LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait Hallituksen esitykset Tasavallan Presidentin asetukset Valtioneuvoston asetukset MIETINNÖT YM.

Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 6/2011 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Tasavallan presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 6 MIETINNÖT YM. 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 8 Korkein hallinto-oikeus 9 KKO:N VALITUSLUVAT 16

Momentti 6/2011 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta, laki yliopistolain muuttamisesta, laki rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta ja laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (951 956/2011) HE 164/2010 vp SiVM 14/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2012. Opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä on tarkennettu ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa sekä lisätty ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakiin. Opiskeluoikeutta voidaan tietyillä koulutusaloilla rajoittaa, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja terveydentila tai muu henkilöön liittyvä seikka estää opinnot ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Koulutusta koskeviin lakeihin on lisätty säännökset, joiden perusteella opiskelijalta voidaan tietyissä tilanteissa peruuttaa opiskeluoikeus opinnoissa, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Peruuttamisen edellytyksenä on, että opiskelija on osoittanut olevansa ilmeisen soveltumaton toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa tai harjoittelussa vaarantamalla opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Opiskeluoikeuden peruuttaminen henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn vuoksi on mahdollista vain, jos on ilmeistä, että hän ei täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Opinnoissa, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, voidaan opiskeluoikeus lisäksi peruuttaa, jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta taikka vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, jos peruuttamisen aiheuttaneita terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä syitä ei enää ole. Korkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön on lisätty myös säännös opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Kaikkien koulutusta koskevien lakien kurinpitosäännöksiä on täsmennetty. Koulutusta koskeviin lakeihin on lisätty säännökset opiskelijoiden huumausainetestauksesta. Lisäksi lakeihin on lisätty tarvittavat säännökset opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen sekä kurinpitoon liittyvästä menettelystä, arkaluonteisten tietojen käsittelystä, tietojensaantioikeudesta ja muutoksenhausta. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta ratkaisee valitukset, jotka koskevat opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että kaikilla koulutusasteilla huolehditaan opiskelijoiden mahdollisuuksista saada riittävästi opinto-ohjausta sekä opiskelijahuollon palveluja ja muita ennaltaehkäiseviä tukitoimia ja että kehitetään opiskeluterveydenhuoltoa. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Erityisesti tulee seurata, muodostuuko säädetyn oikeusturvalautakunnan avulla yhtenäinen käytäntö lainsäädännön soveltamisessa eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa siten, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuu. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huolehtia oikeusturvalautakunnasta tiedottamisesta opiskelijoille. Kilpailulaki (948/2011) HE 88/2010 vp TaVM 50/2010 vp Laki tulee voimaan 1.11.2011. Kilpailulaki korvaa nykyisen kilpailunrajoituksista annetun lain. Keskeisimmät uudistukset koskevat seuraamusjärjestelmää, vahingonkorvausta, kilpailuasioissa noudatettavaa menettelyä ja yrityskauppavalvontaa koskevia säännöksiä. Yrityskauppojen arvioinnissa on otettu käyttöön EU:n oikeuden mukainen yrityskauppojen arviointitapa. Lain seuraamusmaksusäännöksiä sekä seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevia säännöksiä on täsmennetty. Säännösten sanamuodosta käy nykyistä selkeämmin ilmi, että seuraamusmaksun määräämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin Euroopan unionin lainsäädännössä ja Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Lain vahingonkorvaussäännöksen soveltamisalaa on laajennettu. Jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Vahingonkorvausten vanhentumisaikoja on täsmennetty niin, että niiden alkamis- ja päättymisajankohdat on laissa nykyistä selkeämmin määritelty. Lain mukaan Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Kilpailuvirasto voi jättää asian tutkimatta, jos se ei ole lain tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen. Kilpailuvirastolle annetaan tietyin edellytyksin markkinaoikeuden luvalla oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin. Lakiin on lisätty myös keskeiset elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset kilpailulain mukaisessa menettelyssä. Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 ja 14 :n muuttamisesta ja laki kielilain 2

30 :n muuttamisesta (949 950/2011) HE 329/2010 vp TyVM 17/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.10.2011. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan tehtäväksi on säädetty, että yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan joko suomen tai ruotsin kielellä ja käännöksenä toisella kansalliskielellä. Lautakunnan on toimitettava yleissitovaksi vahvistettu työehtosopimus maksutta suomen ja ruotsin kielellä jokaisen saataville yleiseen tietoverkkoon. Kielilakiin on lisätty viittaussäännös, jonka mukaan yleissitovien työehtosopimusten julkaisukielestä säädetään edellä mainitulla lailla. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta ja laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta (981 982/2011) HE 4/2011 vp TaVM 2/2011 vp Lait tulivat voimaan 1.9.2011. Lakeja muutetaan Euroopan unionin pääoma- ja yritysjärjestelydirektiivien muuttamisesta annetun direktiivin voimaan saattamiseksi. Tarkoituksena on vähentää yhtiöoikeudellisesta sääntelystä osakeyhtiöille aiheutuvia sulautumis- ja jakautumismenettelyn kustannuksia. Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista, laki porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta, laki poronhoitolain 33 ja 34 :n muuttamisesta, laki aravalain 1 :n muuttamisesta, laki omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki kolttalain 8 :n muuttamisesta, laki maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain 3 :n muuttamisesta, laki pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 :n muuttamisesta, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 2 :n muuttamisesta, laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain 2 :n muuttamisesta, laki valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki Metsähallituksesta annetun lain 6 :n muuttamisesta, laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain 3 ja 17 :n muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain 14 :n muuttamisesta (986 1000/2011) HE 247/2010 vp MmVM 34/2010 vp Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki korvataan lailla porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista. Lain nojalla tuetaan pääsääntöisesti näiden elinkeinonharjoittajien alkutuotantoinvestointeja ja elinkeinon aloittamista. Tuki koskee myös asuntorakentamista ja vapaaehtoisia velkajärjestelyjä. Paliskuntien investointien tukemista jatketaan, minkä lisäksi tukea voi saada poroaitojen korjaamiseen. Myös tutkimusrahoitusta jatketaan samoin kuin valtion maan käyttämistä erityisiin etuuksiin. Lisäksi säädetään laki porovahinkojen korvaamisesta poikkeuksellisen suurissa katastrofeissa. Laki sisältää hätäruokinnan tuen, mutta kattaa myös muita vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet luonnononnettomuudesta tai muusta tuhosta. Korvausjärjestelmä koskee ainoastaan porotaloutta ja sitä sovelletaan hyvin rajoitetusti. Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta, laki satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja laki yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta (1001 1003/2011) HE 295/2010 vp MmVM 31/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2014. Vesistötulvista aiheutuvien vahinkojen korvausjärjestelmä uudistetaan siten, että rakennuksille tai rakennelmille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvia vahinkoja ei enää korvata valtion varoista vaan tällaisten vahinkojen varalta tarjolla olevista vakuutuksista. Vesistötulvista aiheutuvat maatalousvahingot korvataan valtion talousarviosta ja yksityisille teille aiheutuvien vahinkojen korjaamiseen voidaan myöntää avustusta. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että lain kumoamisen vaikutuksia markkinoille tuleviin vakuutustuotteisiin seurataan ja että seurannan tuloksista toimitetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä. Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta (1004/2011) HE 6/2011 vp LiVM 3/2011 vp Laki tuli voimaan 15.9.2011. Lailla pannaan täytäntöön kuljetettavista painelaitteista annettu parlamentin ja neuvoston direktiivi sekä siihen liittyvä vaarallisten aineiden sisämaakuljetuksista annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin muuttamisesta annettu komission direktiivi. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 12/2011 vp) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro. Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätöksen perussopimuksen muuttamisesta yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä maaliskuussa 2011. Ehdotetulla muutoksella täydennetään perussopimusta mää- Momentti 3 Momentti 6/2011

räyksellä, jossa todetaan, että jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, voivat perustaa vakausmekanismin, joka aktivoidaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen vakauden turvaamiseksi. Lisäksi uudessa määräyksessä todetaan, että mahdollisen pyydetyn rahoitustuen myöntämiselle mekanismin puitteissa asetetaan tiukat ehdot. Perussopimukseen ehdotettu lisäys ei merkitse mekanismin perustamista, vaan siitä on tehtävä erillinen hallitustenvälinen sopimus. Muutos ei siten lisäisi perussopimuksissa unionille annettua toimivaltaa, eikä unioni voisi perustaa mekanismia säädöksellään. Sopimusmuutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013, jos jokainen jäsenvaltio on siihen mennessä ilmoittanut neuvoston pääsihteerille hyväksyneensä päätöksen. Muussa tapauksessa muutos tulee voimaan viimeisen ilmoituksen vastaanottamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Hallituksen esitys (HE 13/2011 vp) Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Itävallan kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta maaliskuussa 2011 tehdyn pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan. Pöytäkirja ja lisäpöytäkirja rakentuvat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja verotietojen vaihtamista koskevalle mallisopimukselle. Ne muuttavat voimassa olevan verosopimuksen tiedonvaihtoa koskevia määräyksiä ja ovat osa OECD:n hanketta, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan. Pöytäkirja ja lisäpöytäkirja tulevat voimaan sen kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä seuraa sen päivän jälkeen, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti pöytäkirjan ja lisäpöytäkirjan kanssa. Hallituksen esitys (HE 14/2011 vp) laiksi lelujen turvallisuudesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lelujen turvallisuudesta. Laki sisältäisi lelujen turvallisuutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaisen sääntelyn. Lailla korvattaisiin voimassa oleva laki lelujen turvallisuudesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Eräitä lelujen kemiallisia ominaisuuksia koskevat lain vaatimukset tulisivat kuitenkin voimaan vasta heinäkuussa 2013. Hallituksen esitys (HE 15/2011 vp) jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleissopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Sopimus velvoittaa sopimuspuolia tuhoamaan jo olemassa olevat jalkaväkimiinavarastot viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun sopimus on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta. Lisäksi sopimus määrää miinoitetuilla alueilla olevien jalkaväkimiinojen tuhoamisesta viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan maaliskuussa 1999. Suomen osalta sopimus tulee voimaan liittymiskirjan tallettamispäivää seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta. Hallituksen esitys (HE 16/2011 vp) kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista tehtyyn yleissopimukseen tehdyn selityksen peruuttamisen ja uuden selityksen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista tehdyn yleissopimuksen II osaa koskevan selityksen peruuttamisen ja uuden selityksen. Tämän seurauksena kauppasopimuksen tekemistä koskevia yleissopimuksen II luvun määräyksiä sovelletaan kaikessa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa kaupassa lukuun ottamatta Pohjoismaiden välistä kauppaa, jossa jatkossakin sovelletaan yhteispohjoismaisesti valmisteltuja kansallisia säännöksiä. Selityksen peruuttaminen ja uusi selitys tulevat voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun yleissopimuksen tallettaja on vastaanottanut asiaa koskevan tiedonannon. Hallituksen esitys (HE 17/2011 vp) laiksi Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä oikeudenhoitoa koskevista säännöksistä annetun lain muuttamisesta Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan yhteisön tavaramerkistä ja yhteisömallista annetuissa neuvoston asetuksissa täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston päätökset sekä yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetussa neuvoston asetuksessa täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhteisön kasvilajikeviraston päätökset pannaan Suomessa täy- 4

