1 Sarvenperän kylälehti 2/2008 www.sarvenpera.fi Kevätsaalista
2 Pääkirjoitus Äitienpäivänä tulee ulkona paitasillaankin hiki ja grillikausi on avattu viimeistään vappuna. Tuntuu, että tänä vuonna kevät tuli erityisen aikaisin. Lumien sulamisen aika oli lyhyt ja intensiivinen; sen jäljet näkyivät elämää suurempina routavaurioina teillä. Vieläkin Sarvenperäntien ajaminen iskunvaimentajia liikaa koettelematta vaatii pitkää pinnaa ja huolellisuutta. Tytär pohti nelivuotiaan järjellään vuoden kiertokulkua: kesän jälkeen tulee syksy, sitten joulu, sitten talvi. Ennen kuin riensin korjaamaan, pysähdyin ajattelemaan ja huomasin, että hän oli oikeassa. Ainakin parina viime vuotena pysyvä lumi on tullut vasta joulun jälkeen. Säät ovat muuttuneet. Ja tämä on vasta alkua. Ilmastonmuutosta ei voi enää kiistää kukaan, nyt mietitään vain sitä, miten katastrofista selvittäisiin mahdollisimman kuivin jaloin. Sarvenperäsetkin osaltaan saastuttavat ilmakehää: yleisin kulkupeli on oma auto, puuta ja roskia poltetaan väärällä tavalla, talot Poikien vappuaatto Joskus kuusikymmenluvulla lähti Sarvenperältä pari nuorta miestä töihin kaupunkiin. Asunnoksi hommattiin yhteinen kaksio kerrostalosta. Vappu alkoi lähestyä ja kaverukset suunnittelivat vapun viettoa. Päätökseksi tuli, että mentäisiin tivoliin joka oli tulossa Jyväsjärven rantaan. Takaajatuksena oli toive, että tivolista löytyisi sopivat doorikset, kun kummallakaan ei ollut vielä vakituista tyttöystävää. Halosen pukimosta käytiin ostamassa uudet popliinitakit, jotka olivat muodissa siihen aikaan. Vielä haettiin viinakau- pasta pullot kreikkalaista Patras muscatel -viiniä rohkaisuksi. Vappuaattona kaverukset alkoivat naukkailla viiniä ennen tivoliin lähtöä. Niinhän siinä kävi, että kummatkin nukahtivat kesken kaiken ja heräsivät vasta seuraavana aamuna vessan lattialta. Sen verran harmitti poikia, että uudet popliinitakit vietiin Pelastusarmeijan vaatekeräykseen, eikä viiniäkään tehnyt mieli vähään aikaan. Doorikset löytyi kummallekin aikanaan, mutta silloin ei popliinitakit olleet enää muotia eikä Alkokaan enää myynyt Patras muscatellia. MR lämmitetään muulla kuin uusiutuvalla energialla ja etteikö monilla olisi vielä hehkulamppuja ja muita sähkösyöppöjä laitteitakin kotonaan. Jos jokainen suomalainen, tai edes jokainen sarvenperäläinen tekisi jonkun ilmastoa huomioivan muutoksen elämäntavoissaan, saattaisimme saada tuleville sukupolville hieman paremman tulevaisuuden. Torvelassa äitienpäivänä 2008 MH Kevennys 2/2008 