IK - ITELLA POSTI OY JULKINEN TIEDOTE Jaetaan aiiin otitalousiin i t h le s a ia s a n o u e t Jä 3. 1 0 2 sy sy n i i ot a o j Tervetuloa Lämpöä Noutouo ja sähöä Isoooisten jäte-esineiden noutopalvelu s. 3 Itä-Suomen eovoimalaitos Riiinnevalle s. 7 Lajittelu osasi perheen area Anne Lanton rataisut s. 5
Jätteen Laitetaan oti untoon lauantaina 19.10. ello 9 14, jolloin aii Jäteuon toimialueen jäteasemat seä Kuopion jäteesus ovat avoinna. Lisätietoja Jäteuon nettisivuilta www.jateuo.fi/otiuntoon. Sysyllä riittää satoa ja ompostoitavaa Muistathan, että jäteasemat siirtyvät 1.11. alaen talviauioloaioihin. Lisätietoja www.jateuo.fi/jateasemat Muista ompostorin syystyhjennys tee tilaa talven biojätteille. Seuraa ajanohtaista uutisointia netissä. erilliseräys Jäteuo on tehnyt seajätteen lajittelututimusia yhteistyössä Savonia AMK:n anssa u sean vuoden ajan. Tutimusilla on haluttu selvittää, miten seajätteen oostumus vaihtelee eri iinteistötyypeillä ja jätehuollon palvelutasoilla. Tutimustuloset tuevat ajatusta, mitä paremmat lajittelumahdollisuudet iinteistöllä ovat, sitä vähemmän seajätteessä on hyötyäyttöön soveltuvaa materiaalia. Tonnimäärissä lasettuna hyötyjätettä uten biojätettä, lasia ja metallia, on seajätteessä uitenin enemmän uin niitä erilliseräämällä saadaan. Misi siis seajätteessä on näinin paljon hyötyjätteitä? Erilliseräysen edut Seajätteessä olevaa lasia ei saada tenisesti poistettua, vaan Riiinvoima Oy:n eovoimalaitosen valmistuttua seajätteen sisältämä lasi menee attilaan ja sieltä tuhaan. Tämä puolestaan aiheuttaa prosessissa ongelmia ja nostaa laitosen äyttöustannusia. Miäli lajittelu onnistuisi täysin, pelästään Jäteuon alueelta saataisiin erättyä 800 tonnia lisää lasia hyödynnettäväsi orvaamaan esimerisi luonnonsoraa. Moni voi ajatella, että pienmetallin erilliseräys tulee tarpeettomasi osa metallia pystytään erottamaan magneeteilla seä ennen attilaa että attilan jäleen myös tuhasta. Tällöin uitenin unohdetaan metallin aiheuttamat ongelmat mursaus- ja uljetinlaitteistoille. Erilliserätyn metallin laatu on myös selvästi parempaa, uin jätteestä erotetun metallin. Seajätteessä olevan biojätteen meritys on vielä selvästi suurempi. Märä biojäte alentaa seajätteen lämpöarvoa heientäen jätteenpolttolaitosen tehoa. Biojäte lisää looriorroosiorisiä ja sitä autta unnossapitoustannusia. Huomioimatta ei pidä myösään jättää sitä, että polttoprosessissa biojätteen sisältämät ravinteet menetetään. Kenellä on vastuu lajittelun onnistumisesta? Jäteuon tehtävänä on valistaa ja neuvoa asiaaitaan lajittelun täreydestä. Tämän lisäsi lajittelumahdollisuusien tulee olla helposti aiien saatavilla. Tuottajavastuu tulee osemaan aiia paausia viime heten tietojen muaan 1.5.2016 alaen. Voisi uvitella, että valtaunnallisten tuottajayhteisöjen ja paiallisen toimijan uten Jäteuon yhteistyöllä valistusta, neuvontaa ja operatiivista toimintaain saadaan entisestään parannettua. Kuitenin aiista täreintä on se, että ihmiset sisäistävät lajittelun täreyden. Lajittelu on meidän aiien yhteinen juttu! Suosittu Yritysylä Itä-Suomi jälleen Kuopiossa 24.9. 28.11. Yläoulun 6.-luoalaiset pääsevät harjoittelemaan taitoja yhteisuntaan, työelämään ja yrittäjyyteen liittyen. Katso lisätietoja www.yritysyla.fi Rosasai ja adonnut ulunen -musiiinäytelmä Tulossa Lastenteatteri Hermannin Rosasai ja adonnut ulunen -musiiinäytelmä 28.9. 