ANALYYSI 47. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2010 TAITAJA 2010 VOITTO MENI OULUUN sivu 26 www.laborantti.net
Ergonomia ja sisäilman laatu laboratoriotyössä 11. 12.11.2010 Kemi, Kemin kulttuurikeskus (Pieni auditorio Marina, Takalonkatu 3) Kurssi on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoille sekä ammattiopiston opettajille. Torstai 11.11. Ergonomia ja käytettävyys laboratoriotyössä Luennoitsija 9.00 9.30 Ilmoittautuminen 9.30 10.00 Päivän avaus Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 10.00 10.45 Työprosessit laboratorion tilasuunnittelun lähtökohtana Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL 11.00 11.45 Ergonomisen työpisteen suunnittelu hyviä ratkaisuja Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL tietokoneiden sijoitteluun ja näyttöpäätetyöskentelyyn laboratoriossa 11.45 12.45 Lounas 12.45 13.30 Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL esimerkkinä verinäytteenottotyö 14.30 15.00 Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu esimerkkeinä Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL mikroskopointi, vetokaappi- ja laminaarikaappityöskentely 14.30 15.00 Kahvitauko 15.00 15.45 Työvälineiden ergonomia ja käytettävyys Eritystutkija, TtM Erja Sormunen, TTL tarkastelussa pipetointityö 15.45 16.00 Loppukeskustelu ja päivän päätös Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 17.00 19.00 Hohtokeilailu 20.30 Illallinen Perjantai 21.11. Laboratorion sisäilma, rakennuksen rakenteet ja ilmanvaihto epäpuhtauksien lähteenä Luennoitsija 9.00 10.00 Sisäilman kemialliset epäpuhtaudet Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL 10.15 11.15 Sisäilman mikrobiologiset epäpuhtaudet Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL 11.15 12.15 Lounas 12.15 13.00 Henkisen kuormittumisen muodostuminen Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL 13.15 14.00 Henkisestä kuormittumisesta työn iloon Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL 14.00 14.30 Kahvitauko 14.30 15.30 Ajankohtaista laboratoriotyöstä Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 15.30 16.00 Loppukeskustelu ja koulutuksen arviointi Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautuminen 22.10.2010 mennessä: Auli Järvelä, auli.jarvela@laborantti.net tai puh. 040 732 4675 Ohjelmatiedustelut: Jaana Nousiainen, puh. 040 523 8816 tai jaana.nousiainen@kemi.fi Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh ja hohtokeilailun - 1hh lisämaksusta) jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ja Suomen Laboratorioalan liitto ry 2 ANALYYSI 2/2010
Analyysi 2/2010 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laborantti.net Talous Ilmoitukset Markkinointi Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net SISÄLLYSLUETTELO Kannen kuva: Taitaja 2010 Koulutus: Ergonomia ja sisäilman laatu laboratoriotyössä... 2 Päätoimittajalta... 5 Influenssa pandemiasta epidemiaksi... 6 Kirja-esittely... 9 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laborantti.net Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN 1459-0999 441 704 Painotuote Porin perinteiset Analyysipäivät... 10 Ulkomaalaisena Suomessa: Emilie Bittoun... 12 Hyvää lomaa! Sitten jaksetaan... 14 Laboratoriolainsäädäntö... 18 Yhdistykset toimivat: ansiomerkki Anssi Kolkalle... 22 Sudoku... 23 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela irja.hiekkamaki@laborantti.net puh. työ 044 720 1457 puh. koti 050 342 5634 Tapahtumien ABC... 23 Tunnelmia Aulangon luento- ja koulutuspäiviltä... 24 Jäähyväisten aika... 25 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2010 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 3 17.9.2010 14.8.2010 4 3.12.2010 1.11.2010 www.laborantti.net Taitaja 2010 Oulussa... 26 Sudokun ratkaisu... 28 Toiminnanjohtajalta... 29 Yhdistykset ja toimihenkilöt... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 2/2010 3
Koe Lapin kesä! Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2 4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laborantti.net VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot...550 c/vko - kevät: vkot 8 16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat...470 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 52 Kesäviikot (26 31)...250 c/vko Muut...300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com tai Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 4 ANALYYSI 2/2010
Lämmintä kesää lukijoille! Tänä vuonna kyselimme Luentopäivillä Analyysin lukemisesta, sisällöstä sekä mainoksista. Vastauksia saimme 26 kappaletta. Vaikka otanta on melko pieni, voimme silti päätellä siitä suuntaa johon lehteämme tulisi kehittää. Oli mukavaa huomata, että suurin osa lukee lehden kannesta kanteen. Tosin lähes yhtä moni luki lehden silmäilemällä, jolloin juttujen ja mainosten ulkoasu korostuu entisestään. Vain yksi henkilö ilmoitti, ettei hän lue lehteä. Tosin hänellekin löytyisi lehdestä mieluisaa luettavaa; kemiaan liittyviä asia-aiheita. Juuri kemiaan liittyvät asiaaiheet olivat vastaajien mielestä suosituinta luettavaa lehdessä. Tämä vahvistaa käsitystämme siitä, että laboratorioalan henkilöstö haluaa kehittää itseään ja seurata aikaa. Kemia-aiheiden lisäksi yhtä paljon lehdestä halutaan etsiä tietoa alan koulutuksista. Tämän tiedon varjolla Analyysiä voidaan pitää edelleen tärkeimpänä kanavana mainostaa koulutuksia. Tosin paikalla olleet olivat juuri koulutuksessa, eli näin ollen oli luonnollista että he seuraavat koulutusilmoituksia. Yhtenä erityistoiveena oli, että alan jatkokoulutusmahdollisuuksista voisi olla enemmän tietoa. Hieman edellisiä vähemmän vastaajia kiinnosti yritysesittelyt sekä tarinat Juuri kemiaan liittyvät asia-aiheet olivat vastaajien mielestä suosituinta luettavaa lehdessä. yhdistysten järjestämistä tapahtumista. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, ovatko Analyysin mainokset vaikuttaneet laboratorion hankintoihin. Luultavasti nämä ihmiset eivät itse tee hankintoja tai osa toimittajista on jo niin tuttuja, ettei mainostusta huomata. Pääasia oli kuitenkin, että neljännes vastaajista ilmoitti mainoksien vaikuttaneen suoraan ostopäätöksiin. Kiitos vastauksista. Niistä on hyvä jatkaa eteenpäin! Lopuksi lainatakseni vielä keskiaukeaman luennosta, haluan toivottaa kaikille lämmintä ja lomaluottavaista kesää! Jos lomaa etukäteen ajatellessaan luottaa siihen, että pystyy irtautumaan työstä ja virkistymään, järjestelee asioita käytännössä sen mukaisesti, esimerkiksi rajaa velvollisuuksien määrää ja sopii mieluisista asioista. Jos taas mielessä on tunne, että irtaantuminen ei onnistu, ei tule tehneeksi sitä edistäviä tekojakaan. Lomahuolestuneisuus panee mielen juuttumaan työajatuksiin lomallakin, lomaluottavaisuus antaa työajatusten tulla ja mennä. Päätoimittajalta Jaana Vainio ANALYYSI 2/2010 5
