Luku kaksi Herra Krsnan ilmestyminen Nyt puhumme Bhagavanin yliaistillisen syntymäpaikan ja Herra Sri Krsnan ilmestymisen totuudesta. Kerran Bhumi, maan vallitseva jumaluus, tunsi olonsa raskaaksi maan päällä hallitsevien demonisten kuninkaiden vuoksi. Tuntien surua, nähdessään Bhumin surkean tilanteen, lootuksesta syntynyt Brahma vetosi Ksirodakasayi Visnuun, maailmankaikkeuden ylläpitäjään, sanoen: "Ole ystävällinen ja vapauta jumalatar Bhumi, joka on erittäin huolissaan näiden demonisten kuninkaiden vuoksi. Ainoastaan sinä voit poistaa tämän kauhean demoneiden vaikutuksen maan päältä." Herra ilmestyi kahden sisäisen toiveensa vuoksi. Ensiksikin Herra toivoi laskeutuvansa maahan lisäämään Yasodan ja Nandan onnea. Samaan aikaan Krsna myös tahtoi nauttia srngara rasasta (rakastajan rakkaudesta), näytellessään maailmallisia leikkejään. Näistä kahdesta syystä Herra ilmestyi aineelliseen luomukseen Bhulokalle (maahan). Yhdessä vanhempiensa, ystäviensä ja ikuisten seuralaistensa kanssa. Eräänä yksityiskohtana, Krsnan maailmallisista leikeistä mainittakoon, että kun ikuisesti vapautetut gopit, kuten Srimati Radharani, Candravali ja muut ilmestyivät, Srutien persoonalliset muodot ilmestyivät myös muiden gopien koteihin, koska he olivat kehittäneet toiveen palvella Sri Krsnaa Vrajan gopeina. Dandakaranyan pyhimykset, nähtyään Herra Ramacandran ja Sitadevin svakiya bhavan (ihanan rakkaudellisen suhteen), toivoivat saavansa saman aseman Herransa Madana Gopalan kanssa. Saavutettuaan täydellisyyden sadhanassaan, he saivat onnekkaan aseman ilmestyen Vrindavanan gopeina. Yogamaya, Herra Krisnan leikkien energia, jolla on rajattomasti kykyjä, ilmestyi näkymättömänä Gokulaan järjestämään tämän sekä suorittamaan muita vaikeita tehtäviä Herran puolesta. Sri Nanda, Yasoda ja muut ilmestyivät Brhadvanassa (Mahavanassa) ennen Herraa. Gopat, gopit ja muut ikuisesti vapautetut seuralaiset ilmestyivät Herran jälkeen. Tämän jälkeen he, jotka olivat saavuttaneet täydellistymän sadhanan avulla, eli sruti-carit ja muni-carit, syntyivät Vrindavanaan. Kuultuaan Krsnan tulevasta ilmestymisestä, maan jumaluus, tuntien samoin kuin vaimo, joka iloisesti ottaa vastaan aviomiehensä pitkän eron jälkeen, uppoutui rajattomaan iloon. Krsnan ilmestymisen aikaan tavalliset ihmiset saivat maistaa sitä sisäistä autuutta, josta Krsnan palvojat nauttivat ikuisesti. Kaikkialla näkyi hyväenteisiä merkkejä. Aivan kuten Vishnun simpukka aukeaa myötäpäivään, samoin hyväenteiset uhritulet loistivat kaikkiin suuntiin. Puhtaat ja miellyttävät tuulet toivat raikkaan viileyden, aivan kuten herran palvojat jotka pyhittävät ja tekevät kaikki tyytyväisiksi rauhallisella, miellyttävällä sekä ja käytöksellään. Koko ilmapiiristä tuli täydellisen puhdas, aivan kuten Herran palvojan sydämestä. Bhaktat löysivät jälleen kerran rauhan ja menestyksen Herra Harin lootusjalkojen palvonnasta. Hedelmät täyttivät juhlavat puut. Kateellisissa demoneissa näkyi kuitenkin huonoenteisiä, alasvajoamisen merkkejä, kuten nopeasti vanhenevat kehot ja väistämättömän kuoleman tuntomerkit. Jumalaisten asuinsijojen toiveköynnökset näyttivät roikkuvan ilmassa aivan kuin innostuneina tuottamaan hedelmiä. Siihen aikaan kaikki ilmansuunnat tuntuivat puhtailta ja iloisilta, aivan kuten Herra Harin armon saavuttaneen Bhaktan mieli. Aivan kuten jalokivet, mantrat ja lääkkeet voivat poistaa myrkyllisen sairauden ihmisen kehosta, samoin Herran
