Haasteet kasvavat jätehuollossa

Vuosiraportti ja ympäristöselonteko 2008

2 LHJ GROUP Sisällysluettelo Kuudes ympäristöselonteko Toimitusjohtajan katsaus 2-3 LHJ Group 4-9 Perustietoja Hallitus 2008 Toimintapolitiikka Taloudellinen vastuu 10-13 Tilikauden tiedot Investoinnit ympäristöön Käsittely ja palvelumaksut Tuloslaskelma ja tase Sosiaalinen vastuu 14-15 LHJ Group ja yhteiskunta Henkilöstö Ympäristövastuu 16-32 Ympäristöjärjestelmä Ympäristölupa Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit Merkittävät ympäristönäkökohdat Toimintaohjelma 2008-2009 Materiaalivirrat Ympäristövaikutukset EMAS varmennuslausunto LHJ Group on julkaissut aiemmin kaikkiaan viisi ympäristöselontekoa ja kaksi yhteiskuntavastuuraporttia. Tänä vuonna raportti julkaistaan ainoastaan sähköisenä sisältäen vuosi- ja ympäristöraportit. Raportti julkaistaan internet-sivuilla www.lhj.fi ja www.lhjgroup.fi. Raportti sisältää tänäkin vuonna yhteiskuntavastuun raportointiin liittyviä asioita, mutta se ei seuraa tarkasti GRI-ohjeistusta, kuten kahtena edellisenä vuonna. Ympäristöosuus on laadittu eurooppalaisen EMAS-asetuksen mukaisesti. Haasteet kasvavat jätehuollossa Arvoisa lukija, On aika vetää jälleen yhteen mitä jätehuollossa ja LHJ Groupissa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut ja millaiset ovat tulevaisuuden näkymät. Yleisesti voidaan todeta, että vuosi 2008 oli kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen puolisko oli taloudellisesti ja toiminnallisesti kohtuullinen. Finanssikriisin muuttuminen maailmanlaajuiseksi taantumaksi vaikutti voimakkaasti Suomessa loppuvuoden aikana. Tuotannon ja ihmisten luottamuksen romahduksen seurauksena myös jätteiden määrä kääntyi laskuun loppuvuodesta. Tämä näkyy yhdyskuntajätehuollossa, mutta erityisesti tilanne vaikuttaa elinkeinoelämän jätteissä. Myös laskevat raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat toimialaan merkittävästi. Vuoden 2008 aikana jätelain osittaisuudistuksen vaikutukset olivat entistä paremmin nähtävissä. Elinkeinoelämän jätteet ohjautuvat entistä enemmän yksityisiin jätehuoltojärjestelmiin vähentäen kuntaomisteisten yhtiöiden volyymejä. Jätelain tuoman epäselvyyden lisäksi myös jäteverotus asettaa yksityiset ja julkiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö joutuu maksamaan loppusijoitetusta jätteestä jäteveroa, kun yksityiset kaatopaikat ovat Suomessa edelleen verovapaita. Vähenevät jätevirrat yhdistettynä vuonna 2008 tapahtuneeseen ulkoisten palveluiden ja työvoimakustannusten voimakkaaseen nousuun aiheuttivat talouden kiristymistä useimmissa jätehuoltoyhtiöissä Suomessa. Lain edellyttämän jätehuollon palvelutason ylläpitämiseksi monet yhtiöt olivat pakotettuja nostamaan käsittelymaksujaan selvästi muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Loimi-Hämeen Jätehuollon yhdyskuntajätteen käsittelymaksu nousi vuodelle 2009 11 prosenttia. Tilikauden tulos laski selvästi edellisiin vuosiin verrattuna ja asettui lähelle nollatasoa yhdyskuntajätehuollon osalta. Toiminnallisesti vuosi oli kuitenkin hyvä. Asiakasmäärät jäteasemilla kasvoivat lähelle 27 000. Asiakasmäärä on kaksinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen

3 LHJ GROUP tilanteeseen verrattuna. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste pystyttiin nostamaan lähelle 50 prosenttia, mikä oli merkittävä parannus edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten parannusta saavutettiin energiahyötykäytössä. Tämä osio paranee entisestään vuoden 2009 aikana, kun Ekoport Turku Oy:n diesellaitos käynnistyy. Se pystyy jalostamaan kotitalousjätteestä valmista dieselpolttoainetta liikennekäyttöön ensimmäisenä laitoksena Euroopassa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy otti vuonna 2008 käyttöön LHJ Group nimen valtakunnallisten ympäristöhuollon palveluiden markkinointiin. LHJ Groupin palvelut sisältävät elektroniikkakierrätyksen, pilaantuneiden maiden käsittelyn sekä tietoturvamateriaalien käsittelypalvelut. Valtakunnallisia palveluja kehitetään edelleen voimakkaasti vuoden 2009 aikana rakentamalla yhteistyöverkostoa ja kumppanuuksia. Vuosi 2009 tulee olemaan haasteellinen sekä yhdyskuntajätehuollossa että konsernin ympäristöliiketoiminnoissa. Jätevirrat ovat vähentyneet selvästi vuoden ensimmäisinä kuukausina. Omistajat ja lainsäätäjä odottavat korkean palvelutason säilyttämistä konsernin kaikilla osa-alueilla. LHJ Groupin pitää pystyä kustannustehokkuuteen ja samalla rakentaa uusia asiakkuuksia ja liiketoimintaa. Konserni on hyvässä kunnossa vastaamaan haasteisiin ja tiukentuneeseen markkinatilanteeseen. Onnistumme tulevaisuudessa laaja-alaisella toiminnalla, osaavilla työntekijöillä ja kumppaneilla sekä hyvillä sidosryhmäsuhteilla. LHJ Group haluaa kiittää kaikkia sidosryhmiään vuodesta 2008 ja toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2009. Immo Sundholm Toimitusjohtaja

4 LHJ GROUP Omistajakunnat Kiikoinen 2001 1,1 Sastamala 2 001 17,1 % Sinisellä merkityllä alueella Sastamalassa toimii Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pöytyän alueella Turun Seudun Jätehuolto Oy. Punkalaidun 1996 3,3 % Urjala 1995 4,8 % Akaa 1996 10,8 % Kylmäkoski 1996 2,1 % Pöytyä 2002 1,9 % Oripää 1996 1,1 % Loimaa 1996 11,0 % Koski TL 1999 2,2 % Ypäjä 1995 2,2 % Humppila 1995 2,2 % Jokioinen 1995 4,5 % Somero 1995 8,0 % Forssa 1995 18,9 % Tammela 1995 5,0 % LHJ Group LHJ Group on rakentunut alueellisesti toimivan jätehuoltoyhtiön Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteyteen. Nykyisellään 16 kunnan omistama yhtiö perustettiin vuonna 1995. Forssan kaupunki osti vuonna 2008 VAPO Oy:ltä noin 3 prosentin osuuden, minkä jälkeen yhtiö on ollut kokonaisuudessaan kuntien omistama. Kuntaliitokset vähensivät omistajamäärää 19:stä 16:een vuoden 2009 alusta. Toiminta käynnistettiin rakentamalla yhdyskuntajätehuollon peruspalvelut omistajakuntien alueelle. Vuoden 2000 jälkeen yhtiössä on keskitytty myös valtakunnallisten ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen. LHJ Group konsernin päätoimintoja ovat yhdyskuntajätehuolto, sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely, pilaantuneen maan käsittely sekä tietoturvamateriaalien käsittelypalvelut. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on konsernin emoyhtiö. Muut konserniyritykset ovat Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, Suomen Erityisjäte Oy ja Suomen Tietoturva Oy. Jätehuoltoyhtiö on omistajana myös Cool Finland Oy:ssä (50 %) ja Ekoport Turku Oy:ssä (11 %). Yhdyskuntajätehuollon peruspalvelut tarjotaan omistajakuntien alueelle. Konsernin ympäristöliiketoiminnat ovat valtakunnallisia ja osin kansainvälisiä toimien muun muassa Baltian alueella. Kierrätysmateriaaleja myydään raaka-aineiksi kansainvälisille markkinoille. Konsernin kaikki käsittelytoiminnot ja hallinto on sijoitettu Forssan Envitech-alueella sijaitsevaan jätekeskukseen. LHJ Groupin visiona on pysyä kehityksen eturintamassa sekä yhdyskuntajätehuollon että ympäristöliiketoimintojen kehittäjänä Suomessa. Konserni pyrkii tavoitteeseen neliosaisella strategialla. Yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluja ja sillä on monipuolista toimintaa. Se ei tukeudu vain yhteen liiketoimintaan. Nykyisiä ja uusia liiketoimintoja tehdään sopivien kumppanien kanssa. Toimintaa kehitetään avoimin mielin Yhtiö huolehtii ympäristön, henkilökunnan ja lähiyhteisön hyvinvoinnista

