REITTIEN KUVAILUTEKSTIT Motoristien Saimaa Iloinen Itä-Suomi, upea järviluonto ja mutkaiset maisematiet tarjoavat parhaimmat reitit moottoripyöräilijöiden kesälomamatkalle. Matkalla maistuvat lörtsyt, kalakukot, karjalanpiirakat ja särät leppoisien torien ja ihmisten keskellä. Upeiden nähtävyyksien, monipuolisten käyntikohteiden ja vauhdikkaiden aktiviteettien jälkeen levätään sinisen Saimaan rannoilla tai kotoisan maaseudun rauhassa. Reittimme alkaa Lappeenrannasta ja päättyy myös sinne, mutta reitille voi poiketa helposti myös jokaisesta Itä-Suomen kaupungista. Tutustu valmiisiin matkapaketteihimme tai suunnittele matkasi moottoripyöräilyreitin vinkkien avulla! LAPPEENRANTA-IMATRA 37 KM (vanhaa tietä Joutsenoon ja Imatralle) Lappeenranta on tunnettu Linnoituksesta ja Saimaan kanavasta, mutta kaupunkiin tullessa kannattaa tutustua myös Saimaan kanavan museoon, Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon, Ratsuväkimuseoon sekä Wolkoffin talomuseoon. Kahvitauolle voi pysähtyä idylliseen Kahvilaravintola Wolkoffiin, joka sijaitsee talomuseon yhteydessä tai Kahvila Majurskaan historiallisen linnoituksen sydämessä. Kesäaikaan voi myös osallistua opastetulle kävelykierrokselle Linnoituksessa. Lappeenrannassa mainitsemisen arvoista on myös se, että Sokos Hotel Lappeesta löytyy motoristeille omat parkkipaikat! Leirintäaluetta tai mökkimajoitusta etsivä voi puolestaan majoittua noin kahden kilometrin päässä sijaitsevaan Huhtiniemen matkailukeskukseen. Lappeenrannasta Joutsenoon ja Imatralle kannattaa jatkaa pitkin ns. Ilottulantietä (vanha Lappeenranta-Imatra tie) aina Jänhiälään saakka ja vasta sen jälkeen hurautetaan loppupätkä Imatralle valtatie 6 pitkin. Joutsenossa matkanvarrelta löytyy mm. Matkailukeskus Annukka ja vähän ennen Imatraa voi poiketa Etelä-Karjalan Automuseoon. Museon vieressä on myös mukava yöpymis- ja ruokapaikka Karjalan Portti. IMATRA-PUNKAHARJU 86 km (Raution kylä-miettilä-laikko, 3981, 3991, 6, 14) Imatra on moderni teollisuuskaupunki, jota hallitsevat Saimaa, Vuoksi ja Venäjän raja. Imatran koski on Imatran tunnetuin nähtävyys, jota on käyty ihailemassa jo vuosisatojen ajan. Ainutlaatuista luonnonnähtävyyttä ympäröi Suomen vanhin luonnonpuisto Kruunupuisto ja aivan kosken partaalla sijaitsee myös keskiaikaista ritarilinnaa muistuttava Imatran Valtionhotelli. Aivan Valtionhotellin vieressä on kosken ylittävä silta, josta koskinäytöstäkin voi ihailla, mutta kesällä 2006 voivat rohkeimmat koettaa Imatrankosken ylittämistä, sillan sijaan, köysivaijeria pitkin! Idyllisiä ruokapaikkoja Imatralla ovat mm. legendaarinen ravintola Buttenhoff Imatrankosken keskustassa sekä Vuoksenniskalla aivan golfkentän keskellä sijaitseva tunnelmallinen ravintola Rantahovi. Imatralta löytyy myös Alvar Aallon arkkitehtuuria Kolmen Ristin Kirkossa. Imatralta jatketaan matkaa kohti Punkaharjua, mutta alkumatka kannattaa ajaa aivan Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa kulkevia pienempiä teitä pitkin ja vasta Laikon jälkeen noustaan valtatie kuudelle. Matkalla kannattaa pysähtyä myös Parikkalaan vaikka lounaalle tai kahville. Luonnosta kiinnostuneille Parikkalasta löytyy myös Suomen paras lintujärvi Siikalahti. PUNKAHARJU-SAVONLINNA 111 KM (Puruveden ympäri, 479, 6, 4800, 71, 4794, 14)
