ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 24.8.2016
ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Suunnitelmassa kolme pakollista osaa: 1. Muutosjoustavuuden analyysi ja itsearviointi Taloudellinen, yhteiskunnallinen ja institutionaalinen näkökulma 2. Riskialojen ja alueiden tunnistaminen ja suunnitelma riskeihin varautumiseksi 3. Suunnitelma alueelliset innovaatiot ja kokeilut(aiko) -rahoituksen käytöstä
Suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä Satakunnassa AIKO-rahoituksella tuetaan TEM:n ohjeistuksen mukaisesti aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Satakunnan suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä pohjautuu Satakunnan maakuntaohjelmassa ja siihen sisältyvässä älykkään erikoistumisen strategiassa tunnistettuihin painopistealoihin ja kehittämiskokonaisuuksiin. AIKO-rahoituksella on oma rahoitusprofiili ja siinä korostuvat erityisesti kokeilukulttuuri, nopeat pilotoinnit ja uudet innovatiiviset avaukset. AIKO-rahoituksella käynnistetään toimia, jotka edistävät valittuihin teemoihin liittyvien uusien toimintatapojen sekä laajempien kehittämisavausten ja -kokonaisuuksien syntymistä. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista
SATAKUNNAN ERM-TEEMAT JA LÄPILEIKKAAVAT PILOTOINTIPAINOTUKSET ERM-toimintaa ohjaa Satakuntaliiton koordinoima alueellinen ennakointi- ja tulevaisuustyö sekä yhteistyöverkostot UUDISTUVA TEOLLISUUS KASVAVA BIOTALOUS MUUTTUVAT PALVELUT Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen uudet mallit Kokeilevat TKI-kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen Kokeilu Digitalisaatio ja älykkäät ICT-ratkaisut Kokeilu Kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus Varautuminen ÄRM-tilanteisiin
T1 UUDISTUVA TEOLLISUUS Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on yksi maakuntaohjelman painopisteistä sekä keskeinen maakunnan kärkitavoite. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on jatkossakin maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta (Teollisuuspilotti) Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja aluekehittäjien välistä TKI-yhteistyötä, kehittää ja pilotoida ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen ja edistää teollisuuden energia- ja ympäristötehokkaita ratkaisuja. Uusiutuvan teollisuuden teemassa pilotoidaan teollista toimintaa uudistavia kokeiluympäristöjä/toimintamalleja, joilla vauhditetaan alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä sekä vahvistetaan yritysten kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Toimintamallien kokemuksia voidaan soveltaa myös kansallisesti.
T2 KASVAVA BIOTALOUS Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä laajemmin biotalous ja kiertotalous ovat keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteena on elintarvikeketjun kehittäminen, uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen, luonnonympäristöistä ja vesistöistä huolehtiminen, veteen ja ruokaketjuun liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä kansainvälistyminen. Satakunnassa potentiaalia mm. bioenergia, kaasutalous, biopohjaiset tuotteet ja biotalouden palvelut, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen. Biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö, luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Biotalouden markkinat kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa merkittävää pilotoida uusia biotalouden ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseksi, ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi ja hyötyjen konkretisoimiseksi.
T3 MUUTTUVAT PALVELUT Satakunnan maakuntaohjelmassa tavoitellaan ratkaisuja sekä satakuntalaisen elinkeinoelämän että asukkaiden palvelujen turvaamiseksi ja uudistamiseksi. Väestön hyvinvointi edesauttaa maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Teollisuudessa ja biotaloudessa luodaan uusia korkean arvonlisäyksen tuotteita ja palveluja. Palvelujen rooli tulee kasvamaan mm. biotalouden uusissa arvoketjuissa, joka avaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille. Myös aineettoman arvonluonnin rooli korostuu jatkossa, mikä muodostaa uuden haasteen osaamiselle. Teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä ja kokeilemalla etsitään ratkaisuja asukkaiden ja elinkeinoelämän palvelu- sekä logistisiin tarpeisiin.