Sarvenperän kylätoimikunnan lehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Paino: Jyväskylän yliopistopaino. Lehden painos 180 kpl. Seuraavaan lehteen aineistot 31.7. mennessä päätoimittajalle tai toimittajille. Julkaisija: Sarvenperäset ry / puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki p. 020 482 5890, sihteeri Seija Halinen p. 638 834, rahastonhoitaja Riitta Kuusela p. 050 571 8492 Päätoimittaja: Mari Hakkarainen, Päivärinteentie 30, 41930 Kuohu, p. 050 356 6992, email: mari.hakkarainen@nic.fi Lehden ulkoasu: Petri Hakkarainen p. 050 529 0529, email: pera.sarvi@kolumbus.fi Toimittajat: Seija Halinen p. 638 834, email: seija.halinen@elisanet.fi, Oiva Lahtinen p. 638 837, Paavo Vehkala p. 638 818, Kaarina Riuttanen p. 638 811, email: kaarina.riuttanen@elisanet.fi, Vesa Pihlajamäki (kylätoimikunnan edustaja), p. 020 482 5890 Kuvat: Seija Halinen, ellei muuta mainita Tilaushinnat: Sarvenperän asukkaille ilmainen, muille vuosikerta 10 euroa, irtonumerot 2,5 euroa Tilaukset: Seija Halinen, Sarvenperäntie 480, 41930 Kuohu, p. 638 834. Ilmoitushinnat: koko sivu 50 euroa, ½ sivu 33 euroa, ¼ sivu 20 euroa, 1/8 sivu 13 euroa; rivi-ilmoitukset kyläläisille ilmaisia max 20 sanaa. Aineistot: Kirjoitukset toimitetaan mieluiten sähköisesti. Kirjoittaa voi myös nimimerkillä, mutta nimen on oltava päätoimittajan tiedossa (ei kerro eteenpäin). Juttuja voidaan lyhentää ja oikeinkirjoitusta korjata asiasisältöön puuttumatta. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Kansikuva: Matti Riuttasen aimo ahvensaalis Löytänältä. Kuva Seija Halinen. ISSN 1459-9228 Vuokrataan: Ilmava yksiö, korkea sijainti erinomaisin näköaloin. Erinomainen valaistus. Viereisen urheilukentän melu voi ajoittain häiritä. Kuvan lähetti Ritva Paunila. Ruotsalaisesta kuvatekstistä soveltaen suomennettu.
Pärehöylätalkoot 3 Kevään aikana kylän miehet ovat ahkeroineet Rajulassa rakentamassa pärehöylää jolla tulevan kesän Asumismessuilla tehdään päreitä yleisön edessä. Aiemmin miehet olivat jo käyneet tutustumassa Saukkolan pienviljelijäyhdistyksen höylään Koivuaholla ja tulivat sieltä kamerat täynnä kuvia. Siitä oli helppo aloittaa. Monta lauantaita ja arki-iltaa meni ennenkuin ensimmäinen päre nähtiin. Talkoisiin osallistui kymmenkunta miestä kerrallaan naisväen huolehtiessa mahantäytteestä. SH Kuvissa eri vaiheita valmistuksesta. Talkooväkeä löytyi mukavasti aina paikalle, mukanaan tietoa ja taitoa. Tarkkaa silmääkin tarvittiin. Parasta näyttöä siitä antaa Kinnusen Antero.
