JÄÄPALLO. Maajoukkueiden toiminta kaudella 2008-2009 Tyttöjen 17 v. MM-kisat Koululaisjääpalloa Mikkelissä

2009 JÄÄPALLO Suomen Jääpalloliiton virallinen julkaisu Maajoukkueiden toiminta kaudella 2008-2009 Tyttöjen 17 v. MM-kisat Koululaisjääpalloa Mikkelissä Kampparit uudistuu Olosuhdeasiaa Samuli Niskanen, 177 maaottelua

v Kuva: Pekka Huovila Tyttöjen maajoukkueen piristys Susanna Lehosmaa irokeesikypärässään. Kuva: Yrjö Utti Sisältö Jääpallo tulee, oletko valmis?... 3 Veiterästä sinettiseura... 4 Tarining Camp 2008 Mikkelissä... 5 Mikkelin koululaisjääpalloturnaus... 6 Kampparit uudistaa toimintaansa... 8 Tyttöjen 17v MM-kilpailut... 10 Helsingin pyttykerho 60 vuotta... 12 Pojat 17 v... 13 Pojat 19 v... 14 Haastajat Novosibirskissä... 15 Pronssitili karttui... 16 Samuli Niskanen, legenda jo pelatessaan... 19 Olosuhdeasiaa... 24 Robert Sandströmin haastattelu... 25 Henkilökuva Kristina Koskelasta... 26 Reijo Karppinen In Memoriam... 27 Atte Lämsän haastattelu... 29 Kirja-arvio... 30 Kansikuvassa Timo Arjanko, Suomen maajoukkueen taitava sivutukipelaaja. Kannen kuva: Yrjö Utti Toimitus Tekstit: Topiantti Äikäs, vastaava päätoimittaja Kari Liikanen Keijo Tulonmäki Antero Levänen Mikko Ikävalko Kimmo Huotelin Veijo Janhunen Esa Määttä Lasse Sternberg Antti Vasara Kuvat: Yrjö Utti Kimmo Huotelin Pekka Huovila Mikko Nikkinen Stefan Sjödin SJPL:n arkisto Taitto: Johanna Kärmeniemi, Mainostoimisto Gemini Oy Paino: Punamusta Oy

Pääkirjoitus Jääpallo tulee, oletko valmis? K ausi 2008 09 on Jääpallolehden julkaisuajankohtaan kallistumassa kevättä kohden. MM-kisat ja eri ikäluokkien arvokisat ovat takana, ja kotoisen Bandyliigamme ratkaisupelit ovat edessä. Olemme liitossa tarkoituksellisesti siirtäneet lehden julkaisuajankohtaa. Lehden julkaisuajankohtaan vaikutti myös talven aikana pelatut arvokisat. Tässä lehdessä on tuoreet raportit niin aikuisten MM-kisoista kuin kaikista ikäkausijoukkueiden arvokisoista. Mainittakoon, että Suomessa tehtiin kauden aikana jääpallohistoriaa kun Lappeenrannassa pelattiin ensimmäiset T17-ikäluokan MM-kilpailut. Tiiviin ja hektisen pj-kauteni aikana olen kuitenkin huomannut, että lajiamme kohtaan tunnetaan suuria tunteita suorastaan intohimoja. Myönnän itsekin olevani bandyhullu, joskin (toivottavasti!) positiivisessa merkityksessä. Lajimme on pieni, mutta siinä piilee suuri potentiaali. Harrastajamäärien lisääminen nuorimmissa ikäluokissa ei vaadi ihmeitä vain sitoutumista seuratoimijoilta ja aktiivisuuden lisäämistä paikallistasolla. Tämän todistavat monet jääpallo- ja luistelukoulut. Toiseksi on sanottava, että tälle kaudelle herätetty alasarjatoiminta on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa. Lajimme kansallisen lippulaivan, Bandyliigan, lisäksi on ollut suuri tarve perustaa Suomi-sarja, jossa myös nousevat kyvyt saavat pelirutiinia sekä jo aivan vakavimman uran lopettaneet pelimiehet voivat pysyä lajin parissa. Olen ollut havaitsevinani lajin parissa myös opportunismia ja perusteetonta kriittisyyttä. Lajiliittoa voi, ja saa, kritisoida aiheesta, mutta perusteeton ja ennen muuta nimetön arvostelu ei johda mihinkään. Jos ja kun kritiikkiä halutaan esittää, niin liittohallituksessa olemme yksimielisiä siitä, että kaikki hyvät esitykset (esim. alasarja- ja junnutoiminnasta, lajimarkkinoinnista sekä tiedottamisesta) otetaan mielellään vastaan. Opportunistien ongelma on siinä, että he verhoutuvat joko nimettömyyden tai mitään tekemättömyyden taakse. No, se siitä. Tässä lehdessä on myös syksyllä 2008 pidetyssä Kotikenttä Kuntoon -tapahtumassa alustaneen Robert Sandströmin haastattelu. Roopen huomioista kannattanee ottaa seuratoimintaan vinkkejä. Myös liittotasolla kyseinen alustus antaa aiheen erilaisiin tarkasteluihin. Kevään mittaan liitossa onkin tarkoitus pohtia kriittisesti hallitus- ja valiokuntatyöskentelyn linjauksia. Itse haluaisin seurata esim. Ruotsin jääpalloliitossa käytössä olevaa menettelyä, jossa valiokunnassa istuva liittohallitusjäsen ei olekaan valiokunnan puheenjohtaja. Sen sijaan valiokunnilla on itsenäisemmät vetäjät, jotka laativat toiminnalleen oman budjetin, joka suhteutetaan koko liiton talouteen tasapainoisella tavalla. Myös valiokuntien määrää ja tehtäväkuvia on voitava tarkastella toimintamme kehittämisen kannalta uudelleen. Olisiko mahdollista joitain toimintoja yhdistää toisiinsa, ja tarvitaanko kenties joitain uusia sektoreita, jotta liiton toiminta saadaan aidosti nostettua 2010-luvulle. Toinen uudistamisen aihe, joka lajiimme liittyy, koskee olosuhteita. Jääpalloa pelataan yhä olosuhteissa, jotka ovat noin 30 vuotta jäljessä nykyajasta. Bandyä pelataan alkukaudella usein silkassa vesi- ja räntäsateessa ja huonot olosuhteet heikentävät pelin tasoa. Keskitalvella puolestaan ns. äärevien olosuhteiden lisääntyminen ja sääolojen arvaamattomuus tuovat jääpallokentille joko paukkupakkaset tai voimakkaat tuulet ja lumimyräkät. Ilmastomuutos ja siihen liittyvät lajimme kannalta kielteiset sääolojen vaihtelut ovat totisinta totta. On niin liiton kuin jäsenseurojen asia ajaa eteenpäin olosuhteita parantavia uudistuksia. Jääpalloväen ajatuksissa heijastelee jääpallohallit tai vähintään katetut ja tuulelta suojaavat katsomot. Ainainen ruikutus olosuhteiden heikosta tasosta ei lopu, jos emme tee yhdessä asioille jotain. Kaiken kaikkiaan tämä jääpallokausi on mennyt muutamien uudistusten merkeissä. Näkyvimpänä uudistuksena on ollut Bandyliigan uusittu sarjajärjestelmä, jossa jako ylempään ja alempaan jatkosarjaan on tehnyt sarjoista tasaisempia ja siten mielekkäämpiä niin pelaajille kuin katsojille. Tätä kirjoitettaessa molemmat sarjat ovat vielä täysin avoimia. Tämä on hienoa asia jääpallon kiinnostavuuden ja seuraamisen kannalta. Olen uutena puheenjohtajana kokenut jääpallotyön erittäin motivoivana ja kiinnostavana. Tiedän, että suomalaisessa jääpalloväessä on paljon lajistamme huolehtivia henkilöitä. Heidät on saatava mukaan jääpallotoimintaan ja heidän panoksensa on lajin tulevaisuuden kannalta tärkeä. Topiantti Äikäs puheenjohtaja

