Päätös Etelä-Suomi Nro 43/2013/1 Dnro ESAVI/221/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2013 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Oitin Valu Oy:n kaatopaikan sulkemista, Hausjärvi. HAKIJA Oitin Valu Oy Valuntie 9 12100 Oitti Y-tunnus: 0974950-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Oitin Valu Oy:n valuhiekan kaatopaikka Valuntie 9, 12100 Oitti Kiinteistö: Mäkihaapoja 86-410-4-157 Kiinteistön omistaja: Riihimäen Seudun Osuuspankki ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 16.9.2009 Hämeen ympäristökeskuksessa. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 d) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohta 13 d) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Hämeen ympäristökeskuksen 6.11.2007 Oitin Valu Oy:lle myöntämä ympäristölupa Nro YSO/120/2007, joka koskee rauta- ja teräsvalujen tilausvalimon toimintaa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.11.2004 ja vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006) kaatopaikka-alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012) ei ole muutoksia kaavamerkintöihin. Oitin osayleiskaava, oikeusvaikutukseton, on hyväksytty Hausjärven kunnanvaltuustossa 25.9.1979. Kaavassa kaatopaikka-alue on merkitty maaja metsätalousalueeksi (MM). Rakennuskaavassa (hyväksytty 26.4.1988 Hausjärven kunnanvaltuustossa ja vahvistettu 10.10.1988 Hämeen lääninhallituksessa) kaatopaikka-alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Rakennuskaavassa (hyväksytty 15.11.1983 Hausjärven kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Hämeen lääninhallituksessa 16.3.1984) kaatopaikkaalueen ulkopuolinen itäpuolella sijaitseva alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusalueiden korttelialueeksi (TY). SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Kaatopaikka-alue sijaitsee Hausjärven kunnan Oitin kylässä Oitin Valu Oy:n valimosta noin 200 metriä lounaaseen. Kaatopaikan itä-, länsi- ja eteläpuolilla on peltoalue. Pohjoispuolella on metsää.
3 Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä kaatopaikasta koilliseen. Asutuksen ja kaatopaikan välissä on valimo. Luonnonsuojelualueet Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Kaatopaikka-alue sijaitsee Vanajan reitin (35.8) Puujoen vesistöalueen (35.82) Varunteen osavaluma-alueella (35.822). Kaatopaikka-alueen vedet purkautuvat alueen etelä-kaakkoispuolelle sijaitsevaan pelto-ojaan ja siitä alueen etelään virtaavaan puroon. Purosta vedet kulkeutuvat itään Huvilampeen laskevaan puroon ja edelleen Huvilammen kautta pohjois-koilliseen Nahkurinojaan. Nahkurinojasta vedet virtaavat Puujoen kautta Kernaalanjärveen ja siitä edelleen Vanajaveteen. Purkureitin pituus Huvilalampeen on noin 800 metriä, Puujokeen noin 2,3 kilometriä, Kernaalanjärveen noin 40 kilometriä ja Vanajaveteen noin 64 kilometriä. Alueella ei ole tehty kaatopaikkaan liittyviä ilmanlaatuselvityksiä. Maaperän tila Kaatopaikka-alueen luontainen maaperä on savea. Arviolta 7 16 metrin paksuisen savikerroksen alla on moreenia. Kaatopaikan pinta on tasolla +101 +103 metriä. Kaatopaikan itä- ja eteläpuolinen peltoalue on noin tasolla +95 metriä. Kaatopaikan pohjoispuoleinen kallioharjanne Lepomäki kohoaa noin tasolle +120 metriä. Pohjaveden tila Kaatopaikka-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. II luokan pohjavesialue (0408607 Umpistenmaa) sijaitsee kaatopaikkaalueesta noin 1 kilometri luoteeseen. Kaatopaikka-alue sijoittuu osittain Päijänne-tunnelin lähisuojavyöhykkeelle. Tunneli on kaatopaikan itäpuolella noin 150 metrin etäisyydellä.
4 Liikenne Kaatopaikan sulkemistöiden aikainen liikennöinti tapahtuu Riihimäentieltä (54) tai Oitintieltä (1 471) Vanhalle valtatielle ja edelleen Valuntielle. Sulkemistöiden aikaisen kuorma-autoliikenteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 75 ajoneuvoa. YLEISKUVAUS Oitin Valu Oy:n ensisijainen tavoite on valuhiekan toimittaminen hyödynnettäväksi. Yhtiöllä on meneillään selvitys hyötykäytöstä. Hyödyntämiskohteiden selvittämisajaksi esitetään viittä vuotta. Jos hyödyntäminen ei toteudu, rakennetaan kaatopaikalle pintarakenteet. Kaatopaikkaveden käsittelyrakenteet toteutetaan joka tapauksessa lupapäätöksen voimaantulon jälkeen. Valuhiekan kaatopaikka tasataan ja muotoillaan. Kaatopaikalle rakennetaan tiivis pintarakenne. Pintakerros nurmetetaan. Kaatopaikkavedet neutraloidaan ennen avo-ojaan johtamista. Lupahakemusalueen pinta-ala on noin 0,5 hehtaaria. KAATOPAIKAN KÄYTTÖHISTORIA JA NYKYTILA Toiminta Alueella on toiminut valimo vuodesta 1964 lähtien. Kaatopaikka oli käytössä arviolta 1970-luvun puolivälistä alkaen 1.11.2007 saakka. Oitin Valu Oy on harjoittanut valimotoimintaa vuodesta 1994 alkaen. Kaatopaikalle on loppusijoitettu valuhiekkaa arviolta yhteensä 30 000 m 3. Valuhiekan kerrospaksuus on 0,5 7 