9.10. Lisätietoja sivulla 6. Tilaa uutisirje! Uutisirjeen autta saatte sähöpostiin tietoa yrityspalvelun ajanohtaisista asioista. Liity tilaajasi www.jateuo.fi/yrityset. Sisältö Noutouo... s. 3 Kuninuusravit... s. 3 Jäteasemahoitajan viio... s. 4 Lajittelu osasi perheen area... s. 5 Huolellisuus eopisteillä... s. 5 Rosista uusia tuotteita... s. 5 Vaateeräys... s. 6 Lastenteatteri Hermanni... s. 6 KalPan ouluiertue... s. 6 Riiinvoima... s. 7 Neuvontayhteistyö... s. 8 Jätehuolto... s. 8 Palvelut yritysille... s. 8 Siisti juttu! on Jäteuo Oy:n asiaaslehti Painos 128 000 pl Toimitus: Piia Moilanen, Tuula Kahelin ja Anja Räisänen Uloasu ja taitto: Mainostoimisto Ad Kiivi Oy Jäteuo Palvelunumero 017 368 0152 asiaaspalvelu@jateuo.fi www.jateuo.fi Toimitusjohtaja Arto Ryhänen 2
Noutouo noutaa isot jäte-esineet suoraan otoa Jäteuo aloittaa oeiluna loauun alussa uuden Noutouo palvelun, joa tarjoaa rataisun suurten jäte-esineiden uljetuspulmiin. Palvelu äynnistetään Kuopion, Suonenjoen, Siilinjärven ja Maaningan alueella. Lisätietoja Jäteuon asiaaspalvelusta tai nettisivuilta www.jateuo.fi/ noutouo Palvelun ideana on tarjota ensisijaisesti otitalousille isojen jäte-esineiden nouto suoraan otoa. Jäteuo järjestää noudon ysittäisille suurille jäte-esineille, jota eivät oonsa vuosi mahdu omaan jäteastiaan. Esine voi olla esimerisi pesuone, jääaappi tai sohva. Noutopalvelulle tarve Noutopalvelua on ovasti toivottu ja siitä on tullut yselyitä tasaiseen tahtiin. Sen taroitusena on paran- taa palvelua otiovelle saaa, sanoo Jäteuon palvelupäälliö Piia Moilanen. Palvelua oeillaan nyt puoli vuotta, toivottavasti ysyntä ja tarjonta ohtaisivat. Koeilualueesi muodostui Kuopion, Suonenjoen, Siilinjärven seä Maaningan alue. Tälle alueelle oli helppo järjestää uljetus nyyisten resurssien voimin. Miään ei uitenaan estä palvelun tarjoamista laajemminin oeilun jäleen, miäli ysyntää on, toteaa Jäteuon logistiiapäälliö Teija Forsman. Tilausen teeminen helppoa Noudon voi helposti tilata soittamalla Jäteuon palvelunumeroon tai täyttämällä Jäteuon nettisivuilla sähöisen tilauslomaeen. Tavaroiden noutoja tehdään olmena päivänä viiossa ja valittavana on olme eri noutoaiaa. Asiaas voi valita noutoajoista itselleen sopivimman. Kuljettajien saapuessa asiaaan luo tavaroiden tulee olla siirtovalmiina ja purettuina osioihin. Palvelu toimii ahden noutomiehen voimin. Palvelun hinta on 65 euroa. Suurten tapahtumien jätehuolto hoidetaan ammattitaidolla Kuninuusraveissa jätettä ertyi yritysneuvoja Kirsti Simosen muaan aiiaan 9 tonnia, josta noin 16 prosenttia oli biojätettä ja pahvia. Tapahtumissa jätteestä tulee erotella hyötyäyttöön soveltuvat jätteet. Kuninuusraveissa lajiteltiin biojäte, pahvi ja seajäte energiasi. Järjestää ja neuvoo Hippos / Jutta Ionen Jäteuon rooli Kuninuusravien jätehuollon hoitamisessa oli eräysvälineiden toimitus, neuvonta eräysen suorittamisesta seä eräysvälineiden tyhjennys. Kuninuusraveissa jätehuolto uljetusineen oli taraan aiataulutettua. Pahvi ja seajäte matasivat raviradan läheisyyteen tuotujen puristimien autta eteenpäin Jäteuon äsittelyyn. Keräysvälineiden tyhjennyset hoidettiin iltaisin, jolloin siitä ei aiheutunut yleisölle haittaa eiä vaaratilanteita. Heinäuussa Jäteuo järjesti jäte- ja lantahuollon yhteen Suomen suurimmista esätapahtumista Kuopion Kuninuusraveihin. Sorsasalon raviradalle ooontui viionlopun aiana lähes 59 000 heneä. Vuosittain Jäteuo hoitaa