Thedi Ziegler Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Rokotusten ja immuunisuojan osasto Virusinfektioyksikkö, Kansallinen Influenssakeskus PL 30, 00271 Helsinki Influenssa pandemiasta epidemiaksi Huhtikuun 23. päivänä vuonna 2009 tuli tieto kahdesta kalifornialaisesta lapsesta, joilla oli todettu uuden, siihen asti tuntemattoman influenssa A-viruksen aiheuttama infektio. Molemmilla lapsilla oli influenssalle tyypillisiä oireita ja he selvisivät taudista muutamassa päivässä ilman spesifistä lääkitystä. Tarkat laboratorioanalyysit osoittivat, että virus oli siasta peräisin. Se oli hemagglutiniini- ja neuraminidaasiproteiinien ominaisuuksien perusteella H1N1 alatyyppi ja se on saanut geenit sikojen, lintujen ja ihmisten influenssa A-viruksista. Sikainfluenssavirusten aiheuttamia ihmistapauksia on ennenkin todettu, mutta viime kevään tilanteessa oli hälyttävää se, että nämä lapset eivät ole olleet lähikosketuksessa sikojen kanssa. Samoihin aikoihin tuli myös tieto Meksikossa käynnissä olevasta hengitystieinfektioepidemiasta, jonka yhteydessä on todettu vakavia, tehohoitoa vaativia tapauksia ja myös kuolemantapauksia. Meksikossa kerätyistä potilasnäytteistä todettiin kanadalaisessa laboratoriossa samaa virusta, joka oli myös yllämainittujen kalifornialaislasten taudinaiheuttaja. Kyseessä oli siis siasta peräisin oleva, uusi, todennäköisesti ihmisestä toiseen leviävä influenssa A-virus. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti huomattavasta terveysuhkasta ja nosti jo huhtikuun 27. päivänä pandemiavarautumistasoaan vaiheesta 3 vaiheeseen 4, mikä tarkoittaa, että uusi virus tarttuu ihmisestä toiseen ja aiheuttaa epidemioita toistaiseksi vielä maantieteellisesti rajatulla alueella. Lentomatkustajien mukana virus levisi nopeasti Meksikosta ja Yhdysvalloista Eurooppaan, Japaniin, Australiaan ja muualle maailmaa. Suomessa ensimmäiset tapaukset todettiin toukokuun 11. päivänä ja kuukausi myöhemmin WHO julisti vuosituhannen ensimmäisen influenssapandemian alkaneeksi. Australiassa ja Uudessa Seelannissa sekä Etelä-Amerikassa influenssakausi oli alkukesällä alkamassa ja suurin osa siellä varmistetuista tapauksista oli uuden H1N1 viruksen aiheuttamia. Joissakin Euroopan maissa ja Amerikassa todettiin jo kesän aikana epidemioita, mutta varsinainen ensimmäinen aalto pyyhkäisi vasta loka-marraskuussa Euroopan ja Pohjois-Amerikan yli. Vielä nyt, keväällä 2010, virus liikkuu epidemiatasolla Kaakkois-Aasiassa, Länsi-Afrikassa ja on mielenkiintoista seurata mitä seuraavaksi Australiassa ja Uudessa Seelannissa tapahtuu, kun siellä influenssakausi lähestyy. 6 ANALYYSI 2/2010
Miksi siis influenssavirukset aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ja influenssa A-virukset silloin tällöin myös pandemioita? Influenssaviruksista tunnetaan kolme tyyppiä: influenssa A, influenssa B sekä influenssa C. Influenssavirusten geeniperimä koostuu RNA:sta, joka ilmenee influenssa A- ja B-viruksissa kahdeksassa sekä influenssa C -viruksessa seitsemässä jaokkeessa. Influenssavirukset tartuttavat hengitystie-eritteiden avulla, joko pienten pisaroiden tai sormien välityksellä. Kun virukset pääsevät ylähengitysteiden epiteelisolujen läheisyyteen, ne tarttuvat hemagglutiniiniproteiinin avulla solun pinnassa olevaan reseptorimolekyyliin. Tämän jälkeen viruspartikkeli kulkeutuu endosytoosin välityksellä solun sisälle, jossa viruksen kuori hajoaa ja nukleiinihapot sekä viruksen muita valkuaisaineita kuljetetaan solun tumaan. Tumassa viruksen RNA: ta mallina käyttäen syntyy sekä lähetti-rna:ta valkuaistuotantoa varten, että uusien virusten RNA:ta. Eukarioottisolun tumassa ei ole näihin tehtäviin sopivaa koneistoa, joten virus joutuu käyttämään siihen omia entsyymejä. Nämä polymeraasientsyymit tekevät lukuvirheitä, joita ne eivät pysty korjaamaan. Näin uudessa RNA:ssa syntyy pistemutaatioita, joiden Maailman terveysjärjestö WHO varoitti huomattavasta terveysuhkasta ja nosti jo huhtikuun 27. päivänä pandemiavarautumistasoa vaiheesta 3 vaiheeseen 4. seurauksena viruksen valkuaisaineissa voi esiintyä muutoksia niiden antigeenisissa ominaisuuksissa. Influenssatartunnan saaneessa henkilössä muodostuu muutamassa vuorokaudessa satoja miljardeja uusia viruspartikkeleja ja näiden joukossa voi olla sellaisia, jotka poikkeavat ainakin jonkun verran tartunnan aikaansaaneesta alkuperäisviruksesta. Eri arvioiden mukaan noin 5 10 prosenttia koko maapallon ihmisväestöstä saa joka vuosi influenssatartunnan. Tämä antaa virukselle suunnattomia mahdollisuuksia kehittyä ja löytää uusia mahdollisuuksia kiertää ihmisten immuniteettiä influenssaviruksia vastaan. Vuosittaisten epidemioiden aiheuttajavirusten antigeeniset ominaisuudet muuntuvat jatkuvasti, jolloin aiempien vuosien infektioiden jälkeen kehittynyt immuniteetti ei välttämättä enää suojaa täydellisesti infektiolta. Tästä syystä influenssarokotteen kokoonpanoa joudutaan muuttamaan melkein joka vuosi. Tätä jatkuvaa, pienimuotoista muuntelua kutsutaan englannin kielellä antigenic driftiksi. Influenssa A-viruksella on myös muita keinoja tuoda uusia viruksia ihmiskuntaan. Ihmisen lisäksi vesilinnut, siat ja hevoset toimivat influenssa A-virusten isäntinä. Influenssa A-virukset luokitellaan eri alatyyppeihin virusten pintaglykoproteiinien hemagglutiniinin ja neuraminidaasin antigeenisten ominaisuuksien perusteella. Nykyään tunnetaan 16 eri hemagglutiniini- (H1 H16) ja 9 neuraminidaasi-alatyyppiä (N1 N9). Ihmisessä esiintyvät tällä hetkellä H1N1 ja H3N2 alatyypit. Samat alatyypit ovat muodostaneet myös sioissa omat kehityshaarat. Vesilinnuissa ilmentyy kaikki hemagglutiniini ja neuraminidaasi-alatyypit eri yhdistelmissä. Kun influenssa A-viruksen kaksi eri alatyyppiä lisääntyvät samanaikaisesti samassa isäntäsolussa, viruksen jaokkeellisen RNA:n ansiosta voi syntyä viruspartikkeleita, jotka omaavat molempien alkuperäisvirusten RNA jaokkeita. Tällä tavalla voi kehittyä uusi alatyyppi. Tätä geenijaokkeiden uudelleen järjestelyä kutsutaan >> ANALYYSI 2/2010 7