metriä. Kaatopaikan pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Valuhiekan ominaisuudet Valuhiekan kokonaispitoisuudet ja liuenneiden aineiden määrät tutkittiin vuonna 2007. Standardin SFS-EN 12457-3 mukaisessa liukoisuustestissä nikkelin ja liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) liuenneet määrät ylittivät kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) ja sen säädösmuutoksessa (202/2006) asetetut liukoisuuden raja-arvot jätteen sijoituskelpoisuudelle pysyvän jätteen kaatopaikalle. Valuhiekan ph oli 4. Lausunto. Kaatopaikkakelpoisuus. Ramboll Analytics Oy. 2.11.2007. -selvityksen mukaan Oitin Valu Oy:n hiekkajäte voidaan sijoittaa neutraloinnin jälkeen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
5 Luiskakaltevuudet Vakavuus Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n 17.12.2012 päivätyssä kirjeessä todetaan valuhiekasta muun muassa seuraavaa: Oitin Valu Oy:n 28.11.2012 antaman ilmoituksen mukaan valuhiekka on keskijaksoinduktiosulatusuunin vuorausjätettä sekä siinä sulattaessa syntyvää kuonajätettä ja kuonan poistossa käytettävää Cotrex-kuonansidosainetta. Jäte on olomuodoltaan kiinteää ja rakeista. Valuhiekka vastaanotetaan Kujalan jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteen jätenimike on 10 09 03. Kaatopaikan nykyiset luiskankaltevuudet ovat pohjois-, etelä- ja länsireunoilla 1:1 1:1,5. Itäreuna on loivempi. Käytettävissä olevien maalaji- ja jätetäyttötietojen perusteella voidaan arvioida, ettei alueella tule olemaan vakavuusongelmia suunnitellulla tavalla tehtävien sulkemistoimenpiteiden yhteydessä. Jätteiden loppusijoitus alueelle lopetettiin vuonna 2007 eikä painumia tai halkeamia ole havaittu. Vakavuuden kannalta tilanne paranee oleellisesti, kun loppusijoitusalue muotoillaan ja luiskakaltevuudeksi tulee 1:3. Koska suunnitelman mukaan alueen päälle tulee vain 30 cm lisämassaa, sillä ei arvioida olevan vaikutusta kohteen kokonaistasapainoon. Jos sulkeminen suoritettaisiin VNp:n 681/1997 mukaisesti, loppusijoitusalueen päälle tulevan lisätäytön paksuus olisi 2 metriä. Sillä arvioidaan olevan jo vaikutusta kohteen kokonaistasapainoon. Tällöin vakavuustarkastelu pitäisi tehdä liukupintalaskelmiin perustuen. Kaatopaikka-alueen tuleva käyttö Alueelle ei ole suunniteltua käyttöä. TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI Yleistä Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 liitteen 1 kohdan 5 mukainen terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi on tehty, sillä suunnitellut pintarakenteet poikkeavat kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädetystä.
6 Riskinarvio Haitta-aineet Haitta-aineita voivat olla lähinnä raskasmetallit (Cr, Cu, Ni, V, Zn.) Metallien pitoisuus oli suurimmillaan alle 4 mg/kg. Raskasmetallien pitoisuus valuhiekassa ei ylitä ns. maaperän luontaisen taustapitoisuuden alarajaa (VNA 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista). Valuhiekasta liukeneva nikkeli on tässä tapauksessa haitta-aineista merkittävin, vaikka sen pitoisuus hiekassa onkin pieni. Käsitteellinen malli Läjitysalueelta valuvan veden ph on alhainen. Tästä aiheutuvaa mahdollista riskiä ei tarkastella erikseen, sillä laaditun sulkemissuunnitelman mukaan vesi neutraloidaan ennen sen päästämistä pelto-ojaan. Ekologisen riskin arvioinnissa on käytetty hiekasta ja suotovedestä määritettyjä haittaainepitoisuuksia ja niiden tunnettua toksisuutta. Valuhiekka on todennäköisesti huono elinympäristö selkärangattomille eläimille. Jos niitä alueella on, ne elävät luultavasti reuna-alueella hiekan päälle kertyneessä karikkeessa ja humuskerroksessa, eivätkä altistu suoraan valuhiekan komponenteille. Nisäkkäisiin kohdistuvien riskien arviointi edellyttäisi lajiston määrittämistä ja haitta-ainepitoisuuksien selvittämistä kustakin lajista. Kun otetaan huomioon tarkasteltavan alueen pienuus, on laajan tutkimuksen tekeminen tuskin perusteltua ekologisen tilan selvittämiseksi. Tarkasteltavassa tapauksessa ei ole tehty ekotoksisuutta mittaavia testejä. Sulkemissuunnitelman toteutuessa eläinten kaivautuminen valuhiekkaan suojamaa- ja tiivistyskerroksen läpi on varsin epätodennäköistä. Kulkeutumisreitit ja altistujat Teoreettiseksi altistumisreitti on valuhiekan läpi kulkeutuvan veden liuottamien metallien päätyminen viereisellä pellolla kasvatettaviin syötäviin kasveihin tai veden mukana edelleen läheiseen puron ja siinä eläviin mahdollisesti syötäviin kaloihin. Valuhiekan suuren vedenjohtavuuden takia alueen keskiosa on kuiva eikä siinä kasva mitään kasveja. Reuna-alueella on heinikkoa ja koivuja. Kaatopaikka-alueen alueen heinittyneillä reunamilla saattaa olla lähinnä myyriä ja päästäisiä. Alueen eläimistö saa täydennystä lähistöltä ja toisaalta on mahdollista, että eläimet siirtyvät ajoittain valuhiekan vaikutusalueelta muualle lähialueelle.
