Järkivihreä 2011-mielipidekyselyn tulokset 1 JÄRKIVIHREÄ 2011-TAPAHTUMA Järkivihreä 2011-tapahtuma järjestettiin 25.1.2011 Forssassa ja se kokosi yhteiskunnalliset vaikuttajat, toimijat sekä yleisön pohtimaan logistiikan ja ympäristön järkevää tulevaisuutta sekä kehittämistä Suomessa. Tilaisuuden yhteydessä oli mielipidekysely, johon tuli 172 vastausta. VASTAAJIEN IKÄRAKENNE Vastaajista 34 % oli iältään 20 29-vuotiaita. Seuraavaksi suurin ikäluokka olivat 40 49-vuotiaat. 35,0 3 25,0 34,3 Ikärakenne (%) 25,0 2 15,0 17,4 16,9 1 4,1 5,0 1,7 19 tai alle 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 tai yli VASTAAJIEN KOTIKUNTA Vastaajista 26 % oli Forssasta, 11 % Hämeenlinnasta sekä 6 % Tampereelta. Kun vastaajien kotikunnat sijoitetaan kartalle, niin merkittävä osa vastaajista asettuu janalle Helsinki-Pori. Forssan seutukunnista (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) vastauksia tuli lähes 35 %.
2 0 5 10 15 20 25 30 Akaa Aura Enontekiö Espoo Forssa Hattula Helsinki Huittinen Humppila Hyvinkää Hämeenlinna Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jyväskylä Jämijärvi Kangasala Karkkila Kauhajoki Kirkkonummi Koski Tl Kotka Kuopio Köyliö Lahti Laukaa Loimaa Loppi Muonio Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila Pori Porvoo Punkalaidun Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Somero Tammela Tampere Turku Vantaa Viitasaari Ypäjä 2,3 25,6 1,2 3,5 1,2 2,3 11 1,2 2,9 1,7 4,1 1,2 1,2 1,7 1,2 1,2 2,9 1,7 1,7 4,7 5,8 2,3 1,2 1,7 Vastaajien kotikunta (%)
3 Vastaajat koko Suomen alueelta (vas.) Vastaajat Etelä-Suomesta (alla)
SUKUPUOLIRAKENNE 4 Kyselyyn vastanneista oli 62 % naisia ja 38 % miehiä. Sukupuoli Mies 38 % Nainen 62 % SUHDE POLITIIKKAAN Vastanneista yhteensä 14 % oli kansanedustajia, kunnallispolitiikkoja tai kansanedustajaehdokkaita. Aktiivisesti politiikkaa seuraavien osuus oli 26 % ja vähemmän aktiivisia oli 60 %. Suhde politiikkaan (%) 59,9 60 40 26,2 20 0 7,6 5,8
KYSELYYN VASTANNEIDEN POLIITIKKOJEN PUOLUEKANTA Poliitikkojen vastauksista 29 % oli Suomen Keskustan, 25 % Kokoomuksen ja 21 % Vihreän liiton mielipiteitä. Merkillepantavaa on Perussuomalaisten poliitikkojen vastausten määrä suhteessa heitä äänestävien määrään. 5 Puoluekanta (%) Vihreä liitto 20,8 Vasemmistoliitto 4,2 Suomen sosialidemokraattinen puolue 12,5 Suomen kristillisdemokraatit 8,3 Suomen keskusta 29,2 Ruotsalainen kansanpuolue Perussuomalaiset 0 0 Kansallinen kokoomus 25 0 5 10 15 20 25 30 MITÄ PUOLUETTA VASTAAJAT KANNATTIVAT Vastaajista (Ei poliitikot) kannattivat ylivoimaisesti eniten Vihreätä liittoa (40 %). Kokoomusta kannatti 16 % ja SDP:tä 11 %. Keskustaa kannatti vain 1 vastannut. Perussuomalaisten kannatus taas oli neljänneksi korkein. Tyhjää tai puoluekanta hakusessa oli 9 % vastanneista. Perusvastaaja kyselylle oli siis Forssan seudulta kotoisin oleva Vihreätä kannattava tai poliittisesti passiivinen 20 29-vuotias nainen.