ilmestyminen vapautti maailman aineellisen olemassaolon saasteista ja demoneiden syntiseltä vaikutukselta. Ilo asteittan korvasi surun jokaisen sydämessä. Kaikkien olentojen kehot ilmensivät epätavallista kauneutta ja nuorekasta elinvoimaa. Miehet tunsivat itsensä äärimmäisen onnellisiksi ja heissä esiintyi hyveellisiä ominaisuuksia. Koko maailmassa ihmiset käyttäytyivät hyväntahtoisesti ja ystävällisesti. Onni säihkyi jokaisen silmissä. Dvaparan-yugan lopussa, aikana joka täydellisesti tuhoaa virheet ja epäilykset, on hyväenteinen, suosiollinen ja esteetön ilmentyi kahdeksantena päivänä vähenevän kuun aikaan Bhadra-kuukautena ilmestyi Rohini Naksatra, yhdessä kuun hyvien ominaisuuksien ja hyväenteisen tähtikuvion, nimeltään Ayusman, kanssa taivaalle suomaan suojaa ystävällisille henkilöille. Aivan kuten elävä olento tulee ulos äidin kohdusta ja kuu näyttää olevan itäisen ilmansuunnan sylissä, Yogesvara Sri Krsna, täydellisen autuuden ruumiillistuma, ilmestyi keskelle suuria juhlallisuuksia. Aivan kuten kuu ilmestyy itäisen ilmansuunnan syliin, joka on kuin kaunis morsian, Krsna ilmensi mahtavat leikkinsä rakkaudestaan ja myötätunnostaan ehdollistuneita sieluja kohtaan. Menneiden elämien itsekurin ansiosta Vasudeva ja Devaki saivat mahdollisuuden hetkellisesti nauttia Sri Krsnaa kohtaan tuntemastaan vanhempainrakkaudesta, kun hän ilmestyi heidän eteen Vasudevana. Tämän jälkeen, Kamsan pelosta, Vasudeva toi Vasudeva Krsnan Gokulaan. Siellä Korkein Herra ilmestyi Govindana Nandan ja Yasodan luo. Hänen ikuisten vanhempiensa luokse, jotka olivat tukahduttaneet Häntä vanhempainrakkauden kauneimpaan muotoon aikojen alusta alkaen. Visnun neljä symbolia (sankha, cakra, gada ja padma) koristivat Hänen käsiään sekä jalkojaan. Huilu, kukkaseppele ja kaustubha mani, vaikkakin läsnä hänessä, eivät olleet vielä ilmentyneet. Julman Kamsan pelossa, Vasudeva päätti siirtää kaikki vaimonsa, Devakia lukuunottamatta, Gokulaan. Hän lähetti Rohinin Vrajaraja Nandan taloon. Herran hyvästä tahdosta, Yogamaya järjesti Devakin seitsemännen lapsen (Balarama) ilmestymään Rohinin kohtuun. Tämän johdosta Balarama ilmestyi Vrajaraja Nandan kotona ennen Krsnan syntymää. Herra hari, joka on autuuden ruumillistuma, ilmestyi Nanda Maharajan, Vrindavanan kuninkaan, kotiin kolmesta syystä: saadakseen itsessään tyytyväiset pyhimykset harjoittamaan antaumuksellista palvelua, miellyttääkseen Bhaktoja ihanilla, yliaistillisilla leikeillään ja vapauttaakseen maan demonien aiheuttamasta taakasta. Majesteetillisen ilmestymisensä hetkellä Krsna valjasti rajattomat voimansa ilmestymään ikuisuuden, autuuden ja tiedon muodossa. Jokainen synnytyshuoneessa paisui ilosta nähdessään Herran