7 Kulkeutumisriski Kaatopaikkavedessä todetut nikkelipitoisuudet ovat 410 720 µg/l, sinkkipitoisuudet 116 330 µg/l ja rautapitoisuudet 437 2 600 µg/l. Näistä nikkelin haitalliset ominaisuudet ovat sinkkiä ja rautaa merkittävämpiä. Vesi virtaa hitaasti pelto-ojaa pitkin eteläkaakkoon ja päätyy noin 150 metrin päässä virtaavaan puroon. Pelto-ojassa on virtaamaa vain sateiden jälkeen sekä keväällä lumen sulamisen aikaan. Kevään 2011 näytteenottohetki oli heti lumen sulamisen jälkeen, mutta silloinkin ojan virtaama oli hyvin pieni, arviolta alle yksi litra sekunnissa. Puron virtaama oli samaan aikaan silmämääräisesti arvioituna luokkaa 1 m 3 /s eli noin tuhatkertainen ojaan verrattuna. Kaatopaikkaveden laimeneminen on niin voimakasta, että puron vedenlaadussa sen vaikutusta ei havaita enää ollenkaan. Terveysriski Alueella ei oleskele ketään pysyvästi. Valuhiekka peitetään multakerroksella, jolloin pölyäminen estyy. Kaatopaikka-alueella ei kasvateta syötäviä kasveja. Todetut raskasmetallit eivät haihdu ilmaan. Alueen pohjaveden on osoitettu olevan puhdasta. Ihokontakti valuhiekkaan ei ole nurmikerroksen valmistuttua mahdollinen. Puron vedenlaatu on tavanomainen eikä siinä mahdollisesti elävien syötävien kalojen metallipitoisuuksien voida olettaa olevan normaalia korkeampi. Kaloja ei kuitenkaan ole tutkittu. Nikkelin päätyminen pellolla kasvatettaviin syötäviin kasveihin on mahdollista, mutta näitä kasveja ei ole tutkittu. Vyöhyke, jolla nikkeli voi kasveihin siirtyä, on luokkaa yksi metri ojan reunoilta kumpaankin suuntaan. Osa tästä alueesta on heinittynyttä eikä viljeltyä aluetta. On syytä olettaa, ettei nikkelin kertyminen satoon muodosta merkittävää altistumisreittiä millekään ihmisryhmälle. Edellä olevan arvion perusteella ihmisten altistumista tutkituille haittaaineille ei tapahdu, eikä siten myöskään valuhiekkaan liittyviä terveysriskejä ole. Ekologiset riskit Valuhiekan ei voida olettaa aiheuttavan haittavaikutuksia siihen mahdollisesti kaivautuville eläimille tai kasveille. Kasvien kasvua rajoittavana tekijänä on luultavasti kuivuus, sillä hiekka on hyvin vettä johtavaa. Myös alhainen ph saattaa tällä hetkellä vaikuttaa kasvua rajoittavasti. Kasveille välttämättömien ravinteiden määrä hiekassa on todennäköisesti pieni. Alueen sulkemissuunnitelmaan kuuluva nurmikerros vähentää pölyn kautta altistumisen minimaaliseksi eikä haihtuvia komponentteja tiettävästi ole. Nurmikerros tarjoaa myös eläimille paremmat edellytykset elää tällä alueella ja vähentää hiekkaan kaivautumista.
8 Kaatopaikka-alueen pohja on vettä huonosti läpäisevää savea, joten kaatopaikkavesi purkautuu täytöstä alueen eteläpuolelle, siitä pelto-ojaan ja edelleen alueen eteläpuoliseen puroon. Koska oja on suuren osan ajasta kuiva, sitä on tarkasteltava ensisijaisesti terrestisenä ympäristönä. Keväisin on kuitenkin todennäköistä, että vesi on tärkeää eräiden hyönteisten lisääntymisen kannalta. Ojan reunoilla kasvaa lähinnä erilaisia heinälajeja ja pajuja. Erityisiä ekologisia arvoja alueella ei ole. Mahdolliset kaatopaikkaveden sisältämään nikkeliin liittyvät ekologiset vaikutukset rajoittuvat täytön reuna-alueeseen, josta kaatopaikkavesi purkautuu ja pelto-ojaan, jonka pituus on noin 150 metriä. Silmämääräisesti arvioituna kaatopaikkaveden purkautumispaikka sen enempää kuin peltoojakaan eivät eroa kauempana olevista pellon reuna-alueista tai yläpuolisista ojista. Akvaattiselle ympäristölle haitallisten metallipitoisuuksien mittana voidaan käyttää ympäristöhallinnon pilaantuneiden maiden tutkimiseen liittyvässä riskinarvioinnissa käyttämiä myrkyllisyystietoja. Vesiympäristössä soveltuvia viitearvoja ovat HC50aq-arvot, jotka kuvaavat sellaista pitoisuutta, joka saattaa aiheuttaa haittaa puolelle altistuvista eliöistä (Ympäristöministeriö 2007). Kaatopaikka-alueelta purkautuvassa vedessä kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät HC50aq-arvot vuonna 2008 otetuissa näytteissä. Minkään tutkitun aineen pitoisuus ei ylittänyt viitearvoja vuoden 2011 näytteissä. Vuoden 2008 näytteet otettiin vähäisen virtaaman takia seisovasta vedestä, millä voi selittää korkeammat pitoisuudet. Kauempana kaatopaikasta olevassa purossa, johon kaatopaikalta tuleva vesi purkautuu, metallipitoisuudet alittivat tutkimusmenetelmän määritysrajat lukuun ottamatta bariumia. HC50aq-arvot eivät myöskään ylittyneet. Bariumille ei kuitenkaan ole tiedossa HC50aq-arvoa. Mahdollinen kaatopaikka-alueen aiheuttama ympäristöriski rajoittuu kaatopaikalta puroon virtaavaan ojaan. Mahdollisesti kertyvän nikkelin määrästä ei ole tutkimustietoa, mutta kohonneen nikkelipitoisuuden mahdollinen vaikutusalue on niin pieni, ettei sillä voida katsoa olevan merkitystä minkään mahdollisesti altistuvan eliön ekologiaan. Kaatopaikka-alueen aiheuttama ekologinen riski on hyvin vähäinen. Arviointiin liittyvä epävarmuus Kaatopaikka-alue on ollut käytössä 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2007. Tänä aikana ei ole raportoituja valuhiekkaan liittyviä ympäristöriskejä tai haittavaikutuksia. Nyt ei ole nähtävissä mitään tekijää, mikä muuttaisi tilannetta huonompaan suuntaan. Yhteenveto Kaatopaikkavesien määrä pienenee sulkemissuunnitelman toteutuessa ja samalla alueelta pois virtaavan veden laatu paranee nykyisestä. Valuhiek-