>> jatkoa edelliseltä sivulta reassortaatioksi, ja kun uuden viruksen antigeeniset ominaisuudet poikkeavat alkuperäisviruksesta hyvin paljon, puhutaan antigenic shiftistä. Jos uusi virus pystyy helposti tarttumaan ihmisestä toiseen, seurauksena voi kehittyä influenssapandemia. Näin on käynyt vuonna 1957, jolloin H1N1 espanjantaudin jälkeläisvirus reassortoi linnun H2N2 viruksen kanssa. Aasialaisen pandemian H2N2 aiheuttajavirus sai viisi geenijaoketta H1N1 ja kolme H2N2 viruksesta. Vuonna 1968 H3N2 hongkongilaisen pandemian virus syntyi jälleen reassortaation kautta, kun ihmisen H2N2 virus sai H3 hemagglutiniinigeenin ja yhden polymeraasin geenin H3 alatyypin lintuinfluenssavirukselta. Eläinten influenssavirukset pystyvät myös tarttumaan ihmiseen ilman reassortaatiota. Vuoden 1918 H1N1 espanjantaudin virus oli linnusta peräisin ja vuoden 2009 H1N1 sika influenssavirus siirtyi suoraan siasta ihmiseen. Kun uusi virus eroaa niin huomattavasti ihmisissä aiemmin kiertäneistä viruksista, ihmisväestössä ei ole laumaimmuniteettiä uutta virusta vastaan, ja tästä syystä virus pystyy nopeasti leviämään ihmisestä toiseen ja aiheuttamaan maailmanlaajuista epidemiaa. Pandemian ensimmäisen ja mahdollisesti toisen ja jopa kolmannen aallon jälkeen, ihmisväestössä syntyy laumaimmuniteetti, jota virus pyrkii jatkossa kiertämään antigenic driftin avulla. Näin pandemiaviruksesta kehittyy kausiinfluenssan aiheuttaja. WHO:n koordinoima verkosto, johon kuuluu laboratorioita 131 maasta, seuraa influenssavirusten vuosittaista muuntelua ja pyrkii nopeasti identifioimaan uusia, merkitseviä virusvariantteja. Verkoston saamien tutkimustulosten perusteella WHO:n asiantuntijaryhmä tekee päätöksiä siitä, mitä viruksia otetaan mukaan seuraavan kauden influenssarokotteeseen. Guvareva, L.V., et al., Lancet 2000; 355: 827 35 Influenssaviruksen kaavakuva. Viruspartikkelin pinnassa ovat hemagglutiniini (HA) ja neuraminidaasi (NA) glyko-proteiinit. Partikkelin sisällä on viruksen geeniperimä RNA:n muodossa. Influenssaviruksen elektronimikroskooppinen kuva. Viruspartikkelin läpimitta on noin 100 nm. http://web.uct.ac.za/depts/mmi/stannard/fluvirus.html 8 ANALYYSI 2/2010
KIRJA-ESITTELY Kokoelma orgaanisia yhdisteitä Ominaisuudet ja käyttökohteet Raimo Alén, Consalen Consulting, 2009 (painatus: Gummerus Kirjapaino Oy, 1370 s) ISBN 978-952-92-5627-3 Kirja on ainutlaatuinen yleisteos jokaiselle, joka haluaa nopeasti ja vaivattomasti vastauksen yhdestä kattavasta lähdekirjasta. Se helpottaa tavallisten kuluttajien ja kemian opiskelijoiden, mutta toisaalta myös teollisuuden, kaupan, tutkimuksen ja opetuksen piirissä työskentelevien henkilöiden kemikaaleihin liittyvää perustiedon hankintaa. Käsittää orgaanisten yhdisteiden 15 pääryhmää ja kaikkiaan näiden 50 alaryhmää Aineryhmien yleisesittelyn lisäksi esitetty merkittävimpien yhdisteiden (noin 5000) kemiallinen rakenne, fysikaaliset ominaisuudet, valmistus ja pääkäyttö Suomenkielisiä hakusanoja lähes 14000 Englanninkielisiä hakusanoja noin 4500 (lisäksi yleisempien yhdisteiden ruotsin-, saksan-, ranskan- ja espanjankieliset nimet) Kirjaa voi tilata sähköpostitse (raimo.j.alen@jyu.fi) tai osoitteesta: Consalen Consulting, Ratamestarinkatu 13 A 17, 00520 Helsinki. Hinta 120,- (sis. ALV:n sekä käsittelykulut ja kotimaan postitus-kustannukset). Kiitos! Luentopäivät valiokunta kiittää kaikkia Laboratorioalan Luentopäiville 2010 osallistuneita osallistujia, luennoitsijoita ja näytteilleasettajia onnistuneesta yhteistyöstä. Tervetuloa Luentopäiville myös ensivuonna! - Luentopäivät -valiokunta - ANALYYSI 2/2010 9
Kirjoittaja: Karoliina Ritola Kuvat: Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry Porin perinteiset Analyysipäivät Porissa järjestettiin perinteiset Analyysipäivät 25. 26.3.2010. Tavoitteena oli perehtyä näytteenottoon, voimalaitoksen vesikemiaan sekä alkuaine-analytiikassa käytettäviin menetelmiin, kuten mikroaaltoliuotus ja bioliuotus. Näin laman aikaan saatiin hyvä osallistuja määrä, ja porukkaa tuli vähän kauempaakin. Osallistujia oli yhteensä 25. Itselleni nämä koulutukset olivat toiset ja molemmat ovat olleet Satakunnan Laboratorioalan yhdistyksen järjestämät. Nyt olen mukana toiminnassa ja hallituksessa varajäsenenä. Ensimmäisenä päivänä mieli oli hyvä jo ensi metreillä. Koulutus alkoi teknologia-asiantuntija Pertti Lambergin luennolla prosessin näytteenotto. Pertti otti hyvin yleisön otteeseensa mielenkiintoisella aiheella ja mukaansa tempaavalla otteella. Yleensä näyte tulee itselle vasta pienessä pussissa, joten oli hyvä tietää miten se edustava näyte otetaan isosta monen tonnin kasasta tai prosessivirrasta. Iltapäivä meni FM Harri Köymärin pitämän luennon parissa. Harri oli asiansa tunteva ja mikroaaltoliuotuksesta tuli paljon lisää tietoa. Illalla oli yhdessäoloa illallisen merkeissä. Oli mukavaa viettää aikaa samaan ammattiin kuuluvien parissa. Aikaisin kumminkin nukkumaan, että heräsi virkeänä uuteen koulutuspäivään. Toinen aamu alkoi Fortumista tulleen vesija ympäristöinsinöörin Arja Vallin luennolla, voimalaitoksen vesikemiasta. Iloisen Arjan luento muistutti siitä miten vastuullista myös tutkijan työ on. Iltapäivällä kuultiin miten Talvivaara on saanut alkunsa. Marja Riekkola-Vanhanen kertoi bioliuotuksesta, ja kuinka lähellä oli ettei Talvivaaraa olisi perustettu, jos hänen esimiehensä ei olisi häntä palaveriin patistanut. Herätti ihailua häntä kohtaan, kun hän on saanut aikaiseksi uusia työpaikkoja Suomeen ja pitkin maailmaa yritykset halajavat hänen tietojaan. Analyysipäivät olivat onnistuneet hyvin ja aiheet olivat todella mielenkiintoiset. Kiitokset järjestäjille ja luentojen pitäjille. Lisää samanlaista! Karoliina Ritola 10 ANALYYSI 2/2010
