) Monipuolinen filateelinen ja tutkimuksellinen katsaus Finlaysonin tehtaan merkityksestä Tampereen kehitykselle. Kari Salonen: Tampere 100 v siten 5-9 (5) Kokoelma esittelee monipuolisesti Tamperetta noin sata vuotta sitten -teollisuutta, katunäkymiä, maisemia, tapahtumia ja julkisia rakennuksia. Tekstiosa kertoo kuvaaiheisiin liittyvää taustatietoa minkä lisäksi on runsaasti tutkimustietoa korttien julkaisijoista ja julkaisusarjoista. Hannu Heiskanen: Tampere 1918 10 (1) Valokuvakorttikokoelma kertoo Tampereen taisteluista vuonna 1918. Kokoelmassa on useita harvinaisia kohteita mm. Tampereen valtauksen päivältä. Reino Jokiranta : Tampereen kirkot 11-14 (4) Korttikokoelma jakautuu kahteen osaan, joista kaksi ensimmäistä kuvaa Tuomiokirkkoa ja kaksi jälkimmäistä Tampereen muita kirkkoja ja kirkollisia rakennuksia. Teuvo Hailla: Tampereen seudun Wanhat osakekirjat 15-19 (5) Wanhat osakekirjat kertovat Tampereen seudun historiasta. Kokoelmassa esitetään osakekirjoja mm. höyrylaivojen valtakaudelta Tampereen vesillä, teollisuuskaupungin yhtiöiltä, sähköistyksen etenemisestä maakunnassa, kustannus- ja kiinteistöyhtiöiltä Jussi Helenius: TAMPERE-Savupiippujen kaupunkiteollisuuskaupunki 20-21 (2) Tamperetta Tehtaiden etsimässä laskulomakkeet ovat entisaikoina olleet merkittävässä asemassa kertomaan tehtaiden tuotteista,laadusta ja rakennuksista. Aikanaan tehtaat ovat osallistuneet mailmannäyttelyihin ja messuille esitellen omilla osastoillaan tuotteitaan. Messuilla on laadullisesti parhaat tuotteet palkittu kulta yms. mitalein. Mitalit ovat olleet niitä laadunmerkkejä ja ne on haluttu tuoda esiin kaikessa kirjeenvaihdossa ja mainonnassa. Kokoelma kuvaa Tampereen teollisuuden ja yritysten laskulomakkeita oman aikansa kuvana aina 1890-luvulta alkaen. Anssi Forsblom: Käyntikorttivalokuvia Pääasiassa tamperelaisten valokuvaamoiden käyntikorttivalokuvia. 22 (1)
Jarkko Leppänen: Kiakkoo ylämummoon 23 (1) Timo "Juti" Jutila on yks Suamen suurista kiakkoilijoista. Jutia on sanottu mm. suamalaisen kiakkoilun ikoniks. Juti on luanu oman hoki-kiälen, jota ei osaa kekääm muu, mutta kaikki kiakkoo seuraavat sen tuntee. Kari Salonen: Tampereen vanhat kynämitätöinnit 24 (1) Tutkimuskokoelma esittelee Tampereen kahden postimestarin -Rosenbröijerin ja Reuterin -aikaisia mustemitätöintejä vuosien 1856 ja 1860 postimerkeillä. Mukana on runsaasti harvinaisia ja erittäin harvinaisia kohteita. Uolevi Vapaa: Tampereen varhaiset leimat 25-27 (3) Kokoelma esittelee Tampereen vanhimmat leimat monipuolisesti erityyppisillä lähetyksillä. Hannu Elo: Tampereen vanhoja leimoja 28-29 (2) Nykyisen Tampereen alueelle olleiden postitoimipaikkojen pääleimat ennen kesää 1918. Uolevi Vapaa: Tampere 1918 30-32 (3) Kokoelma kertoo monipuolisesti vapaussodan aikaisista postikäytännöistä eri tyyppisillä lähetyksillä Tampereella. Materiaali on osittain erittäin harvinaista. Jarkko Leppänen: Tampereen lennätinleimoja sähkeillä ja maksukuiteilla 33 (1) Tampereen lennätinasema avattiin vuonna 1865. Sähkeissä ja maksukuiteissa alettiin käyttää lennätinleimoja 1900-luvun alussa. Tämän jälkeen lennätin on toiminut läpi yhteiskunnan murrosten, mikä näkyy leimoissa esim. venäjän ja ruotsin kielen käytössä. Leimojen tyypit ovat vaihdelleet erilaisista rengasleimoista rivileimoihin. Uolevi Vapaa: Amurinmaa 34 (1) Kokoelma esittää monipuolisesti Amurinmaan postitoimipaikan kehityksen sekä käytetyt postileimat ja niiden käytön erityyppisillä lähetyksillä. Pentti Hyvönen: Epilän teollisuushistoriaa 35 (1) Epilän teollisuuslaitosten liikekuoria 1900-luvun alusta. Uolevi Vapaa: Juhannuskylä 