Mitä puoluetta kannatat (%) 6 Joku muu, mikä 8,9 Suomen Kommunistinen puolue 2,2 Piraattipuolue 4,4 Köyhien asialla 2,2 Vihreä liitto 40 Vasemmistoliitto 2,2 Suomen sosialidemokraattinen puolue 11,1 Suomen Kristillisdemokraatit 2,2 Suomen Keskusta 2,2 Ruotsalainen kansanpuolue 0 Perussuomalaiset 8,9 Kansallinen kokoomus 15,6 0 10 20 30 40 KANNATATKO HUMPPILAN EKOLOGISTIIKKA-ALUETTA Humppilaan on suunnitteilla maantien, rautatien ja lentokentän yhdistävä ekologistiikka-alue. Hanketta kannatti 58 % vastanneista, vastusti 11 % vastanneista ja vailla mielipidettä oli 32 % vastanneista. Ekologistiikka-alueesta oli aikaisemmin kuullut 64 % vastanneista. Vertailun vuoksi Forssan seudulta vastanneita oli lähes 35 %. Ekologistiikka-alueen tietämys on levinnyt no. Forssan seudun ulkopuolellekin. Kannatatko ekologistiikkaaluetta Oletko aikaisemmin kuullut ekologistiikka-alueesta En 10 % Eos 32 % Kyllä 58 % En 36 % Kyllä 64 %
Poliitikkojen antamat vastaukset eivät merkittävästi poikenneet yleisestä mielipiteestä. Poliitikkojen tietous Humppilan ekologistiikkakeskuksesta oli lievästi suurempaa kuin vastanneiden keskimäärin. Suurinta kannatusta hanke sai Vasemmistoliitolta, Kokoomukselta ja SDP:ltä. Vastustusta löytyi SDP:ltä ja Kokoomukselta. Suurinta epävarmuutta hanke sai Vihreiltä, Kristillisdemokraateilta ja Keskustalta. 7 Humppilaan suunnitellaan ekologistiikka-aluetta, jossa yhdistyvät maantie, rautatie ja lentokenttä. Kannatatko hanketta? (Poliitikot) Oletko aikaisemmin kuullut Humppilan ekologistiikkaalueesta? (Poliitikot) Ei 8 % Eos 33 % Kyllä 59 % En 29 % Kyllä 71 %
Humppilaan suunnitellaan ekologistiikka-aluetta, jossa yhdistyvät maantie, rautatie ja lentokenttä. Kannatatko hanketta? (%) 8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 8 2 42,9 57,1 16,7 83,3 33,3 66,7 5 5 10 Eos Ei Kyllä 0 % VIHREÄ LOGISTIIKKA Vihreä logistiikka on ollut terminä jo reilut kymmenkunta vuotta, mutta vakiintunut selitys käsitteelle puuttuu. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien mielipidettä, mitä vihreä logistiikka heidän mielestään on. Vastaus kysyi taas halukkuutta vastaajan kirjoitustaidolle ja oli vapaaehtoinen. Mielipiteitä tai kommentteja tähän kysymykseen tuli 80 kappaletta, eli kysymyksen vastausaktiivisuus oli 47 %. Vihreä logistiikka on ympäristöasioiden huomioimista logistiikassa. Se ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon sekä on keskitettyä ja kustannustehokasta toimitusketjun hallintaa. Vihreä logistiikka on materian ja energian mahdollisimman vähäistä siirtämistä vähin kustannuksin mahdollisimman vähin ympäristövaurioin. Yksinkertaistettuna vihreä logistiikka on järkilogistiikkaa, mitä pitäisi koko logistiikan olla. Vihreä logistiikka on kaunis ajatus käytännön toteutuksen vielä yskiessä.