täntöön siten kuin Suomen tuomioistuimen riita-asiassa antama tuomio, joka on saanut lainvoiman. Oikeusministeriö antaa päätöksiä koskevat täytäntöönpanomääräykset. Hallituksen esitys (HE 18/2011 vp) laiksi kuntajakolain muuttamisesta Kuntajakolakiin lisätään säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen valtioneuvoston päättämän kuntien yhdistymisen voimaantuloa valmistellaan uutta kuntien yhdistymistä. Jos valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä siten, että kunnat lakkaavat ja perustavat uuden kunnan, lakkaavien kuntien valtuustot voivat päättää uudesta kuntien yhdistymisesityksestä, jollei uuden kunnan valtuuston toimikausi ole vielä alkanut. Niissä tilanteissa, joissa kunta on päätetty lakkauttaa ja liittää olemassa olevaan toiseen kuntaan, eikä uuden kunnan valtuuston toimikausi ole vielä alkanut, kuntien yhdistymisesityksestä voi päättää sen kunnan valtuusto, johon lakkaava kunta on päätetty yhdistää. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2011. Hallituksen esitys (HE 19/2011 vp) Macaon kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Macaon kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehty sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa verotusta koskevien tietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä lainsäädännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Hallituksen esitys (HE 20/2011 vp) Seychellien kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Seychellien kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehty sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa verotusta koskevien tietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Hallituksen esitys (HE 21/2011 vp) Costa Rican kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Costa Rican kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehty sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa verotusta koskevien tietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille mallisopimuksille. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sen voimaantulolle asetetut edellytykset. Hallituksen esitys (HE 22/2011 vp) laeiksi maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 ja 3 :n sekä Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Maanmittauslaitoksesta annettua lakia muutetaan siten, että maanmittauslaitoksen toimintaa johtava pääjohtaja määrää itse sijaisensa. Asiat, joissa maanmittauslaitoksen keskushallinto on valitusviranomaisena, pääjohtaja voi siirtää alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi. Maanmittauslaitos ei enää suorita tilaustehtävänä veroluokituksia. Myös maanmittauslaitoksen paikkatietoja koskevia tehtäviä selkiytetään. Geodeettisesta laitoksesta annettua lakia muutetaan siten, että laitoksen päällikkönä oleva ylijohtaja määrää itse sijaisensa. Hallituksen esitys (HE 23/2011 vp) laeiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain muuttamisesta sekä kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta Tavoitteena on, että kiinteistötietojärjestelmän tiedot luovutetaan tietopalveluna maksutta sellaisille viranomaisille, joiden tehtäviin kyseisten tietojen käsittely välittömästi kuuluu. Kiinteistötietojärjestelmän neuvottelukunta lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten asetettava yhteistyöryhmä, jonka maanmittauslaitos asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyöryhmään kutsutaan järjestelmän ylläpitäjien ja käyttäjien edustajia. Kaupanvahvistajista annettua lakia muutetaan siten, että syyttäjien oikeus toimia kaupanvahvistajina poistetaan. Lakiin tehdään lisäksi teknisluonteisia tarkistuksia. Hallituksen esitys (HE 24/2011 vp) laiksi maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain 4 :n muuttamisesta Lakia muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tukea maaseudun kehittämiseen koskevan neuvoston asetuksen mukaista Euroopan unionin maaseutuohjelmakautta seuraavan lainsäädännön mukainen ohjelmavalmistelu. TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET Tasavallan presidentin asetus Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan Momentti 5 Momentti 6/2011

yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan rasististen ja muukalaisvihamielisten tekojen kriminalisointia, voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetus, lisäpöytäkirja ja laki (510/2011) tulivat voimaan 1.9.2011. Lisäpöytäkirjalla ja sen voimaansaattamisen yhteydessä toteutetuilla lainsäädäntömuutoksilla pyritään ehkäisemään rasistisia rikoksia ja muita viharikoksia. Lisäpöytäkirja koskee erityisesti tietojärjestelmien välityksellä tehtyjä tekoja. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus luonnonvarainneuvostosta annetun asetuksen kumoamisesta (947/2011) Asetus tuli voimaan 17.8.2011. Luonnonvarainneuvoston toimikauden päättyessä neuvosto lakkautetaan ja sitä koskeva asetus kumotaan. Uutta luonnonvarainneuvostoa ei aseteta, koska siihen ei ole saatavilla resursseja eikä neuvostolla ole enää aikaisemmankaltaista luonnonvarapoliittista roolia. Kansallista luonnonvarapolitiikkaa koskevia linjauksia on valmisteltu kansallisen luonnonvarastrategian (2009) ja valtioneuvoston selonteon (2010) kautta ja linjauksia luonnonvarojen kestävän ja monipuolisen käytön, hoidon ja suojelun osalta toimeenpannaan nykyisin monilla hallinnon eri tasoilla. Valtioneuvoston asetus valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten virkojen täytöstä ja työjärjestyksestä sekä vastaanottopalveluista perittävästä maksusta (975/2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Asetuksella annetaan kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 9 :n 3 momentin ja 32 :n 1 momentin nojalla säännökset valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten virkojen täytöstä ja työjärjestyksestä sekä vastaanottopalveluista perittävästä maksusta. Valtioneuvoston asetus Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta (976/2011) Asetus tulee voimaan 1.1.2012. Kuvaohjelmalainsäädännön uudistukseen liittyen Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa. Asetuksessa säädetään keskuksen johtajan ja neuvottelukunnan tehtävistä sekä keskuksen henkilöstöstä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista, virkamiesten tehtävistä ja muusta hallinnosta sekä valtion edustamisesta keskuksen toimialaan kuuluvissa asioissa. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n muuttamisesta (963/ 2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Asetuksen (906/2009) 13 :ssä säädetään Lapin aluehallintoviraston toimialueesta ja toimivallasta eräissä tehtävissä. Säännöstä muutetaan siten, että pykälän 1 kohtaan tehdään tekninen täsmennys, jolla siinä oleva säädösviittaus muutetaan vastaamaan voimassa olevaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/ 2009). Lisäksi pykälän 2 kohta muutetaan elintarvikelain (23/ 2006) muutosten johdosta siten, että Lapin aluehallintoviraston tehtävänä on hoitaa koko maan alueella elintarvikelaissa tarkoitettua poroteurastamojen ja niiden yhteydessä olevien laitosten hyväksyntää sekä elintarvikevalvontaa, ensisaapumisvalvontaa ja lihantarkastusta ja siihen liittyvä valvontaa poroteurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa laitoksissa. Valtioneuvoston asetus liikunta-asetuksen 5 :n muuttamisesta (960/2011) Asetus tuli voimaan 21.8.2011. Määräaikaa valtion liikuntaneuvoston uuden toimikauden alkamiselle pidennetään nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisesta. Valtioneuvoston asetus Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta (961/2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Opetushallituksen johtokunnan jäsenten lukumäärää lisätään neljällä jäsenellä. Muutoksen jälkeen johtokunnassa on puheenjohtaja, enintään 13 muuta jäsentä sekä pääjohtaja ja henkilöstön edustaja. Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista sairausvakuutuslain 5 luvun 5 :n 2 momentin perusteella korvataan 72 tai 100 prosenttia annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta (962/2011) Asetus tulee voimaan 1.1.2012. Voimassa olevaa asetusta muutetaan siten, että siihen lisätään 72 prosentin korvausluokkaan uutena erityiskorvaukseen oikeuttavana sairautena vaikea ja pitkäaikainen narkolepsia. Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n muuttamisesta (970/2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Ohjesäännön 3 :ään lisätään valtioneuvoston yleistunnossa käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asiaksi turvallisuustutkintalaissa (525/ 2011) tarkoitetun poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen tällaista tutkintaa varten. Samalla 3 :stä poistetaan säännös, joka perustuu turvallisuustutkintalailla kumottuun lakiin onnettomuuksien tutkinnasta (373/1985). 6

Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (978/2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa 1.1.2008. Ministeriö on arvioinut organisaatiorakenteensa toimivuutta ja kehittämistarpeita kolmen toimintavuoden jälkeen. Arvioinnin perusteella ministeriön osasto- ja yksikköjakoa muutetaan 1.9.2011 lukien. Ministeriön toimialaan kuuluvien Teknologian tutkimuskeskus VTT:n sekä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian osalta voimassa olevassa asetuksessa on vanhentuneet nimet, jotka korjataan. Ministeriön tehtäviin kuuluvien rakennerahastoasioiden osalta terminologiaa tarkennetaan. Kansliapäällikön, osastopäällikön ja alivaltiosihteerin kelpoisuusvaatimusta koskeva kohta muutetaan viittaamaan yksinomaan valtioneuvoston ohjesäännössä säädettyyn. Kelpoisuusvaatimuksista poistetaan samalla edellytys hyvästä perehtyneisyydestä hallinnonalan toimintaan. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 :n 2 momentin mukaan ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä (980/ 2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Asetuksessa annetaan tarkemmat määräykset merenhoitosuunnitelman laatimisesta ja suunnitelman tarkistamisesta sekä merenhoitosuunnitelmaa varten tehtävän meriympäristön tilan alustavassa arvioinnissa tarvittavista selvityksistä ja arvioinnin laatimisesta sekä meriympäristön hyvän tilan määrittämisestä, ympäristötavoitteiden asettamisesta ja merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laatimisesta. Lisäksi annetaan määräykset niistä tahoista, jotka osallistuvat suunnitelman laadintaan. Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta (971/2011) Asetus tuli voimaan 1.9.2011. Eläinlääkintähuoltolain 15 ja 23 :n muuttamisesta annettu laki tulee voimaan 1.9.2011. Lainmuutos johtuu siitä, elintarvikelain muutoksella valtion ja kuntien välistä työnjakoa elintarvikevalvonnassa on muutettu. Pienteurastamoiden ja sekä riistan käsittelylaitosten hyväksyntä ja niissä suoritettava lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta ovat siirtyneet kunnilta valtiolle. Lainmuutoksen mukaan kunta voi hoitaa valtion tehtäväksi elintarvikelaissa tai sen nojalla säädetyn lihantarkastuksen ja siihen liittyvän valvonnan, jos kunta on tehnyt siitä Elintarviketurvallisuusviraston kanssa sopimuksen. Eläinhuoltoasetuksen 3 :ssä säädetään kunnille valtion varoista maksettavasta korvauksesta eläinlääkintähuoltolaissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamisessa. Asetuksen 3 :ää muutetaan siten, että siihen tehdään lihantarkastukseen liittyvistä valvontatehtävistä maksettavia korvauksia koskevat muutokset. MIETINNÖT YM. Rikosrekisteritietojen säilyttäminen ja luovuttaminen EU:n jäsenvaltioiden välillä Työryhmä ehdottaa lain säätämistä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välillä. Lailla pantaisiin täytäntöön EU:n puitepäätös rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä. Rikosrekisteritietojen vaihto Suomen ja muiden EU-valtioiden välillä on nykyisinkin mahdollista. Myös jatkossa periaatteena on, että se valtio, jonka kansalainen tuomittu on, säilyttää kyseisen henkilön tiedot myös muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista. Tällöin se voi kattavasti vastata kansalaisen rikosrekisteritietoja koskeviin tiedusteluihin muista jäsenvaltiosta. Työryhmä ehdottaa myös, että tiedot muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista säilytettäisiin erillisessä säilytysrekisterissä. Siitä merkittäisiin rikosrekisteriin vain ne tuomiot, jotka vastaavat sellaista seuraamusta, joka Suomessa merkittäisiin rikosrekisteriin. Kansallista rikosrekisterijärjestelmää ei siten muutettaisi. Työryhmän mietintö on osoitteessa http:// www.om.fi/etusivu/julkaisut/ Mietintojajalausuntoja/Mietintojenjalausuntojenarkisto/ Mietintojajalausuntoja2011/ 1302673371794. Sujuvampaan lainvalmisteluun hankkeen väliraportti Oikeusministeriön käynnistämän Sujuvampaan lainvalmisteluun hankkeen väliraportti III Prosessimallilla laatua lainsäädäntöön on valmistunut. Väliraportti sisältää lainvalmisteluprosessin ideaalimallin, joka on havainnollinen kuvaus hyvien menettelytapojen mukaisen lainvalmistelutyön vaiheista ministeriöissä. Lainvalmisteluprosessin ideaalimallissa korostetaan mm. valmistelun avoimuutta ja sidosryhmien kuulemista, ministeriön virkamiesjohdon vastuuta ja oikeaaikaista poliittista päätöksentekoa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hyvän lainvalmisteluprosessin menettelytavat otetaan käyttöön. Lainvalmisteluprosessin ideaalimallin valmistelussa ovat olleet mukana valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Mallia on testattu oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön lainvalmisteluhankkeisiin. Viime vuonna aloitettu kolmivuotinen Sujuvampaan lainvalmisteluun -hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman kanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa lainvalmistelun laatua ja tuottavuutta kehittämällä uusia konkreettisia toimintamalleja. Hanketta jatketaan prosessimallin käyttöönottoa tukevan koulutuksen suunnittelulla. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/ 1302673421941. Oikeudenkäynti hallintoasioissa loppumietinnön lausuntotiivistelmä Hallintolainkäytön kehittämistä pohtineen prosessityöryhmän loppumietinnöstä on valmistunut lausuntotiivistelmä. Pääosin työryhmämietinnön ehdotukset keräsivät kannatusta, mutta myös kritiikkiä Momentti 7 Momentti 6/2011

esitettiin. Lausuntopalautteen antoi yhteensä 61 tahoa. Keskeinen ehdotus mietinnössä on uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Se korvaisi nykyisin voimassa olevan hallintolainkäyttölain. Mietinnössä ei ehdotettu muutettavaksi hallintolainkäytön keskeisiä periaatteita. Lähes kaikki lausunnonantajat suhtautuivatkin myönteisesti ehdotukseen uuden nykyistä täsmällisemmän ja informatiivisemman lain säätämisestä. Myös ehdotusta yleisen valitusoikeuden säätämisestä nykyistä kattavammaksi ja ehdotusta hallinto-oikeuden aseman vahvistamiseksi kannatettiin. Runsaasti sekä myönteistä että varauksellista palautetta saatiin ehdotuksesta päätösten tiedoksiantotapojen monipuolistamisesta, johon suhtauduttiin varauksellisesti esimerkiksi asianosaisen oikeusturvan näkökulmasta. Lausuntotiivistelmä on osoitteessa http://www.om.fi/ 1302673447668. KORKEIN OIKEUS KKO:2011:50 Oikeusapu - Oikeusavun taloudelliset edellytykset Tuomioistuimen päätökseen perustuva elatusvelvollisuus otettiin huomioon hakijan oikeusapulaissa tarkoitettua käyttövaraa laskettaessa, vaikka elatusapumaksut olivat suorittamatta. OikeusapuL 3 VNA oikeusavusta 2 VNA oikeusavusta 13 KKO:2011:51 Oikeudenkäyntikulut A oli antanut täytetakauksen yhtiön velkakirjasaatavasta pankille. Käräjäoikeus velvoitti A:n yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan saatavan pankille. A haki muutosta käräjäoikeuden tuomioon, koska tuomiolauselmasta ei ilmennyt hänen vastuunsa ehdollisuus. Hovioikeus muutti tuomiolauselmaa, mutta hylkäsi A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Kysymys oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b :n soveltamisesta. OK 21 luku 8 b OK 21 luku 16 TakausL 2 4 kohta ja 23 1 mom UK 1 luku 1 KKO:2011:52 Velallisen rikos - Törkeä velallisen epärehellisyys A:n syyksi oli luettu osakeyhtiörikoksena ja törkeänä velallisen epärehellisyytenä menettely, jolla hänelle oli siirretty X Oy:stä ja Y Oy:stä varoja ilman hyväksyttävää syytä. A, joka oli huomattavan velkaantunut ja jolta oli peritty pitkään velkoja ulosottoteitse, oli käyttänyt hänelle yhtiöistä siirretyt varat käyttämättä niitä velkojensa maksamiseen. A:n katsottiin varat hävittäessään syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen. (Ään.) RL 39 luku 1 1 kohta (769/1990, 61/2003) RL 39 luku 1 a KKO:2011:53 Pahoinpitely - Törkeä pahoinpitely Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - Rangaistusasteikon alittaminen - Yhdyskuntapalvelu A oli tuomittu B:hen kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Hovioikeus oli ottanut huomioon A:n aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden rangaistuksen koventamisperusteena. Hovioikeus oli tästä huolimatta alittanut rikoksesta säädetyn vähimmäisrangaistuksen sillä perusteella, että teko olisi voitu käsitellä samassa yhteydessä aikaisemman rikoksen kanssa, josta A oli tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohella yhdyskuntapalveluun. Korkein oikeus katsoi tuomiosta ilmenevillä perusteilla, ettei A:n aikaisempi rikollisuus muodostanut rangaistuksen koventamisperustetta. Yhdyskuntapalvelua, joka oli tuomittu ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena, ei otettu rikoslain 7 luvun 7 :n nojalla huomioon rangaistusta alentavana tai kohtuullistavana perusteena. A tuomittiin yhden vuoden kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. RL 6 luku 5 RL 7 luku 7 RL 21 luku 6 KKO:2011:54 Vahingonkorvaus Julkinen hankinta Tieliikelaitos oli valittu moottoritien urakoitsijaksi Tiehallinnon järjestämässä tarjouskilpailussa. Hankintapäätös kuitenkin kumottiin markkinaoikeuden päätöksellä. Tieliikelaitos valitti päätöksestä ja muutoksenhaku oli vielä vireillä, kun Tiehallinto aloitti samasta urakasta uuden tarjouskilpailun ja antoi urakan tuon tarjouskilpailun voittaneen yhtiön suoritettavaksi. Vasta tämän jälkeen korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan ensimmäisessä hankintamenettelyssä ei ollutkaan ollut markkinaoikeuden päätöksessä todettuja virheitä. Tiehallinnolla oli vallinneissa olosuhteissa ollut hyväksyttävä syy keskeyttää ensimmäinen hankintamenettely. Samaa hankintaa koskenut Tieliikelaitoksen muutoksenhaku ei myöskään estänyt hankinnasta luopumista ja uuden aloittamista. Tiehallinnon ei katsottu aiheuttaneen korvattavaa vahinkoa vain sillä, että se oli hankintasäännösten vastaisesti jättänyt ilmoittamatta tarjoajille hankinnan keskeyttämisestä ja sen perusteista. (Ään.) L julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 8 (1247/1997) KKO:2011:55 Tuomion täydentäminen Oikeudenkäyntimenettely Oikeudenkäyntikulut Kysymys hovioikeuden tuomion täydentämisestä oikeudenkäyntikuluvastuuta koskevan ratkaisun osalta. ROL 11 luku 10 1 mom KKO:2011:56 Isyys - Isyyden kumoaminen Kanne - Kanneoikeus Aviomies A oli pannut vireille isyyden kumoamista koskevan kanteen. A kuoli asian ollessa vireillä Korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus katsoi, ettei A:n yleistestamentin saajalla ollut isyyslain 36 :n nojalla oikeutta jatkaa isyyden kumoamiskanteen ajamista. Koska kukaan sanotussa lainkohdassa tarkoitetuista A:n lähimmistä perillisistä ei ollut ilmoit- 8