Veiterän puheenjohtaja Petri Krohns, Jyrki Maaranen, Simo Saikko ja kunniapuheenjohtaja Matti Kantola. Veiterästä ensimmäinen Nuori Suomi Sinettiseura Veiterä teki suomalaista urheiluhistoriaa saavuttamalla Nuori Suomi sinetin ensimmäisenä jääpalloseurana. V eiterän mittava panostus lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi palkittiin 10.11.2008 Nuori Suomi sinetillä Lappeenrannassa. Sinetin luovutti EKLU: n seurakehittäjä Sakari Pusenius. Veiterän laadukas junioritoiminta on tuottanut jo vuosia jopa kansainvälisen tason jääpalloilijoita. Seuran toiminta kattaa kaikki junioritasot. Jääpallotoimintaa on suunnattu niin tytöille kuin pojillekin. Nuori Suomi sinetti on laatutunnustus hyvästä, määrätietoisesta, suunnitelmallisesta ja johdonmukaisesta liikuntatyöstä. Veiterässä nähdään tärkeimpinä asioina lasten ja nuorten monipuolisen liikuntatyön ja kulttuurin vaaliminen. Tärkeintä ei ole pienten junioreiden keskuudessa se kuka tekee eniten maaleja tai voittaako joukkue Suomen mestaruuden. Määrätietoisen liikuntakasvatustyön tavoitteena on synnyttää koko elämän kattava liikuntainnostus, jonka osana seura tuottaa myös Bandyliigapelaajia. Työn arvokkaana piirteenä voidaan pitää sitä, että seura kantaa yhteiskuntavastuuta vaalimalla keskeisiä liikunta-arvoja perinteisen lajityön ohessa. Lajin pariin hakeutuneet lapset ja nuoret saavat näin odotuksilleen vastinetta. Vilttiketjuideologiaa ei Veiterässä kylvetä. Henkiselle ja fyysiselle kasvamiselle annetaan tilaa. Seurassa ei nähdä järkevänä lasten ja nuorten luokittelua varhaisessa vaiheessa. Usein lahjakkuudet saattavat joidenkin kohdalla puhjeta kukkaan vasta aikuisuuden kynnyksellä. Seuran tehtävänä on tukea ja kannustaa lapsia ja nuoria. Tärkeintä ei ole aina joukkueen tai seuran menestys, vaan henkilökohtainen kasvu. Hyvä liikuntaharrastus palvelee myös elämää kentän ulkopuolella. Veiterän esimerkillisyys on havaittu myös muualla Veiterän Nuori Suomi sinetin arvoa nostaa ennen kaikkea se, että seura raivasi tiensä sinettiseurojen eliittiin ensimmäisenä suomalaisena jääpalloseurana. Veiterässä tehtiin töitä lähes kolme vuotta sinetin eteen. Veiterän työn pohjalta muiden jääpalloseurojen työ sinetin saamiseksi helpottui oleellisesti. Lajin ensimmäisenä seurana Veiterässä tehtiin kriteeripohjat, joita muiden seurojen on jälkeenpäin helpompi mallintaa. Sinettiseuraksi ei pääse ilman lajiliiton hyväksyntää, eli Veiterän aktiivisuuden myös Suomen Jääpalloliitto allekirjoitti sinettisopimuksen Nuoren Suomen kanssa. Jääpalloliitossa Veiterän esimerkillinen juniorityö nähdään ennen kaikkea tulevaisuustyönä lajin eteen. Suomessa on myös muita sinetin ansaitsevia seuroja, joiden uskotaan hakevan Nuori Suomi sinettiä lähivuosien aikana. Mikko Ikävalko

Training Camp Training Camp 2008 nuorisojääpallon juhlaa J oulukuisena viikonloppuna 27. 28.12.2008 pidettiin loistavan talvisään vallitessa suomalaisen nykyjääpallon historian ensimmäinen Training Camp Jyväskylässä. Tapahtuma oli suuri: 1994-95 syntyneitä poikia oli 55 yhdeksästä eri seurasta, ja 1996-97 syntyneitä poikia 67 kymmenestä seurasta sekä lisäksi tusinan verran aktiivisia valmentajia osallistui kaksipäiväiselle rankalle leirille. Leirin ohjelmassa oli yhteensä n. 14 tuntia peliä ja jääharjoitusta Viitaniemen kentällä sekä kummallekin ryhmälle kaksi luentoa, jotka liittyivät nuoren urheilijan elämäntapoihin ja kehitykseen. Yksi C-nuorten harjoituksista toimi myös koulutustilaisuutena paikalle saapuneille valmentajille. Majoitus oli Kiponniemen leirikeskuksessa 20 min bussimatkan päässä kentältä. Tilat olivat erinomaiset, ruoka loistavaa ja ystävällisen henkilökunnan myötävaikutuksella koko, joukko saatiin katon alle. Ennakkoon jännitetty siirtymisaika osoittautui sitten kuitenkin käytännössä ihan kohtuulliseksi. Aikataulu oli koko leirin ajan tiukka: lauantaina 9:30 21:15 ja sunnuntaina 9:00 15:30. Kuljetukset pelasivat kuitenkin suunnitellusti ja aikataulu piti hyvin. Leiri oli vetäjien mielestä erittäin onnistunut. Ensi vaikutelman perusteella uusi Training Campilla nuoret antoivat kaikkensa. Training Camp toimintamalli on ehdottomasti parempi kuin entinen piiriturnausmalli. Piiriturnauksen muuttaminen ensimmäiseksi maajoukkuetapahtumaksi nostaa selkeästi tapahtuman statusta ja arvostusta ainakin C-junioreiden ikäluokassa. Tämä arvostuksen nousu ilmeni mm. erittäin pienellä peruutusten määränä. Uusi malli muuttaa myös verkottumisen kansalliselle tasolle aiemman piiritason sijaan ja vähentää pienen lajin sisällä turhaa alueellista kilpailua. Mikään ei luonnollisestikaan ole täydellistä ja uusia ajatuksia ensi vuotta jo silmällä pitäen on kirjattu ylös. Leirille osallistuneiden pelaajien taso oli positiivinen yllätys vetäjille. Oli ilo nähdä, että näissä ikäluokissa löytyy paljon taitavia ja kehityskelpoisia pelimiehiä. Seuraavan P15-maajoukkueleiriryhmän nimeäminen Varkauteen oli haastava tehtävä. Moni lahjakas poika jäi vielä ryhmän ulkopuolelle, mutta niin kuin leirillä juteltiin: pitää malttaa tehdä työtä ja edetä kärsivällisesti. Ikäluokka -96 näyttää myös erittäin lupaavalta. Kaikki leirille osallistuneet osoittautuivat siis lupaaviksi jääpalloilijoiksi. Nyt vaan päättäväisesti treenaamaan, ja sitten entistä parempina pelimiehinä seuraaviin valintoihin sitten kun niiden aika koittaa. Varsin rajallisen otannan perusteella päättelen, että myös kohderyhmä eli nuoret itse olivat tyytyväisiä: hyvää ruokaa, uusia kavereita, jne. Kuulin jo jopa suunniteltavan kuka on kenenkin kanssa samassa hytissä ensi kesänä Västeråsin leirille mennessä. Nuoremmassakin ikäluokassa moni poika sai varmasti mahtavan kannustepiikin omalle jääpallouralleen. Haluan vielä mainita, että ainakin vanhempi ryhmä, jonka mukana itse liikuin, käyttäytyi erittäin mallikkaasti! Majoitustilat jäivät siistiin kuntoon ja kentällä kuin myös kentän ulkopuolella toiminta oli mallikelpoista. Tällaisen porukan kanssa on mukava touhuta. Toivottavasti Training Campista syntyy uusi perinne. Keijo Tulomäki P15- joukkueenjohtaja Harjoitusten lomassa käytiin läpi jääpallon teorian salaisuuksia.

Mikkelin koululaisjääpalloturnaus 2009 M ikkelin Kampparit järjesti jo 13. kerran kaupungin ala-asteiden koulujääpalloturnauksen Hänskin luomujäällä 3. 4. helmikuuta. Ensimmäinen koululaisturnaus organisoitiin jo 1997, ja kuten silloin niin nytkin tapahtuman maestrona toimi Joni Maaranen. Kuluneiden vuosien aikana Joni on kouluttautunut ensin liikunnanohjaajaksi sekä Jyväskylän yliopistosta liikunnanopettajaksi. Turnauksen tuomaritehtäviä hoitivat Kamppareiden juniorit sekä junnuvalmentajat. Samoin Kampparikioski oli valjastettu pienten lämpimäisten myyntiin. Kaikki kenttätoiminnot hoidettiin talkoilla. Kentän laidalla oli runsaslukuisesti paikalla pelaajien vanhempia sekä isovanhempia. Bandyn fair play -henkeä Turnauksen yhtenä tehtävänä on kasvattaa pelaajat oikeaan fair play -henkeen. Siihen kuuluu toisen pelaajan kunnioittaminen. Ja vaikka aikataulu pelien välillä oli tiukka, niin vastapuolen kättelyt kuuluivat luonnollisesti asiaan tässäkin turnauksessa. Pelaajille jäi otteluiden lisäksi mukavia muistoja tapahtumasta: kaupunki lahjoitti voittajille taitelija Kari Piipon suunnittelemat Mikkeli-mitalit ja Kampparit myönsivät kunniakirjat osallistujille. Mikkelissä koulujen tavoitteena on ollut laajentaa joukkuemäärää siten, että kultakin luokalta olisi myös tyttöjoukkue mukana. Tässä turnauksessa oli mukana ennätykselliset 32 joukkuetta! Voidaan siis sanoa, että Mikkelin koululaisturnaus oli Suomen jääpallon lähihistorian suurin turnaustapahtuma pelaaja- ja ottelumäärän suhteen. Varusteet tärkeitä ja tunnelma Ilahduttavaa oli huomata, että koulut olivat itse hankkineet varusteita jääpalloa varten jopa maalivahdin suojuksia. Kampparit olivat toimittaneet paikalle mailoja, mutta ne olivat varsin vähällä käytöllä. Koulujen osalta turnaus oli edullinen, sillä osallistumismaksu oli vain 25 euroa. Kahden päivän aikana nautittiin kouluaikana vilpitöntä ja iloista jääpallotunnelmaa, ja tällä kertaa viimeistä kertaa luomujäällä. Koulut olivat harjoitelleet tätä turnausta varten ja turnauksen voittajista puhutaan vielä jääpallopiireissä. Myös kentän sijainti on erinomainen: Hänski on keskellä kaupunkia ja useat koulut sijaitsevat kävelymatkan päässä. Kampparit on ideoimassa jo uutta tapahtumaa ensi syksylle Hänskin monitoimikentälle. Turnausta tullaan vielä kehittämään eteenpäin Olli Mannisen, Kimmo Huotelinin sekä Joni Maarasen johdolla. Olli perusasteen alakoulun rehtorina tietää koulujen toiveet, ja täysveriset jääpallomiehet Huotelin ja Maaranen tuntevat käytännön toimet tarkasti. Tiukkoja pelejä Turnauksen ensimmäisenä päivänä, tiistaina, ottelivat 3. 4.-luokkalaiset ja keskiviikkona olivat vuorossa 5. 6.-luokkalaiset. Tytöt ja pojat pelasivat omissa lohkoissaan. Pelit olivat kestoltaan 15 minuuttia. Tiistaina pelattiin kaikkiaan 29 ottelua kipakassa 12 asteen pakkasessa. Päivällä aurinko lämmitti olosuhteet loistaviksi. Tyttöjoukkueista parhaaksi nousi Siekkilä, joka päihitti loppuottelussa Rantakylän niukoin numeroin 1 0. Tyttöjen sarjassa pronssille sijoittui Urpola, joka voitti niukasti luvuin 2 0 Sairilan. Tytöt olivat todella innokkaasti mukana, ja ihan oikeita hyökkäys- ja puolustuskuviotakin oli näissä peleissä havaittavissa. Poikien 3. 4.-luokkien mestaruuden nappasi jälleen kerran Urpola, joka voitti loppuottelussa Rantakylän luvuin 3 0. Taistelu mestaruudesta oli raju. Urpolan joukkueessa oli eniten Kampparikasvatteja, joka toki näkyi kentällä. Pronssiottelussa Lähemäki saavutti taisteluvoiton ja mitalit kilahtivat heidän kaulaansa kun Päämajakoulu kukistui 3 2. Harrastamaan jääpalloa! Toinen turnauspäivä pelattiin suotuisassa viiden asteen pakkasessa. Keskiviikkona Hänskillä nähtiin mahtavat 35 jääpalloottelua! Viides- ja kuudesluokkalaisten poikien pelit olivat kolmessa lohkossa, tytöillä oli kaksi lohkoa.