useiden yleisötapahtumien jätehuollon. Tapahtumien jätehuollon hoitaminen on luonteva osa toimintaa, osa meiltä on saatavilla helposti suuri määrä astioita. Myös isojen eräysvälineiden toimituset ja tyhjennyset onnistuvat ongelmitta, toteaa Kirsti Simonen. Nimiohevonen Marimin raviuningattaresi Kuninuusravit on raviesän ohoohta, jossa paremmuudestaan mittelevät suomenhevoset. Uudesi raviuningattaresi ruunattiin Arto Hammarin ohjastama Marimin. Koenut 14-vuotias ilpailijatamma Marimin oli yhteistyöumppanuuden myötä Jäteuon nimiohevonen. Suoraveloitus päättyy pian Suomalainen suoraveloitus päättyy EU-asetusen määräysestä tammiuun 2014 loppuun mennessä. Kuluttajille suoraveloitusen orvaavat ensisijaisesti e-lasu ja suoramasu. Muutos ei edellytä uluttaja-asiaailta toimenpiteitä. Jäteuon yritysasiaaiden tulee ottaa yhteyttä omaan paniinsa sopiaseen verolasun äyttöönotosta. Jäteuo lähettää nyyisille suoraveloitusasiaaille sysyn aiana tiedotteen muutosesta. 3
testi ja uvat: Viestitär Ky / Mari Saarelainen Jäteasemilla lajitellaan hanalimmatin jätteet Juttuvini! Maro Laitinen tietää miten jätteet hyödynnetään tai hävitetään. Jäteasemilla erilaiset sähöromut lajitellaan vielä omiin ontteihinsa. Sysyllä jäteasemille tuodaan paljon ylmäalusteita. Maro Laitinen auttaa Aulis Heiistä puramaan lastia. Harrastusia ei Laitisilla tarvitse auaa haea. Omasta rannasta löytyy vene seä vesisuset. Jäteasemille voi tuoda jätteitä, jota eivät sovi tavalliseen jäteastiaan oonsa tai määränsä vuosi. Myös sähöromu ja vaaralliset jätteet otetaan vastaan jäteasemilla. Asemanhoitaja opastaa ja auttaa jätteiden lajittelussa seä tarvittaessa lastin puramisessa. Jo lähtöpäässä annattaa lajitella tavarat, jolloin lasti on helpompi puraa. Asemalla usein äyvät ovatin jo ymmärtäneet sen nopeuttavan uorman purua, iittelee jäteasemanhoitaja Maro Laitinen asiaaitaan. Jäteasemanhoitajien työhön uuluu myös eopisteiden hoito. Maro iertää seä Suonenjoen että Siilinjärven eopisteitä. Keräysastiat tyhjennetään tarvittaessa, ja atsotaan, että paiat ovat siistejä. Ihmiset ovat oppineet lajittelemaan jätteet, ja eopisteet Maro Laitisen elouinen työviio pysyvät aia hyvin siisteinä, mutta vieläin niistä voi löytyä WC-pytty tai milloin mitäin sinne uulumatonta. Vuodenajat näyvät jätelaaduissa Jäteasemilla huomaa vuodenaiojen vaihtelut, un esän raennusjätteet vaihtuvat paasten tullessa hyytyneisi auisi. Monet raennusjätteet uten maalit, liimat ja liuottimet, luoitellaan vaarallisisi jätteisi, jota jäteasema ottaa otitalousilta vastaa veloitusetta. Purujätteen seasta täytyy erotella vaaralliset aineet uten asbesti. Sysyllä marjastusaiaan moni laittaa ylmäalusteet äyntiin, ja uina ollaaan, se ei toimiaan vaan päätyy sähöromusi. Romuisi päätyvät uudetin sähölaitteet, sillä uuden ostaminen on usein halvempaa uin riinäisen orjaaminen, pohtii Maro sähöromun suurta määrää. Sitä ertyy tasaisesti ympäri vuoden uten myös vaarallisiin jätteisiin uuluvia energiansäästölamppuja ja loisteputia. Pität työpäivät ja viionloput Jäteasemanhoitajat teevät liiuvaa työtä. Maro vastaa Suonenjoen jäteaseman hoidosta, mutta äy viioittain seä Piesämäellä että Siilinjärvellä. Vastaavasti hän saa Suonenjoelle avuseen jäteasemanhoitajan Piesämäeltä. Kesällä työpäivät ovat josus pidempiä, samoin viionloput, sillä maanantaiin on vapaata. Vapaa-ajat uluvat perheen parissa otona, jossa olmen lapsen anssa riittää