4 Runo Sarvenperälle Korpilahti synnyinseutu tahdon sua tervehtää, ajatukset lapsuudesta usein mieleen palajaa. Täällä nuoruuteni vietin, osan keski-ikääni. Keiteleen rantamilla on nykyinen kotini. Kuusimetsät ja lampien rannat, tämän kylän maisemat, kiviset pellot ahkeruudella leivän antoivat. Mäkiahoilla ennen oli puhtaat marjat, joka talon metsässä liikkui karjat. Saukkolassa koulun käynnin aloitin, Kylmälässä koulua sitten jatkettiin. Tuiskussa piti itse tiensä aukaista, eväät omasta pussista kaivella. Uusi koulu sitten rakennettiin ja hyvin täällä lapsia opetettiin. Monenlaista virkamiestä koulu on kasvattanut, jokaista elämää varten on opettanut. Rippikoulu oli ennen kova urakka, Jyväskylään mentiin ensin junalla. Aamulla jatkettiin Toimi-laivalla kirkolle, kiirehdittiin kirkkoon uskontotunnille. Pitkä oli kirkkomatka kävellä jalkaisin niinhän sitä rippikoulustakin palattiin. Hevosella joskus kirkkoon mentiin, tärkeä oli juhla kun se tehtiin. Alkuasukkaat tänne muualta on tullut, Petäjävedeltä, niin olen kuullut. Muutti tänne Jussilan suku, heidän jälkeläisiään on mahtava luku. Eenokki eleli satavuotiaaksi, paljon jäi lapsia suvun jatkajaksi. Aina kun häitä täällä vietettiin, melkein ne Jussilan sukuun liitettiin. Kylän tämän esi-isät ovat raivanneet, peltosarkoja, ojiakin kaivaneet. Joku heistä on kuokkansa ketohon lyönyt, saunan nurkassa eväitään syönyt. Synnyinkotini, olet pian satavuotias, savupirtti sitä ennen suojeli asukkaitas. Ensimmäisen pirtinkin nähdä sain, hevostalli siitä sitten tehtiin vain. Pula-aikana täällä oli kulta-aika, rakennettiin tupaa, navettaa ja aittaa. Valtiolta torpat taloksi saatiin, pellot kasvoi ja satoi laariin. Väkeä oli paljon joka talossa, touhuttiin öljylampun valossa. Toiset viimein sähkön sai, kotonani piti tyytyä öljyyn vain. Ei meillä ollut puutetta työstä, lisäaikaa piti ottaa yöstä. Hoidimme karjaa ja puimme viljaa, koneita ei ollut, työskenneltiin hiljaa. Pienviljelijä-osasto täällä touhuili, puimakonekin hankittiin. Sarvenperä paras perä on, siellä laulettiin ja Virtasen Nikin säestyksellä tanssittiin. Olemme nähneet kapina-, pula- ja sota-ajat ja siirrettävän maamme rajat. Kaatui puoliso, poika tai isä ei sellaista aikaa toivoisi lisää. Moni nuorukainen täältä kylältä sodassa henkensä uhrata sai. Vanhat raatajat jäivät tiloja hoitamaan, ei ollut nuoremmissa jatkajaa. Sinne kirkonkylälle on vainajat tuotu, pyhässä puistossa lepopaikka suotu. Sankarivainajat, kunnia teille, henkenne edestämme uhranneille. Tämän kylän elämä on hiljentynyt, moni talo on jo autioitunut. Metsähallitus maansa takaisin sai, lainaksi ne oli annettu vain. Leskiemäntä hoitaa taloa monta, on raatajan osa onnetonta. Vielä kauppakuolema kylään kävi, on pitkä matka nyt kaupan väli. Kauppa-autot ne ruuan tuopi, linja-autot kulkijan viepi. Kalliokaupunki katunsa sai, katuvalot sieltä puuttuu vain. Kiitos Luojamme armoinen, kun kauniin Korpilahden annoit. Kiitos vaikeina aikoinakin raskaan taakkamme kannoit. Kiitokset juhlan järjestäjille sekä kaikille kävijöille. Kiitokset opinahjosta, kouluopetus on parhaimpia lahjoista. Tätä kylää kukaan ei ole ylistänyt, nimeäkin toisinaan on ujosteltu. Yhdyn entiseen laulelohon, Sarvenperä paras perä on. Runo on omistettu siskolleni Tyyne Minkkiselle hänen täyttäessään 60 vuotta vuonna 1968. Esteri Laitinen