tanut jatkavansa sitä, asia jätettiin sillensä. IsyysL 36 KKO:2011:57 Perintökaari - Testamentti - Testamentin tekeminen Pesänselvitys - Pesänjakaja A ja B olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa olevan toissijaismääräyksen mukaan jäämistö oli viimeksi eläneen kuoltua menevä yhdistys X:lle. B oli kuollut 3.2.1989. A oli toimittanut asianajajalleen 4.11.2004 päivätyn käsin kirjoittamansa ja allekirjoittamansa testamentiksi otsikoidun asiakirjan, josta ilmeni hänen tahtonsa määrätä omaisuutensa C:lle, mutta jonka nojalla ei ollut laadittu muotomääräykset täyttävää testamenttia. A kuoli 15.12.2004. Koska testamentin moitteelle perintökaaren 14 luvun 5 :ssä säädetty määräaika koskee vain perillisen saman lain 13 luvun 1 :n nojalla nostamaa kannetta, X:llä oli testamentin saajana oikeus tuosta määräajasta riippumatta vaatia, että pesänjakaja ratkaisee perinnönjaon yhteydessä kysymyksen C:n hyväksi tehdyksi väitetyn testamentin olemassaolosta ja pätevyydestä. X:llä oli myös oikeus moittia pesänjakajan asiassa tekemää ratkaisua perinnönjaon moitteelle säädetyssä määräajassa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein 4.11.2004 päivätyn asiakirjan ei katsottu olevan testamentti, vaan ainoastaan asianajajalle annettu toimeksianto testamentin laatimiseksi. PK 13 luku 1 PK 14 luku 5 KKO:2011:58 Vahingonkorvaus Oikeudenkäyntimenettely - Vaatimuksen erottaminen käsiteltäväksi erikseen Käräjäoikeus oli törkeitä veropetoksia koskeneessa asiassa toimittamansa pääkäsittelyn jälkeen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 3 :n nojalla erottanut valtion esittämän vahingonkorvausvaatimuksen käsiteltäväksi erikseen riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. Kysymys siitä, mikä merkitys rikosasiassa annetulla lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla oli käsiteltäessä vahingonkorvausvaatimusta, sekä siitä, tuliko käräjäoikeuden ja hovioikeuden ottaa vastaan vastaajien tarjoamaa uutta, syyksilukemisen ja vahingonkorvausvaatimuksen perustetta koskenutta todistelua. Kysymys myös siitä, miten veropetokseen syyllistyneen vahingonkorvausvelvollisuus valtiota kohtaan määräytyi. (Ään.) ROL 3 luku 3 VerotusL 57 (482/1958) KKO:2011:59 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen asuminen Kysymys siitä, voitiinko huostaanotetun lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia ottaa käsiteltäväksi yleisessä tuomioistuimessa lapsen huostassapidon aikana. KKO:2011:60 Ulosottokaari - Ulosottoperusteen määräajan jatkaminen Velallinen oli ulosottoperusteen alkuperäisen määräajan kuluessa salannut ulosottomenettelyssä omaisuuttaan ja lisäksi hänen oli katsottu ryhtyneen ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentissa tarkoitettuihin keinotekoisiin järjestelyihin. Koska kyseinen omaisuus oli kuitenkin jo vuonna 2001 ulosmitattu velallisen veloista ja varat oli käytetty hänen velkojensa maksuun, velallisen menettelyn ei katsottu olennaisesti vaikeuttaneen velkojan maksunsaantia. Ulosottoperusteen määräaikaa ei jatkettu. UK 2 luku 26 KKO:2011:61 Menettämisseuraamus - Hyödyn menettäminen Rikosoikeuden ajallinen soveltuvuus - Lievemmän lain periaate Alkoholi A oli laittomasti välittänyt alkoholiliikkeestä hankittuja alkoholijuomia. Hovioikeudessa hänet tuomittiin menettämään valtiolle luvattomasti myymiensä alkoholijuomien arvo sekä rikoksella saamansa taloudellinen hyöty. Alkoholirikoksiin liittyviä menettämisseuraamuksia koskevat erityissäännökset vuoden 1968 alkoholilain 94 ja 95 :ssä kumottiin hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen. Tekoaikana voimassa olleiden säännösten sijasta Korkein oikeus sovelsi rikoslain 10 luvun säännöksiä, jotka johtivat A:n kannalta lievempään lopputulokseen. Koska myydyt alkoholijuomat oli käytetty, A:ta ei voitu rikoslain 10 luvun 8 :n 2 momentin mukaan tuomita menettämään niiden arvoa. Ottaen huomioon, että alkoholin ostaminen alkoholiliikkeestä ei sinänsä ole rangaistava teko, rikoslain 10 luvun 2 :n nojalla menetettäväksi taloudelliseksi hyödyksi katsottiin alkoholijuomien myynti- ja ostohintojen erotus. Vrt. KKO 2004:73 ja KKO 2007:1 RL 3 luku 2 1 mom RL 10 luku 2 RL 10 luku 8 KKO:2011:62 Vahingonkorvaus - Ankara vastuu Ympäristövahinko Yhtiö oli harjoittanut 1981-1996 omistamallaan kiinteistöllä huoltoasematoimintaa, joka oli osa öljyyhtiön valtakunnallista huoltoasemaketjua. Pankin ostettua 1997 kiinteistön yhtiön konkurssipesältä kiinteistön maaperässä oli ilmennyt siihen valuneista polttonesteistä johtunut ympäristövahinko. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla öljyyhtiön katsottiin olevan tuottamuksestaan riippumatta vastuussa ympäristövahingoista ennen 1.6.1995 syntyneiden vahinkojen osalta ratkaisusta KKO 1995:108 ilmenevän oikeusohjeen perusteella ja myöhemmin syntyneiden vahinkojen osalta ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 7 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna toiminnan harjoittajana. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2011:64 Ulkomaalaisasia - Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden Momentti 9 Momentti 6/2011