puuhailtavaa. Liiuvan työn vastapainona Laitisen harrastuset löytyvät pihapiiristä. Omassa rannassa on vene, joa on ollut helteiden an siosta aherassa äytössä. Lapset tyäävät, un isä vetää heitä renaassa veneen perässä tai opettaa vesihiihtoa. Pihalla asvaa puutarhavattuja, omenapuita seä yli uusiymmentä viinimarjapensasta. Tämän esän projetina on ollut grilliodan raentaminen. Sinne mahtuu pariymmentä ihmistä. Viime esänä tein etupihaan laatoitusen. Maanantai lo 8.00 16.00 työpäivä Siilinjärven jäteasemalla Yleensä esämaanantain ovat vapaapäiviä, mutta tällä viiolla Maro paiasi Siilinjärven aseman työvoimavajausta. Tiistai lo 8.00 9.30 Suonenjoen eopisteiden taristus lo 10.00 Aloitetaan työt Suonenjoen jäteasemalla, joa aueaa lo 11.00 lo 18.00 Maro sulee jäteaseman, ja pääsee lähtemän otiinsa noin lo 18.15 Kesiviio lo 8.00 9.30 Taristetaan Etelä- Siilinjärven eopisteet Siilinjärvelle mennessä lo 10.00 Työt jatuvat Siilinjärven jäteasemalla lo 18.00 Jäteaseman suleutuu, ja Maro lähtee otiinsa Torstai Työpäivä Suonenjoella sujuu samalla aiataululla uin tiistaina Perjantai lo 10.00 Avataan Piesämäen jäteasema, jolla Maro perjantaisin työsentelee lo 17.00 Työviio päättyy Talvisin siirrytään viisipäiväiseen työviioon, ja työpäivät ovat lyhyitä. la su Viionloppua vietetään perheen parissa otosalla, jona puutarhassa viinimarjat odottavat poimijoita ja omenoitain pääsee jo maistelemaan. 4
testi: Pirjo Tiihonen Anne Lanton ja Pentti Ovasaisen viisihenisessä perheessä aii osallistuvat jätteiden lajitteluun. Samalla, un Anne Lantto tisaa uudessa eittiössään, 11-vuotias Sara häärää äidin apuna ja aataa perunanuoret ja muut ruuanjätteet lautasilta suoraan biojäteastiaan. Hiltulanlahden omaotitalon yöissä on rosavaunuja ahdessa errosessa. Uutta eittiötä suunnitellessa haluttiin omat paiansa niin lasipureille, paperille ja artongille uin metallijätteelle ja pattereillein. Perheenäiti äyttää viimeisen tisiveden hyödysi ja huuhtoo siinä maito- ja mehupurit. Puhtaina ne eivät haise eittiön rosisessa tai autotallissa, jonne ne varastoidaan ennen viemistä Jäteuon eopisteeseen. Perhe aloitti lajittelun yli ymmenen vuotta sitten. Nyt poppoon aii viisi jäsentä, eli vanhemmat Anne Lantto ja Pentti Ovasainen seä tytöt Sara, Ronja (10 v) ja Kira (7 v) lajittelevat rosat. Haluamme lajitella, jotta maailma olisi puhtaampi. Ihan inhottaisi aataa aiea samaan pönttöön, toteaa Lantto. Isossa lapsiperheessä syntyy väisinin paljon rosaa, mutta Lanton ja Ovasaisen porua osaa hyödyntää näistä monia. Vanhemmat äyttävät pahvia ja paperia saunan iuaan ja leivinuunin sytyeinä. Anne Lantto säilöö äytettyihin lasipureihin hillot ja mehut. Lapset taas äyttävät pureja asartelussa vesiväriastioinaan. Ruuanjätteet ja muut maatuvat rosat aadetaan pihalla olevaan ompostiin, jossa ne muhivat aianaan mullasi oman asvimaan salaateille ja retiiseille. Luonnollinen osa perhearea Lajittelu sujuu luontevana osana perheen area ja työnjao on seleä. Perheen naiset lajittelevat rosat ja Penttiisä huolehtii niiden viemisen Jäteuon eopisteisiin. Turhia autolla ajojaaan ei harrasteta, vaan Ovasainen naaa eri pusseihin paatut rosat auppareissun yhteydessä ostosesusen pihassa olevaan Jäteuon eopisteeseen. Hän myös vie pari ertaa vuodessa Kuopion jäteesuselle peräärryllisen sellaista jätettä, Rosista uusia tuotteita joa ei uulu normaaliin otitalousjätteeseen. Kuormassa on auja, metallijätettä, maaleja