epätavallisen yliaistillisen muodon, joka näytti aivan kauneuden köynnökseltä. Äiti Yasoda muistutti henkisen ekstaasin järveä, josta sai alkunsa autuuden ruumiillistuman loistavansininen lootus. Tuuli eivätkä mehiläiset nauttineet tämän sinisen lootuksen tuoksusta. Tuota syntymätöntä lootusta eivät ole aineellisen luonnon laatujen aallot koskaan koskettaneet. Jopa herra Brahma ei voinut nähdä sitä, puhumattakaan tavallisista ihmisistä. Kun Yasoda ja hänen perheenjäsenensä vaipuivat uneen synnytyshuoneessa, Hari itki kauniisti aivan kuin vastasyntynyt vauva. Hänen itkunsa kuulosti aivan maha-vakyaomkaralta, ilmoittaen hänen leikkiensä hyväenteisestä saapumisesta. Omkara on yliaistillinen äänivärähtely, joka ensin virtasi Herra Brahman suusta. Kun Vrindavanan naiset kuulivat
Krishnan ihanan itkun, he heräsivät ja juoksivat katsomaan Herraa. He voitelivat Krsnan kehon voittamattoman ylitsevuotavan kiintymyksensä lempeydellä. Krsnan keho tuoksui luonnostaan aivan myskiltä. Naisten pestya Krsnan makeassa nektarissa, näytti Hän puhtaalta sekä kauniilta. Sitten he hieroivat Hänen kehonsa tuoksuvalla santelipuutahtaalla. Talon vallitseva jumaluus lähetti lampun liekkiä muistuttavan campakakukan synnytyshuoneeseen, palvoakseen tätä kolmen maailman ornamenttia. Pienten käsiensä voimalla, herkkien kuin puun sirot lehdet, Krsna sai kaikki synnytyshuoneen lamput näyttämään aivan lootuksen nupuista tehdyltä seppeleeltä. Vrindavanan naiset näkivät vauva-krsnan aivan kuin kukkivana kukkana, joka on tehty parhaista sinisistä safiireista, tai juuri aunneelta Tamala-puun lehdeltä. Krsna näytti aivan tuoreelta sadepilveltä koristeltuna kolmen maailman onnenjumalattaren myski-tilakalla. Kaikkein korkeimman hyväenteisyyden voide reunusti hänen silmiään. Hänen läsnäolonsa täytti synnytyshuoneen hyvällä onnella. Vaikka hän oli ainostaan vauva, oli Krsnalla päässään runsaat, kiharat hiukset. Peittääkseen ainutlaatuiset merkit käsistään (keppi, kala, simpukka yms.), Herra taivutti herkät terälehtimäiset sormensa lootuskämmeniinsä. Sillä hetkellä Krishna makasi selällään silmät suljettuina. Äiti Yasoda heräsi keskelle vanhempien gopien iloista keskustelua. Nojaten sängyn yli hän ihaili upeaa poikaansa. Mutta nähdessään oman heijatuksensa Krsnan kehossa, hän luuli sitä toiseksi naiseksi. Ajatellen että tuo noita on ottanut hänen muotonsa kidnapatakseen Krsnan, Yasada hämmentyi ja huusi: "Mene pois täältä!". Spontaanisti hän rukoili Nrsimhadevaa suojelemaan arvokasta poikaansa. Katsoen Krsnan herkkiä kasvoja, Yasodan kiintymyksen kyyneleet, jotka näyttivät aivan helmikaulakoru-uhrilta, virtasivat valtoimenaan. Yasoda näki Krsnan kehon kuin kasana tummansinistä myskiä ja pehmeämpänä kuin maitovaltamerestä tehty voi. Ylitsevuotavana nektaria, Hänen viehättävä kehonsa näytti aivan maitovaahdolta, mutta ollessaan tummansininen väriltään, näyttti aivan siltä kuin vaahto olisi täynnä myskimehua. Ihaillen poikansa äärimmäisen herkkää muotoa, Yasoda huolehti hänen turvallisuudestaan ja pelkäsi, että hänen kehonsa kosketus saattaisi