9 ka on stabiilia, reagoimatonta materiaalia, jonka orgaanisen aineksen määrä on pieni. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei mikään viittaa siihen, että loppusijoitusalueesta aiheutuisi haitallisia vaikutuksia pitkänkään ajan kuluessa. Terveys- ja ympäristöriskien kannalta esitetty loppusijoitusalueen sulkemissuunnitelma on riittävä. Mahdolliset kaatopaikan haitat liittyvät lähinnä happamaan kaatopaikkaveteen ja veteen liuenneisiin raskasmetalleihin. Haitta-aineista merkittävin on nikkeli, jonka kuormitus ympäristöön on nykyisin vajaat 0,5 kg vuodessa. Kaatopaikkavesi kootaan yhteen ja neutraloidaan. Tällöin happamoittava vaikutus ja liuenneiden raskasmetallien pitoisuudet pienenevät huomattavasti. Kuormitus ympäristöön pienenee merkittävästi nykyisestä. Merkittäviä altistumisreittejä ei havaittu, jolloin haittavaikutuksia ei voi ilmetä. Tiiviistä pohjakerroksesta johtuen kaatopaikka-alueen pohjavesi ei ole pilaantunut. Alueella ei ole vaikutuksia Päijänne-tunnelin vedenlaatuun. KAATOPAIKAN SULKEMINEN Yleistä Aikataulu Valmistelevat työt Kaatopaikan kunnostustyöt toteutetaan lupahakemuksessa esitetyllä 0,5 hehtaarin kaatopaikka-alueella. Jäljempänä kaatopaikka-alueella tarkoitetaan kyseistä 0,5 hehtaarin aluetta. Kaatopaikan sulkemistyöt toteutetaan vuosina 2013 2016. Työskentelyaika on ma pe klo 7.00 19.00. Kaatopaikkaveden käsittelyrakenteiden mukaan lukien salaojien rakentamisen arvioidaan kestävän enintään 1 2 kuukautta. Kaatopaikan sulkemisrakenteiden rakentaminen kestää arviolta 2 6 kuukautta. Kaatopaikka-alueella oleva puusto kaadetaan. Puiden kannot ja irralliset jätejakeet poistetaan. Kaatopaikka-alue tasataan ja muotoillaan. Muotoilun yhteydessä siirrettävien massojen määrä on arviolta 2 000 m 3. Jätetäytön luiskat loivennetaan 1:3 kaltevuuteen. Muotoiluun käytetään kaatopaikkatien varteen läjitettyä valuhiekkaa.
10 Pintarakenteet Kaatopaikan pintarakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: multakerros, 0,1 metriä suojamaa-aineskerros, 0,2 metriä bentoniittimatto. Bentoniittimatto asennetaan tasoitetun, muotoillun ja tiivistetyn valuhiekan päälle. Suojamaa-aineksena käytetään moreenia. Moreenikerros toimii myös kuivatuskerroksena. Peitetty kaatopaikan pinta nurmetetaan. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikan suunniteltu ylin lakikorkeus on +104 metriä. puhdasta maa- Kaatopaikan sulkemiseen käytetään arviolta 1 500 m 3 ainesta. Selvitys rakenteiden poikkeavuudesta Rakennevertailu Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisilla pintarakenteilla kaatopaikkavettä arvioidaan muodostuvan 325 650 m 3 /a. Perustelut poikkeaville rakenteille Laadunvarmennus Valuhiekka on epäorgaanista stabiilia ainesta. Kaasunkeräysrakenne ei ole siten tarpeellinen. Pintarakenteen rakentamisen laadunvalvonta järjestetään Kaatopaikkojen lopettamisoppaan (Suomen ympäristökeskus, 2001) kappaleessa 8 Laadunvarmistus kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Laadunvarmennukseen osallistuvat rakennuttaja sekä hänen toimeksiannostaan rakennesuunnittelija, urakoitsija(t) ja riippumaton valvoja. Lisäksi viranomainen osallistuu laadunvarmennukseen. Suunnittelija laatii laadunvalvontasuunnitelman. Rakennuttaja ja viranomainen hyväksyvät suunnitelman. Rakennuttaja valitsee urakoitsijat sekä rakentamiseen että laadunvalvontaan. Päivittäisestä laadunvalvonnasta vastaa urakoitsija(t). Päävastuu laadunvalvontamittausten tekemisestä kuuluu rakennuttajalle. Urakoitsija laatii laadunvalvontaraportin, joka sisältää mm. eri materiaalien paikat rakenteissa ja työmaan päivittäiset rakennustoimenpiteet. Bentoniittimaton asennus ja laadunvarmistus tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Riippumaton laadunvalvoja saa rakennuttajalta ja urakoitsijalta raportit laadunvalvontaan liittyvistä toimenpiteistä viranomaiskäsittelyä varten.
11 Polttoaineet ja kemikaalit Työkoneissa käytetään poltto- ja dieselöljyä. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippaisessa maanpäällisessä 3 000 litran säiliössä. Varastointi ja työkoneiden tankkaus tehdään tiiviillä alustalla valimorakennuksen vieressä. Vesien keräys ja johtaminen Kaatopaikkavesi Kaatopaikka-alueen etelä- ja itäreunoille rakennetaan salaojat kaatopaikkaveden keräämiseksi. Kerätyt vedet ohjataan salaojilla keräyskaivoon ja edelleen neutralointikaivoon. Kaivosta käsitellyt vedet johdetaan purkuputkella etelä-kaakkoispuoleiseen pelto-ojaan. On olemassa kaupallisia neutralointikaivoja, jotka toimivat joko annosneutralointi- tai läpivirtausneutralointiperiaatteella. Neutralointiaineena käytetään tarkasteltavana olevassa kohteessa natriumhydroksidiliuosta (NaOH) eli lipeää, koska kyseessä on emäsneutralointi. Tämän kaltaiset neutralointikaivot ovat yleisessä käytössä esim. prosessijätevesien neutraloinnissa, mutta soveltuvat myös kaatopaikkavesien neutralointiin. Pintavedet Kaatopaikan ympärille kaivetaan niskaoja. Lisäksi itäpuolinen oja korvataan idemmäksi rakennettavalla ojalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Esitetty pintarakenne sisältää tiiviin kerroksen. Kerroksen johdosta sadevesi ei pääse valuhiekkaan ja siten vähenee happaman kaatopaikkaveden määrä. Suunnitellulla sulkemisrakenteella säästetään luonnonvaroja ja pienennetään hiilijalanjälkiä verrattuna VNp 861/1997 mukaiseen rakenteeseen. Ympäristövaikutuksia ei silti ole. Suunnitelman mukainen pintarakenne edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Yleistä Kaatopaikka-alue on ympäröity ojilla, mitkä ohjaavat luoteispuolen harjanteen pintavaluntavedet ja todennäköisesti myös suurimman osan mahdollisista pohjavesistä läjitysalueen ohi. Läjitysalueen aiheuttama vaikutus ympäristöön kohdistuu pääasiassa ympärysojan veden mahdollisiin vaikutuk-