Mikkelissä tapahtuu Tyttöjen finaaliin selvisivät Urpola ja Moisio, joista jälkimmäisen taktiikkana oli ns. sumppupuolustus, ja puolet joukkueesta oli järjestäytynyt maaliviivan tuntumaan. Tiukan sumpun läpäisemiseen Urpola tarvitsi Netta Tuhkasen loistavan aherruksen: tuloksena hattutemppu ja kultamitalit Urpolan tyttöjoukkueelle selkein numeroin 3 0. Pronssiottelussa Rantakylä voitti Siekkilän samoin 3 0. Mitaliotteluiden jälkeen tyttöjen kopista kuului, että Vähä muute ruvetaan harrastamaan jääpalloa! Keskiviikkopäivä huipentui turnauksen odotettuun poikien finaaliin, jossa pelasivat kuinkas muuten Urpola ja Rantakylä. Tällä kertaa voittajaksi nousi vahvan esityksen päätteeksi Rantakylä. Muut sarjat voittaneen Urpolan oli nöyrryttävä kakkoseksi numeroin 3 1. Poikien pronssiottelussa Päämaja vei mitalit historialliseen kouluunsa voittamalla Siekkilän puhtaasti 3 0. Mikkelin kaupungin uusi nuoriso- ja liikuntajohtaja Antti Mattila totesi, että pelaamassa tai kouluaan kannustamassa oli kahden päivän aikana lähes neljäsataa koululaista. Hänskin kentän reunavalleilta sai todella upean näkymän parisataapäisestä jääpalloilijajoukosta kahden päivän aikana järjestetyssä koululaisturnauksessa. Kiitos turnauksesta kuuluu Kamppareille ja Mikkelin kaupungille. Ensi vuonna Hänskin uudelle monitoimikentälle lisätään reipasta koululaista ulkoliikuntaa! Kari Liikanen Sähköä suomalaisesta metsästä. Luotettavasti. Tulevaisuuden puolesta PL 166, 50101 Mikkeli Puhelin (015) 1951 Faksi (015) 195 3875 www.ese.fi

Mikkelin Kampparit on päättänyt kehittää toimintaansa. Samalla yritetään parantaa laatua sekä panostaa entistä enemmän nuorisotoimintaan. Asiaa on tukemassa vuonna 2006 laadittu toimintasuunnitelma, jonka 10 pääkohtaa pureutuvat joukkuepelin kehittämiseen. Kimmo Huotelin uuden toimiston edessä. Kampparit uudistaa toimintaansa Uusi toimisto keskeiselle paikalle Ulospäin näkyvin uudistus oli uuden toimiston avaaminen Nuijamiestenkadulle elokuussa 2008, jossa sijaitsee toiminnallisesti loistavat 80 neliömetrin toimitilat. Kamppari-toimintojen lisäksi toimiston alakerrasta löytyy hyvin varusteltu jääpallotarvikekauppa, jossa päätuotemerkkinä on X-Bendin varusteet. Jääpallovarusteista löytyy tällä hetkellä lähes kaikki oleellinen kypäriä lukuunottamatta. Kamppareiden toimisto on varusteltu nykyaikaisella tekniikalla, joten se tarjoaa loistavat mahdollisuudet myös palaverien ja kokousten pitoon. Isot näyteikkunat vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella takaavat sen, että ohikulkijoiden katseet kiinnittyvät mainosteksteihin. Toimisto on auki arkisin kello 11 15. Uusi toiminnanjohtaja Toimiston lisäksi toinen iso panostus oli uuden kokopäivätoimisen toiminnanjohtajan palkkaaminen. Luonnollinen valinta kohdistui Ruotsista takaisin palanneeseen Kimmo Huoteliniin. Näin Kimmo seuraa toisen Kamppari-legendan Esko Korhosen jalanjälkiä toiminnan pyörittäjänä. Ese on tehnyt paljon töitä ja luonut hyvät pohjat toiminnan kehittämiseksi. Toiminnanjohtajana ensimmäisen vuoden aikana korostan seuran yhtenäistä linjaa kasvatuksessa ja peleissä. Lisäksi seuran jäsenyysasiatovat tärkeitä, sanoo Kimmo Huotelin. Etelä-Savon urheiluakatemiassa jääpalloa Kuluvan kauden aikana jääpallolukio on integroitu osaksi Etelä-Savon urheiluakatemiaa. Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittamassa ESR-hankkeessa on hieno mahdollisuus saada monipuolista valmennusta. Myös korkea-asteen opiskelijoilla on nyt mahdollista ottaa jääpallo osaksi opintoja. Näin ollen harjoittelumahdollisuudet paranevat, mikäli jatkaa opintoja Mikkelissä vielä armeijan jälkeen. Urheiluakatemian mukana pelaaja saa myös entistä kattavammat testimahdollisuudet Tanhuvaaran urheiluopistossa. Myös nopeat lääkäripalvelut kuuluvat asiaan. Oma jääpallolukio Suomessa on jo aikaisemmin ollut jääpallolukioita menestyksekkäästi Porissa ja Torniossa. Viime syksynä Mikkelissä on aloitettu vastaavanlainen toiminta yhteistyössä koulujen kanssa. Ideana on tarjota jääpallo osaksi toisen asteen koulujen ohjelmaa niin lukioissa kuin ammattikouluissakin. Toiminta alkoi elokuun puolessa välissä. Opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella myös aamuisin kaksi kertaa viikossa. Aamuharjoitukset olivat aluksi jäähallissa ja siirtyivät Hänskiin pakkasten myötä. Iltaisin pelaajat harjoittelevat omien ikäluokkajoukkueidensa mukana. Harjoitusohjelma on rakennettu niin, että pelaajilla on mahdollisuus harjoitella 7 8 kertaa viikossa (jäällä 4 5 kertaa viikossa), lisäksi on kaksi vapaapäivää. Tämän uudistuksen ansiosta pelaajilla on mahdollisuus kehittää itseään monipuolisesti. Yläasteen ja armeijan välissä määrätietoinen harjoittelu on urheilijan kehityksen kannalta parasta aikaa, jolloin pelaaja voi Savon autokeskuksen myyntipäällikkö Kari Huttunen (oik) luovutti Kamppareiden toiminnanjohtajalle Kimmo Huotelinille uuden Peugeot Tepee:n.

Mikkelissä tapahtuu luoda itselleen hyvät pohjat parhaisiin pelivuosiin 25 35 vuoden ikään. Aamuharjoituksilla potkua koulupäivään Aamuharjoitukset pitää vuoden 2004 maailmanmestari Kimmo Huotelin, joka samalla toimii jääpallolukion rehtorina. Aamuharjoitukset tulevat lisäämään huomattavasti urheilijoiden jääaikaa, millä on merkittävä vaikutus niin luistelun kuin tekniikankin kehittymiseksi. Harjoituksissa pääpaino tuleekin olemaan luistelun ja syöttöpelin kehittämisessä. Myös harjoitusmäärän kasvaminen valmistaa mukana olevia nuoria kovempaan harjoitteluun, sanoo Huotelin. Antero Levänen Aamuharjoituksilla potkua koulupäivään.