ja liuottimia seä raennusjätettä, uten estopuuta, muovia ja styrosia. Jäteesusen lajittelualueella Ovasainen lajittelee uorman ohjeiden muaisesti jätelajeittain. Käsistään ätevä mies on raentanut ison pihavarastonin oonaan yritysiltä saamasta jätepuutavarasta. Lapset ovat oppineet ierrätysasioita Hiltulanlahden oulussa, mutta myös perheenäiti opettaa tytöille otona lajittelun, ierrätysen seä energiansäästön saloja. Sara, Ronja ja Kira auhistelevat, jos näevät jonun heittävän rosia adulle tai luontoon. He osaavat säästää myös vettä, eivätä anna hanan valua suihussa turhaan. He ovat sisäistäneet seleän syyn siihen, misi lajittelua ja ierrätystä annattaa harrastaa. Se on täreää, jotta ei syntyisi niin paljon rosia, iteyttää Sara. Jätteiden ierrätys on mieleniintoista ja iitollista puuhaa. Kaatopaiajäte vähenee ja materiaalia saadaan talteen. Silti monia eopisteen äyttäjiä mietityttää, että hyödynnetäänö jätteitä oieasti ja mitä niistä tehdään. Anne Lanton (oi.) eittiössä on jätteille viisi astiaa. 11-vuotias Sara auttaa äitiään lajittelussa. Huolellisuus eopisteellä annattaa Eopisteet ovat taroitettu paperin, artongin, lasin ja metallin seä joissain paioissa äyttöelpoisten testiilien eräyspaioisi aiille otitalousille. Keräysvälineet tyhjennetään säännöllisesti, ja materiaalit ootaan isommisi erisi uljetettavisi äsittelyyn miä minnein siistattavasi, sulatettavasi, mursattavasi tai taremmin lajiteltavasi. Hyötyjätteiden vieminen eopisteelle säästää luonnonvaroja ja vähentää seajätettä. Ohjeiden muainen huolellinen lajittelu ja puhtaus oieasti annattavat, sillä hyötyjätteet ovat uusien tuotteiden raaaaineita. Eopisteellä hyötyjätteen omistusoieus muuttuu huomaamatta, un hyötyjäte sujautetaan eräysvälineen luuusta sisään. Jätteestä tulee silloin pisteen ylläpitäjän omaisuutta. Muistathan viedä eopisteelle vain siellä erättäviä hyötyjätteitä. Paperilla hyvin pyyhii Kierrätettyä paperia palaa otiin munaennoissa, sanomalehdissä ja erilaisissa luetteloissa. Vaalean toimistopaperin uidulla pyyhimme neniämme ja vessassa taapuoltamme pehmopapereina. Paperi lämmittää myös otejamme eo- eli selluvillan raaa-aineena. Kuitu iertää 5 6 ertaan ennen energian lähteesi päätymistä. Kartoni rullaa Kartongista ja nestepaausista tehdään hylsyartonia, jota äytetään paperirullien sisällä. Sitä antautuu otiinin vessa- ja talouspaperien sisushylsyinä. Samoin lähettelemme irjeitä ruseissa irjeuorissa, jota ovat olleet ennen aaltopahvilaatioita. 5 Lasi ja muovi lämmittää Eopisteistä lasi eristää talojamme lasivillan raaa-aineena. Osin lasi päätyy sellaisenaan tai vaahtolasina eriste- ja evennysmateriaalisi teiden ja raennusten perustusiin. Osa pantillisista lasipulloista sujahtaa auppaassiin uudelleen täytettyinä, ja osa mursattuina ja värieroteltuina odottaa ostajaa lasipulloina ja -töleinä. Pantilliset muovipullot lämmittävät fleece-taeina ja -huopina tai annamme niitä reppuina ja muina muovituotteina. Metallin ierrätys säästää Metalli iertää loputtomasti, sillä sen laatu ei huonone. Kierrätys säästää myös luonnonvaroja ja runsaasti energiaa. Metallit erotellaan toisistaan ja jalostetaan vaia uusien juomapaausten materiaalisi tai muiden metallituotteiden raaa-aineesi. Testiilit äyttöön Hyväuntoiset testiilit löytävät uuden omistajan irpputoreilta tai päätyvät hyvänteeväisyyteen ehitysmaihin. Suomessa materiaalihyötyäyttö on vielä vähäistä.