5 LHJ GROUP Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen jäsenet Eino Järvinen, puheenjohtaja, Forssa Heikki Tuomisto, varapuheenjohtaja, Somero Jaakko Erjo, Sastamala Tapio Mikkola, Loimaa Sisko Tiusanen, Akaa Minna Nissilä, Tammela Markku Nikander, Jokioinen Pekka Kurikka, Urjala Juhani Hörkkö, Koski Tl Olavi Isonokari, Kiikoinen Risto Laurikainen, Pöytyä Hannu Kylliäinen, Oripää Timo Saarto, Forssa Loimi-Hämeen LHJ Waste Management Jätehuolto 100100% % 16 Municipalities 16 kuntaa SuomenTietoturva 51 % LHJ Suomen Erityisjäte 51 % LHJ Suomen Elektroniikkakäsittely 100 % LHJ Cool-Finland 50 % LHJ

6 LHJ GROUP LHJ Group toimintapolitiikka Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja sen yhteisyritykset Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, Cool Finland Oy, Suomen Erityisjäte Oy ja Suomen Tietoturva Oy tarjoavat asiakkailleen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ympäristöluvan mukaisia jätteenkäsittelypalveluja, jotka tahdomme toteuttaa: Edistyksellisesti Kehitämme, uudistamme ja monipuolistamme aktiivisesti toimintojamme varmistaaksemme niiden korkean tason. Palvellen Teemme vuorovaikutteista yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa tavoitteenamme toimintojemme jatkuva parantaminen ja asiakastyytyväisyys. Toimintojemme ympäristövaikutuksista tiedotamme kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti. Huolehdimme henkilöstömme kouluttamisesta ja ammattitaidon ylläpidosta ja siitä, että jokainen on tietoinen työnsä aiheuttamista ympäristö- ja työturvallisuusvaikutuksista. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Tehokkaasti Resursseja tehokkaasti hyödyntäen pyrimme luomaan hyvät edellytykset toimintojen kehittämisen ja kannattavan jätteenkäsittelyn jatkamiselle. Vastuullisesti Päämääränämme on lisätä jätteen hyötykäyttöä ja toteuttaa käsittelytoiminnot ympäristövaikutukset minimoiden. Noudatamme ja seuraamme lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita. Käsittelypalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa pyrimme täyttämään asettamamme ympäristö-, laatu- ja työturvallisuustavoitteet, joiden täyttymistä katselmoimme säännöllisesti.

7 LHJ GROUP Valtakunnalliset ympäristöhuollon palvelut LHJ Groupin tytär- ja yhteisyritykset tarjoavat palveluja yrityksille, julkihallinnolle ja tuottajavastuuorganisaatioille. Käsittely- ja kierrätystoimintojen lisäksi konserni tarjoaa keräys-, kuljetus- ja asiantuntijapalveluita. Kuvaputket ja elektroniikkaromu Suomen Elektroniikkakäsittely Oy on ainoa toimija Suomessa, joka pystyy käsittelemään ja jalostamaan laitoksessaan raakaaineiksi koko television kuvaputkea myöten. Kuvaputkien lisäksi yritys käsittelee kaikkea muutakin elektroniikkaromua. Kierrätysprosessissaan yritys jalostaa käytöstä poistuneiden laitteiden materiaaleista raaka-aineita teollisuuden käyttöön. Yrityksen lopputuotteita ovat muun muassa lasi, muovit ja metallit. Pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen käsittely Kuluvan vuosikymmenen aikana Forssan käsittelykeskuksessa on otettu käyttöön useita erilaisia käsittelytekniikoita pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen käsittelyssä. Näitä ovat muun muassa kiinteytys, stabilointi, terminen käsittely, biologinen käsittely ja loppusijoitus. Yhteistyökumppanit Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Niska & Nyyssönen Oy perustivat vuonna 2004 yhteisyrityksen Suomen Erityisjäte Oy:n. Sen käytössä on kaksi loppusijoitusaluetta käsittelykeskuksen alueella. Tietoturvakäsittelyä luottamuksellisille materiaaleille Suomen Tietoturva Oy perustettiin vuonna 2007 tarjoamaan käsittelypalveluja erityisesti yritysten ja julkishallinnon tietoturvamateriaalien käsittelyyn. Yritys pystyy käsittelemään turvallisesti kaiken tietoturvamateriaalin, kuten paperiarkistot, CD-ROM:it, kovalevyt, nauhat ja muut tallenteet. Myös epäkurantit tuotantoerät, elektroniikka- ja piraattituotteet tuhotaan tarvittaessa luottamuksella. Materiaalien keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi yritys tarjoaa konsultointi- ja koulutuspalveluja. Kylmälaitteet raaka-aineiksi Jääkaappien ja pakastimien käsittely alkoi Forssassa jo vuonna 2000. Toiminta on kasvanut voimakkaasti ja vuonna 2005 Forssan Envitech-alueelle avattiin kylmälaitteiden käsittelyyn kiinteä kierrätyslaitos. Vuonna 2005 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja luxemburgilainen Oeko-Service Luxemburg SA perustivat Cool- Finland Oy:n hoitamaan käsittelytoimintaa. Yritys pystyy käsittelemään vanhat laitteet ja jalostamaan niiden materiaaleista uusia raaka-aineita, kuten metallia ja muovia.

8 LHJ GROUP Jätehuoltopalvelut Loimi-Hämeen Jätehuollon omistajakunnissa LHJ:n palvelut Muut palveluntarjoajat Keräys kiinteistöltä Kotitalousjäte - Biojätekeräys - Jätteenkuljetusyritykset - Energiajätteen erilliskeräys Forssassa Paperi ja kartonki - Kotitalousjätteen keräys kiinteistöltä Tuottajavastuuorganisaatio Akaassa, Kylmäkoskella ja Humppilassa Alueelliset keräyspisteet - Hyötyjätepisteissä lasin, metallin Paperi ja kartonki paperin ja paristojen keräys Tuottajavastuuorganisaatio - Aluekeräyspisteissä kotitalousjätteen keräys kiinteistöille, joilla ei ole omaa jäteastiaa Miehitetyt jäteasemat Forssa, Akaa, Sastamala, Loimaa, Urjala ja Somero Yksityiset jäteasemat Pöytyässä ja Punkalaitumella Ongelmajätepisteet Tammela, Jokioinen, Oripää, Pöytyä Alastaro, Kiikoinen, Sastamala ja Punkalaidun Kiertävät keräykset Sähkö- ja elektroniikkaromun - Pärinä- noutopalvelu keräystempaukset - Ongelmajätetempaus vuosittain - Tuottajavastuuorganisaatiot - Romuralli-keräystempaus tarpeen mukaan Neuvonta ja tiedotus - www.lhj.fi, neuvonta@lhj.fi - (03) 424 2619 - Oppaat - Kouluyhteistyö - Vierailuryhmät - Tiedotustilaisuudet