rekisteröinti - Rekisteröinnin tarve Italian kansalainen oli oleskellut Suomessa luvallisesti vuodesta 1997 lähtien. Hänellä oli viimeksi ollut v. 2002-2007 voimassa oleva oleskelulupa. Vuonna 2008 häneltä oli edellytetty oleskeluoikeuden rekisteröintiä. Koska hän kuitenkin oli oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti ulkomaalaislain 161 g :ssä säädetyn viiden vuoden ajan oleskelulupansa päättyessä, hänen ei ollut enää tarpeen rekisteröidä unionin kansalaisen oleskeluoikeuttaan. Hänellä oli suoraan lain nojalla oikeus mainitussa lainkohdassa säädettyyn pysyvään oleskeluun, josta hän voi halutessaan pyytää todistuksen. Ulkomaalaislaki 159 1 momentti, 161 g 1 momentti ja 161 h 1 momentti KHO:2011:70 Mielenterveysasia - Psykiatrinen sairaalahoito - Kriminaalipotilas - Hoidon jatkaminen - Määräaika - Alistus - Toimivalta Hallinto-oikeudelle alistettu edellinen mielenterveyslain 17 :n 2 momentin mukainen päätös H:n sairaalahoidon jatkamisesta oli tehty 2.6.2010, ja hallinto-oikeus oli vahvistanut sen päätöksellään. Mielenterveyslain 17 :n 2 momentin mukaan H:n sairaalahoidon jatkaminen tai lopettaminen olisi tullut ratkaista lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa oli kestänyt kuusi kuukautta eli viimeistään 2.12.2010. Sairaalan ylilääkärin hallinto-oikeudelle alistama päätös hoidon jatkamisesta oli tehty vasta 5.1.2011 samana päivänä annetun tarkkailulausunnon perusteella eli mielenterveyslain 17 :n 2 momentissa säädetyn määräajan jälkeen. Lääkäri ei enää 5.1.2011 ollut voinut päättää H:n hoidon jatkamisesta tuossa lainkohdassa säädetyssä järjestyksessä. Sillä seikalla, että H oli hoidon aikana karannut sairaalasta ja oli ollut määräajan umpeutumisen aikaan tavoittamattomissa, ei ollut asiassa oikeudellista merkitystä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti alistetun päätöksen vahvistamatta. Suomen perustuslaki 7 Mielenterveyslaki 8 1 momentti ja 17 KHO:2011:72 Julkinen hankinta - Tarjouskilpailusta sulkeminen - Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - Rakennustekniset työt - Lisä- ja muutostyöt - Yksikköhinta - Tarjousasiakirjat Julkisista hankinnoista annettu laki ei aseta estettä sille, että hankintayksikkö oman sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi sulkee tarjouskilpailusta tarjouksen, joka ei täytä tarjoukselle asetettuja vaatimuksia silloin, kun nämä vaatimukset eivät ole hankintalain vastaisia. Hankintalain vastaista ei ollut vaatia tarjouksissa ilmoittamaan lisä- ja muutostöissä käytettäviä yksikköhintoja. Kun yhtiö, toisin kuin esimerkiksi voittanut tarjoaja, ei ollut lainkaan ilmoittanut tarjouksessaan vaadittuja lisäja muutostöiden, aputöiden eikä muitakaan yksikköhintoja, hankintayksikkö oli voinut sulkea yhtiön tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Laki julkisista hankinnoista 2 1 momentti, 69 1-3 momentti, 72 1 momentti KHO:2011:73 Asiakirjajulkisuus - Oikeudenkäyntiasiakirja - Hallintolainkäyttö - Korkein hallinto-oikeus - Esittelijän muistio - Asianosaisen tiedonsaantioikeus - Oikeudenkäynnin osapuoli - Neuvottelusalaisuus - Hallintotuomioistuimen neuvottelusalaisuus Oikeudenkäynnin osapuolena olleen henkilön oikeus saada tieto korkeimman hallinto-oikeuden esittelijän muistion neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvista osista määräytyi asianosaisen oikeutta tiedonsaantiin koskevan oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 :n perusteella. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15 :ssä tarkoitetun hallintotuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuului paitsi esittelijän muistioon sisältyvä tosiseikkoja ja ratkaistavia oikeudellisia kysymyksiä koskeva arviointi ja tämän arvioinnin perustaksi tarpeellisen aineiston ja seikkojen selostus, myös muistioon kuuluva taltioluonnos kokonaisuudessaan, sekä kertoelmaosaltaan että varsinaisen ratkaisuehdotuksen ja sen perustelut käsittävältä osaltaan. Äänestys neuvottelusalaisuuden laajuuden osalta 4-1. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 9 ja 15 KHO taltio 14.6.2011/1592 Lastensuojelulaki - Yhteydenpidon rajoittaminen - Asiakassuunnitelma - Takautuva päätös Sosiaalityöntekijä oli 21.10.2009 päättänyt rajoittaa lapsen ja äidin yhteydenpitoa ajalla 12.10.2009-28.2.2011 siten, että tapaamiset järjestettiin valvottuina ja muusta yhteydenpidosta huolehdittiin asiakassuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Äiti oli hallinto-oikeudessa vaatinut, että lapsen ja äidin tapaamiset järjestettäisiin äidin kotona ja että tapaamisia olisi useammin kuin asiakassuunnitelmaan oli kirjattu. Yhteydenpidon rajoittamista koskevaan päätökseen olisi tullut kirjata, missä ja kuinka usein tapaamisia järjestettiin, jos niistä oli ollut erimielisyyttä. Päätöstä ei olisi tullut tehdä takautuvasti. Lastensuojelulaki 54, 62 ja 63 KHO taltio 17.6.2011/1717 Alueellinen maaseutuohjelma - Yritystoiminnan kehittämisavustus - Tukipäätös - Tuen maksamisen perusteet - Tuen takaisinperimisen perusteet - Tuen myöntämistä koskevaan päätökseen otetut ehdot - Sovelletut oikeusohjeet Yritystoiminnan kehittämisavustuksen myöntämistä koskevan päätöksen ehdoissa ei ollut asetettu määräaikaa tuen ensimmäisen erän maksamiselle tai erän maksamisen hakemiselle. Tukiehdoissa ei myöskään ollut mainintaa tukipäätöksen voimassaoloon liittyvästä määräajasta tai muitakaan päätöksen raukeamiseen liittyviä ehtoja. Kun maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa nimenomaisesti edellytettiin tuen maksamisen ja takaisinperimisen perusteiden ottamista tukipäätöksen ehdoiksi, ei asiassa ollut laillisia edellytyksiä periä tukea takaisin maksamisen määräaikaan tai tukipäätöksen voimassaolon lakkaamiseen liittyvillä perusteilla. Tuensaajan oi- 10

keusturvan kannalta ei ollut riittävää se, että sovelletut säännökset oli mainittu tukipäätöksessä vain säädökset nimeltä yksilöiden. Takaisin-perintää ei voitu perustaa yksin sellaiseen säännökseen, jota ei ollut tukea myönnettäessä yksilöity sovellettuna oikeusohjeena ja jonka sisältämää oikeusohjetta ei ollut otettu tukipäätöksen ehdoksi. Korkein hallinto-oikeus kumosi maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritystuen takaisinperintää koskevat päätökset. Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (1480/2007) 1 1 ja 2 momentti sekä 2 Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999) 46 3 momentti 1 kohta ja 53 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000) 82 3 ja 4 momentti ja 85 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä 41 1 momentti 9 kohta ja 53 Hallintolaki 45 1 momentti 28.6.2011/1809 Ulkomaalaisasia - Oleskelulupa - Jatko-oleskelu - Työntekijä - Toimeentuloedellytys - Työnantajayritys - Omistus Kolmannen maan kansalaisille ei voitu myöntää työntekijän jatkooleskelulupia, koska heidän työnantajansa edellisten oleskelulupahakemusten yhteydessä antaman vakuutuksen mukainen palkka ei ollut toteutunut eikä heidän toimeentulonsa yltänyt tasolle, jolla se olisi ollut ulkomaalaislain 72 :n 4 momentissa edellytetyllä tavalla turvattu. Valittajat olivat Suomessa oleskelunsa aikana ostaneet työnantajayrityksensä, mutta tällä ei ollut asiassa oikeudellista merkitystä, koska he oleskelivat Suomessa työntekijän oleskeluluvalla. Työnantaja ei myöskään ollut huolehtinut ulkomaalaislain 73 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista työnantajavelvoitteistaan. Myöskään valittajien lapselle ei voitu mainituissa olosuhteissa myöntää oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Ulkomaalaislaki 72 4 momentti, 73 1 momentti ja 54 1 momentti KHO taltio 11.7.2011/1998 Ulkomaalaisasia - Oleskelulupa - Perheside - Perhe-elämä - Alaikäinen lapsi Suomessa vuodesta 2004 lähtien asunut ulkomaan kansalainen oli saanut vuonna 2007 tietää, että hänellä on kotimaassaan vuonna 1994 syntynyt poika, ja hän oli hakenut pojalleen oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt hakemuksen ja hallinto-oikeus valituksen. Valittaja ei ollut koskaan asunut yhdessä poikansa kanssa ja oli tavannut poikansa ainoastaan kahden kotimaan matkansa yhteydessä. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen pojan huolto siirrettiin kotimaan tuomioistuimen päätöksellä valittajalle. Pelkän muodollisen huoltosuhteen ei katsottu luovan isän ja pojan välille sellaista todellista perhesidettä, jonka perusteella pojalle voitaisiin myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella. Hakemuksen tekohetkellä noin 15-vuotias poika oli asunut koko ikänsä kotimaassaan, hänellä oli siellä lähisukulaisia ja tuttu kulttuuriympäristö. Tähän nähden arvioitiin, ettei muutto tässä vaiheessa täysin uusiin oloihin olisi myöskään hänen etunsa mukaista siitäkään huolimatta, että hän oli itse ilmaissut toiveen muuttaa Suomeen. Ulkomaalaislaki 6, 37 1 momentti, 47 3 momentti sekä 66a Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla KHO taltio 12.8.2011/2121 Vammaispalvelu - Vaikeavammaisuus - Henkilökohtainen apu - Omat valinnat - Voimavarat - Kyky määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa Vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle oli haettu henkilökohtaista apua harrastus- ja virkistystoimintaan osallistumisen turvaamiseksi. Vammaisuudestaan huolimatta henkilö pystyi ilmein ja elein ilmaisemaan, miten paljon hän nauttii eri tilaisuuksiin osallistumisesta. Hän pystyi myös käytöksellään osoittamaan, mikäli toimet olivat hänen tahtonsa vastaisia. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu tukemaan vaikeavammaisen henkilön omia valintoja ja itsenäistä elämää. Sen luonteeseen kuuluu, että avustettava kykenee itse määrittelemään tarvitsemansa avun sisällön ja toteuttamistavan. Tämä tarkoittaa sitä, että avun tarpeen määrittelyn ei tule perustua täysin toisen henkilön esittämiin näkemyksiin. Vaikeavammainen henkilö kykeni ilmaisemaan tunteitaan ilmein ja elein, mutta hän ei itse kyennyt ottamaan kantaa avuntarpeisiinsa ja niihin vastaamisen tapoihin. Tämän vuoksi hakemus henkilökohtaisen avun saamiseksi oli voitu hylätä. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 2 momentti ja 8c Verotusasiat KHO:2011:67 Kiinteistöverotus - Verovelvollisuus - Kiinteistön kauppa - Omistusoikeus - Lykkäävä ehto - Hallintaoikeus - Kaupunginvaltuuston päätös Yhtiö oli 12.12.2006 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut kaupungilta tontin perustettavan yhtiön puolesta ja lukuun. Kauppakirjan ehtojen mukaan hallintaoikeus tonttiin siirtyi yhtiölle kaupantekopäivänä mutta omistusoikeus vasta sen jälkeen, kun kaupunki oli päätöksellään hyväksynyt kauppakirjan, päätös oli saanut lainvoiman ja yhtiö oli suorittanut kauppahinnan kaupungille. Yhtiön ilmoituksen mukaan omistusoikeus tonttiin oli siirtynyt yhtiölle perustettavan yhtiön lukuun edellä mainittujen ehtojen täytyttyä helmikuussa 2007. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla yhtiö oli ollut kiinteistöverolain 5 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla omistajan asemassa 1.1.2007. Näin ollen yhtiölle oli tullut määrätä kiinteistövero verovuodelta 2007 kauppakirjaan otetusta omistusoikeuden lykkäävästä ehdosta huolimatta. Verovuosi 2007. Äänestys 3-2. Kiinteistöverolaki 5 1 momentti KHO:2011:68 Elinkeinotulon verotus - Arvonlisäverotus - Palautettava liitty- Momentti 11 Momentti 6/2011