testi: Pirjo Tiihonen Ehjät ja puhtaat vaatteet iertoon Keräyspisteistä tarpeettomat testiilit ja engät vievät iloa Tuevan ja UFF:n myymälöihin ja ehitysmaihin. Jou onnellinen saa hyvän mielen löytäessään edullisen syystain Kuopion Tuevan Elävästä aupasta. Vielä useampi teee vaatelöytöjä ympäri maata sijaitsevissa UFF:n myymälöissä. Iloisesi teevä vaate tai enäpari saattaa olla se, jona sinä olet vienyt ierrätyseen johonin Jäteuon toiminta-alueen 17 unnassa sijaitsevista 33 eopisteistä. Eopisteissä ovat Jäteuon yhteistyöumppaneiden, UFF:n ja Tuevan eräyslaatiot. UFF:n ja Tuevan työnteijät tyhjentävät ne säännöllisesti ja vievät testiilit ja engät edelleen äsiteltäväsi. Me Tuevalla lajittelemme testiilit ja tarvittaessa pesemme ja orjaamme ne myyntiuntoisisi olmeen Elävä auppa -myymäläämme. Osa lähtee humanitäärisenä apuna esimerisi Venäjälle, sanoo Tueva- työvalmennussäätiön toimitusjohtaja Hannu Miettinen. Tarpeettomat vaatteet tai engät löytävät tiensä myös auaisiin ehitysmaihin. Jäteuon toiminta-alueelta erätyt vaatteet menevät UFF:n Viron lajitteluesuseen, josta osa esävaatteista ja engistä toimitetaan muun muassa Mosambiiin, Angolaan ja Intiaan. Lisäsi UFF äyttää osan vaatemyymälöidensä tuotosta ehitysaputyöhön. Vaateeräys laajentui Jäteuon toiminta-alueen aiiin untiin esällä 2012. Jäteuon logistiiapäälliö Teija Forsmanin mielestä vaateeräys on loistava tapa ierrättää vanhat vaatteet, matot, laanat ja tyynynpäälliset, verhot ja muut testiilit seä engät. Vaateeräyseen laitetaan vain hyväuntoiset, ehjät ja äyttöelpoiset testiilit seä jalineet. Ne paataan muovipusseihin, jotta Tuevan ja UFF:n työnteijöiden on helpompi ja hygieenisempi äsitellä niitä. Testiilejä seä eniä ei tarvitse lajitella eri pusseihin, neuvoo Forsman. Käyttöelvottomat, rionaiset ja liaiset testiilit uuluvat taloyhtiön tai iinteistön seajätteisiin. Luonnonuituiset, puuvillaa, pellavaa tai villaa olevat äyttöelvottomat testiilit voi laittaa jäteasemilla seä Kuopion jäteesusella erättävään energiajätteeseen. Nein hyödynnetään, sillä Jäteuo toimittaa ne energiahyötyäyttöön. Kuopion jäteesusen jätepenaan päätyy vain murto-osa testiilijätteistä. Hermanni esittää Teatteria lapsilta lapsille starttaa syysuussa KalPan ouluiertue äynnistyy marrasuussa Jääieo 490 x 200 mm Lastenteatteri Hermanni esittää sysyllä musiiinäytelmän Rosasai ja adonnut ulunen. Siinä seiailevat tutut hahmot irjailija Tatu Koon irjoittamasta samannimisestä satuirjasta. Hahmot ovat tuttuja myös Jäteuon olmasluoalaisille eväällä postittamasta tehtäväirjasta Rosasai ja suuri ierrätysseiailu. Esitysten lomassa ohjelmassa on hausaa ja hyödyllistä puuhaa yleisölle Jäteuon opastusella. Rosistain voi välittää niiden suhteen ei siis olla välinpitämättömiä. -Tatu Koo Tervetuloa muaan ja tutustumaan iloiseen Rosasaiin! Esitysajat: la 28.9. lo 16.00 su 29.9. lo 14.00 la 5.10. lo 16.00 su 6.10. lo 14.00 ma 7.10. lo 10.00 ti 8.10. lo 10.00 e 9.10. lo 10.00 to 10.10. lo 10.00 (mahdollinen lisäpäivä) Lisätietoja: www.teatterihermanni.fi 6 KalPa Hoceyn ja Juniori-KalPan järjestämä alaouluille suunnattu ouluiertue starttaa sysyllä jo neljättä vuotta perääin. Tällä ertaa teemana on monipuolinen liiunta seä iusaamisen ja syrjäytymisen ehäisy. KalPan edustusjouueen pelaajista ja taustaorganisaatiosta oottu ryhmä järjestää ouluilla tunnin mittaisen tapahtuman oo oululle. Tänä vuonna iertueella on muana myös Jäteuo ohjelmaan uuluvalla lajitteluilpailulla, johon seä pelaajat, että oppilaat osallistuvat. Kiertue järjestetään yhteistyössä Kuopion aupungin ja poliisin Who cares -haneen anssa. Tänä vuonna vieraillaan ahdesassa uopiolaisessa oulussa.