satuttaa pojan herkkää vartaloa. Nojatessaan Krsnan sängyn yli, Yasoda kylvetti Krsnan rinnoistaan tippuvalla maidolla. Vanhemmat gopit ohjeistivat Yasodaa, kuinka pitää vauvaa sylissä ja kiintymyksestä työnsivät hänen nänninsä Krsnan suuhun Hänen ruokkimisekseen. Yasodan intensiivisestä rakkaudesta johtuen, persoonallinen autuus virtasi hänen rinnoistaan tasaisena maitovirtana. Kun maito joskus purskahti ulos Krsnan bimba-hedelmänpunaisilta huulilta, Hänen poskilleen, äiti Yasoda pyyhki hänen kasvonsa vaatteensa reunalla. Ruokittuaan poikansa, Yasoda katsoi häntä kiintyneesti ja ihmeissään. Hänen poikansa keho näytti loistavista sinisistä safiireista tehdyltä. Hänen suunsa muistutti bimba-hedelmää ja Hänen kätensä sekä jalkansa näyttivät aivan ainutlaatuisilta rubiineilta. Krsnan kynnet loistivat kuin arvokkaat jalokivet. Näin Yasoda kuvitteli että Krsnan keho oli kokonaan tehty jalokivistä. Sitten hän huomasi, että Krsnan luonnostaan punaiset huulet muistuttivat bandhuka-kukkasia. Hänen kätensä ja jalkansa muistuttivat Java-kukkasia ja Hänen kyntensä näyttivät aivan Mallika-kukkasilta. Tämän jälkeen Yasoda ajatteli: "Krsnan koko keho näyttää tehdyn sinisistä lootuskukista. Hän ei vaikuta olevan minun." Mietittyään asiaa tällä tavalla, Yasoda pökertyi hämmästyksestä.
Kauniinpehmeät kiharat karvat Krsnan rinnan oikealla puolella muistuttivat lootuksen hentoja varsia. Nähdessään Srivatsa-merkin Hänen rinnassaan, Yasoda luuli sen olevan rintamaitoa, joka oli aikaisemmin purskahtanut ulos Hänen suustaan. Hän yritti onnistumatta pyyhkiä nämä "maitotahrat" vaatteensa reunalla. Ihmeissään Yasoda ajatteli tämän olevan merkki suuresta persoonallisuudesta. Havaitessaan Laksmin merkin (pienen kultaisen juovan) Krsnan rinnan vasemmalla puolella, Yasoda kuvitteli pienen keltaisen linnun tehneen pesän keskelle Tamala-puun lehtiä. Voisiko tämä salamanvälähdys levätä sadepilvessä tai voisiko se olla mustaa kullankoetinkiveä koristavat kultaiset juovat. Krsnan herkät, lehdenkaltaiset kädet ja jalat, hohtaen vaaleanpunaisina kuin nouseva aurinko, näyttivät aivan Yamunassa kelluvilta lootuskukkarykelmiltä. Joskus Yasoda näki vauva-krsnan kiharat, tummansiniset hiukset parvina mehiläisiä ympäröimässä hänen kasvojaan. Humaltuneena liiasta hunajanektarin juomisesta, mehiläiset vain leijailivat taivaalla. Hänen tiheät, kauniinsiniset hiuksensa näyttivät aivan yön pimeydeltä. Krsnan kaksi lootussilmää katsoivat kuin kaksi sinistä lootuksennuppua. Hänen poskensa muistuttivat kahta suurta kuplaa, jotka kelluivat nestemäisten sinisten safiirien järvessä. Krsnan viehättävät korvat näyttivät aivan kahdelta tuoreelta, juuri auenneelta lehdeltä, jotka kasvoivat sinisestä köynnöksestä. Krsnan tumma nenänpää näytti aivan puunversolta, ja Hänen sieraimensa näyttivät aivan Yamuna-joen, auringonjumalan tyttären, kuplilta. Hänen huulensa muistuttivat parilta Ted Java-kukan nuppuja. Krsnan leuka oli aivan kuin pari kypsänpunaisia Jambu-hedelmiä. Poikansa epätavallisen kauneuden näkeminen täytti äiti Yasodan silmien olemassaolon