mismaksu - Liittymän siirtokelpoisuus - Veronalainen tulo - Vastikkeellinen palvelu A Oy tarjosi kuitupohjaisia tietoliikennepalveluita asiakkailleen. A Oy aikoi muuttaa liittymissopimuksen ehtoja niin, että liittymismaksullisen liittymän liittymismaksusta tulisi palautuskelpoinen, mutta liittymä pysyisi lisäksi siirtokelpoisena. Palautuskelpoiset liittymismaksut eivät olleet A Oy:n veronalaista tuloa, eikä niistä ollut suoritettava arvonlisäveroa. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu elinkeinoverotuksen osalta verovuosille 2010 ja 2011 ja arvonlisäverotuksen osalta ajalle 1.9.2010-31.12.2011. Laki elinkeinotulon verottamisesta 4 ja 6 1 momentti 3 kohta Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta ja 18 2 momentti KHO:2011:71 Tuloverotus - Takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke - Työttömyyspäivärahan takaisinperintä - Etuustulojen oikaisu - Eläketulovähennys A oli saanut työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa 1.9.2005-21.11.2007 väliseltä ajalta ja tuo tulo oli verotettu hänen asianomaisina verovuosina saamanaan päivärahatulona. A sai vuonna 2008 päätöksen takautuvasta 1.9.2005 alkaneesta työkyvyttömyyseläkkeestä. Tämän vuoksi eläkelaitokset maksoivat vuonna 2008 suoraan työttömyyskassalle eläkepäätöksen johdosta takaisin perittävien työttömyyspäivärahojen määrän ajalta 1.9.2005-21.11.2007. Kun eläkelaitokset maksoivat suoraan aikaisemman veronalaisen työttömyyspäivärahan maksajalle suorituksen, jonka tämä oli aikaisemmin samalta ajalta maksanut verovelvolliselle, tällainen tulo ei ollut tuloverolain 112a :n 3 momentin nojalla veronalaista tuloa. Säännöksen mukaan aikaisemmin maksettu työttömyyspäiväraha oli sen vuoden veronalaista tuloa, jona se on saatu. Työttömyyspäivärahana ajalta 1.9.2005-21.11.2007 maksettua määrää ei voitu tuloverolain 112a :n 3 momentin tarkoitus ja lainkohdan sanamuoto huomioon ottaen katsoa verovelvollisen eläketuloksi. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta eläketulovähennykseen tuolta ajalta saadun tulon osalta. Verovuodet 2005-2007. Äänestys 4 1. Tuloverolaki 112 a (561/2004) 3momentti KHO taltio 14.6.2011/1597 Arpajaisvero - Korttipeli - Pokeri - Vastikkeettomuus - Julkisuusvaatimus - Ravintola Hakemuksensa mukaan yhtiö järjestää eri ravintoloissa viikottain vastikkeettomia pokeriturnauksia, joihin osallistuvien pelaajien määrä vaihtelee 15:stä 30:een. Pokeri-illan parhaiten menestynyt pelaaja palkitaan tuotepalkinnolla, jonka arvo on enimmillään 20 euroa. Viikkoturnauksen voittaja pääsee kerran kuukaudessa järjestettävään semifinaaliin, jonka parhaat pelaajat jatkavat finaaliin. Kaikki finaaliin selviytyneet palkitaan 5 30 euron arvoisella tuotepalkinnolla ja tämän lisäksi kolme parasta saa 100 1 000 euron arvoiset palkinnot. Lisäksi vuoden parhaiden pelaajien kesken järjestetään turnaus, jonka pääpalkintona on noin 5000 euron arvoinen auto. Vaikka pokerissa pelaajan taidoilla on oma merkityksensä, korttien sattumanvaraisen jakaantumisen vuoksi voittaminen pokerissa perustuu myös sattumaan. Pokeriturnausta on näin ollen pidettävä arpajaisverolaissa tarkoitettuun arvontaan, arvaamiseen tai vedonlyöntiin rinnastettavana, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvana menettelynä. Hakemuksen mukaan pokeriturnaukset järjestetään viikottain ja semifinaalit kerran kuukaudessa. Semifinaalien parhaat pelaajat jatkavat finaaliin ja lisäksi vuoden parhaiden pelaajien kesken järjestetään lopputurnaus. Kun ravintoloissa järjestettäviin turnauksiin osallistuvia ei ole ennalta rajoitettu eli niihin voi osallistua periaatteessa kuka tahansa ja kun toimintaa arvioidaan kokonaisuutena viikkokilpailuista lopputurnaukseen, osallistujakunta on ollut suuri. Näin ollen toiminta täyttää arpajaisverolaissa asetetun julkisuusvaatimuksen. Yhtiön järjestämiä pokeriturnauksia on siten pidettävä arpajaisverolain 2 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuina arpajaisina, joista on suoritettava arpajaisverolain 4 :n 4 momentin mukainen arpajaisvero. Lainkohdan mukaisen verovelvollisuuden edellytyksenä ei ole osallistumismaksun tai muun vastikkeen periminen. Suomalaisen yhtiön Suomessa harjoittamalle toiminnalle asetettava verovelvollisuus ei myöskään ole vastoin palveluiden vapaan liikkumisen periaatetta. Verohallinnon ennakkoratkaisu. Arpajaisverolaki 2 1 momentti 2 kohta ja 4 4 momentti KHO taltio 5.8.2011/2099 Autovero - Autoverolle kannettu arvonlisävero - Muutoksenhakuaika A oli hakiessaan muutosta autoveropäätökseen vaatinut ajoneuvon verotusarvon alentamista. Tullilaitos hylkäsi vaatimuksen autoverolain mukaisessa oikaisuvaatimusmenettelyssä (laki 267/2008). A vaati hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa, joka oli saapunut tullilaitokseen autoverolain 70 :n 3 momentissa säädetyssä 60 päivän valitusajassa oikaisupäätöksen tiedoksisaannista, muutosta sekä autoveron määrään että uutena vaatimuksena autoverolle kannetun arvonlisäveron poistamista. Kun valitus oli kuitenkin saapunut tullilaitokseen autoverolain 69 :n 3 momentissa oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn kolmen vuoden määräajan päättymisen jälkeen, hallinto-oikeuden olisi tullut jättää A:n valitus autoverolle kannetun arvonlisäveron osalta tutkimatta. Autoverolaki 69 3 momentti ja 70 3 ja 5 momentti KHO taltio 23.8.2011/2341 Arvonlisävero - Veron peruste - Myynnin oikaisuerät - Luottotappio - Luottotappion kertyminen - Luottovakuutus - Vakuutuskorvaus A Oy oli ottanut luottovakuutuksen, jonka perusteella vakuutuksenantaja korvasi yhtiölle vakuutussopimuksen mukaisesti vahingot silloin, kun yhtiö ei ollut saanut täyttä suoritusta vakuutetuista saatavista ostajan maksukyvyttömyydestä tai maksun viivästymisestä johtuen. Kun yhtiö sai vahinkotapahtuman johdosta vakuutuskorvauksen, korvaus kohdistui siihen yhtiön saatavaan, jonka maksamisen turvaamiseksi yhtiö oli ottanut luottovakuu- 12