Jääkauden muodostama Punkaharjun harjualue on yksi Suomen kauneimmista kansallismaisemista, jonka vierustalla sijaitsevat tunnetut käyntikohteet esim. Lusto, Suomen Metsämuseo. Majoituspaikakseen voi valita esimerkiksi Suomen ensimmäisen matkailuhotellin Punkaharjun Valtionhotellin, Punkaharjun Lomakeskuksen aivan Retretin vierestä tai rauhallisen Maatilamatkailu Mannilan keskeltä Punkaharjun harjumaisemia. Punkaharjulta lähdetään kohti Savonlinnaa kiertämällä kristallinkirkas Puruvesi. Lenkki Puruveden ympäri tarjoaa Punkaharjumaisia maisemia, mukavia mutkia sekä pitkiä hiekkarantoja. Matkanvarrella kohtuuhintaista majoitusta tarjoavat mm. Gasthaus Naaranlahti ja Ruokkeen Lomakylä ennen Kesälahtea ja Kerimäen jälkeen Lomatila Ollila. Kaikki edellä mainitut paikat sijaitsevat myös Puruveden rannalla. Näkemisen arvoisia paikkoja ovat esimerkiksi karjalaistyylinen ravintola Juhanantupa Kesälahden ja Kerimäen puolimatkassa, Raikuun kanava ja salpalinja kantatie 71 varressa sekä maailman suurin puukirkko ja sotahistoriallinen näyttely Kerimäellä. Kerimäellä kannattaa ajaa myös n. 20 km lenkki pitkin maisematietä Hälvän kylään ja takaisin. Matkanvarrella voi tehdä souturetken Hytermän museosaareen ja luonnonsuojelualueelle. Kerimäeltä Savonlinnaan jatketaan vauhdikkaasti mutkitellen tietä 4794, josta edelleen hieman rauhallisemmin pitkin valtatie 14 aina Savonlinnan keskustaan saakka. SAVONLINNA-VARKAUS 102 KM (14, 471, 468, 23) Saarille rakennettu Savonlinnan kaupunki oli jo viime vuosisadalla suosittu kylpylä- ja matkailukaupunki. Tänään Savonlinna tunnetaan kansainvälisistä oopperajuhlista, risteilyistä upeilla höyrylaivoilla, torista ja maukkaista lörtsyistä. Savonlinnan tunnetuin käyntikohde on keskiaikainen Olavinlinna, mutta kaupungissa kannattaa kävellä myös pitkin vanhan kaupungin Linnankatua, tutustua sen pieniin putiikkeihin ja taidenäyttelyihin, vierailla Riihisaaressa Savonlinnan maakuntamuseossa, herkutella hotelli Seurahuoneen kattoterassin lankkumuikuilla sekä tutustua vaikkapa Panimoravintola Huvilan pienpanimoon. Torikahvioihinkin on helppo poiketa, sillä keskustassa pyörän voi pysäköidä torin viereen ilmaisille moottoripyöräpaikoille! Savonlinnasta lähdetään kohti Varkautta Linnansaaren kansallispuistomaisemien kautta. Matkanvarrella voi ihastella yli satavuotiasta Rauhalinnan huvilaa, tutustua kuuluisan norppatutkijan, Juha Taskisen, NorppaArt näyttelyyn ja kahvilaan sekä lähteä vene- tai melontaretkelle kansallispuistoon Oravista, Saimaan Sydämestä. Mukavan mutkikkaalle matkalle sattuu myös Tappuvirran lossi. VARKAUS-VALAMO 49 KM (valtatie 23) Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, joka yllättää vieraansa monipuolisella kulttuuritarjonnalla. Museoiden ystäville Varkaus tarjoaa paljon mielenkiintoista katsottavaa; mm. Mekaanisen Musiikin Museo esittelee Pohjoismaiden laajimman mekaanisten musiikki-instrumenttien kokoelman. Muut museot, kuten Varkauden museo sekä Taipaleen kanava ja kanavamuseo liittyvät vahvasti Varkauden ja sen ympäristön historiaan. Varkaudessa voi nauttia myös tasokkaista kulttuurielämyksistä, konserteista musikaali-, teatteri- ja tanssiesityksiin, Warkaus-salissa ja ruumiinravinnosta esimerkiksi Ravintola Zeppelinissä tai Ravintola