tarkoituksen ja upotti hänet autuuden valtamereen. Vanhemmat Vrajavasi-naiset onnittelivat Vrajaraja Nandaa: "Oi sinä onnekas, olet saanut pojan!". Aikaisemmin Nanda Maharaja oli murheen murtama, koska hän ei ollut saanut poikaa. Hänen sydämensä oli kuin pieni järvi, joka oli täydellisesti kuivunut pitkän, kuuman kesän aikana. Mutta kuultuaan poikansa syntymästä, Nanda Maharaja tunsi aivan kuin hänen sydämensä järvi olisi siunattu yhtäkkisellä nektarikaatosateella. Krsnan herkkä ääni poisti hänen kaikki murheensa ja huolensa. Nyt hän kylpi autuuden sateissa, ui nektarivaltameressä ja tunsi tulleensa jumalaisen Gangesin iloisen virran syleilemäksi. Innokkaana näkemään poikansa, Nandan keho jännittyi hämmästyksestä ja ekstaasin aalloista, kun hän seisoi synnytyshuoneen ulkopuolella. Koska hän oli tehnyt kasapäin hyväenteisiä tekoja, näytti aivan siltä kuin Vrindavanan Kuningas paiskaisi nyt kättä hyvien tekojen henkilöitymän kanssa. Yogamaya sai levottoman taustalla seisovan Nanda Maharajan astumaan synnytyshuoneeseen. Hän ryntäsi katsomaan poikaansa, tiivistetyn autuuden personifikoitunutta siementä. Näytti siltä kuin kaikki kolmen maailman hyväenteisyys olisi nyt ottanut suojaa Krsnasta, kaiken alkusyystä. Nanda näki poikansa täydellisesti viehättävänä henkilönä. Kajala Krsnan silmien ympärillä näytti aivan mustilta viivoilta kauneuden köynnöksessä. Aivan kuin Nandan hyvänonnen ruumiillistumana, Sri Krsna kukoisti kuin kaunis kukka toivomuspuiden puutarhassa. Aparajita-kukkaa on verrattu Vrindavanan kuningattaren kehoon. Hänen poikansa on kuin Upanisadien edustaja, jota verrataan toivomusköynnösten hedelmiin. Nähdessään upean poikansa, Nanda tunsi saavuttaneensa onnen, täydellisyyden ja kaikkien toiveidensa täyttymyksen. Tuon autuuden ruumiillistuman tapaaminen täytti Nandan mittaamattomalla
tyytyväisyydellä. Hän seisoi paikallaan, jähmettyneenä; hänen ihokarvansa nousivat pystyyn ja kyyneleet virtasivat hänen silmistään. Hän näytti aivan kivestä veistetyltä patsaalta tai maalaukseen piirretyltä hahmolta. Jonkin aikaa Nanda Maharaja pysyi puolitajuisessa tilassa, aivan kuin nukkuva mies joka on juuri heräämässä. Upananda, Sunanda ja muut sukulaiset tulivat äärimmäisen iloisiksi seuratessaan bramiineista parhaimpien suorittavan rituaaleja Krsnan syntymän puhdistamiseksi. Taatakseen poikansa hyvinvoinnin, Nanda Maharaja lahjoitti vastasyntyneitä vasikoita jokaiselle bramiinille, muuttaen siten heidän kotinsa Surabhi-lehmien valtakunniksi. Näillä lehmillä on kullalla ja hopealla päällystetyt sarvet ja kaviot sekä jalokivistä tehdyt korut koristavat niiden kauloja. Lisäksi Vrajapati Nanda täytti heidän kotiensa pihat kulta-, jalokivi- ja seesaminsiemenvuorilla. Kun Nanda teki hyväntekeväisyyttä, Kamadhenut, koetinkivet ja toivepuut menettivät voimansa tuottaa arvokkaita esineitä. Jopa jalokiviä tuottavat valtameret menettivät jalokivivarastonsa ja onnejumalatarella, lootusten valtakunnalle, jäi ainoastaan yksi lootus käteen. Krsnan ilmestymisen hyväenteiset uutiset levisivät suullisesti joka ilmansuuntaan. Ilo