36 (1) Kokoelma esittää monipuolisesti Juhannuskylän postileimat ja niiden käytön erityyppisillä lähetyksillä. Perinteisen filatelian luokka Perinteinen kokoelma kertoo postimerkin tarinaa. Perinteisen luokan kokoelmat ovat tyypillisesti jonkin maan päälajikokoelmia tai jonkin merkkijulkaisun erikoiskokoelmia. Jos kokoelmassa on erikoistuttu johonkin merkkijulkaisuun, niissä voidaan esittää mm. millaisiin tarpeisiin merkkejä valmistettiin, millaisia vaiheita niiden suunnittelussa ja valmistuksessa oli, miksi syntyi erilaisia variaatioita ja niin edelleen. Yleensä näissä kokoelmissa tutkitaan erityisesti eri painoerien eroavaisuuksia paperin, värien, hammastuksen ja painanteen ulkoasun suhteen. Jarkko Leppänen: Suomen postimerkit 1856-2012 37 (1) Postimerkit tarjoavat mielenkiintoista tutkittavaa sekä kuva-aiheen että filateelisten ominaisuuksien osalta. Suomen postimerkit esittelevät monipuolisesti mm. historiaa, luontoa ja kulttuuria. Tämä kokoelma esittelee otoksina mutta kuitenkin kattavasti Suomessa käytettyjä postimerkkejä. Hammaste-eroista, vesileimoista j avärieroista on esitetty yhdet esimerkit. Vuoden 2012 loppuun mennessä on julkaistu 2190 erilaista luetteloitua päälajia.
Esa Aaltonen: Suomen soikio- ja isohampaiset merkit 38-42 (5) Kokoelmassa esitellään Suomen kolme ensimmäistä julkaisua. Julkaisut esitellään merkeillä ja postilähetyksillä. Mukaan on otettu erikoisuuksia, ryhmiä sekä erilaisia mitätöintejä kyseisillä julkaisuilla. Mika Nokelainen: Suomi, vaakunamalli 1889 43-46 (4) Vaakunamalli 1889-julkaisunerikoiskokoelma, jossa esiteltyinä ovat eri arvojen painoerät kukin omilla lehdillään. Reijo Siltanen: Otteita M/63 käyttösarjan erikoiskokoelmasta 47-51 (5) Erikoiskokoelma mallin 1963 postimerkeistä, postimerkkipapereista, painoeristä, taksoista ja postilähetyksistä. Jukka Kaivanto: 30 - luvun Helmiä 52 (1) Kokoelmassani on postitteita laidasta laitaan ja hyvä läpileikkaus tuon ajan suomalaisista postimerkeistä. Jouko Kaartinen: Euroarvoisten merkkien virheitä 53 (1) Kokoelma on kooste Suomessa virallisesti ilmestyneistä -arvoisten postimerkkien hammaste-ja läviste-erikoisuuksista. Nämä ns. "maanantaikappaleet" ovat pääsääntöisesti harvinaisia ja jotkut lähes ainutkertaisia. Jukka Kaivanto: Pohjois-Inkeri 54-55 (2) Taksan mukaisia kirjeitä ja kortteja Suomeen ja ulkomaille. Painanta- ja hammasteerikoisuuksia sekä varoitus merkki- ja leimaväärenteistä. O-P Mikkola: Surumerkit 56 (1) Suomen omien postimerkkien käytön loppumisen muistoksi Aksel Gallén-Kallela suunnitteli 1 pennin arvoisen tyylitellyllä Suomen vaakunalla varustetun ns. surumerkin. Juha Valtonen: POSTIMERKKI - pieni hammastettu paperinpalanen 57-58 (2) Oletko jo nähnyt postimerkin, joka soittaa musiikkia? Entä kutomalla valmistetun ja kankaasta tehdyn postimerkin? Tai 24 karaatin kultaan painetun merkin? Postimerkit ovat paljon muutakin kuin kirjeiden lähettämistä varten valmistettuja paperinpaloja. Postimerkki voi myös tuoksua tai maistua vaikkapa piparmintulta. Maailman harvinaisimmasta postimerkistä on maksettu peräti 9,5 miljoonaa dollaria. Mutta miltä tämä aarre näyttää? Entä millaisia ovat kaikkein tunnetuimmat postimerkkeihin pujahtaneet painovirheet? Tai minkälaiset postimerkit ovat päässeet Guinnessin ennätystenkirjaan? Tämä kokoelma kertoo, mitä kaikkea voit löytää postimerkkien ihmeellisestä maailmasta. Jarkko Leppänen: Suomen sähkösanomalomakkeet ja kirjekuoret 1855-59-61 (3) 1952 Suomen ensimmäinen lennätinlinja rakennettiin vuonna 1855. Viesti lähetettiin lennätinlinjaa pitkin, kirjattiin sähkelomakkeella ja toimitettiin vastaanottajalle