Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2013/2 Dnro ESAVI/115/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.2.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Gulskärin länsipuolella ja kalojen talvisäilytys Svinön koillispuolella, Parainen HAKIJA Pensarin Taimen Oy ASIAN VIRELLETULO Pensarin Taimen Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 28.5.2012 sekä täydentänyt hakemustaan 24.7.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11c) kohdan mukainen hakemus Vesilain 3 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista koskeva hakemus HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Pensarin Taimen Oy:n on tarkoitus harjoittaa kirjolohen istukaspoikastuotantoa kahdessa verkkoaltaassa Nauvossa Paraisten kaupungin Pensarin kylässä Gulskär -nimisen saaren länsipuolella kiinteistöön Mellangård RN:o 1:36 kuuluvalla vesialueella. Hakemus koskee lisäkasvultaan noin 55 000 kg:n suuruista kalankasvatuslaitosta. Laitos toimii avovesikaudella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.11.2006 antamallaan päätöksellä nro 147/2006/3 myöntänyt Markku Riittoselle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Vähä-Kuusisen saaren pohjoispuolella Innamon kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 silloisessa Nauvon kunnassa (nykyisin Paraisten kaupunki). Lupa on mahdollistanut laitoksella noin 50 000 kg:n suuruisen kalojen lisäkasvun. Lupamääräyksen 1 mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla enintään 1 260 m 2 ja lupamääräyksen 4 mukaan kalankasvatuksessa käytettävä rehu saa sisältää 490 kg fosforia ja 3 700 kg typpeä vuodessa. Sallittu ominaiskuormitus on fosforin osalta 6,5 g/kg ja typen osalta 47 g/kg. Lupa on voimassa vuoden ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2014 loppuun tai kunnes 31.10.2013 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Vaasan hallinto-oikeus on 8.1.2008 antamallaan ja korkein hallinto-oikeus 1.12.2008 antamallaan päätöksellä pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen lopputuloksen. Pensarin Taimen Oy on 23.2.2012 tehdyllä kauppakirjalla ostanut Markku Riittonen Tmi:n. Kaupan myötä Markku Riittonen Tmi on sitoutunut lopettamaan edellä mainitun Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 147/2006/3 nojalla harjoittamansa kalankasvatuksen Vähä-Kuusisen saaren pohjoispuolella, mikäli Pensarin Taimen Oy saa luvan nyt haetulle kalankasvatukselle. Talvisäilytys tapahtuu Nauvossa Paraisten Pensarin kylässä kiinteistöllä Mellangård RN:o 1:32 sijaitsevalla Taimen Oy:n kalankasvatuslaitoksella. Kalat viedään Svinön koillisosassa olevalle kalankasvatuslaitokselle aikaisintaan lokakuun puolivälissä, keliolosuhteista riippuen siirto ajoitetaan mahdollisimman myöhään. Keväällä noin toukokuun puolivälissä kalankasvatuskassit palautetaan kesäkasvupaikkaan vesitse hinaamalla. Siirrettävien kalojen kokonaismäärä on noin 60 000 kg. Talvisäilytyksen aikana ruokinnalla ylläpidetään kalojen elintoimintoja. Tällöin rehumäärä on noin 500 kg kuukaudessa, joka sisältää noin 31 kg typpeä ja 4 kg fosforia. 2 Oikeus alueeseen Pensarin Taimen Oy on 29.3.2012 vuokrannut kalankasvatustoimintaan käytettävän noin hehtaarin suuruisen vesialueen tilasta Mellangård RN:o 1:36 Paraisten kaupungin Pensarin kylässä kuudeksi vuodeksi siitä, kun alueeseen liittyvä siirtolupa on myönnetty. Tämän jälkeen sopimus jatkuu kuuden vuoden jaksoissa, mikäli kumpikaan osapuoli ei sitä irtisano. Pensarin Taimen Oy:llä on vuokraoikeus talvisäilytystä varten tarvittavaan vesialueeseen. Vuokrasopimus on voimassa kuusi vuotta jatkosopimuksen allekirjoituspäivästä 23.9.2011 alkaen. Alueen kaava Alueella on voimassa rantayleiskaava. Rantayleiskaavaan Lilla Gulskär on merkitty luonnonsuojelualueeksi, mutta alueelle ei ole perustettu suojelualuetta. Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Kasvatus tapahtuu kahdessa verkkoaltaassa Gulskärin länsipuolella. Laitos koostuu kahdesta 5 m:n syvyisestä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 560 m 2 ja tilavuus 2 800 m 3. Altaat on ankkuroitu paikoilleen ja merkitty merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tuotanto Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on istukaspoikastuotannossa noin 55 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään vuodessa rehua noin 59 000 kg, joka sisältää fosforia 490 kg ja typpeä 3 700 kg. Kalat ruokitaan pendel-automaateilla tai käsin sääolosuhteista riippuen. Kuivarehu säilytetään huoltorakennuksessa Svinön koillisosassa.