Tyyskänhovissa. Jos nukkumatti kolkuttelee Varkauden tietämillä, niin mukava ja rauhallinen vaihtoehto löytyy esimerkiksi matkalla kohti Valamoa vanhalta maatilalta nimeltä Niemilomat. Illanvirkuille läheltä löytyy myös tanssipaviljonki Tulenliekki. VALAMO-JUANKOSKI 159 KM (542, 5420, 17, 568, 566, 569) Heinävedellä sijaitsee kaksi ortodoksista luostaria: Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari. Valamo toivottaa vieraat tervetulleiksi ympäri vuoden, Lintulan portit ovat avoinna matkailijoille kesällä. Kunnan halki virtaavan kauniin vesireitin varrella on kuusi 100 vuotta vanhaa
kanavaa, joista Varistaipaleen kanava on pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin. Kanavien kautta kulkee myös vesiväylä Savonlinnasta Kuopioon ja reittiä liikennöi m/s Puijo-laiva. Kanavahistoriaan voi tutustua tarkemmin Varistaipaleen kanavamuseossa. Kohtuuhintaista majoitusta matkanvarrella tarjoaa mm. Karvio Camping ja Lomakylä Uittotupa aivan Karvion kosken koskikalastusalueen vieressä. Jos kaipaa välillä hieman toisenlaisia aktiviteetteja kuin moottoripyöräily, voi matkalla kohti Juankoskea pysähtyä Tuusniemellä sijaitsevalle Viitakon matkailumaatilalle tai jatkaa edelleen Kaaville kokeilemaan kalastusonneaan. Vaikkojoen monipuolisilla kalastuspaikoilla voi hurjimmat testata myös koskenlaskutaitojaan. JUANKOSKI-IISALMI 92 KM (577, 582, 5822, 87) Juankoski on tunnettu historiallisesta ja Suomen merkittävimpiin ruukkikokonaisuuksiin kuuluvasta Juankosken Ruukkimiljööstä. Ruukkialueella sijaitsee myös mm. tehtaan ja työväenmuseo Masuuni Brunou ja alueeseen voi tutustua opastetulla ruukkikävelyllä. Lähellä ruukkialuetta, aivan Juankosken kanavan partaalla, sijaitsee hotelli-ravintola Niskakoski, jonka terassilta on mukava seurailla veneilijöiden touhuja kauniina kesäisenä päivänä. Lyhyen ajomatkan päässä Juankoskelta Nilsiän suuntaan löytyy viinin ystäville Muuruvedellä sijaitseva Viinitietokeskus ja kahvilaravintola Viinitupa viinimyymälöineen. Matkalla kohti Iisalmea voi pysähtyä nauttimaan särvintä aitoon savolaishenkiseen ravintolaan Wanhaan Maatilaan, joka sijaitsee Nilsiässä Tahkon matkailukeskuksen läheisyydessä. Tahkolla voi tutustua myös herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen museoon ja kotipaikkaan Aholansaareen, jonne on kesällä vesibussiyhteys. Itse Tahkon matkailukeskuksesta löytyy kesäisinkin paljon erilaista tekemistä ja Tahko Spa täydentää alueen palveluita virkistyskylpylällä, monitoimihallilla ja Tahko Bowling-keilaradalla. Lisäksi mukavaa ohjelmaa voi valita Tahkon viikko-ohjelmatarjonnasta. Entiseen kvartsikivilouhokseen rakennetulla lumoavalla louhosareenalla esitetään puolestaan heinäkuussa ooppera Carl Maria von Weberin Paholaisen palkka-ampuja (Der Freischütz). Vielä ennen Iisalmea kannattaa pysähtyä ihastelemaan Varpaisjärven Graniittikivikirkkoa sekä Helvetinkattilaa, joka on Varpaisjärven yksi huomattavimmista luonnonnähtävyyksistä. Tämä jylhä rotko on noin 15 m syvä ja 20 m leveä, josta jatkuu edelleen 600 m pitkä ruhjelaakso. IISALMI-KUOPIO 104 KM (valtatie 5, 563, 5640, 77, 5571, 5550, 551, 5) Iisalmessa koet elämänmyönteisen savolaisuuden aidoimmillaan ja hersyvä huumori sekä lämmin vieraanvaraisuus ovat siellä arkipäivää! Ylä-Savon seutuvilla