Lennättimen omilla jakajilla. Lennätinlaitos painatti säästösyistä lomakkeiden taakse mainoksia lyhyen aikaa 1921-1926. Korusähkekaavakkeet otettiin käyttöön 1924 ja niiden tarkoitus oli kerätä rahaa hyväntekeväisyysjärjestöille. Näiden lisäksi on ollut käytössä kauniita kirjekuoria, joissa on käytetty sähke-sanaa, vaikka niillä ei ole ollut mitään tekemistä oikeiden sähkeiden kanssa. Kokoelma esittelee otoksina mutta kuitenkin mahdollisimman monipuolisesti Suomessa käytettyjä sähkelomakkeita. Martti Räikkönen: Viron maantietoa presidentti Pätsin opastuksella 62 (1) Virolaisen Päts-merkkijulkaisun muutama postilähetys ja merkkien mitätöintejä eri paikkakunnilla.
Robert Cooper: Algerian EA-päällepainamat 4.7.1962-1.11.1962 63-67 (5) Entinen Ranskan siirtomaa Algeria itsenäistyi 4.7.1962. Siitä huolimatta uusi postihallitus päätti käyttää ranskalaisia postimerkkejä siihen asti kunnes maa saisi omat merkit. Nämä ranskalaiset merkit päällepainettiin kirjaimilla EA (Etat Algérien Algerian valtio) ja ne olivat käytössä noin neljä kuukautta. Alussa päällepainamat laitettiin käsin ja eri kaupungeissa käytettiin erilaisia malleja. Kokoelmassa on merkkejä eri alueilta, sekä postituoreina että postilähetyksissä. Esa Aaltonen: Tannu Touva postimerkkejä 68 (1) Tuvan tasavalta on tasavalta Sajanin ja Tannu-Olan vuoristojen ympäröimänä Itä-Siperian eteläosassa Keski-Aasiassa ja se kuuluu Venäjän federaatioon. Vuosina 1921 1944 alue oli itsenäinen valtio nimeltä Tannu-Tuva ja se julkaisi n. 100 postimerkkiä 1926-1936. Postihistorian luokka Postihistoriallinen kokoelma kertoo kuljetuksen ja käsittelyn tarinaa, johon kuuluu mm. leimat ja muut mitätöinnit, taksat, postireitit ja postinkuljetustavat. Kohteiden tulee olla postin kuljettamia postimerkkejä, kirjelähetyksiä, kortteja tai muita postin toimintaan suoranaisesti liittyvää materiaalia. Kokoelmassa voidaan esittää esim. leimatutkimusta, laivapostia, rautatiepostia, lentopostia, sensuuripostia tai kenttäpostia. Kotiseutukokoelmat kertovat yhden paikkakunnan tai alueen postihistoriaa. Hannu Elo: Suomenlahden saarten postileimoja 69 (1) Leimoja luovutetusta karjalasta Markku Koivuniemi: Mouhijärvi kotiseutukokoelma 70-71 (2) Otteita syntymäpaikkani Mouhijärvi kokoelmasta. Ensimmäisessä kehyksessä esitän erilaisia postilähetyksiä mm. kirkkokuulutuksia, postin lomakkeita, firmakirjeitä sekä lähetyksiä mitätöitynä erilaisin leimoin. Toisessa kehyksessä esitän mm. paikkakuntakortteja, apteekki- ja limsaetikettejä. Reijo Viskari: Antrean postihistoriaa 72 (1) Tutkimuskokoelma Antrean postitoimipaikoista postileimoin ja lähetyksin. Heikki Heino: Kenttäpostin koneleimat 73-76 (4) Sodan aikana oli keskuskenttäpostikonttoreissa käytössä myös koneleimauslaitteita. Näissä leimauskoneissa oli käytössä sekä viivallisia että viestillisiä leimoja. Tässä kokoelmassa esitellään näiden leimojen käyttöaikatiedot sekä tuodaan esille myös jonkin verran erilaisia variantteja kuten ylösalaisia leimaympyröitä. Tuomas Juvonen: Postin automaatio 77 (1) Kokoelmassa esitellään Tampereella vuonna 1974 käyttöönotettu AEG-Telefunken kirjeenlajittelukone ja siitä edeltäneet edistysaskeleet jotka mahdollistavat lajittelukoneen toiminnan.kokoelma Juha Kauppinen: Kun toiveet voittavat tiedon ja varat 78 (1) Kokoelma kertoo maailman nuorison yritteliäisyydestä löytää kaveri, vaikka välittäjän osoitetiedot ovat puutteelliset ja rahaa postin lähettämiseen ei olekaan. Materiaali on turkulaisesta International Youth Service -yrityksestä, joka välitti koululaisille ja opiskelijoille kirjeenvaihtokavereita kaikkialle maailmaan.