Päivät olivat onnistuneet; osallistujia saatiin hyvin ja osa tuli kauempaakin. Lisäksi luennoitisijat olivat asiantuntevia ja innostavia, joten mukaan tarttui paljon uutta tietoa. ANALYYSI 2/2010 11
Ulkomaalaisena Suomessa Emilien terveiset Hi, my name is Emilie Bittoun, I m the new girl that has been walking around the department. Since you are, apparently, all very curious about me, I ve been asked to write an article about myself. I m from Belgium, I live in a small town on the countryside called Wiekevorst. Not even other Belgians know where that is, so to be more specific, I live in the region called de Kempen in the province of Antwerp (Antwerpen). As some of you know, Belgium is divided in two parts, a Flemish part, which I live in, and a French-speaking part. There s also a very small German-speaking part. Of course, as many kids regret, we have to learn all of these languages in school, plus English. Some may notice that my name is French, that s because my grandfather is from France. My two younger brothers are called Gilles (16) and Julien (19). I guess my parents like the sound of it. What else is there to know about me? I m 22 years old. I play soccer and I love snowboarding. I work voluntary for an organization called Kriebels en Kuren which organizes winter holidays for children, I accompany them, teach snowboarding, provide animation in the evening, It s a lot fun, the kids adore me and I get to go snowboarding for free. Because we live on the countryside and my parents have renovated an old farm, we have a lot of space and a lot of animals. Especially my father and I are real animal lovers. We never bought an animal, every one we have is saved from people who didn t want them or mistreated them. To sum them up; we have 3 dogs, 8 cats, 2 turtles, 8 geese, 7 goats and an unknown number of chickens. To be honest, my dog Dino is one of the only things I really miss. That and some good French fries, which are in fact not French at all, but a Belgian specialty! I go to Plantijn Hogeschool in Antwerp, which is not an university, but comparable to the University of Applied Sciences here. I m finishing three years of study called Pharmaceutical and Biological Laboratory Technologies. My degree is called a professional Bachelor s degree. I m doing my 14 week training here in Turku with Erasmus. And with a good evaluation from my mentor and a good thesis, I will graduate in June. There are a lot of jobs for Belgian laboratory technologists, especially in University research groups. In the industry not so much at the moment, but I expect it to go up again within a year or so. Everyone is also asking about the money I will make. I can t really say for sure, because it depends on where you end up, but if I would have to say a number, I think I will make about 1600,- net. At least, that s what I hope. To finish up, I would like to share a few impressions of Finland on me. The girls from the auto-immunity lab said that I should do the same as in my blog, because they thought it was very funny. >>> 12 ANALYYSI 2/2010
You know when you have been in Finland for too long when Ulkomaalaisena Suomessa 1. your coffee consumption exceeds 6 cups a day. 2. you get this strange feeling in your gut when it s coffee break time. 3. it s normal to go shopping for your grocery s at 20.30. 4. your idea of unforgivable behavior now includes walking across the street when the lights are red. 5. Sundays are not restful anymore, the temptation to go in all those open stores is just to big. 6. loud-talking people are immediately recognized as Americans or Swedish-speaking people. 7. sports pants are no casual wear, but almost recognized as formal wear. 8. you know what the little bidet shower next to the toilet is used for (which I don t) 9. you manage to take a shower without getting your whole bathroom wet. (which, again, I don t) 10. you have the strangest obsession with hippo s. 11. you ve dared to taste Salmiakki. 12. you ve dared to taste Salmiakki mixed with vodka to make Salmiakkikossu, the Finnish equivalent to absinth. (which I probably never will) 13. you enjoy milk with your lunch. (which, my god, I don t) 14. you accept that 80 in a sauna is chilly, but 20 outside is freaking hot. 15. you know that dark bread is black bread. 16. you understand why Finnish people enjoy cross country skiing and you can do it as well. (I don t) 17. you follow the ice hockey games with the same intensity as the Finnish people do. 18. you never use the word kyllä for yes, you just say joo 19. you know that everyone knows you re a foreigner when you smile randomly at people in the street. 20. you manage to pronounce the name of the street you live in. (which I don t) 21. you re not surprised to see trucks loaded with snow to get it out of the city. 22. you re not scared when the bus slips as it tries to stop. 23. you re trying to describe the Finnish way of live to your friends and family but you can t find more facts, because you got so used to them... Anyway, those are just a few fun facts about Finland, which I think are surprising and funny. Although, I would like to clarify that there is no way of generalizing the Finnish culture or the people. Everywhere you go, there will always be a great diversity within the population and I think that is the greatest thing. Vele groetjes, Emilie Bittoun ANALYYSI 2/2010 13
Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö Työterveyslaitos, Terve mieli työssä -hanke Laboratorioalan luentopäivät 10.4.2010 Aulangolla Hyvää lomaa! Sitten jaksetaan Mikä on se tunne, joka kesälomaan liittyy ja joka saa kyselemään, milloin loma olisi hyvä aloittaa ja miten viettää? Lomaan ja vapaa-aikaan sijoitamme paljon hyviä odotuksia ja niiden hukkaaminen pelottaa. Lomatunnelmaa ei voi taata eikä vakuuttaa, ei itselle eikä toisille. Lomaa voi hyvin valmistella, ja se on hyödyllistä ja tarpeellista. Mutta lomaan liittyy aina myös salaperäisyyttä. Millä sanoin sitä kuvaisi? Hellittää, heittäytyä, uskaltautua? Voi olla suorastaan huimaava tunne luopua pakoista ja löysätä arjen rakenteista. Voimme mahdollistaa tällaisen uskaltautumisen luomalla ympärille riittävää turvallisuutta. Turvallisissa oloissa voi olla pidäkkeettömämpi ja nauttia käsillä olevasta hetkestä. Ponnistelun ja palautumisen tasapaino kalibroituu vuosilomalla Ihminen voi tottua arkeen, jossa palautuminen jää riittämättömäksi. Palautumisen tarve on päivittäistä, viikottaista ja myös pitempien ajanjaksojen asia. Jos herää aamuöisin työasioiden vaivatessa mieltä, tehtäviä ei ennätä tehdä normaalina työaikana eikä vapaa-aikana pääse irti työasioista, riski työkuormituksesta palautumisen ongelmille on olemassa. Palautuminen korjaa haitallisen stressin vaikutukset mieleen ja elimistöön. Ehtyneiden voimavarojen täydentäminen ja palauttaminen ylläpitää hyvinvointia. 14 ANALYYSI 2/2010
Loma ei ole sitä varten, että tankataan jaksaaksemme jatkaa epäsuotuisissa työoloissa. Loma on sitä varten, että opimme tunnistamaan ponnistelun ja palautumisen ja virkistymme pitämään sen edellytyksistä huolta työelämässä. Esimerkiksi yöunien pituuden tarpeen saa selville lomalla, kun tekee unitutkimuksen ; ei käytä piristeitä, menee nukkumaan illalla kun nukuttaa ja nukkuu aamulla niin kauan kuin nukuttaa. Kun kolmena peräkkäisenä yönä yöuni on tietyn mittainen, siitä tietää, mikä on oma luontainen unentarve. Asiat kannattaa järjestää työkaudeksi niin, että saa nukutuksi riittävät yöunet. Loman valmistelu Vaikka loma on korostuneesti omaa, sen järjestäminen vaatii keskustelua ja sopimista laajan piirin kanssa. Loman puitteista päätetään työpaikalla, ja toinen areena, jossa loma-asioista neuvotellaan on kodin, ystävien ja tuttavien piiri. Työpaikoilla voidaan keväällä ottaa työpaikkakokouksen asialistalle lomaan valmistautuminen; mitä töitä tehdään valmiiksi ennen lomaa, miten lomajärjestelyt hoidetaan ja miten asiakkaille informoidaan loma-ajasta? Tavoitteena on, että jokainen voi olla työasioiden puolesta rauhassa lomallaan. Lomapystyvyys on mielen irtautumiskykyä Jos lomaa etukäteen ajatellessaan luottaa siihen, että pystyy irtautumaan työstä ja virkistymään, järjestelee asioita käytännössä sen mukaisesti, esimerkiksi rajaa velvollisuuksien määrää ja sopii mieluisista asioista. Jos taas mielessä on tunne, että irtaantuminen ei onnistu, ei tule tehneeksi sitä edistäviä tekojakaan. Lomahuolestuneisuus panee mielen juuttumaan työajatuksiin lomallakin, lomaluottavaisuus antaa työajatusten tulla ja mennä. Hyvä loma? Väljästi suunniteltu loma tuottaa parhaiten lomatyytyväisyyttä. Millainen loma ketäkin miellyttää on yhteydessä ihmisen luontaiseen toimintatapaan. Joku vaatii virkistyäkseen mahdollisuutta olla rauhassa omien ajatustensa kanssa, toinen virkistyy muiden ihmisten tapaamisesta ja vaihtelusta. Joku virkistyy kun asiat tapahtuvat aina samalla tavalla, joku vaihtelusta. Lapsetkin osaavat ilmaista, millainen on hyvä loma: keinuttiin isän ja äidin kanssa, käytiin mummilla ja papalla yökylässä tai kaikkein ihaninta maailmassa on, että saan sahata puita. Lomailon aakkoset opitaan jo lapsena. Vanhojen ihmisten elämään työssäkäyvien loma-asiat saattavat tuoda aikavarauksia, joista on tärkeää neuvotella heidän kanssaan hyvissä ajoin. Omaa sisäistä ääntä toiveitten moninaisuudessa ei kannata jättää huomiotta. Osa lomasta on varsinaista omaa aikaa. Osaksi toimitaan muissa rooleissa, äitinä, isänä, puolisona, sukulaisena ja ystävänä heidän lomatarpeidensa mukaan. jatkuu >> ANALYYSI 2/2010 15
>> Pitkä vai pätkä? Mikä on ihanneloman pituus? Missä ajassa työstä pääsee tarpeeksi kauas - fyysisesti ja psyykkisesti - ja miten kauan perusteellinen rentoutuminen vie? IT-alan ammattilaisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että neljän viikon loman aikana suurin osa työntekijöistä saa tarpeeksi välimatkaa työhönsä. Jos lomaa on kolme viikkoa, silloin noin kolme neljästä koki levänneensä ja rentoutuneensa riittävästi. Yrittäjiä, pätkätyöläisiä ja muuten vain vähiin lomiin tottuneita lohduttaa tieto, että lyhytkin loma voi virkistää. Oleellista on tällöin ajoitus. Tutkimusten mukaan lyhyt lomapätkä tehoaa parhaiten silloin kun sen saa ajankohtana, jolloin tuntee sitä todella tarvitsevansa, voi kun nyt pääsisi lomalle. Tällöin lyhytkin vapaa elvyttää ja virkistää. Vuosilomalain mukaan vuosilomasta 24 arkipäivää sijoitetaan lomakaudelle (2.5. 30.9. väliseksi ajaksi). Talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Lain mukaan kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa vuosikoma yhteen tai useampaan osaan, saadaan laista ohjeet siihen, miten vuosiloman jakaminen tehdään. Kuitenkin 12 päivää on annettava yhdenjaksoisena. Lomalla kaikenlaisia tunteita Loma ei ole sillä tavalla poikkeuksellista aikaa, etteikö tuntemuksiin liittyisi myös ristiriitoja ja vaikeuksia, ikävystymistäkin. Itse asiassa hyvän loman rakentaminen on melkoista palapeliä ja sovittelua. Joskus loma auttaa tunnistamaan sisäistä tyytymättömyyttä ja käynnistämään elämän laadun kohentamista. Vaikka loma ei olisi unelmaloma, säilyy sen hyvistä hetkistä talvikauden evääksi virkistäviä muistikuvia. Mistä on täyteläinen loma tehty? Vapaa-aikatutkijat ovat selvittäneet, millaisten lomatoiveiden täyttyessä loma koetaan täyteläiseksi. Lomatarpeet vaihtelevat ja eri ikäkausina ja perhevaiheissa painottavat eri tavoin. Täyteläisen loman resepti suunnitellaan joka vuosi uusiksi. Psykologiset tarpeet; vapautta, iloa, ihmettelyä, uusia oivalluksia, tempautumista