3 Kalojen jatkokäsittely Kalojen talvisäilytys tapahtuu kahdessa verkkoaltaassa Svinön koillispuolella sijaitsevalla Pensarin Taimen Oy:n kalankasvatuslaitoksella. Kalat viedään aikaisintaan lokakuun puolivälissä. Altaiden yhteenlaskettu pintaala on 560 m 2 ja tilavuus 2 800 m 3. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 16.6.2006 päätöksellään nro 83/2006/3 myöntänyt Pensarin Taimen Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Pensundetissa silloisen Nauvon kunnan Pensarin kylässä kiinteistöön Mellangård RN:o 1:36 kuuluvalla vesialueella. Päätöksen lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 2 250 m 2. Vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 930 kg fosforia ja 6 700 kg typpeä. Lupa on voimassa 31.3.2012 saakka. Jos yhtiö hakee uutta lupaa viimeistään 30.11.2011 mennessä, on lupa voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Uusi lupahakemus on jätetty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 28.11.2011. Asian käsittely on kesken. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Ruokintaan käytetään kuivarehua. Merialueen fosforikuormituksen arvioidaan olevan noin 270 kg/a ja typpikuormituksen 2 200 kg/a. Tällöin mereen joutuva ominaiskuormitus kasvatettavaa kalakiloa kohti olisi noin 4,9 g fosforia ja 40 g typpeä. Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä merialueella. Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 1 000 kg/a) kerätään biojätteeksi. Jos ongelmajätettä syntyy (vähäinen määrä öljyä, veneen öljyjen vaihto tms.), toimitetaan jätteet asianmukaisesti kunnalliselle ongelmajätteen keräyspaikalle. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Pensarin Taimen Oy:n ostama Kuusisen laitos sijaitsee Paraisten kaupungissa Vähä-Kuusisen saaren itäpuolella, missä vesisyvyys on 15 26 m. Uusi kasvatuspaikka on avoimempi ja syvempi (24 38 m), minkä takia kuormituksen laimenemisolot ovat vanhaa paikkaa paremmat. Lähialueella toimii kolme muuta kalankasvatuslaitosta, Haverön Lohi Oy:n kaksi laitosta ja Pensarin Taimen Oy:n laitos, joiden kuormitus mereen oli vuosina 2007 2010 keskimäärin 1 000 kg fosforia ja 7 800 kg typpeä vuodessa. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus jakautuu laajalle alueelle eikä paikan tuntumassa ole matalia ja suojaisia lahtia, joihin ravinteet voisivat kerääntyä.
Tarkkailutuloksissa merialue on luokiteltu lievästi reheväksi, kun fosforipitoisuus on12 23 µg/l ja klorofylli on 2 5 µg/l, ja reheväksi, kun fosforipitoisuus on yli 23 µg/l ja klorofylli yli 5 µg/l. Vuosina 2008 2011 Gullkronan selän havaintopisteessä veden a-klorofyllipitoisuus on ollut keskimäärin 4,6 µg/l (vaihteluväli 1,6 13 µg/l). Syvyydellä 1,0 m kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 25 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 360 µg/l. Vesi on ollut lievästi rehevää. Syvyydellä 37 m vastaavat pitoisuudet olivat 55 ja 350 µg/l ja happipitoisuus oli 5 mg/l. Gullkronanselän pohjoisosassa on seurattu viiden kalankasvatuslaitoksen vaikutusta merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen. Yksi laitoksista on ollut Pensarin Taimen Oy:n laitos, jonka on tarkoitus toimia uuden laitoksen kalojen talvisäilytyspaikkana. Kalantuotanto alueella on vuosina 2007 2011 ollut yhteensä 230 000 280 000 kg, josta aiheutuva fosforikuormitus on ollut 1 400 1 500 kg/a ja typpikuormitus 11 000 12 000 kg/a. Tutkimusalue on alkukesästä ollut yleensä lievästi rehevää. Loppukesästä rehevyystaso on vaihdellut lievästi rehevän ja rehevän välillä. Loppukesällä syvänteissä on ollut hapen vajausta tai happitilanne on ollut huono. Vuonna 2009 tehdyn pohjaeläintutkimuksen mukaan Gullkronan lähialueilla asemien pohjan tilat luokiteltiin puolilikaantuneeksi. Pensarin Taimen Oy:n talvisäilytyspaikalla pohja oli likaantunut. Hakijan mukaan uuden laitoksen toiminnasta eikä kalojen talvisäilytyksestä aiheudu veden laadun vahingollista muuttumista. 4 Kalasto Gullkronan selkä on silakan, suurahvenen, tyrskytaimenen ja kampelan pyyntialuetta. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan haitallisesti kalastoon. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminta ei vaikuta veneliikenteeseen. Hankkeen vaikutusalueella ei harjoiteta ammattikalastusta eikä hankkeella ole haitallista vaikutusta kalastukseen. Luonnonsuojelualueet Gulskärin saarella ei ole vapaa-ajan asutusta. Lähin asutus on noin 1,5 km:n päässä laitokselta. Toiminta ei vaikuta lähialueiden virkistyskäyttöön. Alueen läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita tai muita suojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat n. 3,5 km:n etäisyydellä altaista koilliseen Kuggön saarella sijaitseva Natura-alue Sandudden, Paraisten harjusaaret FI0200111) ja noin 3,7 km:n etäisyydellä itään/koilliseen Lökholmen saarella sijaitseva harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Gulskärin eteläpuolella on Saaristomeren kansallispuiston alue.