Aihefilatelian luokka Aihekokoelmassa esitetään jonkin aiheen mukaista tarinaa ja siinä voi käyttää kaikkea filateelista materiaalia kuten mm. postimerkkejä, vihkoja, ehiöitä ja postin kulkuun liittyviä leimoja. Kokoelmissa pyritään yleensä esittämään monipuolista materiaalia maantieteellisesti ja materiaalityypeittäin. Kokoelmassa ei ole tarkoitus esittää kaikkea aiheeseen liittyvää, vaan yleensä pyritään esittämään tarinan kannalta oleellinen materiaali. Rauno Korpi: Jääkiekon vauhtia ja tilanteita 83 (1) Jääkiekko on hieno ja vauhdikas laji, joka vie helposti mukanaan. Pelien katsominen on aina elämys! Kiira Korpi: Taitoluistelua, taitoa luistimilla ja taiteellista luistelua 84 (1) Taitoluistelu on monipuolinen laji niin lapselle kuin aikuiselle, sillä se kehittää tasapainoa, koordinaatiota, liikkuvuutta, lihaskuntoa ja kestävyyttä. Luistelu tarjoaa haasteita, mutta myös onnistumisen elämyksiä! Jarkko Leppänen: Shakki - pelien aatelia 85 (1) Shakin monet strategiavaihtoehdot tekevät siitä mielenkiintoisen ja kiehtovan pelin. Samalla kun se vaatii keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä, se pitää jännityksessä, josta vapautuu vasta, kun lopputulos alkaa selvitä. Kari Salonen: Kirjallisuuden nobelisteja 86 (1) Kokoelma on harjoitelma laajempaa kirjallisuuden nobelisteja esittävää aihekokoelmaa varten. Pauli Ihamäki: Lapsuuteni lintumaailma 87-92 (6) Kokoelma on rakennettu aihefilatelian mukaisesti. Taina Kajander: Snautserimaista koiranelämää koiranelämään 93 (1) snautserinäkökulmasta Snautserit ihmisen parhaimpina ystävinä - rotujen esittely ja katsaus Jarkko Leppänen: Otetaan yhdet 94 (1) Olut on maailmassa eniten myyty alkoholijuoma ja suosituin juoma veden jälkeen. Oluiden kirjo on monipuolinen ulottuen tsekiläisistä aromaattisista lagereista Baijerin kirpeisiin ja sameisiin vehnäolusiin, belgialaisista voimakaista trappistioluista kuparinvärisiin brittialeihin tai sysimustiin irlantilaisstoutteihin. Reijo Myller: Disneyn piirrosaiheita postimerkeillä 95-96 (2) Walt Disney on maailman suurimpia viihdeteollisuusyhtiöitä, jonka animaatiohahmot ovat viihdyttäneet meitä jo vuosikymmeniä. Hahmoista on julkaistu myös lukuisia vauhdikkaita postimerkkejä, jotka miellyttävät varmasti kaikkia Disney-faneja.