Tuttuja ja kylänmiehiä 5 Sarvenperän maailmankansalaiset Asko ja Ritva. Atri muokkaa Marjorannan maastoa moninaisilla välineillä Vispiläjoen kosken keväinen kohina on vastaanottajana saapuessani haastattelemaan Korpilahden pohjoisimman talon Marjorannan asukasta Atri Vainikaista. Atri on syntynyt Lahden liepeillä Nastolassa, missä kävi myös peruskoulun ala-asteen Tuija-äidin opissa. Keskikoulun ja Lahden lukion jälkeen opiskelu jatkui Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, tuloksena diplomi-insinöörin paperit tietotekniikan alalta. Tampereella vierähtikin kaikkiaan yhdeksän vuotta nuoren miehen elämästä. Mikä sitten toi vajaa vuosi sitten alle kolmikymppisen sinkkumiehen Sarvenperälle? Oliko se kaipuu lapsuuden maisemiin, olivathan lapsuuden kesät yleensä kuluneet naapurissa, Marjomäen mummolassa. Vai oliko se halu pois kaupungin hälinästä. Ehkä kumpaakin. Muutama vuosi sitten Marjomäen kattoa korjatessa tuli mieleen ajatus, että lähellä asuen tämäkin olisi helpompaa. Ajatus Marjorantaan muuttamisesta kävi jo silloin mielessä. Nyt ei sitten omien sanojensa mukaan sekalaista puuhastelua harrastavalle miehelle tule vapaaajan ongelmia, siitä pitää huolen meneillään oleva talon remontti, jota Atri tekee pääosin itse muutamia talkoita lukuun ottamatta. Atri kertookin olevansa kiinnostunut kaikenlaisesta nikkaroinnista mutta myös koneista. Pihassa seisova mönkijä on siitä yksi hyvä esimerkki, toinen on moottorikelkka, jolla varsinkin talvella tulee ajeltua. Lievestuoreen mikroautoradalla tulee joskus käytyä ajamassa jopa kilpaakin. Talviaikaan Atrin harrastuksiin kuuluu myös hiihto ja lumilautailu, tuleepa joskus lenkkeiltyä ilman mitään välineitäkin. Omakotitalossa asuessaan saa myös monipuolista hyötyliikuntaa. Vähäinen vapaa-aika rajoittaa kuitenkin sekä harrastuksia että pitkittää talon korjausta. Haastattelua seuraavana päivänä Tampereen Digian palveluksesta Jyväskylän Digiaan siirron saanut nuorukainen lähti muutaman päivän työkomennukselle Englantiin. Ulkomaan keikkoja on useita vuodessa. Kotiin palattua voi nikkaroinnin lomassa laittaa vaikka joen rannassa seisovan savusaunan lämpiämään ja kutsua kavereitakin saunomaan. Hauskana yhteensattumana Atri mainitsee isoisoisältä perityn etunimensä ja että Jaakonpäivän riihikirkko Marjomäessä on (tätä vuotta lukuun ottamatta) hänen syntymäpäivänään. S.H.
6 Myllyvuori Ysikuutonen Saab kurvaa kääntöpaikalle suuren hakkuuaukean tuntumaan, Myllyvuoren mahtavat maisemat avautuvat ympärillä. Yöllä on taas satanut lisää lunta, varmaankin yli kymmenen senttiä, sitä onkin kaikkineen varmaan metrin tuntumaan. Ollaan seitsemänkymmenluvun loppupuolella, mennään huhtikuuta, sitäkin on jo päästy aika pitkälle. Lähestytään kevättä kiihtyvällä vauhdilla, sitä on todistanut sekin lähes kymmenpäinen metsoparvi, joka oli eräänä aamuna kerääntynyt vanhalle soidinkumpareelleen