itselle mieluisiin asioihin. Rentoutumisen tarve; stressin hellittäminen, omassa tahdissa puuhailu, leikkisyys, jännitttävyys, ajatukset vapaalla työstä Itsensä kehittämisen tarve; uusia taitoja, onnistumisen kokemuksia, omien rajojen kokeilua Sosiaaliset tarpeet; hauskat hetket lasten, perheen, suvun, ystävien ja täysin tuntemattomienkin ihmisten kanssa Fysiologiset tarpeet; aistien ja ruumiillisuuden iloa katselemalla, haistelemalla, maistamalla, tunnustelemalla, liikkumalla, nukkumalla. Esteettiset tarpeet: kulttuurin helmistä nauttimista, lumoutumista kauniissa ympäristössä. innostumista ja tyytyväisyyttä urheilun parissa, markkinoilla, kesätapahtumissa. Loma on lailla suojattu työsuojeluasia Kesälomalla on arvokkaana taustana YK:n ihmisoikeuksien julistus ja vuosilomalainsäädäntö. Loma on työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan vuosikymmenien yhteistyöllä rakennettu asia. Kansainvälinen työjärjestö ILO velvoitti 1900-luvun alussa jäsenmaitaan järjestämään palkka- 16 ANALYYSI 2/2010
työväestön loma-asiat kuntoon. Velvoittava vuosilomalaki saatiin Suomeen vuonna 1939. Uusimmassa vuosilomalaissa (162/2005) säädetään vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Uusimman lain tavoitteena on parantaa myös osaja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksia. Lomaa vastaavaa vapaata on alettu myöntää myös epätyypillisissä työsuhteissa ja kotona työskenteleville. Vuosilomalaki perustuu sille ajatukselle, että työntekijä ansaitsee vuosilomaa työtä tekemällä. Vuosiloman pituuteen vaikuttavat toisaalta työpäivien tai työtuntien määrä kalenterikuukaudessa ja toisaalta se, miten pitkään työntekijän työsuhde on kestänyt. Sellaista kuukautta, jolta henkilö ansaitsee vuosilomaa, kutsutaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Vuosiloman ansaintasääntöjä on kaksi. Työntekijät, joiden sovittu työaika on sellainen, että kuukaudessa kertyy työpäiviä vähintään neljätoista, kuuluvat ns. 14 päivän säännön piiriin. Toinen sääntö on ns. 35 tunnin sääntö, jolloin tarkastellaan sitä, täyttyykö 35 tunnin vaatimus kalenterikuukaudessa. Kaikki sellainen poissaolo, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, on vuosiloman ansainnassa työssäolon veroista aikaa. Työnantajataitoihin kuuluu tietämys, että vuosiloma-asioiden hyvä hoitaminen kannattaa. Työn oikealla tauotuksella on tuotannollista merkitystä ja se tukee työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn säilymistä koko työuran ajan. uudelleen otteen. Usein lomalla kypsyy näkemystä siihen, mitä asioita voisi parantaa. Ideat olisi hyvä huomata laittaa työpaikkakokousten asialistalle, että niistä kehkeytyisi käytännön parannustoimia. Lähteet: Sirkku Kivistö: Vaihda vapaalle. Lomallelähtijän opas. Työterveyslaitos. Helsinki, 2008. Ulla Kinnunen ja Saija Mauno (toim.): Irtiottoja työstä. Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampereen Yliopistopaino Oy. Juvenes-Print. Tampere, 2009. Lomalta paluussa monta henkisen työn vaihetta Loman lopulla siitä joutuu haikeasti luopumaan, tekemään päätöksen paluusta, paluupäivinä sopeutumaan tilanteeseen ja hakemaan työstä taas ANALYYSI 2/2010 17
Margareta Hägg Pääarvioija, FT, KTM, VN LABORATORIOLAIN Tärkeimmät lait ja asetukset Elintarvikelaki 13.1.2006/23 Elintarvikelaki 13.1.2006/23 (Eläintautilaki 18.1.1980/55 ja MMMa 1346/1995) Lannoitevalmistelaki 29.6.2006/539 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 14.12.2006/1174 Rehulaki 8.2.2008/86 MMM:n asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä 30.6.2000/646, viljavuustutkimukset Tartuntatautilaki 25.7.1986/583 Säteilylaki 27.3.1991/592 Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 Kemikaalilaki 14.8.1989/744 Asetus huumausainetestien tekemisestä 7.4.2005/218 Veripalvelulaki 1.4.2005/197 Laki mittausyksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 10.12.1993/1156 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, uimavedet Päästökauppaa koskeva direktiivi 2003/87/EC ja EUn komission päätös 2007/589, 18.7.2007 Kansalliset vertailulaboratoriot Hyväksytyt laboratoriot Viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyt laboratoriot Hyväksytyt lihantarkastuslaboratoriot Hyväksytyt omavalvontalaboratoriot Salmonellavalvontaohjelmaan hyväksytty laboratorio Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy laboratoriot hakemuksesta ja FINAS arvioi laboratorion pätevyyttä Yhteistyösopimus EVIRA-FINAS, akkreditointi tai muu arviointi Lannoitevalmistelaki 29.6.2006/539 Elintarviketurvallisuusviraston laboratorio toimii omavalvontaan liittyvien analyysien virallisena laboratoriona. Tutkimukset voidaan tehdä muussa laboratoriossa, jonka EVIRA on hyväksynyt. Omavalvontatutkimuksia tekevä laboratorio (EY 1774/2002) Lannoiteanalyysejä tekevä laboratorio (EY 2003/2003) Yhteistyösopimus EVIRA-FINAS, akkreditointi tai muu arviointi Lannoitevalmisteiden räjähtämättömyyskokeita suoritettavan laitoksen on oltava akkreditoitu tai pätevyys varmistettu 18 ANALYYSI 2/2010
SÄÄDÄNTÖ Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä EVIRAn hyväksymässä laboratoriossa Talousvesi, jätteet ja jätevedet, asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset, sisäilma, allasvesi, uimavesi Käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuus Kirjallinen laatujärjestelmä Yhteistyösopimus EVIRA-FINAS, akkreditointi tai muu arviointi Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 14.12.2006/1174 Asetusta sovelletaan laboratorioihin, jotka tekevä elintarvikelain 39 :n 1 momentin ja terveydensuojelulain 49 a :n 1 momentin mukaisia viranomaistutkimuksia. Asetusta sovelletaan omavalvontalaboratorioihin, jotka tekevät tiettyjä omavalvontatutkimuksia. Asetusta ei sovelleta lihantarkastuslaboratorioihin, jotka tekevät ainoastaan asetuksen (38/EEO/2006) mukaan lihantarkastusnäytteitä. Rehulaki 8.2.2008/86 27, hyväksytyt laboratoriot EVIRA hyväksyy viranomaisnäytteitä tutkivan laboratorion hakemuksesta. EVIRAn tiedotteen mukaan (2.5.2008) hyväksynnän edellytyksenä on, että viranomaisnäytteitä tutkivan laboratorion tulee olla akkreditoitu. MMM:n asetus ympäristötuen perusja lisätoimenpiteistä 30.6.2000/646 Viljavuustutkimus perustutkimus Tutkimus on tehtävä hyväksytyssä laboratoriossa Hyväksytyksi laboratorioksi katsotaan laboratorio, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen jatkuu >> ANALYYSI 2/2010 19