Suomen hopeajoukkue. Suomen tytöille MM-hopeaa! J ääpalloilun ensimmäiset tyttöjen MM-kisat pelattiin 12. 15.2009 Lappeenrannassa, jääpallon pääkaupungissa, jossa pelattiin myös ensimmäiset naisten MMkisat 2004. Kisojen avajaiset järjestettiin juhlallisesti Lappeen Marian kirkossa. Kisojen järjestelyt onnistuivat Leo Segermanin komennossa erittäin hyvin, kaikille osallistujille jäi varmasti hyvä muisto tapahtumasta. Kiitos Lappeenrannalle ja 65 hengen talkoojoukolle! Kuva: Yrjö Utti Pelillisesti Suomen joukkue saavutti huikean hopeamitalin lajin suurmaiden Ruotsin ja Venäjän vastusteluista huolimatta. Tyttöjen jääpallotulevaisuus näyttää todella nousujohteiselta, niin innostuneelta pelaajien otteet näyttivät. Pelillisesti oltiin yllättävän korkealla tasolla kaikki maat mukaan lukien, taktiset kuviot kentällä osoittivat lajin sopivan tyttöjen ajatusmaailmaan. Otteet olivat pääsääntöisesti lajin mukaisesti väkivallattomat, tosin vauhdikkaitakin kontakteja nähtiin. Hyvässä urheiluhengessä kisat pelattiin, kenellekään ei jäänyt murheellista mieltä, toki menestyspaineita purettiin näkyvästi. Suomi voitti avausottelussaan torstaina Norjan maalein 7 1, Venäjä voitti Ruotsin 4 2. Torstain otteluiden jälkeen näytti näytelmä menevän Venäjän ja Ruotsin määräämässä tahdissa, sen verran vauhdikkaammalta ja kypsemmältä niiden peli näytti. Suomi nousi kuitenkin uskomattoman hienosti taisteluun, niin takti- Kuva: Yrjö Utti Kuva: Yrjö Utti 10

Tyttöjen kilpailutoiminta Avajaisien lippukulkue Lappeen Marian kirkkoon. Kuva: Mikko Nikkinen sesti kuin yksilötason uhrautuvalla pelillä, puolustuspelaaminen ryhmänä nousi tosi tärkeään asemaan. Ennakkosuosikki Venäjä kaatui selkeästi 4 1 ja finaalipaikka tuntui saavutetulta unelmalta! Ruotsin voitettua Venäjän lauantaina 4 2, olivat Suomi, Ruotsi ja Venäjä tasapisteissä. Lauantai-illan jälkeen oli Hollannin Frank Peters FIB:n jyryn edustajana kuulustelujen kohteena. Hän kertoi, että säännöt ovat täysin selvät, finaalissa pelaavat Suomi ja Venäjä, pronssitaistelussa kohtaavat Ruotsi ja Norja! Näin Suomen tytöt voittivat runkosarjan ja finaalipaikka sunnuntaille oli varma! Suomi aloitti loppuottelun valmentaja Jani Lahtisen käskyttämänä huikealla painostuksella, joka johti Tytti Lintulan laukomaan johtomaaliin. Viidentoista peliminuutin kohdalla Venäjä sai kuitenkin pelistä kiinni, ja vei ensi jakson 2 1, Suomen missattua rankkarin ja pari muuta tekopaikkaa. Toisella jaksolla oli Venäjä painostavana osapuolena ja siirtyi jo 3 1 johtoon. Linda Lohineva kavensi tilanteeksi 3 2, jolloin vielä kotiyleisön kannustamana Suomen joukkue otti loppukirin. Ottelu päättyi kuitenkin Venäjän mestaruuteen, Suomi upeasti hopealla! Ruotsi vei pronssin selkein luvuin 4 0 vaikka Norja oli kentällä näyttänyt osaamisen olevan hyvin lähellä mitalijoukkueiden tasoa. Jokaisesta joukkueesta löytyi taitavia pelaajia, mutta kisojen paras pelaaja oli kaikkien mielestä Venäjän Elena Rybakova, Baikalin rannalta Irkutskista. Suomalaisista palkittiin Tytti Segerman parhaana maalivahtina, Petra Verhelä parhaana puolustajana ja Tytti Lintula parhaana maalintekijänä. Kari Liikanen SUOMEN JOUKKUE: 1 Jenni Vinnari Botnia 2 Petra Verhelä Veiterä 3 Riikka Kilpeläinen WP 35 4 Nina Pitkänen Botnia 5 Riina Ellonen Veiterä 6 Suvi Ollikainen Botnia 7 Laura Heiskanen Kalix Bandy 8 Jenna Grönroos Botnia 9 Tytti Lintula Botnia 10 Noora Tulus Botnia 11 Susanna Lehosmaa ToPV 12 Tytti Segerman Veiterä 13 Laura Mäkelä ToPV 14 Linda Lohiniva ToPV 15 Sofia Alakärppä Kalix Bandy 16 Anni Kehusmaa Kalix Bandy Varalla oli: Heidi Svärd (mv) Roosa Siikki Sari Kuisma Maria Piekkari Vastus Botnia Pasa Bandy ToPV Joukkueen johtajat: Päävalmentaja - Jani Lahtinen Joukkueen johtaja - Harri Peuhkuri Varustevastaavat - Minna Puroharju, Tommi Kehusmaa Joukkueen apuna - Juha Lohiniva Tacklan toimitusjohtaja Petri Nylund ja Åsa Boström Ruotsin liitosta palkitsivat Suomi-Ruotsi ottelun parhaat pelaajat. Palkitut Suomen Petra Verhelä ja Ruotsin Lisa Östman. Maailmanmestarijoukkue Venäjä. Kuvat: Yrjö Utti 11

Helsingin Pyttykerho 60 vuotta J a tänäänkin on paikalla Helsingin Pyttykerho joka ottelun päätyttyä jakaa haarikkansa ottelussa hyvän peliesityksen johdosta yhdelle pelaajalle Näillä sanoin on jo kuusikymmentä vuotta kaikunut kuuluttajan sanoma ottelun alkaessa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Helsingin Pyttykerho on jo vuodesta 1948 alkaen ojentanut koivuhaarikoitaan palkinnoiksi hyvistä pelisuorituksista ja niitä on jaettu paljon yli 4 700 kpl. Kerhomme lajikirjo on laaja, mutta eniten pyttyjä on dilkattu futiksessa, koriksessa, pesäpallossa, käsipallossa, jääpallossa sekä jääkiekossa. Nykyisin kuvaan on astunut uudempia lajeja: salibandy, amerikkalainen jalkapallo ja lentopallo. Usein on kyselty, millaisella systeemillä kerho käy matseissa? No selvitetäänpäs: kerhomme johtokunta kokoontuu kerran kuussa ja tällöin kunkin nk. lajivastaava esittää pelejä, joihin voisi olla mielekästä mennä pytynjakoon. Sitten päätetään matsit ja ollaan ajoissa yhteydessä järjestävään seuraan, lyödään formu (eli kerhon rotsi) päälle ja hoidetaan homma. Pytyn saajan ei tarvitse olla paras maalintekijä eikä paras molarikaan vaan hän voi olla tavallaan näkymätön peluri, joka on vaikuttanut muuten pelin kulkuun positiivisesti. Pyttyjen saajia ja jakajia Uskomme, että varsinkin vanhempi lukijakunta tuntee palkitsemiamme urheilijoita kerhon alkuajoilta. Heitä ovat mm. Aulis Rytkönen, Franz Beckenbauer, Sven Tumba, Kaj Pahlmanin, Lasse Viren, Eino Kaakkolahden ja monet muut. Nuoremmasta urheilijapolvesta pyttyjä ovat pokannut mm. Jari Kurri, Hanna-Maria Seppälä, Teemu Selänne, Mika Mutikainen ja Lea Hakala vain muutamia mainitaksemme. Erityisellä lämmöllä korostamme mahtavan puuhamiehen, Fjalar Åstenin suhtautumista kerhoomme vuosikymmenten aikana ja onhan Fjalle itsekin tuomariharvinaisuus: ei taida maastamme löytyä ketään muuta, joka on dumannut viiden eri palloilulajin SM-sarjamatseissa uransa aikana (lajit: futis, jääpallo, käsis, kaukalopallo sekä näkövammaisten maalipallo) pankaas siitä paremmaks! Pyttykerhon nykyinen johtokunta on seuraava: Seppo Soini (päädirika eli puheenjohtaja), Lars Sternberg (apulaisdirika), Heikki Hämäläinen (pääsihteeri), Lars Palén (pyttymestari), Pekka Ropponen (rahaministeri), Seppo Hopeasalo, Rainer Lönnqvist, Karri Louevuo ja Juhani Merimaa. Tällaisella koostumuksella pytyt pääsääntöisesti jaetaan välillä joudutaan pyytämään avuksi johtokunnan ulkopuolisiakin, ja lähivuosina on myös väistämättä edessä nk. nuorennusleikkaus, eli jakohommiin tarvitaan tulevaisuudessa uutta verta sporttihenkisistä ihmisistä. Lasse Sternberg TM Pyttyjä jo 60 vuotta Pyttykerho vietti 1. lokakuuta 2008 toiminnan 60-vuotismerkkipäivää Helsingin Urheilumuseossa. Juhlakutsua olivat noudattaneet ilahduttavan suuri määrä sporttiväkeä. Maistuvia kakkuja ja virvokkeita oli nauttimassa monet tunnetut urheiluhahmot, joista monet olivat entisiä pelihirmuja. Onnittelukäynnillä kävivät myös monet seurat ja urheiluliitot kuten myös Suomen Jääpalloliitto, Urheilumuseosäätiö, OPM: n delegaatio sekä monet muut yksityiset tahot. Kuusikymmentä vuotta on takana ja monenlaisessa tapahtumassa kerhomme on ollut mukana. Moni onkin sanonut meille, että olemme se ainoa oikea pyttykerho tänä päivänähän on toki monenlaista palkintoraatia otteluiden jälkeen palkitsemishommissa, mutta kerhomme haarikka on edelleen säilyttänyt yksen suosionsa. Jäähän Merkit siitä sentään erikoinen muisto vaikkapa kotihyllyyn ihmeteltäväksi. Kun kerhomme väkeä käy siviilissä peleissä, niin usein tullaan kysymään, että aha, taasko sitä ollaan jakohommissa? No, eihän me joka peliin keritä vaan jaetaan pyttyjä tasaisesti ympäri vuoden (n. 50 kpl/vuosi). Berner Oy, Sport-osasto puh. 0207 91 4000 12 www.bernersport.fi