ihmettelemään suurta maisemien muutosta, joka näissä ikiaikaisissa kuusikkometsissä oli tapahtumassa. Teollisuus tarvitsee puuta, markkinatalous rahaa yhä enenevässä määrin ja jäähän siitä jotain meille metsureillekin, ehkä kuitenkin hyvin pieniä murusia. Itseäni harmittaa suuret uljaat mustat linnut, niiden kokema hämmästys ja pettymys. Näemme poikien kanssa ne ainoastaan sinä yhtenä aamuna, ne uskovat kerralla ihmisten kaikkivoipaan mahtiin. Kahlainen Jonseredini kanssa polttoainekannuja mukanani hilaten hakkuupalstani tuntumaan. Olenkin kappaleella, jossa on ennen näkemättömän suuria kuusia, ne on leimattukin kertaalleen aikaisemmin, tiettävästi joskus talvisodan aikoihin ja jääneet silloin sattuneista syistä pystyyn. Tyveltään ne ovat halkaisijaltaan toistametrisiä ja tuntuu kuin niiden latvat tavoittelisivat pilviä. Kaatokolo ja tyvileikkaus teettävät töitä sahan laippa tahtoo tuntua mitättömältä näiden jättiläisten ympärillä pyöriessä. Yllättävän tervettä puuta löytyy katkontavaiheen aikana ja pölkkyjä, niitä leviää rungostaan siinä seitsemän, kahdeksan kappalettakin. Saha raivoaa tunnista toiseen, valtavat havumatot kertyvät ajourille, jotka syntyvät kuin itsestään hakkuun aikana aukkoihin. Pienet evästauot sahan tankkaukset ja viilaukset ne antavat vaihtelua tähän kiireiseen aherrukseen. Työnjohtaja Tuomo pyörähtää jossain vaiheessa juttelemassa muutamat leikkimieliset sanailut virkistävät ihmeesti päivän kuvioissa. Reippaat miehet kaatavat suuria aukkoja näihin valtavia puita kasvaviin metsävaltion viimeisiin erämaihin. Ajokoneet siirtävät puutavaran varastoihin tienvarsille ja tukkiautot kiidättävät puut tehtaiden pohjattomiin uumeniin. Muokkauskoneet tulevat ne kääntävät tunteettomasti maaperää kivet ja kannot vyörytetään esille vuosisataiset eränkävijöiden käyttämät polut niitä ei tunneta ehkä niitä ei koskaan enää tarvitakaan ne tuhotaan ylimielisesti eletään tätä päivää suurten ja voimakkaiden aikaa. Metsästäjä aikojen takaa hän kulkee polkuaan halki suurten koskemattomien metsien läpi, punainen kippurahäntäinen koira seurailee häntä on ilta kun hän tulee laavulleen tekee tulet honkaiseen puuhun, jonka liekit herättävät menneisyyden ajattomuuden. Hattulassa 4.1.2006 Paavo Kesäretki 28. 29.6. Tulevan kesän retki suuntautuu itäiseen Suomeen. Käyntikohteita ovat mm. Kiteen Eläinpuisto ja Rajaristeily Pyhäjärvellä, ulottautuen aivan Venäjän rajalle. Risteilyn kesto on noin 4,5 tuntia ja se sisältää ruokailun. Majoitus on Kiteen Pajarinhovissa, hotellissa 2-3 hengen huoneissa ja osa 4 hengen mökeissä. Myös muita käyntikohteita tulee, neuvottelut ovat vielä kesken (seuraa sarvenpera.fi-sivua!). Retken hinta on arviolta 120 130 euroa/henkilö sis. bussikuljetuksen, majoituksen, risteilyn, ruokailut ja pääsyliput. Mukaan mahtuu max 36 henkilöä johtuen laivan koosta Kyläilmoituksia! Hotelli pyytää vahvistuksen 28.5., joten myös ilmoittautuminen em. päivään mennessä. Lisätietoja antaa Seija puh. 0400 646 471 tai 638834 tai email: seija.halinen@elisanet.fi Saunamaraton 9.7.2008 on loppuunmyyty Sarvenperän Saunamaraton on tänä vuonna