Tartuntatautilaki 25.7.1986/583 >> laitteiden tarkoitukseen soveltuvia. (57 ) (muutos 24.7.2009/597) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi liittää laboratorion hyväksymiseen ehtoja, rajoituksia ja ohjeita. Tarkemmat säännökset hyväksymismenettelystä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valtuutetun testauslaboratorion on ilmoitettava toiminnassaan tapahtuvista oleellisista muutoksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia laboratoriotutkimuksia ja -tehtäviä suoritetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä tähän tarkoitukseen hyväksytyissä laboratorioissa. Aluehallintovirasto hyväksyy laboratoriot ja valvoo niiden toimintaa. Aluehallintoviraston tulee pyytää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunto ennen laboratorion hyväksymistä. Edellytyksenä laboratorion hyväksymiselle on, että laboratoriolla on asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä ammattitaitoinen henkilökunta ja että laboratorion laaduntarkkailu on järjestetty asianmukaisella tavalla. Kliinisen mikrobiologian laboratoriot Säteilylaki 27.3.1991/592 Säteilyaltistuksen arvioimiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset mittaukset on tehtävä luotettavaksi todetulla menetelmällä Säteilyn lääketieteellinen käyttö toiminta, jossa ionisoivaa säteilyä kohdistetaan ihmiskehoon tai kehon osaan Kliininen auditointi viiden vuoden välein Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 108 mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmiin Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa viittaa siihen. Kemikaalilaki 14.8.1989/744 Viranomaisille toimitetun kemikaalien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevan tutkimuksen tulee olla tehty laboratoriossa, jonka Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt valtuutetuksi testauslaboratorioksi tai joka uutoin noudattaa hyvää laboratoriokäytäntöä. Laboratorion henkilökunnan tulee olla pätevää ja tilojen ja Asetus huumausainetestien tekemisestä 7.4.2005/218 Soveltamisala: huumausainetestin toteuttamiseen liittyvien näytteiden ottaminen, analysointi ja tulkinta sekä huumausainetestin luotettavuuden ja laadun valvonta Lupa harjoittaa laboratoriotoimintaa Huumausainetestit (myös pikatestit) akkreditoidussa pätevyysalueessa A- ja B-näytteet Veripalvelulaki 1.4.2005/197 Ihmisveren ja sen veriosien luovutus ja tutkiminen (ei tieteellinen tutkimus) Veripalvelulaitoksella on oltava Lääkelaitoksen myöntämä toimilupa Lupahakemuksessa tiedot laitoksen henkilöstöstä, tiloista, laitteista ja tarvikkeista, laatu- ja dokumentaatiojärjestelmästä sekä toiminnasta Vastuuhenkilö ja sijainen (EU-direktiivin pätevyysvaatimukset) Laki mittausyksiköistä ja mittanormaali järjestelmästä 10.12.1993/1156 Koskee kansallisia mittanormaalilaboratorioita Esim. MIKES metrologia Esim. STUK, mittanormaaleja, joilla varmistetaan säteilymittausten luotettavuus Akkreditoituja kalibrointilaboratorioita, mittanormaalien jäljitettävän kalibroinnin saatavuus 20 ANALYYSI 2/2010
WADA ja dopinganalytiikka WADAn oma arviointi omien asiakirjojen perusteella Yhteistyö akkreditointielinten kanssa, ILACin ja WADAn välinen sopimus WADA kouluttaa omia teknisiä arvioijia akkreditointielinten teknisistä arvioijista, kaksi teknistä arvioijaa Suomessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY Uimaveden laadun hallinta Otettiin käyttöön Suomessa vuoden 2008 uimakauden alusta lukien STM:n asetuksella Elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä FINAS akkreditointi tai muu arviointi Päästökauppaan liittyvä polttoaineen testaus EU komission päätös 2007/ 589, 18.7.2007 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 765/2008 Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista On tarpeen varmistaa, että tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisössä hyötyvät tuotteet ovat niiden vaatimusten mukaisia, joilla taataan yleisten etujen suojelun korkea taso muun muassa yleisen terveyden ja turvallisuuden, työterveyden ja -turvallisuuden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun ja turvallisuuden osalta, varmistaen samalla, että tuotteiden vapaata liikkuvuutta ei rajoiteta empää kuin on sallittu yhteisön yhdenmukaistamislainsäädännön tai yhteisön muiden asiaan liittyvien sääntöjen perusteella. perustuu päästökauppaa koskevaan direktiiviin 2003/87/EC koskee Kioto-kautta 2008 2012 sisältää vaatimukset polttoaineen ja materiaalin ominaisuuksien määrittämiseen: Päästökertoimen, tehollisen lämpöarvon, hapettumiskertoimen, hiilipitoisuuden, biomassaosuuden tai koostumustietojen määrittämiseen käytetyn laboratorion olisi oltava akkreditoitu standardin EN ISO 17025:2005 mukaisesti. Kioto-kaudella mahdollista vielä käyttää muuta kuin akkreditoitua laboratoriota, mutta laboratorion on osoitettava täyttävänsä standardin EN ISO 17025:2005 vaatimuksia vastaavat vaatimukset. Menetelmävalidointi vain akkreditoidussa laboratoriossa Mahdollisuus tullee poistumaan v.2013 Sanna Haimi-Iivonen /FINAS-päivä 24.1.2008 ANALYYSI 2/2010 21
Yhdistykset toimivat Porvoon Laboratorioalan yhdistys juhlisti ansioitunutta jäsentään Anssi Kolkkaa. Hänelle luovutettiin kultainen ansiomerkki vuosikokouksen yhteydessä 18.2.2010 Hotelli Sparressa. Merkkiä oli luovuttamassa puheenjohtaja Tuula Tummala. Pitkäaikaisen jäsenemme JOUNI EBERHARDTIN muistoa kunnioittaen Oulun Seudun Laboratorioalan Yhdistys ry Analyysi-lehti 22 ANALYYSI 2/2010
Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Sudoku Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 18.4. mennessä: jaana.vainio@laborantti.net Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2010. TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 18.7.2010 Tammenrannan kesäteatterin esitys Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry Väinämöinen ja kumppanit, jonka jälkeen ilm. 30.6. mennessä: ruokailu Koivumäen kartanossa irja.hiekkamaki@gmail.com 7.8.2010 Retki Seiliin Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry ja Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, ilm. ja lisätiedot: Pirkanmaa: hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi sekä V-S: jaana.vainio@gmail.com 22.8.2010 Luontoretki Seinävuoren Rotkolaaksoon Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry ilm. 15.8. mennessä siru.meckelborg@pp.inet.fi 18.9.2010 Ruskaretki patikoiden Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Ehdotuksia reitistä ottaa vastaan: Erkki Savoni erkki.savoni@pp.inet.fi tai puh. 040 504 4456 11. 12.11. Ergonomia ja sisäilman laatu Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry/ 2010 laboratoriotyössä Suomen Laboratorioalan liitto ry Tarkempi ohjelma s. 2 25. 26.11. Laatuseminaari Suomen Laboratorioalan liitto ry 2010 ANALYYSI 2/2010 23
Teksti: Jaana Vainio Kuvat: Analyysi Tunnelmia Aulangon luento- ja koulutuspäiviltä Perinteiset Luentopäivät sekä Välinehuollon koulutuspäivät järjestettettiin huhtikuun alussa Aulangolla. Itselleni Luentopäivät olivat ensimmäiseni, joten odotin niitä innolla. Jouduimme tekemään liitossa paljon töitä päivien järjestämiseksi, joten tästäkin syystä oli erityisen mukavaa osallistua. Myös osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä, että päivät järjestettiin. Osallistujillehan koulutus on yhtä tärkeää huolimatta siitä osallistuuko siihen 30 vai sata henkeä. Työnantajat ovat selvästi tiukentaneet linjaansa koulutusten suhteen. Monilta työpaikoilta sai vain yksi henkilö osallistua. Onneksi muutama yritys oli poikkeus, erityiskiitos heille. Lisäksi moni sai osallistua vain yhdelle päivälle ja koulutusaiheen piti olla kohdennettu juuri omaan työhön. Yksi osallistuja kertoi käyneensä ennen säännöllisesti joka vuosi päivillä, mutta nyt oli ollut monen vuoden tauko juuri tiukentuneen linjan takia. Haastattelin Väinehuollon koulutuspäivien järjestäjiä. Siellä tilanne on vähän parempi ja koulutukseen osallistuu joka vuosi vakiomäärä ihmisiä. Järjestäjät olivatkin onnellisia, koska monet osallistujista ovat osallistuneet useita kertoja ja palaute on erittäin kannustavaa ja innostaa heitä jatkamaan työtään. He kertoivat myös, osallistujat ovat olleet erittäin aktiivisia, työstään innostuneita asiantuntijoita. Koulutuksen annista tulee iso oppi koulutukseen osallistuneilta, sillä yhteisistä asioista ja käytännön kokemuksista viriää ai- Näytteilleasettajat olivat jälleen koonneet tyylikkäät esittelyt. Analyysin kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin arvokas konjakkipiippu, jonka lahjoitti Lasinpuhaltamo Siljander Laborexin Oy. 24 ANALYYSI 2/2010
na mukavaa keskustelua, joka on suuri rikkaus. Myös luentojen ulkopuolella keskustelu on vilkasta ja huumoria sekä naurua on riittänyt. Väinehuollossa erityiskiitosta sai päivien päätös. Viimeisellä tunnilla naiset pääsivät hakkaamaan miestä oikein kunnolla kokeillessaan kuntonyrkkeilyn saloja vetäjänä toimivan Eero Eskolan kanssa. Lisäksi koulutuksen päättänyt Zumbaosio oli iloinen yllätys osallistujille; kyllä lanteet keinuivat ja hiki virtasi, mutta iloisena kaikki lähtivät kotimatkalle. Onnistuneesta koulutuksesta kertoi, että lähes kaikki olivat tällä kertaa koulutuksen loppuun saakka perjantaista huolimatta. Molempien koulutuksien palaute oli kiitettävää. Luentoihin ja luennoitsijoihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Tosin moni toivoi, että luentojen välillä olisi ollut enemmän taukoja. Mutta vaikka päivät olivat raskaita, oli mukavaa nähdä että luennot täyttivät odotukset. Myös hotelliin ja erityisesti ruokaan oltiin tyytyväisiä. Tosin osa toivoi, että koulutus olisi välillä jossain muualla kuin Aulangolla. Erityisesti välineuhuollon osallistujista moni toivoi koulutusta myös pohjoisemmassa. Lisäksi muutaman mielestä Aulangolla on liian vähän iltaohjelmaa. Kiitos paljon kaikille osallistujille! Tervetuloa ensi vuonna uudelleen! Uusien lääkemolekyylien kehittäminen on entistä haasteellisempaa. Kuvassa laboratoriopäällikkö Sirpa Rasku, Orion Oyj. Koulutuspäivät vietettiin Aulangon upeissa puitteissa. Osallistujat olivat erityisesti hotellin ruokaan tyytyväisiä. ANALYYSI 2/2010 25
Teksti: Jaana Vainio Kuvat: Helena Anttila Taitaja 2010 Oulussa 27.-29.4.2010 Taitaja - Ammattitaidon SM -kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, jossa liki 450 nuorta 40 eri alalta kilpailee oman lajinsa suomenmestaruudesta. Myös laboranteilla on kisoissa oma sarjansa. Tänä vuonna finaaliin osallistui 8 laboranttia. Tuomareina oli myös liittomme toimihenkilöitä; Elsi Saarenpää (finaalissa) ja Irja Hiekkamäki (Kuopion semifinaalissa). Lisäksi finaalin tuomaristossa oli laboratorioanalyytikko Kaisa Penttilä ja laborantti Helena Anttila. Finaalin tehtävät olivat jaettu kolmeen eri ryhmään; ympäristöanalyysi, kemianteollisuus ja bioanalyytiikka. Tehtäviä näissä olivat mm. veden ph-mittaaminen sekä kalsiumin ja magnesiumin summan määritys, kaliumpermanganaattiliuoksen konsentraation määritys, vetyperoksidipitoisuuden määritys sekä plasmidi- DNA:n eristäminen Escherichia coli bakteerisoluista. Kilpailussa toiselle sijalle sijoittunut Marjut Sipola päätti yläasteella, että hän haluaisi laborantiksi. Olen aina ollut kiinnostunut fysiikasta,kemiasta ja matematiikasta, ne olivatkin lempiaineeni ylä-asteella ja odotin näitä tunteja aina innolla, tämän vuoksin päätinkin hakea laboratorioalalle. Kisoihin Marjut valmistautui tekemällä harjoitustöitä ja harjoittelemalla laskuja. Hän koki kisat erittäin positiivisena. Kisat olivat todella mielenkiintoiset ja ne toivat mukanaan uusia kokemuksia. Odotan innolla jo ensivuoden taitaja 2011 kilpailuja. Kuvassa kaikki finalistit ja lajivastaava Kaisa Varis. 26 ANALYYSI 2/2010