Leimamerkkiluokka Leimamerkkikokoelma voi sisältää leimapapereita tai kiinnitettäviä vero-, maksu-tai säästömerkkejä, jotka valtio, kunta tai muu viranomainen on julkaissut tai antanut niille hyväksyntänsä. Kokoelmien käsittely on tyypillisesti samanlainen kuin perinteisessä filateliassa. Jukka Mäkinen: Suomen leimamerkkimallit 1881 ja 1891 79-82 (4) Suomen suuriruhtinaskunnan leimamerkkien 3. ja 4. julkaisun eli mallien 1881 ja 1891 erikoiskokoelma, joka painottuu näiden isokokoisten merkkien painos-ja tyyppieroihin sekä virhepainoksiin. Se esittää myös laajan valikoiman merkkien käyttöä asiakirjoilla, mm. harvinaiset käytöt sanomalehdellä, mallikirjalla, ehiökorteilla ja M/1885 postilähetyksellä. Maksimifilatelian luokka Maksimifilatelian kohteissa postikortin kuva, postimerkki ja postileima liittyvät samaan aiheeseen. Postimerkin tulee olla kelvollinen postimaksun maksamiseen ja kiinnitetty postikortin kuvapuolelle. Postikortin kuvan tulee muodostaa paras mahdollinen yhteys postimerkin kuva-aiheeseen. Leimauksen tulee olla auktorisoidun postihallinnon postileima. Olli Turunen: Talvista urheilua 103-104 (2) Kokoelmassa esitellään talvisia urheilu-ja liikuntamuotoja, niiden harrastamiseen liittyviä tapahtumia, niissä suoritettavien lajien moninaisuutta sekä suoritustapoja. Kokoelma on koottu eri maissa tuotetuista itsevalmistetuista kohteista ja kokoelman filateelinen tutkimusosio on pyritty täyttämään erilaisilla leimavariaatioilla. Postikorttiluokka Kuvapostikortteja kerätään useimmiten paikkakunnan, taiteilijan tai kortin aiheen mukaan. Kokoelma voi perustua myös painotekniikkaan tai julkaisijaan. Hannu Heiskanen: Suomen historiaa postikortein 105-106 (2) Korttikokoelmaan on valittu kohteita, jotka liittyvät Suomen historian merkittäviin tapahtumiin tai henkilöihin. Jukka Kaivanto: Kangasalakortit 107 (1) Tässä tarjolla pieni otos Kangasala historiaa yli sadan vuoden takaa. Kunnan asukasmäärään nähden kortteja on julkaistu suht paljon, kiitos lukuisien näkötornien ja upeiden maisemien. Jarkko Leppänen: Vihtorin kesämatka Suomeen 108-111 (4) Vihtori Anttila oli menestyksekäs vaatturi Helsingissä 1880-luvulla. Hän muutti Pohjois- Amerikkaan, jossa ura jatkui menestyksekkäästi. Vihtori piti kesän 1908 lomaa ja matkusti pitkästä aikaa Suomeen tapaamaan sukulaisiaan, ystäviään ja muutamia vanhoja asiakkaitaan. O-P Mikkola: Lippu- ja vaakunakortteja sortokaudelta 112-113 (2) 1800-luvun lopulla venäläistämistoimiin vastattiin monin passiivisin tavoin. Näyttävä ja vaikuttava keino oli käyttää korttikuvituksena Suomen vaakunaa ja silloisia lippuehdotelmia tavoitteena olevalle itsenäiselle Suomelle. Hannu Heiskanen: Sinimustan aatteen henki 114-115 (2) Korttikokoelma esittelee erään poliittisen aatteen näkemyksiä postikortein.