12 siin laskuojissa. Kaatopaikalle imeytyvä sadevesi purkautuu todennäköisesti pääasiassa ympärysojiin tai eteläpuolen puroon. Alueen pintavettä ei käytetä juomavetenä, jolloin terveysperusteista riskiä ei normaaliolosuhteissa ole. Eliöt voivat altistua ympärysojan veden metallipitoisuuksille ja alhaiselle ph:lle. Tehtyjen tutkimusten mukaan ympärysojan veden metallipitoisuudet ovat alhaiset. Ainoastaan kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittävät HC50aq-arvot seisovassa ympärysojan vedessä. Vesitase Nykytilanteessa kaatopaikka-alueella muodostuu kaatopaikkavettä laskennallisesti arviolta 815 1 780 m 3 /a ja pintavesiä 165 490 m 3 /a. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kaatopaikkavettä muodostuu arviolta 650 1 135 m 3 /a ja pintavesiä 650 810 m 3 /a. Jätetäytön sisäinen vesi Veden laatua ei ole selvitetty. Kaatopaikkavesi Kaatopaikan ympärysoja on ajoittain kuiva, jolloin varsinaista metallipitoisuuksilta suojeltavaa vesistöä ei ole. Sulkemistyön jälkeen alueesta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Kaatopaikkavedet neutraloidaan ennen avo-ojaan johtamista. Avo-ojaan purettavan neutraloidun kaatopaikkaveden ph:n raja-arvoksi esitetään 5,5 7. Pintavesiojanäytteet vuonna 2008 Yleistä Vesinäyte näytepisteestä oja1 on otettu seisovasta vedestä. Näytepiste oja1 Näytepiste sijaitsi kaatopaikan kaakkoiskulman avo-ojassa. Pisteen sijaintialueen kautta virtaavat kaatopaikan itäpuolisen ja eteläpuolisen avo-ojan vedet etelään purkavaan avo-ojaan. Otetussa vesinäytteessä kobolttipitoisuus oli 33 µg/l, kromipitoisuus 12 µg/l, kuparipitoisuus 21 µg/l, nikkelipitoisuus 720 µg/l ja sinkkipitoisuus 330 µg/l. Vesinäytteen ph oli 4,5.
13 Päästöt ilmaan Näytepiste oja3 Näytepiste sijaitsi pelto-ojan, johon kaatopaikka-alueelta tulevat vedet johdetaan, purkualueella noin 150 metrin etäisyydeltä kaatopaikka-alueesta etelä-lounaaseen. Otetussa vesinäytteessä bariumpitoisuus oli 20 µg/l. Vesinäytteen ph oli 6,5. Pintavesiojanäytteet vuonna 2011 Näytepiste1 Näytepiste sijaitsi kaatopaikan kaakkoiskulman avo-ojassa. Pisteen sijaintialueen kautta virtaavat kaatopaikan itäpuolisen ja eteläpuolisen avo-ojan vedet etelään purkavaan avo-ojaan. Otetussa vesinäytteessä kobolttipitoisuus oli 22 µg/l, kuparipitoisuus 10 µg/l, nikkelipitoisuus 410 µg/l, sinkkipitoisuus 116 µg/l ja sulfaattipitoisuus 301 mg/l. Vesinäytteen ph oli 4,6. Näytepiste2 Näytepiste sijaitsi kaatopaikan itäpuolella etelään purkavassa avo-ojassa jätetäyttöalueen kohdalla. Vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä bariumpitoisuus oli 16 µg/l, nikkelipitoisuus 14 µg/l ja sulfaattipitoisuus 131 mg/l. Vesinäytteen ph oli 7,3. Näytepiste3 Näytepiste sijaitsi kaatopaikan itäreunalla. Vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä kuparipitoisuus oli 28 µg/l ja sinkkipitoisuus 53 mg/l. Vesinäytteen ph oli 7,0. Kaatopaikan sulkemistoiminta Ympärysojien kaivu voi aiheuttaa ojavesien samentumista. Valuhiekan loppusijoitusalueella ei ole vaikutuksia ilmaan, sillä hiekka ei haihdu tai hajoa vapauttaen hajoamistuotteita ilmaan. Alue tullaan lisäksi peittämään, jolloin katkaistaan altistuminen mahdolliselle pölyn hengittämiselle. Työkoneista ja ajoneuvoista aiheutuu pakokaasupäästöjä. Materiaalien käsittelystä syntyy pölypäästöjä.
14 Melu Työkoneiden melupäästöt eivät poikkea normaalista maarakentamisesta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Yleistä Loppusijoitusalueen maaperälle aiheuttama riski on paikallinen ja kohdistuu kaatopaikan pohjan maaperään ja jää siten kaatopaikkakiinteistölle. Alueen perusmaa on hienojakoista ja mahdollinen pohjaveden virtaus loppusijoitusalueella on vähäistä sekä hidasta. Alueen pohjavettä ei käytetä juomavetenä, jolloin terveysperusteista riskiä ei normaaliolosuhteissa ole. Kaatopaikan sulkemistyöstä ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Pohjavesi Pohjavesiputki PV1 sijaitsee kaatopaikka-alueella. Putkesta vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä bariumpitoisuus oli 22 µg/l, sinkkipitoisuus 13 µg/l ja sulfaattipitoisuus 45 mg/l. Vesinäytteen ph oli 7,0. Putkesta vuonna 2012 otetussa vesinäytteessä bariumpitoisuus oli 19 µg/l ja sulfaattipitoisuus 47 mg/l. Vesinäytteen ph oli 7,7. Päijänne-tunneli Tehtyjen tutkimusten perusteella kaatopaikka-alueen pohja on tiivistä savea eikä valuhiekan läpi suotautunutta vettä pääse pohjaveteen. Vesi valuu saven pintaa pitkin ojien kautta kaakkoon ja läheiseen puroon. Loppusijoitusalueen alapuolinen pohjavesi on puhdasta. On erittäin epätodennäköistä, että kaatopaikkavettä pääsisi kaatopaikkaalueen itäpuolella kulkevaan Päijänne-tunneliin. Kaatopaikkaveden määrä pienenee vielä nykyisestä, kun suunnitellut pintarakenteet on tehty. Veden laatu paranee neutraloinnin ansiosta. Neutralointi vähentää raskasmetallien liukoisuutta veteen. Jätteet ja niiden hyödyntäminen ja käsittely Sosiaalitiloissa syntyy vähäisessä määrin sekajätettä. Jäte toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukaiset luvat. Muutoin toiminnassa ei muodostu jätteitä.