tanssi Nandan, hänen veljiensä Upanandan ja Sunandan, sekä kaikkien muiden paimenten sydämissä. Gopat toivat monenlaisia herkullisia maitotuotteita, kuten maitoa, jogurttia, voita, tuorejuustoa ja kovaa juustoa jalokivin koristelluissa astioissa. Astiat oli köytetty bambutankojen päihin juuttiköysillä ja he kantoivat tangot olkapäillään. Koristeltuina monin arvokkain jalokivikoruin, gopat näyttivät erittäin komeilta. He pukeutuivat kauniisiin keltaisiin vaatteisiin, päihittäen loistossaan salaman. Ja heillä oli lootuskäsissään kullalla ja jalokivillä päällystetyt sauvat. Aivan kuin suuri valtameri levittää aaltojaan joka suuntaan, samoin Krsnan syntymä täytti Vrajavasit rajattomalla onnella. Gopat ja gopit nauttivat suuresta festivaalista iloisesti syöden ja heittämällä toistensa päälle jogurtin, voin, maidon ja tiivistetyn maidon sekoitusta. Kurtisaanit, jotka vierailivat Nanda Maharajan talossa kokivat enemmän onnea mitä he olivat koskaan kokeneet syntymänsä jälkeen. Heidän mielensä täyttyivät ilolla ja tyytyväisyydellä. Krsnan syntymän ilahduttava kuvaileminen kuljetti heidän mieliensä vaunut mukanaan ja sai heidät luopumaan kaikista velvollisuuksistaan. Heissä syttyi toive päästä näkemään Krsna. Kurtisaanien kaulakoruissa roikkuvat kimaltelevat rubiinit koristivat heidän olemustaan. Heidän timantein koristellut rannerenkaansa näyttivät kauniimmilta kuin kristallinkirkkaat vesipisarat. Heidän kultapäällysteiset nilkkakorunsa loistivat verratonta eleganssia. Tätä ainutlaatuista juhlaa varten he ottivat jalokivilaatikoistaan runsaasti koristeltuja vöitä ja sitoivat ne lanteilleen. Lantiokellojen kilinä heidän leveillä lanteillaan lisäsi näiden kurtisaanien kauneutta. He viehättivät jokaisen mieltä isoilla kultaisilla nilkkakoruillaan, löystyneillä hiuspalmikoillaan ja ylevillä askelillaan, joka näytti aivan joutsenten lipumiselta. Heidän mielensä joutuivat lumouksen valtaan heidän katsoessaan Krsnan yliaistillisen kehon lumoavaa kauneutta. Palvoakseen Krsnaa he toivat mukanaan kultaisia astioita täynnä hyväenteisiä asioita kuten hedelmiä, kukkia, jogurttia, durva-ruohoa, keittämätöntä riisiä ja jalokivin koristeltuja lamppuja. He peittivät uhrilautaset hienolla, keltaisilla silkkikankailla ja pitivät niitä pehmeissä lootuskäsissään. heidän jalokivin koristellut nilkkatiukunsa soivat kauniisti heidän kävellessään. Katsoessaan herkän lapsen ällistyttävää kauneutta, kurtisaanit pitivät silmiensä tarkoitusta täytettynä. He oivalsivat Krsnan täydellisen syntymän olevan kuin tärkeän yrttilääkkeen lehtien ilmestyminen. Krsna muistutti sinistä lootusta, joka kellui vanhempiensa kiintymyksen