Poikien maajoukkueet 1 7 -vuotiaiden MM-kisat järjestettiin Venäjällä Kirovin kaupungissa 6.-8.2.09. Kirov sijaitsee noin 900 km etäisyydellä Moskovasta. Joukkue aloitti leiripäivällä Helsingissä, sitten junalla Moskovaan. Vierailu ja harjoitukset Sami Laakkosen ja Petteri Lampisen luona Zorkin stadionilla. Pojat tapasivat suomalaiset legendat ja kuulivat millaista jääpalloammattilaisen elämä on. Kiitokset Samille ja Petterille! Moskovasta 14 tunnin raskas, mutta muistoihin jäävä junamatka Kiroviin. Kirovissa pojat saivat esimakua turnauksesta, kun poliisisaattue saattoi meidät hotellille pillit soiden. Pelit sujuivat erinomaisesti Ensimmäinen ja aina vaikea peli Norjaa vastaan päättyi selkeään 4-0 voittoon. Seuraavana oli vastassa Venäjä. Takana 2 vrk matkustamista, Norja pelistä vain 2 tuntia. Sitten vielä libero Joni Vuopio tuli kuumeeseen.. Laitoimme Teemu Määtän liberoksi ja tämä vei liian paljon voimaa keskikenttäpelistämme. 25 asteen pakkanen ja kova tuuli karsivat pois osan katsojista. Peliin tuli VAIN n. 5000 katsojaa. Meteli katsomosta oli valtava ja ottelu oli pojille hieno kokemus. Ottelu alkoi juuri niin kuin se ei olisi saanut alkaa. Virhe omassa pelissä ja Venäjä johtoon kahden minuutin jälkeen. Tämä sekoitti poikien peliä entisestään ja Venäjä oli hurmiossa. Ottelu oli käytännössä ohi 13 minuutin kohdalla, kun Venäjä johti 3 0. Perjantain ensimmäinen ottelu Kazakstania vastaan, voitto rutiinilla 9-1. Illalla peli finaalipaikasta Ruotsia vastaan, kaikki mukana ja alakerta rakennettu uudelleen. Laitoimme yläkarvaukseen lisää luisteluvoimaa siirtämällä Jonin kärkeen. Ottelu oli mahtava esitys. Henkilökohtaisesti en muista Suomen ja Ruotsin välistä maaottelua, jossa Ruotsi löisi vain pitkää palloa. Ottelussa Suomi vei ja Ruotsi vikisi. Ruotsilla ei ollut koko ottelussa kuin muutama laukaus kohti maalia. Valitettavasti emme onnistuneet hyödyntämään maalipaikkoja (pelaaja yksin läpi, kulmasta ylärimaan). Johdimme ottelua viimeiselle sekunnille saakka Teemu Määtän hienolla soolomaalilla. Ottelun loppu jää varmasti kaikille mukana olleille ikuisesti muistoon. Pelasimme yliaikaa, jota ei enää ollut (ilmoitettu yliaika oli loppunut aikaa sitten), Ruotsi sai epäselvän vapaalyönnin, pitkäpallo ajautui kulmalipulle ja Ruotsi sai yllättäen kulman. Seuranneesta kulmasta Ruotsi löi suoralla lyönnillä maalin Joukkueessa pelasivat: Eetu Sviili, Antti Sailamaa, Eetu Nikkinen, Tuomas Liukkonen, Eemi Dolk, Teemu Määttä, Joel Kojo, Joni Vuopio, Ville Utti, Joonas Hjelt, Roope Juvonen, Josua Eronen, Aleksi Seppänen, Aleksi Puustinen, Lasse Valli, Juho Kaijansinkko 17-vuotiaiden maajoukkueella hienot MM-kisat ja ottelu päättyi siihen. Seurasi rangaistuslyöntikilpailu ja hävisimme sen. Voiko elämä tuntua enää epäreilummalta! Latautuminen pronssipeliin oli tuskien taival. Jokainen tiesi sydämessään, että finaalipaikka olisi kuulunut meille. Joukkue osoitti henkisen ja pelillisen vahvuuden kaatamalla Norjan selkeästi 8 2. Finaalissa Venäjä kaatoi odotetusti Ruotsin ja vei kultamitalit. Pronssimitali oli todella suuri pettymys. Olisi ollut kiva pelata finaalissa Venäjää vastaan täyden katsomon edessä. Varmasti tasainen ja kova ottelu, kenties.. Teemu Määttä paras keskikenttäpelaaja ja joukkueessa monia kansainvälisen luokan pelaajia Joukkueen kapteeni Teemu Määttä valittiin turnauksen parhaaksi keskikenttäpelaajaksi. Joukkueessa oli monta hienon turnauksen pelannutta pelaajaa. Ei voi jättää mainitsematta nimiä Ville Utti, Eemi Dolk ja Tuomas Liukkonen, he pelasivat hienon turnauksen. Joukkuetta kehuttiin. Venäjän valmentaja oli pahoillaan, ettemme olleet finaalissa. Norjan valmentaja kertoi, ettei ole koskaan nähnyt näin hyvää suomalaista juniorimaajoukkuetta. Hänestä useat pelaajamme olivat Venäjän ja Ruotsin parhaiden pelaajien tasolla. Nuorten kisat aina Venäjällä? Kokemusta ei voi unohtaa! Poliisisaattueet, tuhannet katsojat, nimikirjoitusten metsästäjät, televisioinnit, kirkuvat ja itkevät tytöt, katsomossa semmoinen meteli ettei tuomarin pillin vihellystä kuule. Mitä pelaaja voisi vielä toivoa? Toivottavasti pelaajat saivat lisäintoa harjoitteluun. Pelit osoittivat kuinka osa pelaajista kuuluu IKÄLUOKAN Maailman parhaimmistoon ja kuinka lähellä muutkin ovat. Johtoryhmä on ylpeä joukkueesta ja haluaa kiittää sekä onnitella joukkuetta hienosta turnauksesta. Joukkuehenki ja käytös olivat esimerkillistä. Kiitokset kapteeneille Teme, Ville ja Eetu esimerkillisestä toiminnasta. Pojat tehkää töitä nöyränä. Olette vasta uranne alussa ja matka huipulle on pitkä. Nyt se todellinen työn tekeminen ja harjoittelu vasta kohta alkaa. Korostimme teille 3 KULMAKIVEÄ: HALU, TAHTO JA SYDÄN TÄSTÄ SE LÄHTEE, KIITOS JA ONNEA MATKAAN! Terveisin Elli & Timppa ja Ersa 13

Pojat 19v maajoukkueelle PM-hopeaa 19 v mj. oli kuluvalla kaudella välivuosi PM-kisojen merkeissä. Ruotsilla, Norjalla ja myös Suomella päätavoite on 2010 MM-kisat. Suomen vähimmäistavoite PM kisoissa toteutui kun Suomi oli edellä Norjaa selvin numeroin 5 1. Ruotsin kuitenkin viedessä kotikisoissa selvin numeroin PM -mestaruuden. Mauri Kåhlman Kuvan pelaajat: vasemmalta alarivi mv. Lari Meuronen, mv. Aatu Valtonen, keskirivi: Antti Juuso Ropo, Anssi Lohko, Aku Ojanen, Tuomas Mokko, Juho-Pekka Airaksinen ja Mika Maijanen Ylärivi: Samuli Helavuori, Ilari Nikula, Eetu Peuhkuri, Niklas Johansson, Otto Töytäri, Atte Lämsä, Tuomas Rintala ja Jaakko Liukkonen reebokhockey.fi & www.ccm.fi Reebok Finland Oy PL 28, 30101 Forssa Puh. (03) 41421 Fax (03) 435 1340 ja (03) 414 2411. Myyntikonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo Fax (09) 595 930 Kuva Pekka Huovila Suomen Jääpalloliiton luvalla. TERVETULOA TUTUSTUMAAN NORMANN KUNTOSALIVÄLINEIDEN MAAILMAAN Mallistomme tarjoaa lähes sata erilaista laitetta kuntosalien ja kuntohuoneiden kaikkiin tarpeisiin. Meiltä löydät laitteita niin vaativimpaan voimaharjoitteluun kuin vanhusten kuntouttamiseenkin. Tutustu valikoimaamme tarkemmin: www.normann.fi Normann kuntoiluvälineet valmistaa suomalainen Oy Power Profile ltd, Suokannaksentie 2 18300 Heinola, puh. 03 7182 181 14