voi kokea myös sen ainoan oikean "savolaisen siunatun hulluuden" - monet huumorilla höystetyt tuotteet, kuten eukonkanto, pappatunturit ja Savolaisen huumorin päivä viestittävät aitoa iloa ja positiivista elämänasennetta. Savolaisen rempseyden lisäksi Iisalmesta löytyy ortodoksista kulttuuria, johon voi tutustua Iisalmen Evakkokeskuksessa ja Profeetta Eliaan kirkossa. Olvin Panimomuseo kertoo puolestaan panimotyöstä, oluenpanoprosessista sekä Olvin historiasta ja nykypäivää voi käydä maistelemassa vaikka maailman pienimmässä ravintolassa Kuapissa. Suomen Sodan 1808-09 yksi muistetuimmista taisteluista Venäjän ja Ruotsi-Suomen joukkojen välillä käytiin Iisalmen Koljonvirralla. Taistelussa kaatui myös ruhtinas Mihail Dolgoruki, joka oli Venäjän keisarin Aleksanteri I lapsuudenystävä ja tämän sisaren suuriruhtinatar Katariina Pavlovnan kihlattu. Koljonvirran Matkailukeskuksessa sijaitsee yksi Suomen kauneimmista leirintäalueista, vanha kartano catering palveluineen, veistospuisto sekä multimedia esitys Suomen Sodan Koljonvirran taistelusta.
Matkalla kohti Kuopiota kannattaa pysähtyä Maaningalle ihastelemaan Suomen korkeinta koskea Korkeakoskea. Kalaonneaan voi puolestaan kokeilla Viennankoskella ja Ahkiolahden valaistuja kanavia voi ihastella vaikka illan hämärtyessä. KUOPIO-PIEKSÄMÄKI 128 KM (5, 551, 548, 72) Kuopio, Itä-Suomen suurin kaupunki, tunnetaan Puijon tornista, matkustajasatamasta ja kauppatorista, josta saa sitä kuuluisaa kalakukkoa. Kuopion torilla vieraillessaan kannattaa poiketa myös Kuopion kauppahalliin ja Pikku Pietarin torikujalle. Kävelymatkan päässä sijaitsee myös monta mielenkiintoista museota; VB-valokuvakeskus, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo, upeassa Jugendrakennuksessa sijaitseva Kuopion museo, v. 2005 uusittuna avattu Kuopion taidemuseo sekä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo ja kaikkiin näihin kuuteen museoon pääsee kätevästi Kuopio Cardilla, matkailijan etukortilla. Päivän kruunaa illallinen vaikkapa 1800 luvun kellariholvissa sijaitsevassa Ravintola Mustassa Lampaassa. Matkustajasatamasta pääsee vilkkaimpaan risteilyaikaan Kallavedelle kolmisenkymmentä kertaa päivässä. Laivalla pääsee myös tutustumaan Alahovin viinitilaan ja tiistaisin ja torstaisin perinneiltaan aidolle 50-luvun tukkilaiskämpälle saunomaan mualiman suurimmassa savusaunassa, seuraamaan tukkilaisnäytöksiä ja nauttimaan hyvästä ruuasta. Rauhalahden vapaa-ajan alueelta, jossa tukkilaiskämppä sijaitsee, löytyy myös monenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja majoitusvaihtoehtoja leirintäalueesta kylpylään. Kuopiosta suunnataan kohti eteläisempää Itä-Suomea. Matkanvarrella ennen Pieksämäkeä voi poiketa vaikka Karttulassa sijaitsevaan Riuttalan talonpoikaismuseoon ja tutustua sen aitoon savolaiseen talonpoikaiskulttuuriin alkuperäisessä 1800-luvun maalaistalon pihapiirissä. Suonenjoelle kannattaa puolestaan pysähtyä maistelemaan mansikoita ja jos matka sattuu heinäkuun puolivälin, on ehdottomasti pysähdyttävä Suonenjoen mansikkakarnevaaleille. PIEKSÄMÄKI-MIKKELI 251 KM (Joroinen-Rantasalmi-Sulkava-Puumala, 23, 455, 5, 4652, 464, 14, 435, 434, 62, 13) Varsinkin teatterin ystävien kannattaa suunnata matkansa Pieksämäen kaupunkiin, sillä Pieksämäellä