Vastaajat olivat miettineet vihreätä logistiikkaa myös henkilökohtaisella tasolla ja tässä tapauksessa tuli esille työmatkapyöräilyt, joukkoliikenteen suosiminen, kimppakyydit ja lentämisen välttäminen. Lähiruokaa tulisi suosia ja palveluiden pitäisi tulla ihmisten luo eikä ihmisten palveluiden. Tästä esimerkkinä kirjastoautot, liikkuva nettivirasto, kauppa-autot yms. Skeptisimmät pitivät vihreätä logistiikkaa suuren luokan huijauksena eikä tänä päivänä millään tavoin vielä toteudu. 9 MIELESTÄNI TULEVAISUUDEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN PITÄISI KESKITTYÄ SEURAAVIIN ASIOIHIN Kysymyksessä vastaajien piti arvottaa neljä keskeistä ympäristöpolitiikan aluetta välille erittäin tärkeä ei kovinkaan tärkeä. Ympäristöpolitiikassa vastaajien mielestä pitäisi keskittyä eritoten energian säästöön sekä kierrätykseen. Energian säästöä 76 % vastaajista piti erittäin tärkeänä ja 23 % tärkeänä. Kierrätyksen vastaavat luvut olivat 63 % ja 32 % Logistiikan kehittämistä puolet vastaajista piti erittäin tärkeänä. Biopolttoaine jakoi eniten ääniä. Poliitikkojen ja kaikkien vastanneiden suurin eroavuus oli biopolttoaineessa. Poliitikoista puolet piti sitä erittäin tärkeänä, kun taas kaikista vastanneista erittäin tärkeänä sitä piti vain 35,5 %. Poliitikkojen vastauksista ilmeni, että Keskusta piti logistiikan kehittämistä vähemmän tärkeämpänä asiana kuin muut puolueet. Energian säästö sai erityistä kannatusta. Keskusta ja SDP suhtautui asiaan maltillisemmin. Vasemmistoliitto vannoi biopolttoaineen nimeen. Kierrätystä kannattivat erityisesti Vasemmistoliitto ja Kokoomus.
Ympäristöpolitiikan pitäisi tulevaisuudessa keskittyä seuraaviin alueisiin (%) 10 80 76,2 70 63,4 60 50 40 30 35,5 50 32 22,7 50 43,6 Erittäin tärkeä Tärkeä Ei kovinkaan tärkeä Ei ollenkaan tärkeä 20 10 0 11,6 2 4,7 Biopolttoaine Kierrätys Energian säästö Logistiikan kehittäminen 1,2 6,4 Ympäristöpolitiikan pitäisi tulevaisuudessa keskittyä 8 79,2 7 62,5 6 5 4 5 5 37,5 54,2 41,7 Erittäin tärkeä Tärkeä Ei kovinkaan tärkeä 3 2 20,8 Ei ollenkaan tärkeä 1 4,2 Biopolttoaine Kierrätys Energian säästö Logistiikan kehittäminen
Biopolttoaine (%) (Poliitikot) 11 Biopolttoaine Erittäin tärkeä Biopolttoaine Ei kovinkaan tärkeä Biopolttoaine Tärkeä Biopolttoaine Ei ollenkaan tärkeä 10 8 57,1 42,9 66,7 33,3 33,3 66,7 5 5 2 Kierrätys (%) (Poliitikot) Kierrätys Erittäin tärkeä Kierrätys Ei kovinkaan tärkeä Kierrätys Tärkeä Kierrätys Ei ollenkaan tärkeä 10 83,3 6 57,1 4 42,9 16,7 33,3 66,7 5 5
Logistiikan kehittäminen (%) (Poliitikot) 12 Logistiikan kehittäminen Erittäin tärkeä Logistiikan kehittäminen Ei kovinkaan tärkeä Logistiikan kehittäminen Tärkeä Logistiikan kehittäminen Ei ollenkaan tärkeä 10 8 57,1 5 5 66,7 5 5 2 28,6 14,3 33,3 Energian säästö (%) (Poliitikot) Energian säästö Erittäin tärkeä Energian säästö Ei kovinkaan tärkeä Energian säästö Tärkeä Energian säästö Ei ollenkaan tärkeä 10 10 10 83,3 57,1 66,7 42,9 33,3 16,7
JÄTEVESIMÄÄRÄYKSET Kyselyyn vastanneilta kyseltiin myös vapaaehtoisesti omasanaisesti mielipidettä hajaasutusalueiden jätevesimääräyksistä. Vastauksia tähän tuli 68 kappaletta. Eli 40 % kyselyyn vastanneista halusi antaa tähän kysymykseen oman mielipiteensä. 13 Vastauksia tuli puoleen ja toiseen. Osa vastusti ja osa kannatti. Muutamat halusivat jopa tiukennuksia nykyiseen. Suurin osa kuitenkin piti parhaimpana unohtaa koko laki. Hajaasutusalueiden ja kesämökkien jäteongelmaa pidettiin pienenä verrattuna maatalouden päästöihin. Uutta käsittelyä toivoi moni ja lievennyksiä vaatimuksiin esimerkiksi asunnon/kesämökin sijainnin sekä tulotason mukaan ja lakia voisi soveltaa erilaisiin asumismuotoihin. Toki suorat päästöt vesistöihin olisi vastaajien mielestä estettävä. Koko paperi pitäisi käyttää siihen, mihin vessapaperiakin käytetään. Muutamissa vastauksessa ehdotettiin ongelman ratkaisuksi