5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Pensarin Taimen Oy:n toimintaa tarkkaillaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta Nauvon lähivesien yhteistarkkailuna. Tarkkailuun kuuluvat vuosittainen veden laadun tarkkailututkimus sekä määrävuosin toteutettavat pohjaeläin- ja päällyslevätutkimukset. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Gulskärin länsipuolella olevien altaiden läheisyyteen perustetaan uusi havaintopiste, jolla seurataan laitoksen vaikutusta merialueen veden tilaan ja käyttökelpoisuuteen. Näin uusi laitos liittyy Gullkronan pohjoisosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailuun. Gulskärin/Lilla Gulskärin länsipuolella tehdään pohjaeläintutkimus ennen toiminnan aloittamista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Paraisten kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 30.8. 1.10.2012 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Paraisten kaupungilta sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 30.8.2012 Pargas kungörelser Paraisten kuulutukset -nimisessä lehdessä. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä Y-vastuualue) on lausunut, että Pensarin Taimen Oy:n hakemus tarkoittaa kokonaan uuden kalankasvatustoiminnan aloittamista uudessa paikassa Nauvossa Paraisten kaupungin Pensarin kylässä. Kuusisen laitos sijaitsee Varsinais-Suomen ja Satakunnan sijainninohjaussuunnitelman luonnoksessa vesiviljelyyn sopivaksi tunnistetun pienehkön alueen tuntumassa. Suunniteltu Gulskärin laitos sijaitsee vesiviljelyyn sopivaksi tunnistetulla alueella, joka muodostaa selvästi suuremman yhtenäisen alueen. Laitoksen sijainti on siten parempi kuin Kuusisen laitoksen nykyinen sijainti.
6 Y vastuualue on katsonut, että Pensarin Taimen Oy voi kasvattaa kalaa noin 55 000 kg vuodessa sekä talvisäilyttää kalaa noin 60 000 kg vuodessa suunnitelman mukaisesti. Hanke ei ole esteenä Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumiselle. Y-vastuualueen mukaan uudelle kasvatuspaikalle lupa kalankasvatukseen tulisi myöntää aluksi vain seitsemäksi vuodeksi siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. Jos toiminta sen jälkeen jatkuu, tulisi uusi ympäristölupahakemus panna vireille vuotta ennen luvan umpeutumista. 2) Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että suunniteltu kasvatustoiminta ei kokonaisuutta tarkastellen aiheuta muutoksia Saaristomeren kuormituksessa. Pistekuormitus siirtyy sisäiseltä merialueelta avoimemmalle. Koska toiminta ja pistekuormitus muuttavat alueelle, joka sekä ympäristön että vapaa-ajan asutuksen huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempi, ympäristölautakunta suhtautuu myönteisesti suunniteltuun muutokseen. Ympäristölautakunta on katsonut, että lupa toimintaan haetulla paikalla voidaan myöntää. Lautakunta on tukenut hakijan esitystä uuden seurantaja näytteenottopaikan aloittamisesta uuden toiminnan läheisyydessä. 3) Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö on antamassaan lausunnossa todennut, että se ei vastusta ympäristölupaa. Kelluvat kala-altaat tulee merkitä Merenkulkuhallituksen yleisohjeen 13.1.2009 mukaisesti. Kiinnitystai ankkurointivälineet eivät saa vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkokassit on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on huomioitu ja alusten sekä veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu. Väyläalue käsittää alueet turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viitalle). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on huomioitava, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. Selitys Aluehallintovirasto on 23.10.2012 varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen johdosta viimeistään 30.11.2012. Hakija ei ole antanut selitystä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Pensarin Taimen Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Nauvossa Paraisten kaupungin Pensarin kylässä vesialueella Mellangård RN:o 1:36 päätöksen liitteen 2) osoittamassa paikassa sekä talvisäilyttää kalaa Svinön koillispuo-
lella olevalla Pensarin Taimen Oy:n kalankasvatuslaitoksella kiinteistöllä Mellangård RN:o 1:32. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. 7 Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 560 m 2. Talvisäilytykseen (15.10. 15.5.) käytettävien verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 560 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling-aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä entisen Merenkulkuhallituksen yleisohjeen 13.1.2009 mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle Turun toimipisteeseen. Toiminta ja päästöt 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 490 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Talvisäilytyksessä käytettävä rehu saa vuosittain sisältää enintään 24 kg fosforia ja enintään 180 kg typpeä. Yksikössä talvisäilytettävä kalamäärä saa olla enintään 60 000 kg. Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.