Heikki Moisio: Rajantakaiset kirkkomme luovutetussa Karjalassa 116-119 (4) Heikki Moisio: Aeron / Finnairin historiaa sekä ensilentokuoret 120-121 (2) Heikki Heino: Tauno Johansson 122-123 (2) Tauno Johansson oli korttitaiteilija, joka aloitti sotilas-aiheisten korttien piirtämisen vuonna 1938 Korialla. Ennen sotia hänen korttinsa kuva-aiheet kertovat varusmiesten arjesta. Sotien aikana ilmestyneet kortit kertovat sodasta huumorin värittämänä. Kari Kupiainen: Berliini, Unter den Linden 1900-l alussa 124 (1) Kävelyretki Alexanderplatzilta läpi Unter den Lindenin Reichstagille noin vuonna 1910, aikakauden väripostikorttien kuvaamana. Kari Kupiainen: Misu-kissa katsaus peruskissan elämään 125-126 (2) Monipuolinen mutta ei tosikkomainen kissakortti-kokoelma. Heikki Heino: Miekka ja sapeli 127-128 (2) Jatkosodan sytyttyä julkaistiin virallisia kenttäpostikortteja, joissa arvoleiman kohdalla oli tyylitelty Karjalan vaakuna eli Miekka ja Sapeli. Näiden korttien kuvituksessa esitellään eri aselajeja sekä muistetaan myös evakkoja, sotainvalideja, huomioidaan kotirintama sekä lasten ja nuorten työpanos eikä unohdeta Kotia uskontoa eikä Isänmaatakan. Mannerhein ja Ryti ovat myös kuvissa mukana. Kaikissa korteissa on lyhyt runo tai muu lause. Osan teksti on tämän päivän mittapuun mukaan jopa painokelvotonta. Pauli Ihamäki: Partiohuumoria 129-133 (5) Vanhoja partiokortteja koko maailmasta. Heikki Heino: Työn ja taistelun laina 134 (1) Syyskuussa 1941 laskettiin liikkeelle Työn ja taistelun lainan obligaatioita. Tätä mainostettiin sekä postien viestillisillä leimoilla että erityisillä Työn ja taistelun lainan kenttäpostikorteillakin. Tuskin kukaan välttyi näkemästä tätä laajaa mainoskampanjaa. Kokoelmassa esitellään kaikki tähän liittyvät viestilliset leimat sekä tiedossani olevat kenttäpostikortit. Avoimen filatelian luokka Myös avoimessa filateliassa esitetään kohteita kuva-aiheen perusteella. Avoimen filatelian luokka muistuttaa aihefilateliaa, mutta avoimessa luokassa kerätään myös eifilateelisia kohteita. Mukaan kelpuutetaan siis myös aiheeseen liittyviä muita materiaalityyppejä kuten postikortteja, vanhoja valokuvia, karttoja, teepusseja, rahoja, mitaleita, karamellipapereita, pinssejä, pelikortteja, pääsylippuja, ruokalistoja, jne. kaikkea mikä kehysten väliin mahtuu. Heikki Virtanen: Suomen tasavallan presidentit 97-102 (6) Kokoelmassa esitetään Suomen presidentit Ståhlbergistä Niinistöön. Kokoelma esittelee presidenttien elämää presidenttiyden aikana sekä tärkeimmät tapahtumat ennen ja jälkeen sitä.
Nuorisofilatelia Nuorisoluokkaan kuuluvat nuorten 10-21-vuotiaiden näyttelykokoelmat, joiden käsittely on tyypillisesti perinteisen filatelian, postihistorian tai aihefilatelian kaltainen. Ohto Tapio: Yrjö VI:n aika 135-137 (3) Erikoiskokoelma George VI:n aikaisista julkaisuista Iso-Britannisassa. Mikael Kaivanto: Autoista erikoisautoihin 138-139 (2) Gottlieb Daimlerin ensimmäinen auto oli 1,5 hevosvoiman moottorilla varustettu kärry, "Motorkutsche", vuodelta 1886. Se oli nimenomaan matkustajakärry, joka oli muodoiltaan koristeellinen, mutkikas ja hento. Seuraavaan malliin, "Stahlradwagenin" Daimler sai valmiiksi vuonna 1889. Se täytti edeltäjäänsä paremmin auton tunnusmerkit. Seuraavilla sivuilla olen halunnut tuoda esille Autojen koko "kirjon" mahdollisimman laajasti postimerkkien ja leimojen yms. Avulla. Autotyyppejä käsitelty seuraavasti: Wanhat autot, henkilö-autot, linja-autot, palo-autot, ambulanssit, posti-autot, kuorma-autot ja kilpa-autot (ralli/formulat). Jokamiehen luokka Jokamiehen luokassa voi esittää mitä tahansa eli materiaali ja käsittelytapa ovat täysin vapaita. Yleensä materiaali koostuu enimmäkseen ei-filateelisesta materiaalista. Pentti Myllylä: Kalastusaiheisia exlibriksiä 140 (1) Exlibris on kirjan etusisäkanteen liimattava kirjansidontamerkki. Ne ovat pienoistaidetta, joita ovat suunnitelleet monet tunnetut taiteilijatkin. Monen merkin suunnittelijana on omistaja itse. Merkin aihe tulee yleensä omistajalleen tärkeistä asioista, kuten ammatista, harrastuksista, kotiseudusta, suvusta ym. Kokoelmassa on pieni otos kalastusaiheisia merkkejä.