9 Keräyspisteet 2008 LHJ GROUP LHJ GROUP pisteitä asukasta/piste Keräyslasi 202 577 Keräysmetalli 202 577 Keräyspaperi 202 577 Aluekeräyspisteitä (sekajäte) 118 Kiinteistökohtainen aluekeräys (sekajäte) 662 Ongelmajätepisteitä 15 7774 Ongelmajätetempauspysäkkejä 98 1178 Jäteasemien asiakasmäärät 2004-2008 12000 2004 10000 8000 2005 2006 2007 2008 6000 4000 2000 0 Forssa Loimaa Akaa Sastamala Urjala Somero

10 TALOUDELLINEN VASTUU Taloudellinen vastuu LHJ Group on sitoutunut kehittämään toimintaansa tehokkaasti. Konsernin emoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy toimii omakustannusperiaatteella eikä jaa osinkoa omistajilleen. Hyvä tulos jaetaan kaikille perusjätehuollon asiakkaille edullisina käsittelymaksuina. Tytär- ja yhteisyritysten tavoitteena on kehittää kannattavaa ympäristöliiketoimintaa ja jakaa omistajilleen osinkoa. Tilikauden merkittävin muutos oli 11 prosentin omistusosuuden hankkiminen Ekoport Turku Oy:ssä. Ekoport aloitti synteettisen diesellaitoksen rakentamisen LHJ:n REF-laitoksen yhteyteen vuoden 2008 lopulla. Talouden taantuma ja jätelain osittaisuudistus vähensivät jätemääriä vuoden 2008 loppupuolella. Yhdessä korkeampien työvoimakustannusten ja yleisen hintatason nousun kanssa taloustilanne muuttui tiukemmaksi. Yhdyskuntajätehuollon puolella tulos laski ja asettui lähelle nollaa, kun vuonna 2007 tulos oli noin 0,5 M voitollinen. Vuonna 2008 koko konsernin tulos oli 0,2 M. Konsernin liikevaihto nousi 9,9 M :on viime vuodesta, kun Suomen Elektroniikkakäsittely toimi ensimmäisen ehjän tilikauden konsernin osana. Maksuvalmius säilyi tilikauden ajan hyvänä. Tiukemman taloustilanteen ja maksuvalmiuden ylläpitämisen vuoksi konsernissa on otettu käyttöön toimenpiteitä kustannusten säästämiseksi. Vuoden 2009 alusta Loimi-Hämeen Jätehuolto nosti myös käsittelymaksua. Investoinnit ympäristöön Jätehuollon investoinnit ovat liittyneet läheisesti ympäristöparannuksiin. Konserni on investoinut turvallisiin pohjarakenteisiin ja ympäristöteknologiaan erittäin voimakkaasti. Suurimmalla osalla investoinneista on joko suora tai epäsuora positiivinen ympäristövaikutus. Vuonna 2008 konserni investoi loppusijoitusalueen laajennusalueeseen. Yhdessä Ekoport Turku Oy:n osakekaupan kanssa investoinnit nousivat 1,7 M :on. Maksut verrattuna valtakunnan tasoon Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy pyrkii tarjoamaan kaikille osakaskuntiensa alueen jätteen tuottajille laadukkaita palveluita kustannustehokkaalla hintatasolla. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksu on ollut lähellä valtakunnan keskitasoa viimeiset viisi vuotta. Hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia erilaisten järjestelmien ja investointiasteen vuoksi. LHJ on tehnyt merkittävät investoinnit ensimmäisten joukossa Suomessa. Vuonna 2008 LHJ:n käsittelymaksu oli 108 /tonni (sis. alv 22%), kun valtakunnan keskiarvo oli 106 /tonni. Lähes puolet käsittelymaksusta muodostuu jäte- ja arvonlisäverosta. Ekomaksu peritään vuosittain kaikilta vakituisilta ja vapaa-ajanasukkailta. Se otettiin käyttöön 1990-luvun lopussa rahoittamaan

11 LHJ Groupin talouden tunnusluvut 2006-2008 2006 2007 2008 Liikevaihto 7,6 8,2 9,9 Liikevaihto + tilikauden muut tuotot 7,9 8,6 10,0 Liikevoitto 0,6 0,9 0,6 Liikevoiton osuus liikevaihdosta, % 8,1 11,5 5,6 Tilikauden voitto 0,4 0,6 0,2 Jätevero 0,9 1,1 1,2 Investoinnit 0,7 3,1 2,0 Taseen loppusumma 11,2 12,9 10,6 Omavaraisuusaste 41,0 40,5 42,8 TALOUDELLINEN VASTUU jätelaissa kunnan vastuulle määriteltyjä jätehuollon peruspalveluita. Nämä ovat ongelmajätehuolto, hyötyjätehuolto sekä neuvonta ja tiedotus. Vuonna 2008 ekomaksu oli käytössä kuntaliiton mukaan 188 kunnassa. Näiden joukossa LHJ:n ekomaksu oli yksi edullisimmista. LHJ:n ekomaksu vaihtelee 5 ja 16,50 euron välillä kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen.

12 TALOUDELLINEN VASTUU LHJ:n yhdyskuntajätteen käsittelymaksu verrattuna valtakunnan keskiarvoon 2005-2008 120 LHJ Suomen keski-arvo Ekomaksu 2005-2008 LHJ Suomen keskiarvo 35 32.65 30 28.52 28.40 29.69 108 105 106 25 100 96 95.9 100 98.45 103 20 15 15.00 16.50 16.50 16.50 10 5 80 2005 2006 2007 2008 0 2005 2006 2007 2008 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tuloslaskelma 2008 2007 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalennukset Liiketoiminnan muuta kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen tilinpäästösiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Välittömät verot Tilikauden voitto 6 417 673,23 328 147,61-1 816 169,24-1 406 863,48-839 319,59-2 477 396,61 206 071,92-187 031,59 19 040,33 20 783,90-38 942,27 881,96 6 529 572,61 339 237,62-1 538 432,04-1 338 225,84-838 222,53-2 471 277,34 682 652,48-86 386,33 596 266,15 65 297,62-188 939,92 472 623,85

13 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy tase 2008 2007 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä 117 744,33 7 619 850,40 1 820 502,97 9 558 097,70 112 088,95 7 381 566,69 1 193 302,97 8 686 958,61 TALOUDELLINEN VASTUU Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä 7 742,00 680 834,10 57 656,54 738 490,64 123 261,66 268 900,11 1 138 395,41 4 801,00 784 820,27 19 178,25 803 998,52 217 299,16 901 096,01 1 927 194,69 Vastaavaa yhteensä 10 696 492,11 10 614 153,30 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä 1 684 065,71 70 907,97 2 317 950,14 881,96 4 073 805,78 1 684 065,71 70 907,97 1 845 326,29 472 623,85 4 072 923,82 Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset 719 807,66 798 730,66 740 591,56 798 093,16 Vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Pitkäaikainen yhteensä Ostovelat Muut velat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä 3 151 668,39 149 279,92 3 300 948,31 459 143,64 1 344 036,1 1 803 199,70 5 104 148,01 3 354 519,75 0 3 354 519,75 285 033,59 1 362 991,42 1 648 025,01 5 002 544,76 Vastattavaa yhteensä 10 696 492,11 10 614 153,30

14 SOSIAALINEN VASTUU Sosiaalinen vastuu LHJ Group ja yhteiskunta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on kuntien omistama organisaatio. Sen tehtävänä on taata turvalliset jätehuollon palvelut nyt, kymmenien vuosien päästä ja myös niiden loputtua. Esimerkiksi jätteen loppusijoitusalueista pitää huolehtia pitkään niiden sulkemisen jälkeen. Yhtiön yhteiskuntaan liittyviä vaikutuksia on tutkittu vuonna 2002 suoritetussa ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. LHJ Group osallistuu monin tavoin ympäristökasvatustyöhön ja kestävää kehitystä tukevaan toimintaan. Konserni on mukana myös Forssan Envitech-alueen yhteistyön kautta Forssan seudun kehittämistyössä. Vuonna 2008 Loimi-Hämeen Jätehuolto käynnisti kouluprojektin, jossa tavoitellaan yhteistyötä kaikkien toimialueen koulujen kanssa. KELAA-hankkeessa yhtiö osallistuu ekotehokkuuden parantamiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Henkilöstö Loimi-Hämeen Jätehuolto työllistää keskimäärin 37 henkilöä. Koko konserni ja yhteisyritykset työllistävät noin 80 henkilöä. Kesällä työntekijämäärä kasvaa, kun pilaantuneen maan käsittelytoiminnot ovat kiivaimmillaan. Konserni kehittää järjestelmällisesti työterveys- ja turvallisuus- sekä TYKY-toimintaa. Työterveyshuolto on ulkoistettu paikalliselle terveysalan yritykselle. Konserni järjestää koulutusta vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti.