sijaitsee Kulttuurikeskus Poleeni sekä hyvin aktiivinen Poleenin Teatteri, jonka esityksiä tullaan katsomaan ympäri maata. Kaupungista löytyy myös Savon Radan museo. Mukavia pysähdyspaikkoja ovat mm. Anolan Viinitila ja Golf. Matkanvarrelle sattuvassa Joroisten kunnassa järjestetään vuosittain heinäkuussa Joroisten Musiikkipäivät ja majoittumaan voi kurvata esimerkiksi Kerisalonsaaressa sijaitsevaan kotoiseen Vanamolan majataloon. Yksi majatalon erikoisuuksista on mm. Luomugolf. Joroisista jatketaan pitkin mutkittelevaa tietä kohti Rantasalmea, jossa mielenkiintoinen käyntikohde on mm. Oskari, Linnansaaren luontokeskus. Itse kansallispuistoon voi lähteä tutustumaan venekuljetuksella tai meloen Lomakylä Järvisydämestä, noin 10 km Rantasalmen keskustasta. Järvisydän tarjoaa myös mökkimajoitusta, ravintolapalveluja sekä lukuisia aktiviteetteja. Rantasalmen keskustassa edullista majoitusta löytyy County Hotel Saimaan Sydämestä. Matkaa jatketaan edelleen kohti Sulkavaa, Puumalaa ja Mikkeliä ja näiden paikkakuntien väliltä löytyy toinen toistaan komeampia maisemia sekä mutkaisempia teitä. Sulkava tunnetaan heinäkuun alkupuolella järjestettävistä Suursouduistaan ja kohtuuhintaista majoitusta löytyy mm. Vilkaharjun harjumaisemissa sijaitsevasta Sulkavan Lomakeskuksesta. Puumalassa puolestaan kannattaa käydä ihastelemassa maisemia korkealta Puumalan sillalta ja majoittua voi esimerkiksi Koskenselän
Lomakylässä tai Sahanlahdessa, jotka molemmat tarjoavat mielenkiintoista tekemistä ja monipuolisia majoituspalveluja. Puumalasta Mikkeliin päin löytyy paljon upeaa luontoa, kuten Pistohiekan hietikot sekä Lietveden maisematie ja näköalapaikka. Jos on viettänyt vaikka päivän Pistohiekan hietikoilla, voi majoittumaan pysähtyä ennen Mikkeliä esimerkiksi Anttolanhoviin. Aivan kantatie 62 varrelta löytyy myös Ollinmäen viinitila sekä Iiro Seppäsen XON-puisto. MIKKELI-LAPPEENRANTA118 KM (valtatie 13, 408) Kolmen sodan päämajakaupungissa Mikkelissä pääsee tutustumaan Suomen sotien historiaan Päämajamuseossa, Viestikeskus Lokissa ja Jalkaväkimuseossa. Historiallisesti merkittäviä kohteita löytyy myös monta muuta, kuten Suomen 4. suurin hiidenkirnu, keskiaikainen Kivisakasti sekä Suomen suurin pappila Kenkävero ostospaikkoineen, ravintoloineen ja näyttelyineen. Aivan kaupungin keskustassa voi myös käydä ihastelemassa järvimaisemia Naisvuoren näkötornista tai aistia paikallista elämää vilkkaalla Mikkelin torilla. Matkalla kohti Lappeenrantaa historiasta kiinnostuneet voivat pysähtyä Ristiinan noin 5000 vuotta vanhoille Astuvansalmen kalliomaalauksille sekä Savitaipaleelle 1790-luvulla rakennetulle Kärnäkosken linnoitusalueelle. Upeita maisemia puolestaan löytyy jälleen, kun poiketaan Taipalsaaren kirkonkylän kohdilta Suur-Saimaantielle. Tie päättyy Suur-Saimaan lomakylään, josta avautuu upeat maisemat Suur-Saimaalle. Reitin varrelle sijoittuvat myös Lomakeskus Saimaanranta, Hostel Mansikka, Saimaan Paula sekä Karhupirtit, joista voi valita itselleen mieluisimman yöpaikan. Lappeenrannan seudulla ollessa kannattaa, vaikka matkan päätteeksi, käydä maistelemassa seudun perinneherkkua särää Lemillä sijaitsevassa Kotiseutumuseon Särätuvassa tai Säräpirtti Kippurasarvessa (varaukset etukäteen), noin 25 km päässä Lappeenrannasta.