Alustava ERM budjetti ja hallinnointimalli Satakunnassa Prosessia koordinoidaan Satakuntaliitosta Sisällöllisenä tukena ja seuraajana on alue-ennakoinnin johtoryhmä (jäseninä keskeisten ennakointia tekevien organisaatioiden edustajia Satakunnasta) Tuetaan AIKO-rahoituksella kokeiluja, jotka täyttävät sekä ERM-teemojen ja pilotointipainotusten kriteerit Arvioitu AIKO-budjetti Satakunnassa tullee olemaan noin 250-350.000 /vuosi, josta TEM 70 %, alueen toimijat 30 % AIKO-rahoitusohje 3.10. 2016 MH Haku aukeaa lokakuussa Tavoitteena: käynnistää vuosittain 5-10kpl AIKO-kokeiluja kooltaan noin 10.000 60.000 /vuosina 2016-18 Tavoitteena nopea ja kevyt AIKO-rahoituksen käsittelyprosessi
Seuranta Satakunnan ERM-varautumissuunnitelman toteutumista, tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan osana maakuntaohjelman seurantaprosesseja, mm. maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä osana teemakohtaisia maakunnallisia foorumeita. Laadullisen arvioinnin lisäksi AIKO-toimenpiteiden ja ERM-suunnitelman osalta seurataan seuraavia indikaattoreita: käynnistyneet kehitysprosessit/innovaatioaloitteet AIKO-hankkeiden aikaansaama rahoituksellinen vipuvaikutus ennakointitiedon hyödyntäminen resilienssin kehitys (kehitettävän työkalun avulla) elinkeinopolitiikan aktivoituminen. ERM-suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain myös Satakunnan alue-ennakoinnin johtoryhmässä, maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä sekä maakuntahallituksessa ja -valtuustossa.
Sisäisen turvallisuuden selonteko Hallitus 19.5.2016 sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle. Selonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Selonteko valmisteltiin sisäministeriön hallinnonalalla Viranomaiset ovat tunnistaneet uusia uhkia Suomen sisäiselle turvallisuudelle, ja turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Uusia uhkia ovat esimerkiksi Venäjän ja lännen suhteiden huononeminen, laajamittainen laiton maahantulo sekä hybridi- ja kyberuhat. Samalla vanhat uhat ovat säilyneet. Ihmisten turvallisuudentunteessa on merkkejä heikkenemisestä. Kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi hallitus vahvistaa turvallisuusviranomaisten toimintakykyä. Samalla niukat resurssit vaativat toiminnan sopeuttamista ja viranomaisten tehtävien priorisointia.
Sisäisen turvallisuuden selonteko Uudelle turvallisuustilanteelle on leimallista, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää erottaa toisistaan. Uhat ovat monimutkaisia ja muuttuvat nopeasti, ennustettavuus on heikentynyt. Selonteossa hallitus sitoutuu turvaamaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyvyn koko maassa. Tämä tarkoittaa kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta, itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta huolehtimista. Poliisien määrän väheneminen pysäytetään ja määrä vakiinnutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä noin 7 000 poliisin tasolle. Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vakiinnutetaan nykyiselle noin 600 henkilötyövuoden tasolle. Itärajan valvontaa vahvistetaan yhteensä 160 rajavartijalla. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään. Sisäisen turvallisuuden toimijat ovat vuoteen 2020 edelläkävijöitä toimintatapojen kehittämisessä sekä uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisiä ja tuottavuutta parantavia sähköisiä palveluja.
Sisäisen turvallisuuden selonteko Sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluu käynnistyy syksyllä 2016. Strategia pohjautuu toukokuussa 2016 eduskunnalle annettuun sisäisen turvallisuuden selontekoon. Tähän poikkihallinnolliseen prosessiin kutsutaan sidosryhmät, kuten kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämä, laajasti mukaan. Strategia ohjaa hallitusohjelman rinnalla koko hallinnonalan toimintaa tulevina vuosina, ja toimii tiekarttana hallitusohjelman tavoitteelle tehdä Suomesta maailman turvallisin maa. Aikataulu 23.8.2016-28.4.2017
Osaamisprofiilin laadinta Aluekehittämisen keskeiset kehityssuunnat Alueen ominaispiirteet väestönkehitys, elinkeino- ja aluerakenne Keskeiset toimialat, kasvualat, rakennemuutos osaamistarpeet Lyhyen aikaväli tarkastelu Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) 7.9.2016 Seutukuntakohtainen tarkastelu osaamiskapeikot Alueiden vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet TEM työpajat syksyllä 2016