testi ja uva: Tarja Karvonen Itä-Suomen eovoimalaitos Riiinnevalle Itäsuomalaiset jäteyhtiöt ja Varauden Aluelämpö Oy perustivat jouluuussa 2012 Varauteen yhtiön Riiinvoima Oy:n, jona päätehtävä on järjestää ierrätyselvottoman yhdysuntajätteen hyödyntäminen energiana vuoden 2016 alusta lähtien. Osaaina olevista jäteyhtiöistä saatavan jätteen määrä riittää turvaamaan voimalan jatuvan toiminnan seä auolämmön tuotannon Varauden aupungille. Tuore Riiinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen ertoo, että aii osaaina olevat jäteyhtiöt ovat untien omistamia yhtiöitä, jolloin unnat voivat ostaa jätteiden hyödyntämisen energiana omasta yhtiöstä. Voimalayhtiön tehtävä ei ole tuottaa voittoa vaan toimia omaustannusperiaatteella. Rataisu on edullinen myös jätteen tuottajalle eli tavalliselle untalaiselle. Tulevassa eovoimalassa pystytään huolehtimaan Itä- Suomen jätteiden äsittelystä seä tuottamaan suurin osa tarvittavasta auolämmöstä Varauden aupungille, toteaa Juha Räsänen. Eovoimala raennetaan Leppävirralle Kesi-Savon Jätehuollon Riiinnevan jätelaitosen viereen. Paia on eseinen jätteenuljetusia ajatellen, jolloin uljetusmatat pysyvät ohtuullisina. Eovoimalassa tullaan polttamaan syntypaialajiteltua jätettä, josta on lajiteltu pois materiaalina ierrätettävät jätteet ja vaaralliset jätteet. Biojätteitäään ei voimalaan haluta, osa niiden lämpöarvo on huono. Seuraavien jätehuoltomääräysten päivitysen yhteydessä tullaan selvittämään, voidaano biojätteiden erilliseräysvelvoitetta laajentaa osemaan esimerisi myös pienempiä taloyhtiöitä, toteaa Savo-Pielisen jätelautaunnan palvelupäälliö Saija Pöntinen. Savo-Pielisen jätelautaunta toimii Jäteuon toimialueella jätehuoltoviranomaisena, joa päättää muun muassa jätehuoltomääräysistä ja jätetasasta. Riiinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen arvioi eovoimalaitosen raennustöiden alavan vuoden 2014 alussa. Eovoimalaitosesta lämpöä ja sähöä Eovoimalaitosella vastaanotettu jäte mursataan sopivaan palaooon. Metalliset ja palamattomat appaleet poistetaan, ja jäte poltetaan leijupetiteniiaan perustuvassa attilassa. Jäte palaa leijupetiattilassa tehoaasti ja ympäristöystävällisesti tuottaen hyvän hyötysuhteen. Muodostuvat savuaasut puhdistetaan savuaasujen puhdistusjärjestelmässä siten, että jätteenpolttoasetusen vaatimuset täyttyvät ja päästörajoituset alittuvat. Savuaasupäästöjä taraillaan jatuvatoimisesti. Syntyvä pohjatuha hyötyäytetään mahdollisuusien muaan ja savuaasujen puhdistusen lopputuote äsitellään ja loppusijoitetaan turvallisesti. Raentamaan vuoden 2014 alussa Riiinvoima Oy hai viime eväänä eovoimalalle ympäristölupaa Itä-Suomen aluehallintovirastolta. Ympäristövaiutusten arviointiselostusen muaan eovoimalan raentaminen vaiuttaa positiivisesti etenin jäteyhtiöiden ympäristöön, osa loppusijoitettavan jätteen määrä pienenee. Ympäristön rosaantuminen ja hajupäästöt vähenevät. Keväällä pyydettiin laitetarjouset, ja varsinainen hanintapäätös seä hanintasopimuset tehdään loppusysystä. Jos ympäristölupa saadaan aiataulussa sysyn aiana, raennustyöt aloitetaan vuoden 2014 alussa, ertoo Juha Räsänen. Eovoimalaitosen tulisi olla valmis 2015 vuoden loppuun mennessä, ja investoinnin hinnasi arvioidaan 118 M. Riiinvoima Oy:ssä muana olevat jäteyhtiöt: Jäteuo Oy Kesi-Savon Jätehuolto Puhas Oy Metsäsairila Oy Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Sammaoangas Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Kaatopaiaielto voimaan 2016 alusta jätteen hyödyntämistä myös energiana lisättävä Tuleva valtioneuvoston aatopaia-asetus ieltää biohajoavan ja palavan jätteen sijoittamisen aatopaioille ja haastaa jätehuollon toimijat etsimään jätteille muita äsittelytapoja. Vuoden 2016 alusta voimaantuleva asetus ei salli aatopaioille loppusijoitettavasi jätettä, jossa on yli 10 % eloperäistä hiiltä. Silloin aatopaioilta ovat iellettyjä biojätteet, paperi, artoni, testiilit, puu- ja puutarhajäte seä muovit. Jätelaitosien on lisättävä jätteiden ierrättämistä seä hyödynnettävä jätteen