15 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n henkilöstön tunnusluvut 2006-2008 2006 2007 2008 Työntekijöiden lukumäärä 24 23 23 Toimihenkilöiden lukumäärä 14 14 14 Henkilöstö yhteensä 38 37 37 Naisten osuus, % 29 29 33 Miesten osuus, % 71 71 67 Henkilöstön keski-ikä 43 42,5 43,5 Vakituisten työsuhteiden osuus. % 88 88 91 Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 12 16 8 Työtapaturmien lukumäärä 2 4 4 Sairapoissaolojen suhteellinen osuus kokonaistyöajasta, % 4,5 3,1 3,8 Työterveys, /hlö 537 230 444 Vapaa-ajantoiminta, /hlö 299 280 209 Koulutus, /hlö 701 333 588 Koulutuspäiviä/henkilö 2,2 2,8 2,4 Työsuhteen kesto (vuosia) 5,5 6,2 7,0 SOSIAALINEN LHJ GROUP VASTUU Neuvonnan tunnusluvut 2004-2008 2004 2005 2006 2007 2008 Tiedotustilaisuudet kpl 34 35 21 28 36 Vierailuryhmät kpl 76 70 45 48 42 Tiedotustilaisuudet hlöä 1423 4425 1563 1779 5309 Vierailuryhmät hlöä 1596 1549 1230 1169 1117

16 YMPÄRISTÖVASTUU 14 11 10 12 9 13 6 5 8 7 4 3 2 1 15 19 21 16 17 18 20 Toiminnot Forssan Envitech-alueella 1. LHJ:n toimisto 2. Vaakarakennus 3. REF-laitos 4. REF varastohalli 5. Suomen Elektroniikkakäsittely Oy 6. Cool Finland Oy 7. Ongelmajäterakennus 8. Öljyisten jätteiden käsittely 9. Inertin jätteen käsittely 10 ja 13. Niska & Nyyssönen Oy 11. Loppusijoitusalue 12. Kompostointikenttä 14. Tasausallas ja pumppaamo 15. VAPO Voimalaitos 16. Envor Biotech kompostointilaitos 17. Envor Processing paperin ja pahvin kierrätys 18. Envor Recycling lasin ja muovin kierrätys 19. Envor Group toimisto ja raskaan kaluston pesula 20. Suomen Erityisjäte Oy käsittelykeskus 21. J Syrjänen Oy rakennusjätteen käsittely Sertifioituun ympäristöjärjestelmään kuuluvat toiminnot ovat kartalla valkoisen rajan sisäpuolella. Ympäristövastuu Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmän avulla tunnistetaan merkittävät ympäristönäkökohdat, hallitaan niitä ja tehdään ympäristöparannuksia. Ympäristöjärjestelmä on rakennettu LHJ Groupissa kansainvälisen ISO 14001 -standardin ja eurooppalaisen EMAS-asetuksen mukaisesti. Konsernin yrityksille myönnettiin ISO 14001- ja EMAS-sertifikaatit vuonna 2004. Tytäryrityksistä Suomen Erityisjäte ja Suomen Tietoturva liitettiin sertifiointiin keväällä 2009. Ympäristöjärjestelmä kattaa konsernin ja sen urakoitsijoiden toiminnan Kiimassuon jätekeskuksen alueella. Sen ulkopuolella järjestetyt palvelut ovat sertifioinnin ulkopuolella, mutta niitä kehitetään yhteisen toimintajärjestelmän avulla. Ympäristölupa Hämeen ympäristökeskus myönsi ympäristöluvan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy.lle 31.3.2004. Uusittu lupa kattaa kaikki LHJ Groupin ja sen käyttämien urakoitsijoiden toiminnot Kiimassuon jätekeskuksen alueella. Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit Ympäristöjärjestelmän tehokkuutta ja sen vastaavuutta sisäisiin ohjeistuksiin ja standardin vaatimuksiin arvioidaan sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla. Kaikki järjestelmän sisällä olevat toiminnot auditoidaan vähintään kolmen vuoden välein auditointisuun-

17 Ympäristöorganisaatio Toimitusjohtaja Ympäristöpäällikkö Erityisjätteiden loppusijoitus Suomen Erityisjäte Oy Tietoturvapalvelut Suomen Tietoturva Oy YMPÄRISTÖVASTUU NEW INCLUDED IN EMAS 2009 Käyttö Loppusijoitus Kompostointi Pilaantuneet maat REF tuotanto Murskaus Kiinteistöt Viestintä Neuvonta Tiedotus Markkinointi Suhdetoiminta Palvelut Keräyspisteet Jäteasemat Ongelmajätteet Hyötyjätteet Tilastot Ympäristöjärjestelmä Hallinto Henkilöstöhallinto Yleishallinto Työturvallisuus Elektroniikkakäsittely Suomen Elektroniikkakäsittely Oy Kylmälaitekäsittely Cool Finland Oy nitelman mukaisesti. Niiden tulokset käsitellään säännöllisesti pidettävissä johdon katselmuksissa. Vuonna 2008 suoritettiin kaikkiaan 11 sisäistä auditointia. Niissä havaittiin 22 poikkeamaa, jotka liittyivät vanhentuneisiin työohjeisiin, työterveyteen ja turvallisuuteen sekä vastoin työohjeita tehtyihin käytäntöihin. Nämä poikkeamat eivät aiheuttaneet merkittävää uhkaa ympäristölle tai työturvallisuudelle. Yksi ulkoinen auditointi suoritettiin Bureau Veritas Certification organisaation toimesta huhtikuussa 2008. Siinä havaittiin kaksi poikkeamaa. Ne eivät aiheuttaneet vaaraa ympäristölle tai työturvallisuudelle ja ne korjattiin annetun aikataulun mukaisesti. Ympäristöviranomainen vieraili alueella viidesti vuoden 2008 aikana. Niissä käsiteltiin lähinnä täyttöalueiden rakentamiseen liittyviä asioita. Ympäristönäkökohtien arviointi Arviointi suoritetaan kahden vuoden välein tai useammin mikäli toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Viimeisin arviointi suoritettiin joulukuussa 2008. Päivitys nähtiin välttämättömäksi, koska kuljetusten vaikutuksia ei oltu aiemmin arvioitu. Myös kahden uuden yrityksen Suomen Erityisjäte Oy:n ja Suomen Tietoturva Oy:n liittäminen järjestelmään ja sertifiointiin edellytti päivittämistä. Kuljetusten, energiankulutuksen ja kaatopaikkakaasun vaikutuksia suhteutettiin toisiinsa, jotta vaikutukset antaisivat paremman kuvan niiden todellisesta merkityksestä. Veden epä- puhtauksia arvioitaessa on huomioitu myös Suomen Erityisjätteen loppusijoitusalueet. Kaatopaikan rakenteiden vaurioita koskeva ympäristönäkökohta ei enää ole merkittävä, koska rakenteiden on todettu toimivan tarkoitetulla tavalla eikä ongelmia ole 13 vuoden aikana esiintynyt. Tämän ympäristönäkökohdan pisteet ovat laskeneet alle sadan. Kylmälaitteiden käsittelyssä runkojen murskaus on liitetty merkittäviin ympäristönäkökohtiin uutena. Arvioinnissa on huomioitu yli 200 erilaista toimintoa jätekeskuksen alueella. Niiden vaikutusta ilmaan, veteen, maaperään, terveyteen, turvallisuuteen, luonnonvaroihin, maisemaan ja jätemäärään on arvioitu jokaisen toiminnon osalta. Samalla on arvioitu ja pisteytetty kunkin toiminnon negatiivisten vaikutusten todennäköisyyttä, vakavuutta, kestoa ja laajuutta. Mikäli näkökohta on saanut yli 100 pistettä, se on tulkittu merkittäväksi.