15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikan sulkemistoiminnalla on positiivinen vaikutus lähialueen vesistön laatuun. Kaatopaikka-alueen aiheuttamat vaikutukset maaperään, pohja- ja pintaveteen sekä ilmaan ovat tavanomaisen jätteen kaatopaikkaan verrattuna vähäiset. Kaatopaikan vaikutus ojaveden ph-arvoon näkyy vain kaatopaikka-alueen välittömässä läheisyydessä olevassa ojassa. Alhaisen ph:n vaikutus on vähäinen, eikä sillä ole laajempaa merkitystä, sillä jo noin 200 metriä kaatopaikka-alueesta ojaveden ph on normaalin pintaveden luokkaa. Veden alhaisen ph:n vaikutusta ei voida pitää laajana. Riskitarkastelun perusteella aluetta käyttävillä henkilöillä ei normaaliolosuhteissa ole mahdollisuutta altistua ojaveden metallipitoisuuksille tai alhaiselle ph:lle. Ojassa ei ole kaloja. Ojaveden eliöstö koostuu mikrobeista, pohjalevistä ja -eläimistä sekä kasvillisuudesta. Kaatopaikan läheisen ojan veden ph on ollut 4,5. Suomessa luonnontilaisten pintavesien ph-arvo on yleensä 6 7. Vesien eliöstö on sopeutunut elämään lähinnä ph-alueella 6 8. Kaloille haitallinen veden ph on alle 5 ja muille vesieliöille alle 5,5. Veden metallipitoisuuksista ojaveden eliöille aiheutuva altistumisen ei voida katsoa olevan haitallista. Alhaisen ph:n vaikutusta ei voida pitää laajana eikä ojaveden eliöstöä voida katsoa suojeltavaksi, koska oja on ajoittain kuiva. Kun kaatopaikka-alueen sulkemisen yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä poistetaan ympärysojien veden aiheuttama vähäinen riski ojaveden eliöstölle, voidaan todeta, ettei kaatopaikka-alueesta pitkänkään ajan kuluessa aiheudu vaaraa tai haittaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot ja työkoneiden hydrauliikkavuodot sekä liikenteeseen ja työkoneisiin liittyvät henkilövahinkoriskit. Riskejä ehkäistään estämällä ulkopuolisten pääsy alueelle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Yleistä Näytteenottotulosten toimittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa muutosesitys tarkkailuohjelmasta. Käyttötarkkailu Urakoitsija esittää materiaalien soveltuvuuden ennakkokokeilla. Suojamaakerroksen rakeisuudesta tehdään rakeisuusmääritykset.
16 Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi Neutralointikaivosta pois johdettavasta vedestä otetaan vesinäytteet kerran vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan ph sekä nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden virtaama. Vesinäytteet otetaan kerran vuodessa kaatopaikan itäpuolelta näytepisteestä Oja2 ja kaakkoispuolelta näytepisteestä Oja1. Oja2-näytepiste sijaitsee pintaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella. Oja1 sijoittuu kaatopaikan kaakkoiskulman avo-ojaan, josta virtaavat kaatopaikan itäpuolisen ja eteläpuolisen avo-ojan vedet etelään purkavaan avo-ojaan. Vesinäytteistä tutkitaan ph sekä nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden virtaama. Kun vesienkäsittelyjärjestelmä ja pintarakenne ovat valmistuneet, raportoidaan asiasta viranomaisille. Vesinäytteiden tulokset toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hausjärven kunnan ympäristölautakunnalle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.6.2010, 5.7.2010, 26.10.2010, 16.9.2011, 5.10.2011, 8.11.2011, 6.6.2012, 8.6.2012, 26.9.2012, 27.9.2012, 18.12.2012, 20.12.2012, 18.1.2013 ja 22.1.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 29.11. 29.12.2011 Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä 29.11.2011 2.1.2012 Hausjärven kunnan ilmoitustaululla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemusasiasta neuvoteltiin 22.10.2010. Neuvottelusta kirjoitettu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin 25.9.2012. Neuvottelusta ja tarkastuksesta kirjoitettu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
17 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Hausjärven kunnalta, Hausjärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hausjärven kunnan ympäristölautakunta toteaa 14.12.2011 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Voimassa olevassa 16.3.1984 vahvistetussa asemakaavassa kohdealue sijoittuu Oitin korttelin 343 tontille nro 2. Alueen käyttötarkoitus on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Esitetty loppusijoitus poikkeaa asemakaavan mukaisesta alueen käyttötarkoituksesta. Hämeen ympäristökeskuksen 6.11.2007 antamassa ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen perustelujen mukaan käytettyä muottihiekkaa voidaan käyttää esimerkiksi tavanomaisella kaatopaikalla täyttömaana. Ympäristölautakunnan mukaan muottihiekka tulisi ensisijaisesti uusiokäyttää tai loppusijoittaa kaatopaikalle eikä kyseiselle teollisuustontille. Nyt käsittelyssä olevan lupahakemuksen mukaan puhdasta pintamaata levitetään kohdealueelle arviolta noin 1 500 m 3. Pintamaan puhtaus tulee varmistaa ja hyväksyttää valvovalla viranomaisella. Ennen toiminnan aloittamista tulee toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevia häiriintyviä kohteita tiedottaa toiminnasta ja toiminta-ajoista. Sulkemistyöllä on oltava ulkopuolinen, riippumaton laadunvalvoja. Laadunvalvontasuunnitelma on hyväksytettävä ennen työn aloittamista valvovalla viranomaisella. Lisäksi todetaan, että koska pintavesinäytteissä on havaittu kohonneita metallipitoisuuksia, tulee tarkkailusuunnitelmaa täydentää metallien tarkkailun osalta. Hausjärven kunnanhallitus toteaa 20.12.2011 päivätyssä lausunnossaan, että kunnan lausuntona annetaan samansisältöisen lausunnon kuin ympäristölautakunta. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä esittää 18.1.2012 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Suotovesien neutraloinnin onnistumisen varmistamiseksi tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä neutralointikaivon jälkeen otettava näyte, mistä analysoidaan nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.