tuksen. Vakuutuksenantajan eikä siten myöskään yhtiön ollut suoritettava vakuutuskorvauksesta arvonlisäveroa. Yhtiö oli tehnyt arvonlisäverolain 78 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla veron perusteesta luottotappiovähennyksen. Koska vakuutuskorvaus maksettiin yhtiölle tämän luottotappion kattamiseksi, vakuutuskorvausta oli pidettävä arvonlisäverolain 78 :n 2 momentissa tarkoitettuna vähennetystä luottotappiosta kertyneenä määränä, joka oli lisättävä veron perusteeseen siltä osin kuin vakuutuskorvaus kohdistui luottotappioksi kirjattuun pääomaan. Ennakkoratkaisu ajalle 9.12.2009 31.12.2010. Arvonlisäverolaki 73 1 momentti ja 78 1 momentti 2 kohta ja 2 momentti KHO taltio 24.8.2011/2351 Arvonlisävero - Ennakkoratkaisun antaminen keskusverolautakunnassa - Verohallinnon yksikön antama ennakkoratkaisu samasta asiasta Keskusverolautakunta oli 10.3.2010 A Oy:lle ajalle 10.3.2010 31.12.2011 antamanaan ennakkoratkaisuna lausunut, että yhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa arvonlisäverolain 56 :ssä tarkoitetun jäsenlehden verkkoversioon liittyvien palvelujen myynnistä yleishyödylliselle yhteisölle X ry:lle. A Oy haki ennakkoratkaisuun muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö liitti valituksen johdosta antamaansa vastineeseen Uudenmaan yritysverotoimiston 12.1.2009 A Oy:lle ajalle 12.1.2009 31.12.2010 antaman ennakko-ratkaisun, jonka mukaan yhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa edellä mainittujen palvelujen myynnistä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikka yritysverotoimiston 12.1.2009 antama ennakkoratkaisu koski eri yleishyödylliselle yhteisölle tapahtunutta myyntiä, kysymys oli lain soveltamisen kannalta samanlaisesta tapauksesta kuin keskusverolautakunnan antamassa ennakkoratkaisussa. Koska asia oli näin ollen jo ratkaistu yritysverotoimiston 12.1.2009 antamalla päätöksellä, keskusverolautakunnan ei olisi tullut antaa ennakkoratkaisua asiasta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi keskusverolautakunnan päätöksen ja poisti annetun ennakkoratkaisun. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajalle 10.3.2010 31.12.2011. Laki keskusverolautakunnasta (535/1996) 5 1 ja 2 momentti Laki verohallinnosta (503/2010) 14 1 ja 2 momentti Arvonlisäverolaki 190 a (529/ 2010) Ympäristöasiat KHO:2011:65 Ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle - Ympäristönsuojelulaki - Jätelaki - REACHasetus - Hallintopakko - CCAliuoksella kyllästetty puu - Ongelmajäte - Jäte - Luvan tarve - Maaperän pilaantuminen - Natura 2000-kohde - Kansallinen ympäristönsuojelusääntely - Markkinoille saattamista ja käyttöä koskevat rajoitukset - Vapaa liikkuvuus - REACH-asetuksen liite XVII - Puupolku Tienpitäjä oli käyttänyt Enontekiön kunnassa sijaitsevan niin sanotun Raittijärven polun kunnostamisessa käytöstä poistettuja CCAliuoksella kyllästettyjä puhelinpylväitä. Puhelinpylväitä oli käytetty puupolun alus- ja telapuina muun ohella Natura 2000 -verkostoon sisällytetyllä Käsivarren erämaan alueella. Korkeimmassa hallintooikeudessa oli kysymys siitä, oliko ympäristönsuojeluviranomaisen tullut sille tehdyn hallintopakkohakemuksen johdosta ympäristönsuojelulain nojalla määrätä tienpitäjä ryhtymään toimenpiteisiin ympäristön palauttamiseksi ennalleen Raittijärven polun niissä osissa, joissa polun kunnostamisessa oli käytetty CCA-liuoksella kyllästettyä puuta. Korkein hallinto-oikeus päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön. 1. Voidaanko siitä, että jäte on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi suoraan päätellä, että aineen tai esineen käytöstä aiheutuu jätedirektiivin 2008/98/EY 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai ihmisten terveydelle? Voiko myös vaarallinen jäte lakata olemasta jätettä jätedirektiivin 2008/98/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä? 2. Onko jätteen käsitettä tulkittaessa ja erityisesti aineen tai esineen hävittämisvelvollisuutta arvioitaessa annettava merkitystä sille seikalle, että arvioinnin kohteena olevan esineen uudelleenkäyttö on tietyin edellytyksin sallittu REACH-asetuksen 67 artiklassa tarkoitetussa liitteessä XVII? Jos on, mikä merkitys mainitulle seikalle on annettava? 3. Onko REACH-asetuksen 67 artiklalla yhdenmukaistettu valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevia vaatimuksia REACH-asetuksen 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla siten, että liitteessä XVII mainittujen valmisteiden tai esineiden käyttöä ei voida estää ympäristön suojelemista koskevien kansallisten sääntöjen perusteella, mikäli näitä rajoituksia ei ole julkaistu komission laatimassa luettelossa, jota tarkoitetaan REACHasetuksen 67 artiklan 3 kohdassa? 4. Onko REACH-asetuksen liitteen XVII kohdan 19 alakohdassa 4 b olevaa luetteloa CCAliuoksella käsitellyn puun käyttökohteista tulkittava siten, että siinä on esitetty kaikki mahdolliset käyttökohteet? 5. Voidaanko nyt kysymyksessä oleva käyttötarkoitus puupolun alus- ja telapuina rinnastaa kysymyksessä 4 mainitussa luettelossa esitettyihin käyttötarkoituksiin siten, että kysymyksessä oleva käyttötarkoitus voidaan sallia REACH-asetuksen liitteen XVII kohdan 19 alakohdan 4b perusteella muiden tarvittavien edellytysten täyttyessä? 6. Mitä seikkoja on otettava huomioon kun arvioidaan, onko REACH-asetuksen liitteen XVII kohdan 19 alakohdassa 4 d tarkoitettu toistuva ihokontakti mahdollinen? 7. Tarkoitetaanko kysymyksessä 6 mainitussa kohdassa olevalla ilmaisulla "mahdollinen" sitä, että toistuva ihokontakti on teoreettisesti mahdollista vai sitä, Momentti 13 Momentti 6/2011

että toistuva ihokontakti on edes jossain määrin todennäköistä? Ympäristönsuojelulaki 7, 28 1 ja 2 momentti sekä 84 Jätelaki 3 1 momentti 1 ja 2 kohta sekä 15 1 momentti Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) 1 Valtioneuvoston asetus arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta (787/ 2007) 1 1 momentti, 3 ja liitteen kohdat 2 4 Valtioneuvoston asetus eräiden kemikaaleja koskevista kielloista ja rajoituksista annettujen valtioneuvoston päätösten ja asetusten kumoamisesta (415/2009) 1 19 kohta Valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista annetuista REACH-asetuksen XVII liitteen säännöksistä poikkeamisesta (647/2009) 1, 2 1 ja 2 momentti sekä asetuksen liite Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/ 21/EY kumoamisesta 1 artikla 1 kohta, 2 artikla 2 ja 4 kohta, 67 artikla 1 ja 3 kohta, 128 artikla ja 141 artikla 1 ja 4 kohta sekä liite XVII Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY jätteistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta KHO:2011:66 Maankäyttö ja rakentaminen - Ilmoitusmenettely - Toimenpideluvan hakemisen edellyttäminen - Hallintopäätös - Valituskelpoisuus Kiinteistöyhtiö oli tehnyt kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen aidan rakentamiseksi. Kunnan rakennustarkastaja oli ilmoituksen johdosta antamassaan päätöksessä edellyttänyt, että yhtiö hakee toimenpidelupaa aidan rakentamiseen. Rakennustarkastajan päätös luvan hakemisen edellyttämisestä ei sisältänyt sellaista asiaratkaisua, johon voidaan vaatia oikaisua ja hakea muutosta valittamalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki 129, 187 1 momentti ja 190 Hallintolainkäyttölaki 5 1 momentti, 9 ja 13 1 momentti KHO taltio 30.5.2011/1439 Luonnonsuojelu - Poikkeamispäätös - Rauhoitettu lintulaji - Tervapääsky - Pesien hävittäminen - Munien hävittäminen - Muu tahallinen häirintä - Poikkeaminen kiellosta - Rakennuksen purkaminen - Terveyshaitta - Lintudirektiivi - Kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaaminen Kaupungin omistamassa koulurakennuksessa oli rauhoitetun lintulajin tervapääskyn pesiä. Koulurakennuksen purkaminen tervapääskyn pesinnän ja jälkeläisten hoidon aikana merkitsi samalla lintudirektiivin 5 artiklan b ja d alakohdassa ja luonnonsuojelulain 39 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa kiellettyä lintujen pesien ja munien tahallista tuhoamista ja vahingoittamista ja lintujen muuta tahallista häirintää tuona aikana. Koulurakennuksen purkaminen mainittuna aikana edellytti luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin nojalla myönnettävää poikkeusta. Poikkeuksen myöntäminen oli mahdollista muun ohella sillä lintudirektiivin 9 artiklassa mainitulla perusteella, että kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaaminen vaati tällaista poikkeusta eikä muuta tyydyttävää ratkaisua ollut olemassa. Se seikka, että koulun oppilaat ja muu henkilökunta olisivat välttäneet heille mahdollisesti aiheutuvan lähinnä meluna, pölynä, tärinänä ja mikrobien leviämisenä ilmenevän terveyshaitan, jos koulurakennus purettaisiin tervapääskyn pesinnän ja jälkeläisten hoidon aikana, jolloin koulurakennus olisi pääasiassa tyhjillään, ei ollut sellainen lintudirektiivin 9 artiklan a alakohdassa tarkoitettu kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamisen liittyvä syy, jonka perusteella poikkeus olisi voitu myöntää. Asiassa oli koulun purkamisen järjestämiseksi olemassa muitakin tapoja kuin hakemuksessa esitetty vaihtoehto purkaa koulurakennus tervapääskyjen pesinnän ja jälkeläisten hoidon aikana. Kaupungin valitus poikkeamishakemuksen hylkäävästä viranomaisen päätöksestä oli tullut hylätä. Luonnonsuojelulaki 38 1 momentti, 39 1 momentti 2 ja 3 kohta, 49 3 momentti (1587/2009) Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi (79/409/ETY, lintudirektiivi) 1 artikla, 5 artikla b ja d alakohta, 9 artikla a alakohta KHO taltio 20.6.2011/1732 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Alueella voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava - Muutoksenhaku - Jatkovalitus - Valituslupa - Valitusluvan tarve - Yleiskaavan täytäntöönpanomääräys - Yleiskaavan lainvoimaisuus Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Se sijaitsi alueella, jolle kaupunginvaltuusto oli 7.4.2008 hyväksynyt oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Yleiskaava oli tullut lainvoimaiseksi 29.1.2010. Asemakaavaa hyväksyttäessä alueella ei siten ollut voimassa lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginhallitus oli 21.9.2009 antanut maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n 1 momentin nojalla määräyksen yleiskaavan voimaantulosta siltä osin kuin yleiskaavasta ei ollut valitettu. Asemakaavavalitukset hylätessään hallinto-oikeus oli katsonut muutoksenhaun korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttävän maankäyttöja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan valituslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentista ja sitä koske- 14