18 YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristönäkökohtien arviointi Merkittävä näkökohta Tilanne Näkökohdan pisteet yrityksittäin LHJ SEK Cool SE STT 1. Liikenne (päästöt, melu, energia) Normaali 225 225 225 225 225 2. Biojätteen sijoitus kaatopaikalle (kaatopaikkakaasun muodostuminen) Normaali 225 3. Jätteiden mätäneminen kaatopaikalla (kaatopaikkakaasun muodostuminen) Normaali 225 4. Suotovesien epäpuhtaudet (päästöt jäteveteen) Normaali 100 100 5.Kiinteytettyjen pilaantuneiden maiden rakenteiden vaurioituminen (raskasmetallipäästöt) Epänormaali 120 120 6. Kylmälaitteiden purkaminen (CFC-kaasun vapautuminen ilmakehään) Normaali, epänormaali, onnettomuus 100 7. Kylmäaineita sisältävän pullon ylitäyttö (CFC-kaasun vapautuminen ilmakehään) Epänormaali 100 8. CFC-yhdisteitä sisältävien kylmälaitteiden murskaus (päästöt ilmakehään) Epänormaali 100 9. Käsittelytoiminnan ja laitosten energiankulutus Normaali 250 250 250 250 Toimintaohjelma 2008-2009 Päämäärä 1 Jätekeskuksen ympäristövaikutusten ehkäisy ja vähentäminen Tavoite 1: Vaikutusten mittaamisen parantaminen a) Ensimmäinen osa kaatopaikka-alueesta suljettiin vuonna 2008. Painuman mittaaminen aloitettiin. Tavoite 2: Ympäristövaikutusten ehkäisy ja vähentäminen a) Varastointialueita parannettiin uudistamalla öljyjätteiden varastokontti. Öljyprosessin säiliöt tarkastettiin ja kunnostettiin. b) Kaatopaikkakaasun talteenottosuunnitelma saatiin valmiiksi vuonna 2008. c) Polttoaineen kulutuksen seuranta ja keräysreittien optimointi aloitettiin vuonna 2008. Päämäärä 2 Keräys- ja käsittelymenetelmien kehittäminen Tavoite 1: Hyötykäytön kehittäminen erityisesti elektroniikkakierrätyksessä ja kaatopaikkarakenteissa. a) Loimi-Hämeen Jätehuolto osallistui kansalliseen KAAPIN- TA-projektiin, jossa tutkittiin erilaisten teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kaatopaikan sulkemisessa. b) Uusi murskausja erotteluprosessi hankittiin elektroniikkaromun käsittelyyn. c) Vuonna 2008 aloitettiin suunnittelemaan biodieselin valmistusta kotitalousjätteestä. Tavoite 2: Käsittelytekniikan ja menetelmien kehittäminen CFC:n talteenotossa, lietteiden käsittelyssä ja kierrätyspolttoaineen valmistuksessa. Uusien keräyspalvelujen lanseeraaminen kotitalousasiakkaille. a) Uutta termistä käsittelymenetelmää testattiin lietteiden käsittelyssä. Menetelmä ei soveltunut tarkoitukseen ja kokeilu päättyi. b) Jätteiden keräystä parannettiin lanseeraamalla uusi isojen esineiden ja jäte-erien käsittelypalvelu kotitalousasiakkaille. Keräystoimintaa optimoitiin tietoturvamateriaalien keräyksessä. c) REF-laitoksessa valmistauduttiin biodieselprosessin tuloon pienentämällä REFIII-polttoaineen palakokoa. Tavoite 3: Asiakastyytyväisyyden ja palveluiden mittaamisen parantaminen a) Loimi-Hämeen Jätehuolto osallistui neljän toimialan yhteiseen vertailututkimukseen Forssan seudulla. Tutkimus tullaan tekemään jatkossa vuosittain. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin myös useissa yleisötapahtumissa kevään 2008 aikana. Päämäärä 3 Tietoisuuden ja työturvallisuuden parantaminen Tavoite 1: Työterveyden ja turvallisuuden parantaminen ja sairauspoissaolojen sekä onnettomuuksista johtuvien poissaolojen vähentäminen 25% vuoden 2007 tasosta. a) Kehityskeskustelut otettiin käyttöön kaikilla organisaatiotasoilla vuonna 2008. b) Vuosittain järjestettävä työhyvinvointipäivä otettiin käyttöön. Samaan aikaan järjestettiin ensimmäinen työtyytyväisyyskysely. c) Sairauspoissaolojen ja onnettomuuksista johtuvien poissaolojen määrä kasvoi vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite 2: Sidosryhmäviestinnän parantaminen a) Erityisjäteasiakkaille aloitettiin säänöllinen viestintä. b) Uusi sisäinen tiedotuslehti otettiin käyttöön helmikuussa 2008. c) Kuntapäättäjille suunnattu päättäjäkirje otettiin käyttöön toukokuussa 2008. d) Vuonna 2008 aloitettiin erityinen kouluprojekti ympäristökasvatustoiminnan laajentamiseksi. Yhtiö osallistui lukuisiin tapahtumiin, jotka keräsivät kaikkiaan 5 000 vierailijaa.

19 YMPÄRISTÖVASTUU Materiaalivirrat Loimi-Hämeen Jätehuolto paransi hyötykäyttöä Maailmanlaajuinen talouskriisi heijastui loppuvuonna 2008 jätemääriin. Hyötyjätteitä lukuun ottamatta muiden jätteiden määrät laskivat. Tämän perusteella hyötykäytön voidaan todeta parantuneen. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä väheni eniten eli noin 12 prosenttia. Parantunut hyötykäyttö selittää osan pudotuksesta. Kokonaisjätemäärän pudotus 9 prosentilla selittää myös osan kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vähenemästä. Erikseen kerätyistä hyötyjätteistä lasin ja metallin määrä pieneni ja biojätteen määrä kasvoi. Loimi-Hämeen Jätehuollon hyötykäyttöaste nousi merkittävästi. Suurin osa noususta muodostui energiahyötykäytössä, jossa REFpolttoainetta myytiin markkinoille enemmän kuin parina edellisenä vuotena. Hyötykäyttöaste nousi 39:stä 47 prosenttiin. Tulos on toiseksi paras yhtiön historiassa. Vuonna 2003 hyötykäyttöaste kävi 51 prosentissa. Yhtiö arvioi hyötykäyttöasteen kasvavan edelleen vuonna 2009, kun synteettisen dieselin valmistaminen jätteistä alkaa. Tämä vaikuttaa vielä selkeämmin vuonna 2010, kun laitos toimii ensimmäisen kokonaisen vuotensa. Loimi-Hämeen Jätehuollon yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteessa ei huomioida puhtaita eikä pilaantuneita maita, jotka hyödynnetään jätekeskuksen kenttärakenteissa. Suurin osa tuottajan vastuulle kuuluvien jätteiden hyötykäytöstä on myös tämän tarkastelun ulkopuolella. Sähkö- ja elektroniikkaromu Cool Finland Oy ja Suomen Elektroniikkakäsittely Oy käsittelevät molemmat sähkö- ja elektroniikkaromua Forssan käsittelylaitoksissaan. Cool Finland toimii kylmälaitteiden käsittelyssä ja Suomen Elektroniikkakäsittely kierrättää kuvaputkilaitteita ja laajasti muuta elektroniikkaa. Molemmat laitokset ovat erikoistuneet käsittelemään käytöstä poistuneet laitteet siten, että niissä jalostetaan valmiita raaka-aineita teollisuuden käyttöön. EU:n sähköja elektroniikkaromudirektiivissä on asetettu kierrätystavoitteet vanhoille sähkölaitteille. Kylmälaitteille tavoite on 75 prosenttia ja televisioille 65 prosenttia. Jääkaappien kierrätyksessä tavoite ylitettiin selvästi 97 prosentin hyötykäyttöasteella, joka oli käytännössä kokonaisuudessaan materiaalihyötykäyttöä. Kuvaputkikierrätyksessä ja muun elektroniikan käsittelyssä hyötykäyttöaste oli 71 prosenttia. Tällä puolella laskua edelliseen vuoteen oli viisi prosenttia lähinnä muovien jäätyä loppuvuodesta huonon markkinatilanteen vuoksi varastoon. Pilaantunut maa ja teollisuusjätteet Pilaantuneen maan ja teollisuuden erityisjätteiden käsittely tapahtuu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ympäristöluvan mukaisesti. Yhtiö on vastuussa myös käsittelyalueista, vastaanotosta ja toimintojen tarkkaillusta. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Niska & Nyyssönen Oy perustivat Suomen Erityisjäte Oy:n vuonna 2004 operoimaan ongelmajätteeksi luokiteltavien materiaalien loppusijoitusta. Forssan käsittelykeskuksessa on ollut käytössä useita käsittelymenetelmiä, joilla pilaantuneita maita voidaan hyödyntää esimerkiksi kenttärakenteissa. Ongelmajätteeksi luokiteltavat materiaalit sijoitetaan erityiselle ongelmajätteen loppusijoitusalueelle. Tietoturvamateriaalit Vuonna 2007 perustettu Suomen Tietoturva Oy tarjoaa palveluja tietoturvamateriaalien käsittelyyn. Yritys käyttää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja elektroniikkaromun käsittelylaitosten prosesseja materiaalien käsittelyssä. Myös Jalopinta Oy:n käsittelyosaaminen on yrityksen käytettävissä. Suomen Tietoturva Oy on kehittänyt materiaalien prosessointiin liittyvät tietoturvamenettelyt.