sisältämä energia lämmön ja sähön tuotantoon. Lisää voimalaitosia tarvitaan Jätettä energiana hyödyntävän laitosen perustaminen ei ole ysinertaista. Laitosen toiminnan on oltava annattavaa, sillä jätehuoltoa ei voi rahoittaa verorahoilla. Voimalaan on saatava riittävästi jätettä seä lämmölle on oltava varma uluttaja. Lisäsi sijainnin on oltava eseinen, etteivät jätteiden uljetusmatat muodostu liian pitisi. Tällä hetellä noin puolet tarvittavasta jätteen energiana hyödyntämisen apasiteetista on Suomessa raennettu, ertoo ehityspäälliö Esa Nummela Jätelaitosyhdistysestä. Uusia eovoimaloita valmistui viime vuonna Lahteen, Ouluun, Vaasaan ja Riihimäelle. Uusia voimaloita on tulossa Vantaalle, Turuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen Leppävirralle. 7
Neuvontayhteistyöllä lisää tehoja Vuoden 2012 alussa aloitettu jäteneuvonnan yhteistyöprojeti vainaistettiin tämän vuoden alussa. Neuvontayhteistyössä ovat muana neljä itäsuomalaista jäteyhtiötä. Neuvontayhteistyön oordinaattori Tarja Karvonen ertoo, että yhteistyön tavoitteena on parantaa jäteneuvonnan tehouutta ja asiaaslähtöisyyttä seä saada aiaan säästöjä. Yhteisiä materiaaleja Ensimmäisenä toimintavuotena yhtenäistettiin viestintäieltä ja lajitteluohjeita seä tuotettiin esitteitä ja valistusmateriaaleja. Vuoden vaihteessa julaistiin suosittu alenteri aiien neljän yhtiön alueella. Neuvontamateriaalien sisällöt tuotettiin yhdessä myös nettisivuille. Tavallista jätteen tuottajaa helpottaa, un lajitteluohjeet ovat yhteneväiset otona ja esimerisi toisen yhtiön alueella sijaitsevalla esämöillä. Tulevaa yhteistyötä Ensi vuoden alenteri jaetaan oteihin jälleen vuoden vaihteessa. Keväällä on tulossa ensimmäinen yhteinen asiaaslehti, johon liittyvä faceboo-sivu avataan jo alutalvesta. Lisäsi eväällä valmistuu painettu ompostointiopas, joa tuotetaan Marttojen anssa yhteistyössä. Neuvontayhteistyössä ovat muana Jäteuo Oy, Metsäsairila Oy, Puhas Oy ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy. Katso yhdessä tuotettu video biojätepussin taittelusta Lue oodi puhelimellasi tai atso ohje osoitteessa goo.gl/rplic viniä jäteastian haltijalle Aripyhät vaiuttavat jätepalveluihin Pyhäpäivinä ovat suljettuina aii jätehuollon palvelut, uten jäteasemat, Kuopion jäteesus seä palvelunumero. Kuopion jäteesus sulee pyhien aatonaattoina ello 16. Aripäiville osuvat juhlapyhät saattavat muuttaa jäteastioiden tyhjennysrytmiä. Yleensä tyhjennyspäivä siirtyy yhden päivän eteen- tai taasepäin. Tilapäisistä tyhjennyspäivän muutosista ei yleensä tiedoteta etuäteen, joten jäteastia annattaa pitää vaituisesti samassa paiassa, jotta vältytään turhilta lisäustannusilta. Tiesitö, että jäteauton tulee päästä vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastiasta. Astia saa painaa masimissaan 80 g. Huolehdithan lumitöistä, hieoitusesta, jäteastian puhdistusesta seä muusta unnossapidosta. Varmistathan, että pohja on tasainen, vaaasuora ja ulutusta estävä. Jäteastia ei saa jäätyä iinni alustaan. Yritysille uusi raportointipalvelu Vuoraamme jätelavoja Yritysasiaaille avataan sysyn aiana äyttöön uusi sähöinen asiaasraportointipalvelu. Palvelun avulla asiaas näee iinteistönsä jäteastioiden tyhjennysvälitiedot ja määrät. Käytännössä tämä taroittaa sitä, ettei yritysten tarvitse enää eriseen tilata raporttia meiltä. Asiaas voi helposti siirtää tiedot omiin järjestelmiin tai tulostaa niistä erilaisia yhteenvetoja, toteaa yritysneuvoja Kirsti Simonen. Tilaa uutisirje! Uutisirjeen autta saat sähöpostiin tietoa yrityspalvelun ajanohtaisista asioista. www.jateuo.fi/yrityset 8 Jäteuo tarjoaa vaihtolavoja untalaisille, taloyhtiöille ja yritysille, remontteihin, pihataloisiin ja muihin taroitusiin. Tarjolla myös lajittelun mahdollistavat ja sen myötä jätteiden äsittelyustannusiin säästöä tuovat asiosaiset vaihtolavat. Myytävät /t Asfalttimurse 0 16 mm 8,33 Puutarhamulta 61,80 Männyn uoriate 103,00 Hinnat sis. alv. 24 % Vini Puutarhamultaa ja uoriatetta myydään myös pienerissä. Pieni peräärryllinen multaa masaa n. 30 euroa.