Ruotsin mallin mukaisia maasuodattimia, jotka vastaajien mielestä toimivat hyvin tarkoituksessaan ja ovat kustannustehokkaita. Jätevesimääräysten puoltajat pitivät asetusta hyvänä, se olisi muutettava vain laiksi. Kriteerit voisivat olla herkimmillä alueilla tiukempiakin. Haja-asutusalueillakaan ei ole oikeutta pilata ympäristöä jätevesillään. MILLAISTA LINJAA SUOMEN TULISI AJAA EU:N YMPÄRISTÖ-POLITIIKASSA Kyselyssä kysyttiin mielipidettä vastaajilta siitä, minkälaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ympäristöpolitiikassa. Vaihtoehtoja oli kolme: kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista; päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat ja EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät siihen olisi halukkaita. 72 % oli sitä mieltä, että EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. Vain 1 % oli sitä mieltä, ettei kasvihuonekaasujen vähentäminen ole vielä ajankohtaista. Kohtaan muut oli yleisenä mielipiteenä se, että edelläkävijöitä voidaan olla, mutta sen ei tulisi haitata suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tai Suomen elinkustannuksia. Poliitikoilla taas EU:n edelläkävijä-ajatus sai huomattavasti laimeamman vastaanoton, 58 % kannatti sitä. 8 % poliitikoista kasvihuonekaasujen vähentäminen ei ole vielä ajankohtaista. Tätä
mieltä on puolueista SDP. Vasemmistoliitto taas katsoo, että päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. 14 Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa? (%) Muu, mikä? 5,2 Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. 1,2 Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. 28,5 EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. 72,1 Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa? (%) (Poliitikot) Muu 3,8 Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. 7,7 Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. 30,8 EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. 57,7
Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa? (%) (Poliitikot) 15 Muu Vihreä liitto 12,5 Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. SDP 33,3 Vihreä liitto 12,5 Vasemmistoliitto 10 Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. Kristillisdemokraatit 5 SDP 33,3 Kokoomus 4 Keskusta 28,6 Vihreä liitto 12,5 EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. Kristillisdemokraatit 5 SDP 33,3 Kokoomus 6 Keskusta 71,4 Vihreä liitto 62,5
MILLAISIN KEINOIN ENERGIANKULUTUKSEN KASVUA TULISI HILLITÄ SUOMESSA Kyselyssä kyseltiin myös ihmisten keinoja energiankulutuksen hillintään. Kysymykseen oli neljä valmista vastausta ja yksi vaihtoehto, johon vastaaja pystyi kirjaamaan myös oman mielipiteen. 56 % vastanneista oli sitä mieltä, että sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. 24 % oli täysin valistuksen kannalla. 13 % taas oli täysin energiaverotuksen kannalla. 11 %:lla vastaajista oli oma ehdotus energiankasvun hillitsemiseksi. 16 Useissa omissa vastauksissa oli ehdotettu uusiutuvien energiansaantikeinojen ja uusien teknologien kehittämistä. Näitä pitäisi tukea enemmän ja tuoda nämä markkinoille järkevään hintaan kuluttajalle. Samoin valistusta tulisi lisätä ja kertoa uusista trendeistä. Tuotteita täytyisi kehittää entistä vähemmän kuluttaviksi ja ohjata kuluttajien ostotottumuksia verotuksen avulla. Jokainen kuluttaja pystyy energiankulutusta hillitsemään vaikkapa ottamalla yksinkertaisesti sähkölaitteista virrat pois ja turha kulutus pois. Samoin vilauteltiin seuraavia keinoja: ruuhkamaksut, tietullit, tekniikan kehitystä hidastettava niin, ettei aina tarvitsisi hankkia uudet laitteet, kodinkoneiden uusiminen, poistoilman lämmön tehokas talteenotto, verotuksen avulla sähköautojen käytön lisääminen. Myös lisäämällä joukkoliikennevälineiden mahdollisuuksia katsottiin energiankulutuksen vähentäjäksi. Verotus nähtiin ristiriitaisena keinona. Toisten mielestä verotus ohjaisi ihmisiä käyttämään uusia ekotehokkaita innovaatioita, kun taas toisaalta pelättiin verotuksen tuomaa lisäkustannuksia yrittäjille ja elinkeinoelämälle. Poliitikkojen vastaukset erosivat keskiarvosta siinä, että he eivät luottaneet niin paljoa valistukseen. Vihreä liitto uskoo verotuksen tuomaan ohjaukseen kansalaisten kulutustottumuksissa. SDP:n ja Vihreän liiton vastauksen hajosivat useammalle vaihtoehdolle. Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus uskoi pääpainon olevan valistuksessa, mutta verotusta voisi hieman kiristää.
Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä? (%) 17 Muu, mikä? 11 Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä 3,5 Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin. 24,4 Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. 56,4 Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. 12,8 Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä? (%) (Poliitikot) Muu 15,4 Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä 7,7 Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin. 7,7 Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. 53,8 Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. 15,4
Millaisin keinoin energiakulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä (%) (Poliitikot) 18 Muu Vasemmistol iitto 10 10 Kristillisdem okraatit Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä SDP 16,7 33,3 33,3 33,3 Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin. Kokoomus 83,3 Keskusta 14,3 85,7 Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. Vihreä liitto 14,3 14,3 14,3 57,1 Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. 2 4 6 8 10
KANNATATKO KOULUTUKSEN KESKITTÄMISTÄ SUURIIN YKSIKÖIHIN Nykyhallitus on ajamassa linjaa oppilaitosten ja koulutusohjelmien vähentämisessä. Kyselyssä kysyttiin vastaajien kantaa koulutuksen keskittämisestä suuriin yksiköihin. Tätä vastusti 80 % vastaajista. 12 % piti suuntausta hyvänä ja 8 %:lla ei ollut vielä mielipidettä asiasta. 19 Poliitikot kannatti keskiarvoa enemmän koulutuksen keskittämistä. 21 % oli suurten yksiköiden kannattajia. Yksittäisistä puolueista 50 % Kokoomuksen poliitikoista kannatti sitä. Keskusta, Kristillisdemokraatit sekä Vasemmistoliitto vastusti aietta selvästi. Kannatatko koulutuksen keskittämistä suuriin yksiköihin? Eos 8 % Kyllä 12 % En 80 % Kannatatko koulutuksen keskittämistä suuriin yksiköihin? (Poliitikot) Eos 8 % Kyllä 21 % En 71 %
Kannatatko koulutuksen keskittämistä suuriin yksiköihin? (Poliitikot) 20 Kyllä En Eos 10 10 10 2 6 2 5 33,3 16,7 33,3 66,7 BRUTTOKANSANKESTÄVYYS Jorma Ollilan johtama Suomen brändityöryhmä on esittänyt, että Suomen tulisi ottaa yleisesti Bruttokansankestävyys-mittari käyttöön, mikä kertoisi Suomessa kulutettujen luonnonvarojen määrän. Kyselyssä kysyttiin, olisiko tämä kannatettava idea. 57 % piti sitä hyvänä ideana ja 7 % huonona. 37 % vastaajista ei osannut antaa mielipidettä. Poliitikoilla oli samansuuntaiset vastaukset. Epävarmoja vastaajia oli vähemmän, mutta kielteisen mielipiteen omaavia enemmän. Puolueista Vasemmistoliitto ja SDP suhtautui nihkeimmin bruttokansankestävyyteen. Onko brändityöryhmän esittämä bruttokansankestävyyden käyttöönotto mielestäsi kannatettava idea? Eos 36 % Kyllä 57 % Ei 7 %
Onko brändityöryhmän esittämä bruttokansankestävyyden käyttöönotto mielestäsi kannatettava idea? (Poliitikot) 21 Eos 25 % En 13 % Kyllä 62 % Onko brändityöryhmän esittämä bruttokansankestävyyden käyttöönotto mielestäsi kannatettava idea? (%) (Poliitikot) 10 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 8 2 71,4 28,6 66,7 66,7 33,3 33,3 Kyllä En Eos 1