20 YMPÄRISTÖVASTUU Yhdyskuntajäte (LHJ) 2004-2008 (t) 80000 70000 Hyötyjätepisteiden materiaalit 2004-2008 t 800 Metalli Lasi 60000 50000 1491 14289 1041 14006 2414 1376 17005 17262 1 534 17 732 700 600 314 309 303 295 282 40000 30000 43115 40098 41418 43476 38 394 500 400 20000 300 282 299 311 346 324 10000 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 Kaatopaikka (t) Hyötyjätteet (t) Ongelmajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromu (t) 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 Lasi ja metalli yhdessä (kg/asukas) 2004 2005 2006 2007 2008 5,2 5,3 5,3 5,6 5,2 Erilliskerätty biojäte 2004-2008 LHJ Groupin hyötykäyttöasteet (%) t 3000 2814 100 94 97 97 2500 2372 2519 2564 2599 80 76 71 2000 64 60 1500 47 1000 40 35 39 2006 2007 500 20 2008 0 2004 2005 2006 2007 2008 0 LHJ SEK Cool

21 YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristövaikutukset Vaikutukset veteen LHJ Groupin käsittelykeskus ei sijaitse tärkeäksi tai herkäksi luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole myöskään vesivarantoja. Käytännössä alueella ei ole todellista pohjavesivarantoa ja suurin osa pohjaveden havaintopisteiden vesistä on peräisin pintavedestä. Jätekeskuksesta aiheutuvat päästöt laajemmalle alueelle ovat erittäin epätodennäköisiä olosuhteista johtuen. Sekä yhdyskuntajätteen, tavanomaisen pilaantuneen maan että ongelmajätteen loppusijoitusalueiden vesitiiviit pohjarakenteet ja veden talteenottojärjestelmät on rakennettu varmistamaan, että vedet eivät valu pois jätekeskuksen alueelta. Kaikki loppusijoitusalueiden suotovedet sekä käsittely- ja varastokenttien valumavedet pumpataan Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamoon käsittelyyn. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy mittaa pinta-, pohja- ja jätevesiä kaikkiaan 30 havaintopisteestä, jotka on sijoitettu jätekeskukseen ja sitä ympäröiville alueille. Näytteiden otto ja analysointi tapahtuvat toimintaa valvovan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Alueen vedet muodostuvat sekä sadevedestä että kuormien mukana tulevasta suotovedestä. Osa alueelle tulevista vesistä haihtuu ja loput kerätään vesienkeräysjärjestelmään. Pintavedet Jätekeskuksen vaikutukset pintaveteen tutkittiin kolme kertaa kolmesta eri mittauspisteestä vuonna 2008. Joka kolmas vuosi tehdään laajempi analyysi syksyllä otettavista näytteistä. Vuoden 2008 näytteissä ei havaittu selvää kaatopaikalta ja käsittelyalueelta tulevaa vaikutusta. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan sisäinen vesienkeräysjärjestelmä toimii alueella hyvin. Kaksi pistettä osoittaa lievää vaikutusta. Kokonaisuutena kaatopaikkavesien vaikutukset olivat edellisvuotta matalammat. Pohjavedet Vaikutuksia pohjavesiin mitataan 10 tarkkailupisteessä. Yksi pisteistä sijaitsee kaatopaikka-alueiden yläpuolella, yksi kaatopaikka-alueella ja loput alavirtaan kaatopaikka-alueesta. Näiden lisäksi lähiympäristössä on 12 kaivoa, joista otetaan näytteet kolmen vuoden välein. Seuraava näyte kaivoista otetaan vuonna 2009. Pohjavesien tarkkailupisteistä otetaan vuosittain kaksi näytettä. Koska alueella ei ole kunnollista pohjavesivarantoa, tulokset eivät ole kovin edustavia. Vesi tulee näytteenottopaikkoihin pinnasta. Tarkkailun perusteella kaatopaikan vaikutukset ovat pysyneet kaatopaikka-alueella.

22 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkavedet Kerätyn kaatopaikkaveden määrä on kasvanut merkittävästi koko vuosikymmenen ajan. Tämä johtuu uusista loppusijoitus- ja käsittelyalueista, jotka on liitetty jäteveden keräysjärjestelmään. Vuonna 2008 tehtiin jälleen uusi loppusijoitusalueen laajennus. Jäteveden määrä kasvoi edellisvuodesta 43 prosenttia yhteensä 113 242 kuutioon vuonna 2008. Jätekeskuksen vesitase 2008 Vesijohtovesi 1 445 m 3 Pinta- ja suotovedet 112 068 m 3 Kaatopaikkavettä mitataan vuosittain neljä kertaa. Jäteveden kuormitus on kasvanut vuosien mittaan. Kaatopaikkavesi ei ole aiheuttanut haittaa ympäristölle tai terveydelle tehokkaan keräysjärjestelmän ansiosta. Kerätty vesi on ohjattu jäteveden puhdistukseen. Kaatopaikkavedestä ei ole ollut haittaa myöskään jäteveden puhdistuslaitokselle. Talousvesi 271 m 3 Pölyntorjunta yms. 1 174 m 3 Forssan kaupungin jäteveden puhdistamolle 113 513 m 3