Miesten maajoukkuetoiminta Bandyliitto päätti panostaa maajoukkueen kauteen hieman normaalia enemmän. Maajoukkue tulee olemaan lähivuosina hienoisen uudistumisen tiellä. Vielä ei voida puhua sukupolven vaihdoksesta huipputasolla, mutta yhä useammalle nuorelle pelaajalle on luvassa näytönpaikkoja. Novosibirskista vauhtia Suomi osallistui nuorella A-maajoukkueella Novossa pelattavaan perinteiseen Government Cupiin 3. 7. joulukuuta 2008. Turnaukseen osallistui myös Venäjä A- ja B-maajoukkueet, Ruotsin nimivahva A-maajoukkue sekä Norja. Yksinkertaisen turnaussarjan jälkeen pelattiin pronssiottelu, jossa Venäjän B- ryhmä kaatoi niukasti Suomen (5 3) sekä finaali, jossa bandyn suurvallat Venäjä ja Ruotsi ottivat mittaa toisistaan: Venäjä oli vahvempi maalein 5 2. Novon turnauksen valmennusryhmässä kokeiltiin myös hieman uusia kuvioita. Maajoukkueen peluuttamisesta vastasivat Timo Tise Tiusanen, Jorma Jora Saastamoinen sekä mikkeliläisen jääpallon tehopakkaus Antero Levänen. Joukkue koostui A-maajoukkueessa viime kaudella debytoineista pelaajista sekä em. suomalaisvalmentajien scouttaamista maajoukkue-ehdokkaista. Kaikilla valmentajilla oli tehtävänä tarkkailla tulevia maajoukkuepelaajia viidessä ottelussa. Ahkerasti palavereja pitäneet valmentajat keskustelivatkin perusteellisesti eri pelaajakohtaisista pelipaikoista ja pelaajien kyvyistä toteuttaa laadittua taktiikkaa. Näin toimittaessa päävalmentaja Sören Persson sai hyvän katsastustilaisuuden sekä tilaisuuden tutustua suomalaiskolmikon valmennusosaamiseen. Sören pitikin suomalaisvalmentajien pelivalmennusta ja taktista osaamista korkeatasoisena, ja usein kuultu kommentti kuuluikin: good coaching! Turnauksessa pelaajista saatiin irti kaikki mahdollinen: pelirytmi ja -nopeus olivat MM-kisojen tasoa. Haastajat liikkeellä Novosibirskissa sekä Lappeenrannan ja Porvoon Venäjä-maaotteluissa Lappeenranta Porvoo Loppiaisviikonvaihteessa Suomi kohtasi kaksoismaaottelussa Venäjän joukkueen. Maanantaina 5.1. pelattiin Lappeenrannassa ja tiistaina 6.1. karavaani siirtyi porvoolaisen bandy-yleisön iloksi. Näissä otteluissa valmennusvastuun kantoi kokonaan Sören Persson. SJPL:n Lappeenrannan osasto oli, Leo Segermanin johdolla sekä kaupungin tuella, loihtinut ilmoille hienon jääpallotapahtuman. Rohkeasti pelannut Suomen joukkue palkitsikin kaupungin isännät ja emännät hienolla pelillä ja ylsi voittoon Venäjästä virallisessa maaottelussa vuoden 2004 jälkeen. Nuorten pelaajien reipasotteinen näytös oli Sörenille mieleen, ja hän nimesi heti pelin jälkeen kaksi debytanttia MMjoukkueeseen: he olivat Juho Liukkonen ja Sami Harjuoja, ja kolmas nimetty Timo Arjanko osallistui jo kaksiin edelliskisoihin Moskovassa ja Kemerovossa. Myös maalivahti Kimmo Kyllönen pelasi itsensä MM-ryhmään loistavilla torjunnoillaan. Toki parasta osaamistaan esittivät huippukuntoiset Ville Aaltonen ja Kimmo Huotelin. Maalintekijöinä olivat Lappeenrannassa Sami Laakkonen, Ville Aaltonen, Timo Arjanko, Kimmo Huotelin ja Mika Mutikainen. Palloa ja peliä pelattiin ennakkoluulottomasti myös Venäjän kenttäpuoliskolla. Suomi voitti nopeatempoisen pelin maalein 5 4. Venäjän parhaaksi nousi Sergei Obukhov. Porvoon ottelussa olosuhteet olivat kauden parhaat mitä oli kaudella koettu. Myös ottelutapahtuma oli hienosti hoidettu, kiitos Porvoon kaupungille ja Kalevi Förstin talkoojoukoille. Sää oli kirkas, joskin hieman tuulinen. Liukas jää pisti Venäjän esittämään parhaita otteita osaamisestaan ja tulosta syntyi: lopputulos 3 5. Molemmissa otteluissa Venäjän parhaana palkittu Sergei Obukhov hääri kapellimestarina viimeistellen maaleista kaikkiaan kaksi. Venäläisten hyökkäykset olivat vakuuttavia ja pelinopeus yhdessä yhteispelikuvioihin olivat todella nautittavaa katsottavaa. Maalivahti Pasi Hiekkasen loistava torjuntavire pelasti Suomen pahemmalta takaiskulta. Suomen pelaajat innostuivat maestro Samuli Niskasen painostamana maalintekoon, joista mainittakoon mikkeliläisen Kimmo Huotelinin hieno tasoitusmaali ensijakson lopulla. Esityön tuohon maalin teki Niskanen. Muut maalintekijät olivat Mika Mutikainen ja Niskanen. Sören Persson oli tyytyväinen ikoni Niskasen otteisiin ja tahtoi Sampan mukaan ratkaisuotteluihin MM-kentälle. Sören ei ole aikaisemmilla valmennuskausillaan saanut näin montaa harjoitusottelua ennen MM-kisoja, joten tämän vuoden kisavalinnat on voitu tehdä perustuen tarkkaan ja huolelliseen tarkkailuun. Veijo Janhunen ja Topiantti Äikäs 15

Ylärivi vasemmalta: Antti Ekman, Juho Liukkonen, Markus Kumpuoja, Pekka Hiltunen, Rolf Larsson, Igu Zolotarev, Rasmus Lindqvist (takana), Mikko Lukkarila (takana), Samuli Niskanen, Mika Mutikainen, Sami Laakkonen. Edessä vasemmalta: Pasi Hiekkanen, Sami Harjuoja, Mikko Lukkarila, Petteri Lampinen, Kimmo Kyllönen. Kuvasta puuttuvat: Ville Aaltonen, kapteeni (tv-haastattelussa), Timo Arjanko (kuumesairaana), Kimmo Huotelin (solisluu). 16 Pronssitili karttui Suomi omalla tasollaan MM-kisoissa Petteri Lampinen (#2) pelasi Suomen joukkueen liberona varmaa ja eleetöntä peliä läpi turnauksen. Hymy irtosi pronssiottelun jälkeenkin. J ääpallon 29. MM-kisat pelattiin ruotsalaisen nykyjääpallon syntysijoilla, Västeråsin jääpallohullussa kaupungissa. Paikalla oli kaikkiaan 13 joukkuetta kolmelta eri mantereelta. Suomi saavutti MM-kisoissa 2009 pronssia. Tulosta voi pitää ns. normipronssina, joka on otettava kun sitä tarjotaan. Tällä kertaa emme mahtaneet paremmille, ja pidimme oman tasomme kolmantena. Kisojen avajaisista lähtien oli aistittavissa, että ruotsalaiset ovat olleet järjestelyissä huolellisia ja kaikki toimi hyvin. Järjestelytoimikunnan jäsen Lars Wennerholm vinkkasi, että kaikkiaan 650 ihmistä teki vapaaehtoisesti töitä kisojen eteen. Kaikkien aikojen kisat Ruotsalaiset tavoittelivat kaikkien aikojen MM-kisoja. Puitteet ovat ainakin kunnossa. ABB Arena on huippuhieno jääpallohalli. Yleisöpalvelutilat, vip-alueet, mediakeskus, pukuhuoneet sekä otteluiden seuranta netissä viestittävät naapurimme olleen tosissaan. Avausottelun jälkeen Suomen päävalmentaja Sören Persson totesi lyhyesti ruotsalaismedian kysymykseen Ruotsiottelusta: Parempi joukkue voitti. Siinä Sören oli oikeassa. Hänen mielestään Suomi pelasi alkuperäisen suunnitelman mukaan. Siihen Sören oli tyytyväinen. Vastustajan maalit syntyivät joko erikoistilanteista tai turnauksen alkuvaiheelle ominaisista puolustuksen merkkausvirheistä. Idässä vain yksi suurvalta Voitetun Norja-pelin jälkeen ottelut Valko-Venäjää ja Kazakstania vastaan oli pelattava ns. alta pois. Belarus-pelissä Suomen teemana oli parantaa huomattavasti syöttöpeliä, käyttää hyödyksi leveää kenttää sekä päättää pelinrakentaminen ratkaisutilanteeseen. Tässä onnistuttiin, ja päävalmentaja huokui tyytyväisyyttä: hänen mukaansa pelin levittäminen kuten myös Suomen karvauksen ohjauspeli toimivat 110 prosenttisesti. Myös Kazakstan-pelin jälkeen Persson oli poikien esitykseen hyvin tyytyväinen. Myhäilevä Sören totesi pelin loputtua, että nyt tehtiin juuri niin kuin sovittiin. Myös pelin ratkettua Suomi jatkoi erinomaista pallokontrollia ja pelasi rauhallisesti omaa kierrätyspeliä. Mihinkään höntyilyyn ei syyllistytty. Tämän jälkeen Venäjä kohdattiin kahdesti: Uppsalan legendaarisella Studenternas-kentällä merkityksettömässä lohkopelissä ja välierässä. jatkuu sivulla 18