VALITSE KOLME TÄRKEINTÄ TIE- / RATAHANKETTA, MIHIN KÄYTTÄISIN VERORAHOJA 22 Kyselyssä piti myös valita kolme omasta mielestä tärkeintä tie- tai rautatiehanketta, joihin vastaaja olisi valmis käyttämään verorahoja. Nämä hankkeet ovat kaikki suunnittelu-/ajatusasteella ja ovat kustannuksiltaan suurimmasta päästä. Vastaaja sai valita hankkeen, jota piti erittäin tärkeänä, hankkeen, jota piti lähes yhtä tärkeänä sekä hankkeen, jota piti tärkeänä. Nämä lopuksi pisteytettiin niin, että tärkeimmästä sai kolme pistettä, seuraavaksi tärkeästä 2 pistettä ja lopuksi tärkeästä yhden pisteen. ERITTÄIN TÄRKEÄ HANKE Vastaajista erittäin tärkeänä pidettiin Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta (36 %). Seuraavina tulivat valtatien 2 peruskorjaus (Hki-Pori) ja Helsinki Lohja-Forssa-Pori-ratahanketta. Poliitikot kannattivat eniten valtatien 2 peruskorjausta. Puolueiden välillä oli eroja: Vihreät ja Kokoomus pitivät erittäin tärkeänä Pisarataa, Keskusta valtateiden 2 ja 12 peruskorjausta, SDP ja Vasemmistoliitto valtatien 2 peruskorjausta sekä Kristillisdemokraatit valtatien 12 peruskorjausta ja Helsinki-Forssa-Pori-ratahanketta. Erittäin tärkeänä pidettiin (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki - Vaalimaa Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke Riihimäki - Kokemäki ratahanke Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) Seinäjoki - Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 7 5,2 2,3 2,3 2,3 7,6 6,4 5,8 6,4 18,6 35,5
Erittäin tärkeänä pidettiin (%) (Poliitikot) 23 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki Vaalimaa 4,2 4,2 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) 8,3 8,3 25,0 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke Riihimäki - Kokemäki ratahanke 4,2 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava 20,8 Seinäjoki-Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen 8,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke 16,7
Erittäin tärkeä puoluettain (%) 24 10 9 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 2 E18 Helsinki Vaalimaa; 14,3 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie; 16,7 8 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 16,7 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie; 5 7 6 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 4 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 28,6 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 66,7 5 4 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 5 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 28,6 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 10 3 2 1 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 2 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 2 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 16,7 Riihimäki - Kokemäki ratahanke; 33,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 5
MILTEI YHTÄ TÄRKEÄ HANKE Vastaajista miltei yhtä erittäin tärkeänä pidettiin Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta (18 %). Seuraavina tulivat valtatien 2 peruskorjaus (Hki-Pori) ja Helsinki Lohja-Forssa-Pori-ratahanke. Tällä kertaa äänet jakaantuivat tasaisemmin kuin tärkeimmässä vaihtoehdossa. 25 Poliitikot pitivät miltei yhtä tärkeänä hankkeina Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta (25 %) ja Seinäjoki-Oulu ratahanketta (17 %). Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta miltei yhtä tärkeänä hankkeena pitivät Keskusta, Kokoomus ja Vasemmistoliitto. Kristillidemokraatit kannattivat valtatien 2 peruskorjausta ja Pisararataa, SDP Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanketta ja Vihreä liitto Kehärataa ja Seinäjoki-Oulu ratahanketta miltei yhtä tärkeänä. Miltei yhtä tärkeänä pidettiin (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 9,3 E18 Helsinki - Vaalimaa 4,7 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) 2,3 2,3 2,9 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) 15,1 Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke 12,2 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 3,5 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 10,5 Seinäjoki - Oulu ratahanke 8,7 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 10,5 Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 18