18 Hakijan kuuleminen Luvan hakijalle on 21.3.2012 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Oitin Valu Oy toteaa 24.4.2012 päivätyssä sähköpostiviestissään, että lausuntojen perusteella ei ole tarvetta tehdä vastinetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Oitin Valu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Hausjärven Oitissa kiinteistöllä Mäkihaapoja 86-410-4-157 sijaitsevan valuhiekan kaatopaikan sulkemiselle seuraavin lupamääräyksin. A. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta A.1. Tämä ympäristölupapäätös koskee lupahakemuksessa tarkoitettua noin 0,5 hehtaarin kaatopaikka-aluetta (päätöksen liite 1). Muun kaatopaikka-alueen puhdistamisvelvollisuus ja puhdistustarpeen arviointi ratkaistaan tästä ympäristölupapäätöksestä erillisenä ympäristönsuojelulain 75 :n ja 77 :n mukaisesti. A.2. Kaatopaikan vesienhallintarakenteet on oltava rakennettu 31.12.2013 mennessä. Kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen antamispäivästä. A.3. A.4. Kunnostettava kaatopaikka-alue merkittävä lippusiimalla Alueelle on myös asetettava asianmukaisia varoituskylttejä. Kunnostuksen aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedote on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen kunnostustoimien aloittamista. Kunnostuksen päättymisestä on ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua toiminnan lopettamista.
19 Luvan saajan on varattava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuus tarkastaa tiivistyskerros ennen valmiin rakenteen peittämistä valmiit rakenteet kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteiden valmistumisesta. Vastaava hoitaja ja riippumaton valvoja A.5. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. A.6. Kaatopaikan rakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. A7. Kaatopaikan kunnostuksessa on käytettävä ympäristöteknistä asiantuntijaa. Asiantuntijalla on oltava riittävä asiantuntemus kaatopaikan kunnostustyön valvonnasta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu A.8. Kunnostukseen liittyvistä työvaiheista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo 7.00 19.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Pöly A.9. Kaatopaikan kunnostamisesta ja sen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa. Liikennöintialueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Kaivettavan jätteen pölyäminen on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Suolan ja muiden pohjaveden laatua vaarantavien kemikaalien käyttö pölynsidonnassa on kielletty.
20 Muut toimet haittojen ehkäisemiseksi A.10. Koneet on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista eikä jätteen eikä muun materiaalin leviämistä ympäristöön. Toiminnan jätehuolto Maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaara ja muut ympäristö- ja terveysriskit on ehkäistävä huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella. A.11. Suljettavalta kaatopaikka-alueelta on poistettava maanpinnalla olevat ja muotoilun yhteydessä esiintulevat valuhiekasta poikkeavat jätteet. Poistetut jätteet on lajiteltava ja hyödyntämiskelpoiset jätteet on koottava jätelajikohtaisesti erilleen muista jätteistä. Jätteet on varastoitava jätekohtaisilla keräyslavoilla, keräysastioissa tai muussa säilytystilassa. Kerätyt vaaralliset jätteet on pidettävä toisistaan ja muista jätteistä erillään. Mahdolliset pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muut kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisenlaisten massojen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Vaaralliset jätteet ja muut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisten jätteiden käsittely. Pysyvä jäte ja tavanomainen jäte on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi ja vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte kaatopaikkasijoitettavaksi. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus on oltava selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa jätekuormat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Vaarallisesta jätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Vesien hallinta ja käsittely A.12. Kaatopaikkavedet on kerättävä halitusti salaojituksella ja tarvittavilla muilla tarkoitukseen soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla. Kaatopaikkavesi on käsitel-
21 tävä hakemuksessa esitetyllä tai muulla vastaavantasoisella neutralointijärjestelmällä ja tarvittaessa tarkoitukseen soveltuvalla kiintoaineenerotuksella ennen avo-ojaan johtamista. Kaatopaikkavedestä ei saa aiheutua veden purkualueen liettymistä eikä vettymistä eikä maaperän eikä pinta- ja pohjaveden pilaantumista. Jos käsitellyn kaatopaikkaveden haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät kolmella peräkkäisellä näytteenottokerralla raja-arvot ph alle 5,5 ja/tai kobolttipitoisuus yli 5 µg/l ja/tai nikkelipitoisuus yli 20 µg/l ja/tai sinkkipitoisuus yli 100 µg/l ja/tai sulfaattipitoisuus yli 150 mg/l, on luvan hakijan tehtävä selvitys kaatopaikkaveden sisältämien haitallisten aineiden mahdollisista ympäristövaikutuksista. Fenolien ympäristövaikutukset on arvioitava tarvittaessa erikseen. Selvityksen perusteella kaatopaikkaveden käsittelyä on tarvittaessa tehostettava. Selvitys on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa viimeisimmin näytteenottokerran tutkimustulosten valmistumisesta. Jätetäyttöalueen ympärille on rakennettava hakemuksessa esitetyn mukaiset ympärysojat tai muut vastaavat rakenteet puhtaiden pintavalumavesien keräämiseksi. Puhtaat valumavedet eivät saa joutua kosketukseen kaatopaikkaveden kanssa eikä vesi saa päästä jätepenkereeseen. Puhtaat vedet on johdettava hallitusti maastoon. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä eikä muuta haittaa. A.13. Kaatopaikan vesienhallinnasta ja vesien käsittelystä sekä vesien käsittelylaitteiston mitoituksesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen vesien hallintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Polttoaineet ja kemikaalit A.14. Työkoneiden polttoainesäiliön sijoitusalue on oltava pinnoitettu tai alueella on käytettävä muovikalvoa tai muuta tiivistysrakennetta. Alueen ympärillä on oltava reunakoroke tai muu rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttoaineen kulkeutumista ympäristöön. Polttoainesäiliön täytöistä on pidettävä kirjaa. Polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu kiinteällä suojaaltaalla. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään 100 % säiliön tilavuudesta. Säiliö on oltava varustettu ylitäytönestolaitteella ja lapon estolla.