Västeråsin MM-kisat Maajoukkueen kapteeni Ville Aaltonen (#22) oli lopulta tyytyväinen saavutettuun pronssitilaan. Vaikka pronssimitali ei aiheuttanut valtavaa karnevaalitunnelmaa Suomen joukkueen keskuudessa, niin aina iloinen savolaismies osaa hymyillä myös valokuvassa. Sami Laakkonen (#77) oli Suomen maalikunkku MM-kisoissa (yhteensä 13 maalia kahdeksassa ottelussa). Sören Perssonin teesit J ääpallon 29. MM-kisat pelattiin ruotsalaisen nykyjääpal- syntysijoilla, Västeråsin Slon jääpallohullussa kaupungissa. Paikalla oli kaikkiaan 13 uomen joukkuetta A-maajoukkueen kolmelta eri mantereelta. valmentajana on elokuusta 2004 MM-kisoissa lähtien toiminut 2009 Suomi saavutti pronssia. ruotsalainen Tulosta Sören voi Persson pitää (58). ns. Perssonin johdolla joka Suomi on otettava on saavuttanut kun sitä normipronssina, tarjotaan. MM-kisoista Tällä 3 pronssia kertaa emme ja yhden mahtaneet neljännen sijan. Maajoukkueen ja pidimme oman runko tasomme on näi- paremmille, kolmantena. nä vuosina perustunut pitkälti samoihin, Ruotsin Kisojen ja avajaisista Venäjän liigoissa lähtien joko oli aistittavissatikseen että tai ruotsalaiset puoliammattilaisena ovat olleet jääpalloa järjes- ammapelaaviin huippupelaajiin. Jääpallolehden toimitus tavoitti Bollnäsin organisaatiossa urheilutoimenjohtajana työskentelevän Sören Perssonin haastatteluun kotonaan Falunista. Persson näkee suomalaisen jääpallon kehittyneen kohti kansainvälistä pelitapaa viimeisen neljän viiden vuoden aikana. Kyllä, Suomi pelaa nykyisin paljon enemmän jäätä pitkin. Pelaajien taitotaso on noussut ja meidän ei enää tarvitse lyödä ns. pitkää palloa. Pelaamme siis kuten Ruotsi ja Venäjä, sanoo Persson. Suomen vakiinnuttama kolmas sija MM-kisoissa ei ole Perssonin mielestä itsestäänselvyys. Suomen maajoukkueesta on lopettanut usea hyvä pelaaja viime vuosina, joten saavutettu kolmas sija tyydyttää Perssonia. Tarkasteltaessa viime MM-kisojen joukkuekohtaisia maalitilastoja huomataan, että niin Ruotsi kuin erityisesti Venäjä tekevät reilusti enemmän maaleja turnauksissa. Venäjän maalitilasto näytti +53 ja Ruotsillakin vastaava luku oli +30. Suomen maalitilasto oli +4. Meillä on monta hyvää pelaajaa tulossa maajoukkueeseen ja sitä kautta kohti maailman kärkeä. Meidän on vain oltava kärsivällisiä tämän asian suhteen, nuoret pelaajat tulevat olemaan erittäin hyviä, ennakoi Persson. Kysymykseen uusien maajoukkuepelaajien onnistumisesta Persson näkee erityisesti Juho Liukkosella olevan mahdollisuuksia murtautua kansainvälisille kentille. Liukkonen onnistui MM-kisoissa erittäin hyvin. Muiden osalta oli vielä havaittavissa, että vuosi tai kaksi lisää totuttelua, niin hekin ovat valmiita kansainvälisille kentille, Sören Persson arvioi. Västeråsin MM-kisojen osalta oman pelitavan säilyttäminen sekä sovitussa taktiikassa pysyminen olivat Perssonin mielestä positiivisia seikkoja Suomen pelissä. Toisaalta meidän hyökkäys ei toiminut aivan siten, kuten olisi pitänyt. Oikeastaan vain Sami Laakkonen onnistui hyökkääjistä. Myös keskikenttäpelissä emme saaneet peliä aivan sille tasolle, jota vaaditaan, Sören Persson sanoo. Yksityiskohtaisemmin analysoituna Sören arvioi suomalaisia onnistujia seuraavasti. Puolustajista mainittu Liukkonen pelasi hyvän turnauksen. Myös Petteri Lampisen rooli maailmanluokan liberona oli ja on tärkeä Suomen maajoukkueelle. Ville Aaltonen ja Kimmo Huotelin onnistuivat hyvin keskikentällä. He hallitsivat meidän peliä ja toimivat taktisella puolella sovitun pelisysteemin mukaan. Ja kuten sanoin edellä, niin Laakkosen merkitys Suomen hyökkäyksessä on aivan oleellinen. On onni, että maajoukkueessa on mukana Samin kaltainen maailmanluokan pelaaja, Sören Persson kehuu. Haastattelun lopuksi valmentaja Persson heittää terveisiä niin maajoukkuepaikkaa tavoitteleville pelaajille sekä suomalaisen junnujääpallon valmentajille. Toivoisin, että joukkueet kiinnittäisivät harjoittelussaan enemmän huomiota harjoittelun ja pelin tempoon. Harjoitteiden aikana ja itse pelin sisällä on pystyttävä pitämään yllä kovaa tempoa. Nyt myös pelissä on liikaa seisoskelua, valmentajavelho neuvoo. Lisäksi haluaisin, että seurajoukkueissa ja jo juniorijoukkueissa olisi enemmän teoriapainotteisia harjoituksia ja jopa luentoja kauden aikana. Tämä osa-alue unohtuu kiivaan sarjakauden aikana, Persson muistuttaa. Antti Vasara 17

Suomen ottelut MM-kisoissa 2009: Runkosarja: Ruotsi Suomi 8 1 Suomi Norja 5 0 Valko-Venäjä Suomi 1 12 Suomi Kazakstan 8 1 Venäjä Suomi 15 3 Välierä: Venäjä Suomi 10 4 Pronssiottelu: Suomi Kazakstan 7 5 jatkoa sivulta 16 Kuva: Yrjö Utti Suomen joukkue osoitti todellista taistelutahtoa välieräottelun toisen jakson alussa. Suomi pystyi kuromaan tilanteeksi jo 6 4. Tuon jakson aikana myös tunteet hieman kuohahtivat ennen muuta venäläisillä. Pelin tuoksinassa Kimmo Huotelin ei ehtinyt venäläispakki Dmitri Starikov pommin alta pois: Kimmolla hetkeksi luistimet kohti katsomoa ja olka edellä jäähän: tuloksena Kimmolta solisluu poikki ja Starikoville vain kympin jäähy. Kimmon olkapää leikattiin helmikuun alussa Joensuussa. Yhteenvetoa Suomi hävisi MM-kisoissa Ruotsille kerran ja Venäjälle kahdesti. Muut vastustajat voitettiin, joista Kazakstan kahdesti. On sanottava, että Kazakstan on ottanut Norjan paikan maailman jääpallonäyttämöllä. Toisaalta tiedetään myös se, että Kazakstanissa ei ole juniorityötä juuri lainkaan ja kansainvälinen jääpalloväki onkin hieman huolissaan vuosivuodelta ikääntyvän Kazakki-joukkueen tulevaisuudesta. Norja on yhtälailla taantunut ja kaikki toivoisivatkin, että Norjassa pystyttäisiin tekemään jonkinlainen suunnanmuutos maan jääpallokulttuurin kehittämiseksi. Suomen vakiintunut asema pronssimaana on aiheuttanut kriittisiä huomioita Suomen pelitapaa kohtaan. Liittohallitus tulee kevään aikana rauhassa analysoimaan näiden kisojen tapahtumat ja mahdolliset muutostarpeet maajoukkueen toiminnassa. Mainittakoon vielä, että Suomen kippari, Ville Aaltonen, valittiin FIB:n maailmankongressissa kv-liiton pelaajakomiteaan puheenjohtajaksi. Pelaajakomitea on tärkeä toimija pelin kehittämisen ja tulevaisuuden toimintojen kannalta. Antti Vasara 18 Kuva: Yrjö Utti

Exclusive Samuli Niskanen (#8), 41-v, päätti maajoukkueuran Västeråsin hallissa. Ennen ottelua Västerås SK palkitsi aikoinaan omalla nimikkoistuimella. OLS:n toimistolla Oulussa. Maaottelut ovat olleet Samulille aina suuri motivaattori peliuralla. Myös seurajoukkueuralla ottelut muiden maiden huippujoukkueita vastaan ovat olleet tärkeitä. Kyllä se niin on, että maajoukkueedustuksen pitää olla aina pelaajalle kunnia-asia ja Suomi-paitaa pitää kantaa ylpeänä, Niskanen toteaa. Samuli Niskanen on elävä suomalainen jääpallolegenda. Jääpallolehden exclusivehaastattelussa pitkäaikainen maajoukkuekapteeni Samppa Niskanen valottaa pitkän maajoukkueuransa taustoja, kohokohtia sekä näkemyksiään jääpallon kehityksestä. Kuva: Antti Vasara Samuli Niskanen Legenda jo pelatessaan T akana on nyt 169 A-maajoukkueottelua sekä lisäksi 8 B-maaottelua. Yhteismääräksi tulee sopivasti 177 peliä leijonapaidassa. Mikä on uran salaisuus? Ei siihen mitään suurempaa salaisuutta ole olemassa. Olen saanut olla terveenä ja säästynyt pahemmilta loukkaantumisilta, jolloin olen pystynyt olemaan mukana lähes kaikissa maajoukkueen tapahtumissa, täten myös pelejä on luonnollisesti kertynyt paljon, kertoilee Samuli Niskanen omaan rauhalliseen tyyliinsä keskellä kiireisintä työpäivää Ilman junnuedustuksia Niskasella ei ole lainkaan maaotteluedustuksia ikäkausivuosilta. Asia ei ole kuitenkaan Samulia juuri huolettanut. Rehellisesti sanottuna, silloin en miettinyt asiaa lainkaan. Juniorivuosien valmentajani, jääpallolegenda Kalle Aalto, on aina tasaisin väliajoin muistellut 17-vuotiaiden kisajoukkueen valinnassa tapahtunutta vääryyttä, kun jäin silloin joukkueen ulkopuolelle, Samppa muistelee. Totta on, että 19-vuotiaiden MM-kisoihin minut oli kutsuttu mukaan, mutta ylioppilaskirjoitukset sattuivat silloin kisojen kanssa päällekkäin ja kisamatka jäi väliin, kertoo Niskanen, nykyinen ekonomi. Mielikuvani noilta junioriajoilta on, että kehityin jääpalloilijana eniten 15 18 vuoden iässä. Mielestäni se osoittaa, että vielä hieman myöhäisemmälläkin junioriiällä voi kehittyä lajissaan. Niskanen, 77, Samppa, Sämpy, Nisse, Kuljetusliike kuinka vain on esikuvana monelle tämän päivän pelaajalle niin Oulussa kuin muuallakin. Miten mahtoi olla 1980-luvulla Samulin omalla kohdalla? Hieman tylsältä kuulostava vastaus on, että jääpallossa minulla ei ole ollut oikeastaan varsinaisia esikuvia. Harrastin jääpallon lisäksi jalkapalloa ja jääkiekkoa 13 15 ikään saakka ja seurasimme pelikavereiden kanssa aktiivisesti myös noita lajeja, muistelee Niskanen. Toki oli pelaajia, jotka olivat parempia kuin toiset, ja heidän pelaamistaan oli mukava seurata. Esikuva-sana ei ehkä ole ihan oikea, mutta seurasin paljon eri seurajoukkueissa pelatessani muiden pelaajien toimintaa. Jo B-ikäisenä pelatessamme yhdessä A-junioreiden kanssa sain oppia vanhemmilta pelaajilta, perustelee Niskanen Nimekkäitä pelikavereita Kun pintaa hieman raaputetaan, niin esimerkkejä tulee myös nimettyä: Siirtyessäni OLS:aan vuonna 1988, 19