Miltei yhtä tärkeänä pidettiin (%) (Poliitikot) 26 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki Vaalimaa 4,2 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 4,2 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke 12,5 12,5 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 4,2 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) Seinäjoki-Oulu ratahanke 12,5 16,7 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) Helsinki Forssa-Pori ratahanke 8,3 25,0
Miltei yhtä tärkeä puoluettain (%) 27 10 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava E18 Helsinki Vaalimaa; Valtatie 12 Lahden rautatie); 2 16,7 eteläinen kehätie; 14,3 8 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 14,3 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 16,7 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 5 6 Seinäjoki-Oulu ratahanke; 4 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 14,3 Seinäjoki-Oulu ratahanke; Helsinki-Lohja-Forssa-Pori 16,7 ratahanke; 66,7 Riihimäki - Kokemäki ratahanke; 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 10 4 Seinäjoki-Oulu ratahanke; 14,3 2 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 4 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 28,6 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 5 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 33,3 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 5
TÄRKEÄ HANKE Tärkeinä pidettiin jo hankkeita, jotka sijoittuvat Forssan seudun ulkopuolelle. Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus sekä Helsinki Lohja Forssa Pori-ratahanke sai täsmälleen yhtä paljon ääniä (16 %). Seinäjoki-Oulu-ratahanke sai 13 % äänistä ja Valtatie 2:n peruskorjaus sekä kehärata molemmat 12 %. 28 Poliitikot nostivat tärkeiksi hankkeiksi Helsinki-Lohja-Forssa-Pori-ratahankkeen (21 %), sekä Kehä I:n pullonkaulojen korjaukset, valtatie 12 peruskorjauksen sekä Seinäjoki-Oulu ratahankkeen (kaikki 13 %) Tärkeänä pidettiin (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki - Vaalimaa Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke Riihimäki - Kokemäki ratahanke Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) Seinäjoki - Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 1,7 2,3 5,2 5,8 7 4,7 5,2 11,6 11,6 13,4 15,7 15,7
29 Tärkeänä pidettiin (%) (Poliitikot) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 12,5 E18 Helsinki Vaalimaa 8,3 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 4,2 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) 12,5 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) 4,2 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke 20,8 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 8,3 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 4,2 Seinäjoki-Oulu ratahanke 12,5 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 8,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke 4,2
Tärkeä puoluettain (%) 30 10 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 2 E18 Helsinki Vaalimaa; 14,3 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 16,7 8 6 E18 Helsinki Vaalimaa; 2 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie; 14,3 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 14,3 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 16,7 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 33,3 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 5 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 2 Riihimäki - Kokemäki ratahanke; 28,6 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 33,3 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 10 4 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 5 2 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava Kehärata rautatie); 14,3 (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 4 Seinäjoki-Oulu ratahanke; Seinäjoki-Oulu ratahanke; 16,7 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 33,3 Seinäjoki-Oulu ratahanke; 5