23 Vaikutukset ilmaan Pöly Pölyn leviämistä analysoitiin tarkemmin ensimmäistä kertaa ympäristövaikutusten arviointiselvityksen (YVA) aikana vuonna 2002. Sen jälkeen mittauksia on tehty vuosina 2003, 2005, 2006, 2007 ja 2008. Tyypillisimmät jätteenkäsittelytoiminnan pölynlähteet ovat kompostiaumat, rakennusjätteen käsittely, maamassojen seulonta, pilaantuneen maan käsittely, jätekuormien purkaminen ja liikenne. Vuonna 2008 pölymittaus suoritettiin asiantuntijan toimesta kahdessa eri mittauspisteessä. Standardin SFS 3863 mukaan tehty mittaus osoitti, että pöly ei ylitä sille asetettuja raja-arvoja lähimmillä asuinalueilla. Pöly vaihtelee alueella suoritettujen toimintojen mukaan. Kaatopaikkakaasu Meteorologian laitos suoritti vuonna 2008 yhdyskuntajätteen ja ongelmajätteen loppusijoitusalueella kaasumittauksen mikrometeorologisella menetelmällä. Mittausten perusteella kaasukertymä yhdyskuntajätteen alueella on noin 60 m3/ha/h. Kaasukertymän perusteella täyttöalueelle asennetaan kaasun keräys- ja hyödyntämisjärjestelmä, kun loppusijoitusalueen ensimmäinen osa on suljettu. Vuonna 2008 suoritettiin myös vertailu erilaisista keräys- ja hyödyntämismahdollisuuksista. Haju LHJ Groupin toiminnasta syntyvät hajut ovat peräisin enimmäkseen kaatopaikka alueelta. Näitä voidaan pitää voimakkuudeltaan varsin heikkoina. Vuonna 2008 hajupäästöjä oli jonkin verran enemmän, koska alueella tehtiin koetoimintana lietteen termistä kuivausta. Koetoiminta lietteenkuivatuksen osalta lopetettiin. Myös loppusijoitusalueen sulkeminen aiheutti joitakin haittoja. Loimi-Hämeen Jätehuolto on mukana internetpohjaisessa hajuseurantajärjestelmässä. Siinä on yhtiön lisäksi mukana Envitechalueella sijaitseva yksityinen kompostointilaitos sekä Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamo. Vuonna 2008 järjestelmään kirjautui 108 hajuilmoitusta. Tämä ylitti edellisen vuoden ilmoitusmäärän, joka oli 90. Sulkemistyön aiheuttamien haittojen vuoksi LHJ Group kuittasi 17 ilmoituksista. Vuonna 2006 hajuilmoituksia tehtiin vielä 184 kappaletta. CFC kaasut Vanhat jääkaapit ja pakastimet sisältävät CFC-yhdisteitä, jotka tunnetaan myös freoneina. Niitä on sekä laitteiden jäähdytinputkistoissa että eristysaineeseen sitoutuneena laitteiden rungossa. Itse asiassa suurin osa yhdisteistä on vanhojen laitteiden eristeissä. Nämä yhdisteet on luokiteltu ongelmajätteiksi, koska niillä on ilmakehän otsonikerrosta ohentava vaikutus. Vanhoissa käytöstä poistuneissa laitteissa on myös aineita, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä. Molemmat aineet otetaan talteen Cool Finland Oy:n käsittelylaitoksessa. Talteenotto- ja erotteluteknologia sekä jatkuva seuranta takaavat turvallisen keräystuloksen. CFC-yhdisteiden talteenotto on alkanut tehokkaasti. Yhtiö on ylittänyt talteenotolle asetetut tavoitearvot selvästi murskausvaiheessa. Esikäsittelyvaiheessa jäähdytinputkistoista poistetun öljyfreoniseoksen talteenottomäärä kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Energiatehokkuus LHJ Groupin energiankulutus on kasvanut vuosi vuodelta toimintojen laajentuessa. Kasvutahti hidastui vuonna 2007 ja jopa laski vuonna 2008 kokonaiskäsittelymäärien laskettua edellisvuodesta. REF-laitoksen tehokkuus parani vuonna 2008. Tämä johtui pääasiassa lisääntyneestä käsittelymäärästä, mikä vähensi energiankulutusta jätetonnia kohden. Sähkö- ja elektroniikkapuolella tehokkuus puolestaan laski. Siellä käsittelymäärät pienenivät edellisvuodesta. Uuden laitetekniikan asentaminen nosti osaltaan myös energiankulutusta ja vähensi jonkin verran tehokkuutta. Muut vaikutukset Melu Melumittaus suoritettiin jätekeskuksessa vuosisuunnitelman mukaisesti kertaalleen vuonna 2008 LHJ Groupin omasta toimesta. Suunnitelmassa mittauspisteistä neljä on jätekeskuksen sisällä ja kolme sijaitsee sen ulkopuolella. Valtioneuvosto on antanut ohjearvot melutasolle (55 dba päivällä ja 50 dba yöllä). Ohjearvot ylittyivät kolmessa ulkopuolella sijaitsevassa mittauspisteessä lähinnä liikenteen aiheuttaman melun vuoksi. Haittaeläimet Haittaeläinten torjunta on ulkoistettu asiantuntijayritykselle, joka seurasi tarkkailupisteitä seitsemän kertaa vuonna 2008. Yrityksen raportin mukaan vuonna 2008 syöteistä oli syöty 35 prosenttia verrattuna vuoden 2007 30 prosenttiin ja vuoden 2006 46 prosenttiin. Torjuntaohjelma ja kaatopaikka-alueen tiivistäminen ehkäisevät haittaeläinten määrän kasvua alueella. Sisäiset poikkeamat LHJ Group seuraa ja pyrkii nopeasti korjaamaan jokaisen poikkeaman, joka tapahtuu yhtiön toiminnassa. Vuonna 2008 havaittiin kuusi poikkeustilannetta kierrätys- ja käsittelytoiminnoissa. Näiden lisäksi pilaantuneen maan toiminnassa kirjattiin kahdeksan poikkeamaa. Kierrätys- ja käsittelytoiminnoissa rekisteröitiin kaksi pientä paloa REF-varastoinnin yhteydessä. Myös loppusijoitusalueella syttyi kaksi paloa. Yksi kuorma purettiin virheellisesti loppusijoitusalueelle, vaikka se olisi kuulunut toiseen käsittelyyn. Kylmälaitteiden käsittelyprosessissa tapahtui yksi normaalista poikkeava reaktio. Pilaantuneen maan ja ongelmajätteen käsittelyssä seitsemän kahdeksasta poikkeamasta liittyivät virheisiin siirtokirjoissa. Yksi poikkeama kirjattiin tilanteesta, jossa pieni jäte-erä loppusijoitettiin ennen viranomaisen myöntämää lupaa. YMPÄRISTÖVASTUU

24 YMPÄRISTÖVASTUU Pintaveden laatu jätekeskusta ympäröivissä ojissa Tekijä Alueen perustila Pintavesi 2005 Pintavesi 2006 Pintavesi 2007 Pintavesi 2008 1996 Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin ph 6,7 6,9 4,2 7,1 3,8 7,3 3,9 7,3 4,0 7,2 CODMn (mg/l) 9,9 48 39 89 35 140 29 120 29 110 Sähkönjoht. (ms/ml) 11,5 52,2 6,5 68,2 5 124 6,3 24,4 5 41,2 NH4-N (mikro g/l) 5 970 8 2100 42 3200 16 2100 <7 2000 Pohjaveden laatu yhdyskuntajätealueella vuonna 2008 verrattuna alueen perustilaan Tekijä Alueen perustila Kaatopaikan Kaatopaikka-alueella Kaatopaikan alapuolella 1996 yläpuolella Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin ph 6,1 6,5 6,3 6,3 6,7 6,8 5,4 6,5 CODMn (mg/l) - - <0,7 <0,7 41 64 6,4 90 Sähkönjoht. (ms/ml) 6 20,6 5,9 6,2 7,3 36,6 9,3 54,2 NH4-N (mikro g/l) 10 1400 <7 9 78 1500 30 5300 Pohjaveden laatu ongelmajätealueella vuonna 2008 verrattuna alueen perustilaan Tekijä Alueen perustila Kaatopaikan Kaatopaikka-alueella Kaatopaikan alapuolella 1996 yläpuolella Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin ph 6,1 6,5 6,3 6,3 6,0 6,4 CODMn (mg/l) - - 37 39 <0,7 45 Sähkönjoht. (ms/ml) 6 20,6 53,3 53,4 13,8 25,7 NH4-N (mikro g/l) 10 1400 1800 1900 <7 3000 Kaatopaikkaveden laatu 2005-2008 Tekijä 2005 2006 2007 2008 Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin ph 7,7 7,9 7,6 8 7,4 7,9 7,5 7,9 NH4-N (mikro g/l) 55 310 61 270 80 280 69 240 Kok.P (mikro g/l) 930 2800 1400 2700 1600 2400 800 1900 Sähkönjoht. (ms/ml) 191 603 310 550 196 482 184 447 Kiintoaine (mg/l) 32 170 23 57 14 230 30 230 CODCr (mg/l) 380 1300 520 940 530 790 260 600 BOD7 (mg/l) 69 190 54 98 41 160 29 80 Pb 3,45 6,36 7,00 9,52 Cu 14,2 18,6 15,0 34,3 Cd 0,11 0,18 <0,40 0,46