Kuva: Stefan Sjödin XFOTO pelasi joukkueessa useita Suomen maajoukkueen pelaajia, joista suurimman vaikutuksen teki Jouni Vesterinen. Muistan ajatelleeni yksissä harjoituksissa, kuinka ylivoimainen Vili jääpallotaidoiltaan oli, todella monitaitoinen joukkuepelaaja, tunnustaa nykyisin samankaltaista esikuvan asemaa kantava Niskanen. Ruotsin pelivuosina 1992 99 pääsin tutustumaan lähemmin myös Ruotsin ja Venäjän maajoukkuemiehiin. Sain kunnian pelata samassa seurajoukkueessa mm. Jonas Claessonin, Per Fosshaugin, Ola Fredricssonin, Sergei Lomanovin ja Vitali Anufrienkon sekä Kalixissa Jukka Ohtosen kanssa, Samuli luettelee. Näiden pelaajien kanssa oli todella mielenkiintoista harjoitella ja pelata samassa joukkueessa. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun seuraan parikymppisten pelaajien harjoittelua ja pelaamista, kertoo Samuli hieman kaihoa äänessään. Pyydettäessä listaamaan muutamia huippupelaajia, joiden kanssa Samuli on maajoukkuetaivaltaan kulkenut, tulee vastaus pienen harkinnan jälkeen. Tässä on Samuli Niskasen top-4 -lista suomalaisista maajoukkuepelaajista: Jouni Vesterinen, Jukka Ohtonen, Petteri Lampinen ja Sami Laakkonen. Maajoukkueuran alussa Niskasen pelipaikka ja tehtävä oli helppo määritellä: kärkipelaaja tekee maaleja. Niskanen on toisena kaikkien aikojen maajoukkuemaalien tekijänä. Hänen edellään on toinen suomalaisen jääpallon nykylegenda, varkautelaislähtöinen Ari Arska Holopainen. Tein ensimmäisen maaottelumaalin muistaakseni Porvoossa pelatussa Suomi Norja-ottelussa joskus 1980-luvun lopulla... Maalin syntyä en muista, mutta varmasti pelitilannemaali ja toivoakseni jonkun komean soolon päätteeksi, ei varmaan ainakaan lyömällä tehty..., muistelee Niskanen. Kysyttäessä erityisesti mieleen jäänyttä maalitilannetta Samuli menee mietteliääksi ja pohtinee jo korkean iän (41) ja muistin välistä yhteyttä: Ilmeisesti muisti on huono tai sitten muistamisen arvoisia maaleja ei ole maaottelu-uran alkupuolelta. Toki vuoden 2004 MM-finaalin 1 1 tasoitusmaali on muistissa ja ehkä joku sivutuen paikalta tehty maali viime vuosilta kuten MM-kisoissa alkusarjan pelissä Ruotsia vastaan 2006. Kaikki päättyy aikanaan Maaottelut päättyivät sunnuntaina 25.1.2009 Västeråsin MM-kisojen pronssiottelussa Kazakstania vastaan. Myös siinä ottelussa Samuli Niskasen nimi kuulutettiin maalintekijänä. Myönnän, että tunne maalin syntyhetkellä oli helpottava, mutta ennen muuta siksi, että uskoin sen 7 5 maalin riittäneen siihen, että Kasakkien selkäranka katkesi ja varmistimme pronssiset mitalit, sanoo Niskanen joka tunnetaan kaikkialla vahvana joukkuepelaajana. Toki siinä tilanteessa tunne olisi ollut yhtä helpottava, tekipä tuon maalin kuka tahansa. Myös Antti Ekmanin laukoma voittomaali tilanteeseen 6 5 oli yhtä helpottava. Pronssi oli kuitenkin silloin päällimmäisenä mielessä, ei viimeisen maalin tekeminen. Jälkeenpäin oli mukavaa, että maajoukkueura päättyi noinkin hienosti, sanoo Niskanen, jota ei ole myöskään koskaan syytetty huonosta itsetunnosta jääpalloareenoilla. Pitkä ura maajoukkueessa tarkoittaa myös lukemattomia matkoja ja erilaisia tilanteita niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Suurimmat sählingit ovat olleet itään päin suuntautuvilla matkoilla. Silloin saattoi matkalla tapahtua milloin mitäkin..., Samuli muistelee pieni ironian sävy äänessä. Kuitenkin kaikesta selvittiin aina hyvällä huumorilla ja pitkällä pinnalla, huomauttaa Niskanen. Ehkä Arkangelin pakkaskisat vuonna 1999 ovat muistamisen arvoiset jo säänkin takia. Niissä kisoissa napattu MM-hopea oli myös kova suoritus. Välierissä voitimme Ruotsin 6 2 ja se ottelu on mielestäni edelleenkin yksi Suomen maajoukkueen parhaista peleistä, muistelee Niskanen. Pitkä ura on tuonut eteen myös joitain harmittavia muistoja, ja niiden osalta Samulia ei tarvitse paljoa muistuttaa. Vastaus tulee kuin tykinsuusta: Lähinnä epämiellyttävät tunteet maajoukkueen matkoilta liittyvät itse otteluihin. Varsinkin viime vuosien aikana Venäjä on ollut meille hankala vastustaja. Tällöin kello käy hitaasti, ja ainoa asia mitä voi tehdä, on yrittää pitää lukemat pieninä. Tämän vuoden MM-kisoissa alkusarjan Venäjäottelussa kävi juuri näin. Nämä ottelut tympivät aina, niin kuin tappiot muutenkin. Pääosin maaotteluista on kuitenkin jäänyt hyviä muistoja, sanoo Niskanen ja palauttaa haastattelun jälleen positiivisiin tunnelmiin. Kokemuksen syvällä rintaäänellä... Kokemuksen karttuessa hyökkääjän suoraviivainen pelipaikka on muuttunut ensin keskikentän moottoriksi, siitä sivutueksi ja onpa Niskanen pelannut myös puolustajan haastavaa paikkaa. Samuli Niskasella onkin poikkeuksellisen kattava kuva nykyjääpallon kehityksestä ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Mikä tässä pelipaikkojen vaihtamisessa oikein on ollut taustalla? Se kävi vain niin, että Ohtosen Julle oli joskus kymmenisen vuotta sitten pois yhden harjoitusturnauksen, niin silloinen maajoukkue-koutsi Antti Paavi Parviainen ehdotti, että siirtyisin keskikentälle. Ja sille pelipaikalle sitten jäin. Pidin itseäni siihen aikaan puhtaana kärkimiehenä ja maalintekijänä, mutta olen viihtynyt keskikentällä hyvin. Suomen maajoukkue pelaa nykyään palloa enemmän jäätä pitkin, mielestäni ennen lyötiin enemmän pitkää palloa varsinkin sivutukien toimesta. Sivutuet ovat nykyään aktiivisemmin mukana pelinrakentamisessa puolustuspelaamisen lisäksi. Puolustajien liikkuminen ja pallollinen pelaaminen on myös kehittynyt, Niskanen summaa havaintojaan nykyjääpallon suuntauksista. Liike on yleisestikin parempaa kentän joka osa-alueella: hyökkäysten rakentelu on muuttunut usean pelaajan yhteistyöksi, kun se aiemmin oli yhden tai kahden pelaajan varassa, Niskanen näkee. Suuri muutos on tapahtunut pelaajien ajatusmallissa siitä, miten jääpalloa tulisi pelata. Suomalaisten pelatessa ruotsalaisissa seurajoukkueissa on vaikuttanut ruotsalaistyyppiseen jääpalloon. Siinä missä Suomen maajoukkueen pelitapa on siirtymässä kohti ruotsalaistyyppistä pelaamista, on jääpallon kokonaiskuva muutoksessa. Annetaanpa mestarin kertoa: Ruotsi vei maailmanmestaruuden 2009 puolustamalla kurinalaisesti koko joukkueen voimin ja odottamalla omia tilaisuuksiaan. Lopulta nämä tilaisuudet tulivat ja niistä Ruotsi ratkaisi maailmanmestaruuden. Nopeiden ja taitavien yksilöiden Ve- 20