YHTEISPISTEET 31 Annetut äänet pisteytettiin seuraavasti: erittäin tärkeänä pidetty ääni antoi 3 pistettä, miltei yhtä tärkeä 2 pistettä ja tärkeä yhden pisteen. Näin saatiin lopullinen järjestys. Forssan seudun hankkeet saivat vastaosan pisteistä. Näistä Helsinki-Forssa-Pori-ratahanke erottui ylivoimaisesti muista. Tämän jälkeen tuli Valtatie 2:n peruskorjaus. Forssan seudun ulkopuolisista hankkeista Kehä I:n pullonkaulojen korjaus sai kannatusta. Poliitikkojen äänet jakaantuivat tasan valtatien 2 peruskorjauksen ja Helsinki-Forssa-Pori ratahankkeen kesken. Pisararata nähtiin kolmanneksi tärkeimmäksi yhteispisteissä Tie- ja rautiehankkeiden kannatus (yhteispisteet) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Riihimäki - Kokemäki ratahanke Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) E18 Helsinki - Vaalimaa Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava Seinäjoki - Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 24 25 27 30 52 77 83 89 95 108 Pisteytys: 3p = Erittäin tärkeä 2p = Miltei yhtä tärkeä 1p = Tärkeä 168 254 0 100 200 300
Tie- ja rautiehankkeiden kannatus, poliitikot (yhteispisteet) 32 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) 0 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki Vaalimaa Riihimäki - Kokemäki ratahanke Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 6 7 7 9 Pisteytys: 3p = Erittäin tärkeä 2p = Miltei yhtä tärkeä 1p = Tärkeä Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) 9 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke 11 Seinäjoki-Oulu ratahanke 11 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen 12 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava 22 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) 25 Helsinki Forssa-Pori ratahanke 25 0 5 10 15 20 25 30
YHTEISPISTEET (KAIKKI VASTAUKSET) 1 Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 254 pistettä 2 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) 168 pistettä 3 Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke 108 pistettä 4 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 95 pistettä 5 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 89 pistettä 6 Seinäjoki - Oulu ratahanke 83 pistettä 7 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 77 pistettä 8 E18 Helsinki - Vaalimaa 52 pistettä 9 Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) 30 pistettä 10 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 27 pistettä 11 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) 25 pistettä 12 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 24 pistettä 33 YHTEISPISTEET (POLIITIKOT) 1 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) 25 pistettä 1 Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 25 pistettä 3 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 22 pistettä 4 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 12 pistettä 5 Seinäjoki - Oulu ratahanke 11 pistettä 5 Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke 11 pistettä 7 Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) 9 pistettä 7 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 9 pistettä 9 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 7 pistettä 9 E18 Helsinki - Vaalimaa 7 pistettä 11 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 6 pistettä 12 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori Nousiainen- Raisio) 0 pistettä