vasta hallituksen esityksestä (HE 102/2008 vp) ei käynyt yksiselitteisesti ilmi, että valituslupajärjestelmää voitiin soveltaa vain siinä tapauksessa, että oikeusvaikutteinen yleiskaava oli lainvoimaisesti ratkaistu. Korkein hallinto-oikeus otti ratkaisussaan huomioon, että muutoksenhaun rajoitusten tuli olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Huomiota tuli sen vuoksi kiinnittää myös siihen, että muutoksenhakurajoitus, joka perustuisi viranomaisen antamaan ei-lainvoimaiseen ratkaisuun kohdistuvaan täytäntöönpanomääräykseen, olisi ongelmallinen perustuslaissa turvatun tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momenttia oli näin ollen tulkittava siten, että siinä tarkoitettu valituslupajärjestelmä koskee vain lainvoimaisen yleiskaavan alueella sijaitsevaa asemakaava-aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 5 momentti (1129/2008), 190 1 momentti (1589/2009) ja 201 1 momentti (1589/2009) Suomen perustuslaki 3 3 momentti ja 21 KHO taltio 5.7.2011/1929 Maankäyttö- ja rakennusasia - Asemakaava - Rakennusvalvonta - Hallintopakko - Kaavamääräys hallintopakon perusteena - Harkintavalta - Kuusiaita Asemakaavamääräyksen mukaan istutettavan tontin osan merkinnällä varustetut tontinrajat oli varustettava 1,2 2,0 metriä korkealla pensas- tai puuaidalla. Rakennuspaikkaan nähden vastapäisen kiinteistön omistaja A vaati, että rakennuslautakunta velvoittaa kiinteistön omistaja B:n leikkaamaan tontin rajalla istutettavaksi määrätyllä alueella olevan useiden metrien korkuiseksi kasvaneen kuusiaidan kaavamääräyksen mukaiseen korkeuteen. Lautakunta oli hakemuksen johdosta päättänyt, että asemakaavamääräyksen tarkoittama kuusiaita oli leikattava ja sen sopiva korkeus oli noin 3,5 metriä. Lautakunta oli hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta madaltamaan aita 2 metrin korkuiseksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että velvoite aidan madaltamiseen oli voitu perustaa maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n 1 momenttiin ja asemakaavamääräykseen. Rakennuslautakunta oli kuitenkin voinut tekemiensä havaintojen perusteella ja harkintavaltansa rajoissa vaatimuksen enemmälti hyläten velvoittaa kiinteistönomistajan leikkaamaan kuusiaidan päätöksestä ilmenevään korkeuteen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 1 momentti KHO taltio 11.8.2011/2127 Ympäristölupa - Eläinperäinen sivutuote - Ketun ja minkin rasva - Kattilalaitos - Rinnakkaispoltto - Sivutuoteasetus - Jäte - Jätteen polttaminen Yhtiölle oli myönnetty ympäristölupa eläinperäisten sivutuotteiden ja jätteiden teolliseen hyödyntämiseen. Hakemuksen mukaan yhtiön tarkoituksena oli polttaa kattilalaitoksessaan raskaan polttoöljyn ohella renderoitua ketun rasvaa sekä minkin rasvaa. Renderoitu ketun rasva hankittiin turkisalan rehukeittiöiltä. Ketun rasvaa oli polttamisen lisäksi tarkoitus toimittaa turkiseläinrehun raaka-aineeksi sekä kompostoida. Yhtiö erotti minkin rasvasta rasvahapot natriumhydroksidilla. Näin erotetuista rasvahapoista muodostui lipeän ja veden kanssa saippuaa, joka halkaistiin panospohjaisessa reaktioastiassa rikkihapolla. Neutraloinnin yhteydessä syntyvä rasvahappo ja käsittelemätön renderoitu rasva käytettiin laitoksen omaan energian tuotantoon. Vedestä, proteiinista ja sidekudoksesta koostuvaa sivutuotetta toimitettiin kettujen rehuksi sekä hävitettäväksi biokaasulaitoksessa. Ympäristöluvan mukaan, kun kattilalaitoksen polttoaineena käytettiin eläinperäisiä, luokkiin 2 ja 3 kuuluvia sivutuotteita tai jätteeksi luokiteltuja jakeita, laitoksen toimintaan oli sovellettava jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003, jätteenpolttoasetus). Valituksessaan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhtiö vaati, että polttoon ei sovellettaisi mainittua asetusta, koska poltettavat rasvat eivät olleet jätettä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että ympäristölupaa myönnettäessä voimassa olleen niin sanotun sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1774/ 2002 mukaan käsiteltyjen tuotteiden ja rinnakkaispolttamisen oli tapahduttava jätteenpoltosta annetun direktiivin 2000/76/EY mukaisesti tai sivutuoteasetuksen säännösten mukaisesti. Vastaavalla tavalla 4.3.2011 voimaan tulleessa uudessa sivutuoteasetuksessa (EY) N:o 1069/2009 sivutuotteiden poltto oli sidottu jätteenpolttoon tai erilliseen viranomaishyväksyntään. Kun yhtiöllä ei ollut sivutuoteasetuksen mukaista viranomaishyväksyntää, jo tuosta syystä eläinrasvojen polttoon oli sovellettava jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta. Edellä tarkoitettuja eläinrasvoja oli toisaalta myös pidettävä jätteinä. Ketun rasvan osalta kysymys oli sellaisesta aineesta, jonka sen haltija oli halunnut hävittää. Minkin rasvan osalta polttoaineen aikaansaaminen edellytti puolestaan jatkokäsittelyä. Korkein hallinto-oikeus viittasi ratkaisussaan tältä osin yhteisön tuomioistuimen ratkaisuihin asioissa C-176/05 ja C-263/05. Yhtiö ei ollut myöskään esittänyt sellaista selvitystä poltettavasta eläinjätteestä, poltto-olosuhteista ja saavutettavista päästötasoista, että asiaan olisi voitu soveltaa jätteenpolttoasetuksen 11 :ssä tarkoitettuja lievennyksiä. Yhtiön vaatimukset jätteenpolttoasetuksen soveltamatta jättämisestä hylättiin. Ympäristönsuojelulaki 41 1 momentti sekä 43 1 ja 3 momentti Jätelaki (1072/1993) 3 1 momentti 1 kohta Jäteasetus 3 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) 1 1 momentti ja 11 Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/ 2002 (sivutuoteasetus) 1 artikla 1a kohta, 4 6 artikla ja 12 artikla Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (uusi sivutuoteasetus) 1 artikla, 7 artiklan 1 kohta, 8 10 artikla, 13 14 artikla ja 54 artikla Momentti 15 Momentti 6/2011

Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/ EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla annettu komission asetus (EU) N:o 142/ 2011 (uuden sivutuoteasetuksen täytäntöönpanoasetus) 6 artikla 1 ja 2 kohta sekä 37 artikla KKO:N VALITUSLUVAT VL:2011-74 Oikeudenkäyntimenettely - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Poissaolo oikeudesta Asianosaiset oli testamentin moitetta koskevassa asiassa kutsuttu käräjäoikeuden jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Kantajat ja heidän asiamiehensä olivat jääneet pois istunnosta, koska asiamies oli merkinnyt istunnon päivämäärän väärin kalenteriinsa. Käräjäoikeus oli jättänyt asian sillensä kantajien esteettömän poissaolon vuoksi. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden päätös olla lykkäämättä asian käsittelyä oli päätöksen tosiasialliset vaikutukset huomioon ottaen merkinnyt, että kantajat eivät olleet saaneet osakseen asianmukaista käsittelyä, ja palautti asian käräjäoikeuteen. Kysymys hovioikeuden ratkaisun oikeellisuudesta. VL:2011-75 Euroopan unionin oikeus Työsopimus - Määräaikainen työsopimus A oli työskennellyt TE-keskuksen palveluksessa vuosina 2000 2006 kahdeksassa määräaikaisessa työsuhteessa. Työsuhde oli työnantajan toimesta päätetty ilman irtisanomista viimeisen työsuhteen määräajan päätyttyä. Kysymys siitä, oliko TE-keskuksella ollut perusteltu syy tehdä A:n kanssa määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että tämän palkkaukseen käytetyt varat oli saatu rakennerahastotukena Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. VL:2011-77 Veropetos - Törkeä veropetos Salakuljetus Nuuska Kysymys siitä, voitiinko henkilö, joka oli tuonut nuuskaa maahan muuhun kuin omaan käyttöön, tuomita salakuljetuksen lisäksi veropetoksesta. VL:2011-78 Törkeä veropetos Ne bis in idem Perustevalitus A:ta vastaan nostettu syyte törkeästä veropetoksesta perustui osaksi samojen tulojen ilmoittamatta jättämiseen, joista A:lle oli jo aikaisemmin määrätty veronkorotus. Syytteen tullessa vireille jälkiverotuspäätöksen oikaisuvaatimuksen tekemiselle varattu määräaika oli päättynyt, mutta perustevalituksen tekemistä koskeva määräaika oli vielä avoimena. Kysymys siitä, estikö veronkorotuksen määrääminen syytteen tutkimisen. VL:2011-79 Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen Kysymys rikoslain 6 luvun 13 :n nojalla tehtävästä vapaudenmenetysaikaa vastaavasta vähennyksestä. VL:2011-80 Vahingonkorvaus - Syy-yhteys A oli 17.9.2008 hakenut työnantajaltaan opintovapaata 17.11.2008 16.11.2010 väliseksi ajaksi. Työnantaja oli opintovapaalain säännösten vastaisesti 27.10.2008 ilmoittanut siirtävänsä A:n opintovapaan alkamista kuudella kuukaudella. A oli sen jälkeen 11.11.2008 irtisanonut työsuhteensa päättymään 24.11.2008, koska hänen pyytämäänsä opintovapaata ei ollut annettu pyydettynä ajankohtana eikä hänen opintojensa alkua ollut mahdollista siirtää. A oli irtisanoutumisensa vuoksi menettänyt oikeutensa saada aikuiskoulutustukea. Kysymys työnantajan velvollisuudesta suorittaa korvausta saamatta jääneestä aikuiskoulutustuesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com