yksi Korpilahden pohjoisilla kylillä 6-13.7. järjestettävien Kylä kelpaa -asumismessujen tapahtumista. Maratonin luonne ei kuitenkaan muutu entisestä. Maratonille olisi tulijoita pilvin pimein, mutta varsinkin savusaunojen rajallisen lämmön riittävyyden takia on myös osallistujien määrää rajoitettava. Tämän vuoden maratonille ei enää voidakaan ottaa ilmoittautumisia. Ilmoittautuneita pyydetään vahvistamaan osallistumisensa mahd. pian, joukkueet nimilistoineen ja yhteystietoineen. Poisjäävien tilalle otetaan osallistujat varalla olijoiden listalta, jonne myöskään ei oteta enää uusia nimiä. Osallistumismaksu on 30 euroa ja se sisältää ruokailut, kahvit, juomat saunoilla, opastuksen ja henkilökohtaisen kunniakirjan. Vahvistukset ja mahd. peruutukset: Seija Halinen puh. 0400 646 471 tai 014-638834 tai seija.halinen@elisanet.fi ; Matti Riuttanen 014-638811 tai kaarina.riuttanen@elisanet.fi
Virtapiirin kevätretki 7 Koleana toukokuun tiistaina lähdimme moksilaisten mukaansa kutsumana pienelle ympäristöretkelle. Ensin poikkesimme Petäjäveden vanhassa kirkossa, jossa opas kertoi kirkon historiasta ja rakennusvaiheista. Sieltä matka jatkui Uuraisten puolelle Teivaalan tuvalle, missä saimme nauttia maittavan lounaan lisäksi tilan emännän Marja Piesalan hauskasti kertomana tilan ja oman tilalle miniäksi tulonsa vaiheista kommelluksineen. Teivaalasta ajelimme vielä Multian kunnan puolelle Kiiskilänmäelle, jossa seisoo jykevä 20 metriä korkea näkötorni. Kiiskilänmäki on Keski-Suomen korkein kohta, 268.8 m meren pinnasta. Ja vaikka allekirjoittanutkin kapusi kaikki 90 rappusta aivan huipulle, täytyy sanoa että eipä sieltä paljon muuta nähnyt kuin metsää ja tornille johtavan tien. Ei yhtään taloa, pari pientä lampea. Tosin pienet lumihiutalekuurot ehkä osaltaan estivät näkyvyyttä. Osa porukasta jäi vielä 3 km pituista luontopolkua kiertämään osan kiirehtiessä jo kotiin. Kiitos Moksin virtapiirille matkan järjestelyistä. S.H. Tässähän kalpenee sarvenperästen lintutorni. Tuleva kylän projekti? Maaottelumarssi Muistatko vielä maaottelumarssin? Jos muistat henkilökohtaisesti, Sinun täytyy olla vähintään seitsenkymppinen. Minulla on todistettavasti huono muisti, mutta yritän muistella jotain. Jos muistat paremmin tai toisin, korjaa tämän lehden seuraavissa numeroissa. Maaottelumarssi toimeenpantiin vuonna 1940. Se oli Suomen ja Ruotsin välinen voimainkoetus. Tarkoitus oli saada hyväksyttyjä marssisuorituksia enemmän kuin naapuri. Tietysti asukaslukuun suhteutettuna. Muistaakseni Suomi voitti ylivoimaisesti. Aikuisille oli matka pitempi. En muista enää varmasti, mutta jompikumpi oli 10 km ja aika oli tunti 40 minuuttia, siis 10 minuuttia kilometrille. Siis korkeintaan. Marssitilaisuuksia järjestettiin varmaan joka kylällä. Muistan ainoastaan Sarvenperän koululaisten marssin, koska olin silloin koululainen. Lähdimme koululta ja marssimme tietä pitkin Kuohulle päin ja takaisin. En muista, missä asti kävimme. Tunsin siihen aikaan Sarvenperän tietä vielä huonommin kuin nyt. Sen vain muistan, että välillä juoksimme vähän matkaa, vaikka se oli kiellettyä. Tarkoitus