järvessä. Kun he olivat esittäneet siunauksensa Krsnan hyvinvoinniksi, he palvoivat Krsnaa tuoreilla kukkasilla ja rakastavien katseiden jatkuvalla suihkulla. Suurella innolla kurtisaanit ylistivät Vrajesvari Yasodaa, koska tämä oli saavuttanut kaiken hyvän onnen olemuksen, saamalla Krsnan pojakseen. Jättäen synnytyshuoneen kurtisaanit astuivat Nanda Maharajan palatsin kokoontumissaliin. Heidän kasvonsa näyttivät rajattoman kauniilta kun he lauloivat melodisia lauluja, jotka muistuttivat pehmeän kaunista mehiläisten surinaa, niiden liikkuessa lootuskukkarykelmän keskellä. Kaikki vieraat kylpivät näiden rauhoittavien äänien muodostamassa nektarisuihkussa. Rakkauden vallassa he täyttivät lootuskätensä tuoksuöljyllä, kurkumatahnalla sekä tuoreella voilla ja alkoivat sitten hieromaan sitä toistensa kasvoille sekä kehoille. He näyttivät erittäin viehättäviltä hymyilevine kasvoineen ja kimaltelevan valkoisine hampaineen. Heidän punaiset huulensa näyttivät kauniimmilta kuin punaiset bandhuka-kukat.tämä uskomattoman elegantti näky murskasi kolmen maailman onnenjumalattaren ylpeyden. Krsnan syntymän ilon mukanaan vieminä he pelotta heittivät toistensa päälle juustopalloja, voita ja jogurttia. Henkilö voisi erehtyä luulemaan valkoisia juustopalloja rakeiksi, kiinteytyneeksi kuunvaloksi tai valkoiseksi mudaksi maitovaltameren pohjalta. Sitten he ruiskuttivat toistensa päälle piimää, aromaattisia öljyjä ja veteen sekoitettua kurkumaa. Symbaalit, damru-rummut, bherit ja isot rummut värähtelivät hyväenteisiä ääniä tietyissä melodioissa. Jumalainen konsertti tarkoilla runomitoilla, oikeanlaisella rytmillä ja oikearytmisillä sävellyksillä syntyi yhtäkkiä Nandan palatsissa. Orkesteri inspiroi kurtisaanit laulamaan ja tanssimaan riemukkaasti sekä leikkisästi. Vaikka he eivät olleet hyviä laulajia, lauloivat he Herra tahdosta virtuoosimaisesti. Nämä loistokkaat laulut täyttivät Nanda Maharajan sydämen ilolla. Bramiineiden Veedisten hymnien resitoinnin, Puranisen perimätiedon resitointi ja muistopuheiden pitäjien rukousten yhteinen värähtely muutti eetterin Sabda Brahmaniksi. Krsnan syntymän ilojuhlat tukkivat viemärit Nandan pääkaupungissa, kun ne paisuivat yli reunojen maidosta, jogurtista ja muista hyväenteisistä nesteistä. Pian nämä nektarijoet tulvivat kaupungin kaduille ja täyttivät koko ympäristön makealla tuoksulla. Naamioitumalla linnuiksi, puolijumalat laskeutuivat Vrajapuraan juomaan iloisesti nektaritulvaa. Vrajavasit koristelivat lehmänsä kullalla ja jalokivikoruilla. Sitten suurella innolla he hieroivat lehmät öljyllä, tuoreella voilla ja kurkumatahnalla. Pitäen Krsnan sydämissään, nämä onnekkaat lehmät näyttivät aivan maan hyväenteisyyden perusolemukselta. Koko maailma kaikui niiden iloisesta mylvinnästä. Syventyneenä Krsnan syntymän ekstaasiin, he unohtivat syömisen sekä juomisen. Festivaali hukutti gopit ilon valtamereen. Lahjoitettuaan öljyä, sinooperinpunaista pigmenttiä, kukkaseppeleitä ja ruokailuvälineitä kaikille paikalle kokoontuneille gopeille, Rohini, Vasudevan vaimo, pyysi heitä siunaamaan Krsnaa. Uhritoimituksen lopussa, Upananda ja muut sukulaiset tunsivat jatkuvaa onnellisuutta ottaessaan kylpyjään. Pitäen Vrindavanan kuninkaan edessään, Nandan sukulaiset lahjoittivat yleviä vaatteita, jalokivikoruja, tambulaa, kukkaseppeleitä ja santelipuutahnaa vieraille. Sitten he pyysivät nöyrästi kaikkia osallistujia siunaamaan tuon loistavan hyväenteisen pojan, joka oli juuri ilmestynyt Vrindavanaan.