22 Polttoaineen jakelulaitteen täyttöpistooli on lukittava, kun alueella ei työskennellä. Polttoaineen tankkauspaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet A.15. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet tai muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. B. Kaatopaikan sulkeminen Maaperän tila B.1. Pintarakenteiden ulkopuolelle jääviltä kaatopaikkaveden johtamiseen käytetyistä avo-ojista ja muilta alueilta, joiden epäillään pilaantuneen kaatopaikkatoiminnasta, on tarkastettava maaperän haitta-ainepitoisuudet ja jätetäytön esiintyminen ottamalla edustavia maaperänäytteitä. Valuhiekan loppusijoitukseen käytetyiltä alueilta, joilta valuhiekka on poistettu, on otettava edustavia maaperänäytteitä pohjamaan pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Näytteenotoista on tehtävä suunnitelma. Näytteenottosuunnitelma on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen näytteenottoa. Näytteenoton perusteella on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta.
23 B.2 Pilaantuneeksi todetuilta alueilta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt ylemmät ohjearvot, ja jätetäyttö. Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen maaperän puhdistamisen aloittamista. Kaatopaikan pinnan muotoilu B.3. Jätetäytön kunnostukseen liittyviltä alueilta on poistettava puusto ja kunnostustöitä haittaavat rakenteet. Kaatopaikan pinta on muotoiltava riittävien kallistuksien ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. Kaatopaikan luiskien pinnankaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Kaatopaikan muotoilussa saa hyödyntää Oitin Valu Oy:n hallinnassa olevalle kiinteistölle läjitettyä valuhiekkaa. Hyödynnettävän valuhiekan on oltava ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuudeltaan Oitin Valu Oy:n kaatopaikalle loppusijoitetun valuhiekan kaltaista. Valuhiekan hyödyntäminen on tehtävä vähimmäismateriaalitarpeen periaatteella siten, että muotoilussa hyödynnetään valuhiekkaa vain muotoilun kannalta tarpeellinen määrä. Pintarakenteet B.4. Muottihiekan päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros kuivatuskerros tiivistyskerros: bentoniittimatto tai vastaavan suojaustason antava materiaali kuin on velvoitettu jäljempänä määräyksessä B.6. B.5. Rakennekerroksissa käytettävien maa-ainesten on oltava pilaantumattomia eivätkä materiaalit saa olla jätteestä valmistettuja lukuun ottamatta tuotteistettua kasvukerrosmateriaalia. Jos rakenteissa esitetään käytettäväksi tässä päätöksessä määrätystä poikkeavia materiaaleja, on ne hyväksytettävä erikseen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Tiivistyskerros B.6. Tiivistyskerroksessa käytettävän bentoniittimaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Mattojen saumat on limitettävä riittävästi hyvän kaatopaikkarakentamiskäytännön mukaisesti.
24 Ohennetun tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyden on täytettävä vähintään 0,5 metrin paksuista kerrosta ja k 1 x 10-8 m/s vastaava suojaustaso. Bentoniittimatto on tarvittaessa erotettava valuhiekasta tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kaatopaikan luiska-alueet on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maaaineskerrokseen. Kerroksen on ulotuttava riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta ja siten, ettei reuna-alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen rakentamisen aikana on estettävä käyttämällä peitteitä, suojamaa-aineskerrosta tai muita asianmukaisia suojaustoimenpiteitä. B.7. Bentoniittimaton materiaalitiedot ja bentoniittimattorakenteen toteutussuunnitelma on esitettävä jäljempänä määräyksessä B.13. velvoitettujen rakennus- ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kuivatuskerros B.8. Tiivistyskerroksen päälle rakennettavan maa-aineskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että rakenne toimii kuivatuskerroksen tavoin, ja siten, että tiivistyskerrokseen valitun materiaalin routasuojaus on riittävä. Kerroksen vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s ja kerroksessa käytettävän materiaalin on oltava raekooltaan ja muilta ominaisuuksiltaan kuivatusrakenteen kaltaisena toimivaa. Kerroksen toimivuus ei saa heiketä haitallisesti pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta on suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kerrokseen kertyvä vesi on johdettava riittävillä kallistuksilla ja vesienkeräilyjärjestelmillä kaatopaikan ympärysojaan. B.9. Kuivatuskerroksen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti erillisellä asiantuntijaselvityksellä, joka on esitettävä jäljempänä määräyksessä B.13. velvoitettuihin rakennus- ja mittaussuunnitelmiin erillisenä liitteenä. Pintakerros B.10. Pintakerroksen paksuus ja materiaali ja paksuus on valittava siten, että kaatopaikka-alueelle on mahdollista muodostua riittävä nurmetus tai muu kasvillisuus ja että pintakerroksen eroosio on ehkäistävissä mahdollisimman tehokkaasti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta.
25 Viimeistely ja maisemointi B.11. Suljetulle kaatopaikka-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat B.12. Jätetäyttöalueen luiskien ja muun alueen muotoilusta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa riittävät kartta- ja poikkileikkauskuvat, joista ilmenevät luiskien leikkaukset ja jätetäyttöalueella tarvittavat täytöt sekä selvitys jätetäytön muotoilussa tarvittavan materiaalin tarpeesta. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen muotoilun aloittamista. B.13. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus- ja mittaussuunnitelmat. Suunnitelma-asiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, materiaalien laatu- ja käyttökelpoisuustiedot, rakenteiden toteutuksen tekniset asiakirjat sekä tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä. Materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja -mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. B.14. Kaatopaikka-alue on merkittävä kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin erityisalueeksi. Asiakirjoihin on kirjattava kiinteistön käyttö- ja muut toimintarajoitukset. Merkintätapa on esitettävä jäljempänä määräyksessä C.12. velvoitetussa loppuraportissa.