6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8 Jätehuolto 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuoje-
luviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 9 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka edellyttäen, että luvan saajalla on oikeus vesialueeseen, jolla laitos sijaitsee. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.11.2006 antaman päätöksen nro 147/2006/3 nojalla Vähä-Kuusisen saaren pohjoispuolella Paraisten kaupungin Innamon kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 olevat verkkoaltaat on poistettu.
Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.3.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto vaikutustarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havaintopaikkojen tarkkailutulokset. 10 Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesien pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinta Laitos sijaitsee Paraisten kaupungin saaristossa Gullkronanselän pohjoisosassa Gulskärin länsipuolella melko avoimella merialueella, jonka syvyys on vähintään 20 metriä. Gullkronan selän pohjoisosan merialueen tila on ekologisen luokituksen mukaan tyydyttävä, ja vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa veden hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Edellä olevan perusteella merialueen kuormitusta tulee pyrkiä vähentämään myös kalankasvatuksen ravinnepäästöjä rajoittamalla. Pensarin Taimen Oy on ostanut Markku Riittonen Tmi:n omistaman Vähä- Kuusisen saaren pohjoispuolella Paraisten kaupungin Innamon kylässä sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen ja on luvannut lopettaa sen toiminnan heti, kun yhtiö on saanut lainvoimaisen luvan kasvattaa kalaa Gulskärin länsipuolella. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.11.2006 antama päätös nro 147/2006/3 on mahdollistanut kalojen noin 50 000 kg:n lisäkasvun Vähä-Kuusisen saaren pohjoispuolella. Kalankasvatuksen päästöjen kokonaismäärä pysyy siten Paraisten kaupungin merialueella entisen suuruisena. Kalojen kasvattamisesta aiheutuvat kokonaishaitat kuitenkin vähenevät jossain määrin, koska uuden laitospaikan laimenemisolot ovat paremmat kuin Vähä-Kuusisen saaren lähellä. Laitospaikat sijaitsevat noin 25 km:n etäisyydellä tosistaan, joten laitoksilla ei ole yhteistä vaikutusaluetta.
Aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot käytettävän rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 490 kg fosforia ja enintään 3 700 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin 55 000 kg/a. Kalojen talvisäilytyksessä käytettävän rehun määrä ja samalla kasvatuksesta aiheutuvat päästöt ovat pienet. Rehua käytetään säilyttämään kalojen elintoiminnot. Kalojen talvisäilytykseen käytettävien altaiden sallittu enimmäispinta-ala on 560 m² ja talvisäilytettävien kalojen enimmäismäärä 60 000 kg. Laitoksen kasvatusaltaiden ja talvisäilytysaltaiden kokonaispinta-ala on pienempi kuin mitä tällä hetkellä voimassa olevan luvan mukainen enimmäispinta-ala. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Uutta laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalla on vuokraoikeus talvisäilytystä varten tarvittavaan alueeseen. Hanke ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. 11 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1) verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta-alan perusteella ja on hakemuksen mukainen. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1) 3) ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4) 8 Ominaispäästöjä koskeva määräys 4) on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 7) ja 8) koskevat näitä velvollisuuksia.
Lupamääräys 9), joka koskee häiriö- ja muita poikkeustilanteita, on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10)-12) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. 12 Luvan voimassaolo Lupa myönnetään määräajaksi, koska luvan saajan oikeus laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen on määräaikainen. Lisäksi uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon toiminnan päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentti VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimusten johdosta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisun ja -määräysten perusteluihin. Aluehallintovirasto on ottanut 2) Paraisten kaupungin ympäristölautakunnan ja 3) Liikenneviraston muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 9 140 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan lisäkasvultaan 20 000 100 000 kg/a mukaista kalankasvatusta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 9 140 euroa. Kyseessä on kalankasvatustoiminta, jossa kalan lisäkasvu on noin 55 000 kg/a.
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pensarin Taimen Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Paraisten kaupunki Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö Turun toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-248-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paraisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Pargas kungörelser Paraisten kuulutukset -nimisessä sanomalehdessä
14 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Juha Helin Kristiina Toivila Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja) ja Kristiina Toivila (esittelevä jäsen).
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.3.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Laitoksen sijainti kartalla Liite 2