oli marssia, ei juosta. Juokseminen tapahtui Karvosen Reijon ehdotuksesta. Hän vakuutti, että se on kaikkien etu. Onneksi reitillä ei ollut valvojia. Kerrotaan, että jotkut vanhat miehet halusivat käyttää ajan tarkkaan. He istuivat matkan varrella ja odottivat, että aika kului lähelle loppua. Kiirettähän ei ollut. Hyväksytyn suorituksen päätteeksi sai lunastaa merkin: pronssisen, neulalla varustetun, muistoksi. Niitä merkkejä pyöri sitten piirongin laatikoissa pitkän aikaa, sillä perheestämme kaikki kynnelle kykenevät suorittivat marssin. Viime aikoina en muista niitä enää nähneeni. OLa
8 SARVILASTUJA Hilmanpäivät huhtikuussa Ei, älä usko, Hilma ei todellakaan vietä nimipäiviään huhtikuussa. Kyseessä on Sarvenperästen Kuopioon tekemä teatteriretki. Hilmanpäiville osallistui yli 40 teatterin ystävää kylältä ja vähän kauempaakin. Näytelmä oli hauska, tuttua ja taattua Agapetusta. Seuraava kyläkokous on koululla ma 2.6. klo 18.30. Tervetuloa keskustelemaan kylän yhteisistä asioista, mm. kesällä tapahtuvista tilaisuuksista ja niiden järjestelyistä Asumismessujen aikaan. Juhannusaaton perinteistä kokkojuhlaa vietetään Torvilammen uimarannalla 20.6. klo 19 alkaen. Kokko sytytetään noin klo 21. Kylä kelpaa asumismessuviikon tapahtumia Sarvenperällä ovat: Saunamaraton 9.7., Riihikirkko 10.7. ja Hevosrieha 12.7. Tarkkaile superviikon tulevia tapahtumia osoitteessa www.kylakelpaa.fi Hevosrieha laajenee toisena vuotenaan muihinkin lemmikkieläimiin sekä maatalouskoneisiin. Lauantaina 12.7. hevospuolen ohjelmassa on mm. kengitystä, nuoren hevosen koulutusta, lännenratsastusta, ravihevosen vauhdikasta menoa, kouluratsastuskatrillia sekä maastoesteiden hyppelyä. Paikalla esitellään myös hevoshierontaa ja erilaisia terapeuttisia hoitoja hevosille. Poneja on niin rapsuttelua, ratsastusta kuin ajoakin varten paikalla. Saukkolan väki tuo paikalle muita kotieläimiä sekä mittavan määrän maatalouskoneita. Katseltavaa ja ihmeteltävää riittää siis koko perheelle. Pääsyliput ovat edulliset. Tapahtuma järjestetään lauantaina 12.7. klo 12-17 Kalliokylän Isoneulajärvenpistossa (Tasasellakankaalla). Paikalle on opastus joka suunnasta. Huom! Lisää kyläuutisia sivulla 6 Kuvattua Postiosoite Merkkipäiviä: Aili Leppänen 80 vuotta ja Veli Minkkinen 70 vuotta, molemmat huhtikuussa. Lämpimät onnittelut! Virtapiiri oli saanut kutsun ns. hätäensiapu-koulutukseen Kyllön mäelle terveydenhoito-oppilaitokseen. Saimme lyhyen pikakurssin mm. elvytyksestä sekä palo- ja raajavammojen hoidosta. Lopuksi meitä hemmoteltiin jalkahoidolla sekä nystyräpallohieronnalla. Mukana oli myös Moksin virtapiiriläisiä. S.H. Kylän nuorten isien järjestämää äitienpäiväjuhlaa vietettiin torstaina 8.5. Grillikassa. Juhlalla oli mukava vastaanotto ja paikalle isäkuoron laulua kuulemaan ja herkkuja syömään tuli yli 30 henkeä. Mukana oli ilahduttavan paljon lapsia, joten juhlan jatkuvuutta on pyritty vahvistamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Onnea vielä kerran äidit! Löytänästä nousi kansikuvapojallemme 580 grammainen ahven. Hellevuon perhe oli yhtenä joukkona mukana juhlinnassa.