25 Kaatopaikkaveden määrä jätevedenpudistamolle 2004-2008 (m3) 120000 113 242 Esikäsittelyssä talteenotettu CFC 2005-2008 g/laite 100 94,7 YMPÄRISTÖVASTUU 100000 80 87,9 84,7 80000 78865 69958 79077 60 69,7 60000 49743 40 40000 20000 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 0 2005 2006 2007 2008 Murskausvaiheessa talteenotetun CFC:n määrä 2005-2008 g/laite 400 357,7 350 300 320,2 323,6 293,8 297,7 300,4 299,2 312,8 CFC (R11) g/laite, tavoite CFC (R11) g/laite, toteutunut CFC (R11) g/laite, erotus tavoitteeseen 250 200 150 100 63,9 50 22,5 23,2 13,6 0 2005 2006 2007 2008 Päivitetty RAL-mittausmenetelmä otettiin käyttöön vuonna 2008.

26 YMPÄRISTÖVASTUU Energian kokonaiskulutus 2004-2008 MWh 3500 Lämpö Sähkö 788 3000 787 708 2500 885 2000 651 1500 1000 500 1042 1384 2015 2227 2098 0 2004 2005 2006 2007 2008 REF-laitoksen energiatehokkkuus 2004-2008 Elektroniikkakierrätyksen energiatehokkuus 2005-2008 kwh/t 200 kwh/t 250 212,09 150 200 186,82 100 150 131,43 140,54 100 50 41,6 49,7 64,0 57,3 50,3 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 0 2005 2006 2007 2008

27 Sanasto ja lyhenteet Akkreditoitu: Kansainvälinen ja virallinen pätevyyden toteaminen. Auditointi: Systemaattinen ja dokumentoitu todentamisprosessi, jolla hankitaan ja arvioidaan riippumattomasti näyttöjä, jotta voidaan päättää, täyttääkö yhtiön toimintajärjestelmä asetetut tavoitteet. CFC-kaasu: Näitä kauppanimikkeeltään freoneiksi nimitettyjä otsonikatoa aiheuttavia kaasuja on käytetty kylmälaitteissa. CFC:n ilmakehän otsonikerrokselle haitallisten vaikutusten vuoksi ne pitää ottaa talteen vanhoista laitteista. Johdon katselmus: Määräajoin järjestettävässä johdon katselmuksessa tarkastetaan yhtiön toimintajärjestelmän tila ja sen sopivuus asetettuihin tavoitteisiin ja yhtiön toimintaan nähden. Hyötykäyttö: Jätemateriaalien käyttäminen uudestaan esimerkiksi uusien tuotteiden tai energiantuotannon raaka-aineina. Hyötykäyttöaste: Hyötykäyttöön ohjatun jätteen osuus vastaanotetun jätteen kokonaismäärästä. Kierrätys: Jätteiden sisältämän materiaalin käyttäminen uusien tuotteiden raaka-aineena. Sertifiointi: Riippumattoman akkreditoidun tahon selvitys ja kirjallinen vakuutus siitä, vastaako toiminta sille asetettuja standardin vaatimuksia. Todentaminen: Akkreditoitu taho voi hyväksyä organisaation käytännön toiminnan sekä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän ja ympäristöselonteon EMAS-asetuksen vaatimukset täyttäväksi. Toimintajärjestelmä: Laatu-, ympäristö-, sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien yhdistäminen yhtiön toiminnan kattavaksi toimintajärjestelmäksi. Toimintaohjelma: Yhtiön itselleen asettamat päämäärät ja tavoitteet, joiden toteuttamiseksi on laadittu toimenpiteet, keinot, aikataulut, vastuut ja seurantajärjestelmät. Uudelleenkäyttö: Tietyn tuotteen käyttäminen uudelleen samaan tai eri tarkoitukseen. Ympäristöjärjestelmä: Yhtiön johtamisjärjestelmän osa, joka sisältää organisaation, suunnittelutoiminnat, vastuut, menettelyt, toimintaohjeet ja resurssit ympäristöasioiden jatkuvan parantamisen saavuttamiseksi. Ympäristövaikutus: Yhtiön toiminnan tuloksena ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan kohdistuvat negatiiviset ja positiiviset vaikutukset. YVA-menettely: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa. Lyhenteitä: BOD biologinen hapenkulutus CODcr kemiallinen hapenkulutus COOL Cool Finland Oy dba keskimääräinen äänenvoimakkuus EMAS: (Eco-Management and Audit Scheme) vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu EU:n asetukseen. GRI: (Global Reporting Initiative) on useista sidosryhmistä koostuva itsenäinen instituutio, jonka tehtävänä on luoda ja levittää globaalisti omaksuttavat yhteiskunta vastuunraportoinnin ohjeet. ISO: (International Organization for Standardization) kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka hyväksymiä standardeja käytetään useilla eri toimialoilla. Tällaisia ovat 9 000-sarjan laatustandardit ja 14 000-sarjan ympärisöjärjestelmästandardit. KOK-N kokonaistyppipitoisuus kok.p kokonaisfosforipitoisuus LHJ Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy NH4-N ammoniumtyppipitoisuus REF (Recycled Fuel) jätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine SE Suomen Erityisjäte Oy SEK Suomen Elektroniikkakäsittely Oy STT Suomen Tietoturva Oy Toimintapolitiikka: Julistus yhtiön aikomuksista ja toimintaperiaatteista, jotka antavat suuntaviivat koko yhtiön toiminnalle.

28 LHJ GROUP EMAS varmennuslausunto Tämän ympäristöselonteon on laatinut LHJ Group konserni: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, Suomen Tietoturva Oy, Suomen Erityisjäte Oy ja Cool Finland Oy. Viimeisin raportti vuoden 2007 osalta on julkaistu toukokuussa 2008. Tämä raportti on päivitys edellisestä raportista. Ensimmäistä kertaa raportti julkaistaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Se voidaan ladata LHJ Groupin nettisivustolta. Selonteon tiedot päivitetään vuosittain. Seuraava raportti julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä vuonna 2010. Kaikki ympäristöön ja jätevirtoihin liittyvät tiedot on todennettu. Todentaja ei ole tarkastanut sosiaalisen ja taloudellisen vastuun osa-alueita. Tämä raportti on tarkastettu ja todennettu täyttämään EU:n EMAS-asetuksen EMAS EC/761/2001 mukaiset vaatimukset kansainvälisen akkreditoidun todentajan toimesta. Mr. I.H.M Bots Lead Verifier Bureau Veritas Certification Nederland B.V. Accreditation Dutch Council for Accreditation no C246 Terminalweg 45 3821 AJ Amersfoort The Netherlands 15.5.2009

Yhteystiedot LHJ Group Kiimassuontie 127 30420 Forssa vaihde 0440 242 700 www.lhjgroup.fi Vastuu raportin toimittamisesta viestintäpäällikkö Pasi Kaskinen pasi.kaskinen@lhj.fi 050 347 0605 - Edellisten raporttien saatavuus Ympäristövastuun tiedot palvelupäällikkö Anne Sjöberg anne.sjoberg@lhj.fi Ympäristöinsinööri Niina Honkala niina.honkala@lhj.fi Sosiaalisen ja taloudellisen vastuun tiedot talouspäällikkö Leena Kuusela leena.kuusela@lhj.fi Konsernin johto toimitusjohtaja Immo Sundholm immo.sundholm@lhj.fi 050 553 0709