PÄÄTÖS POKELY/666/07.00 /2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.2.2011 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Senaatti-Kiinteistöt Sairaalakatu 2 80100 JOENSUU KIINTEISTÖT JA NIIDEN SIJAINTI Kiinteistö sijaitsee Ilomantsin kunnan Ilomantsin kylällä, Ampumarata nimisellä kiinteistöllä, jonka rekisterinumero on 146-406-10-85. Lisäksi ampumarata-alueeseen kuuluu Ilomantsin kunnalta vuokrattu määräala tilasta Rnro 146-406-10-133. KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT Kiinteistö 146-406-10-85 Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt PL 237 00531 Helsinki Kiinteistö 146-406-10-133 Ilomantsin kunta Soihtulantie 7 82900 ILOMANTSI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu
2/10 TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ Kohteessa on toiminut ampumarata vuodesta 1959 lähtien. Ampumaradalla on 150 m ja 300 m kivääri-radat, 50 m pienoiskiväärirata, 75-100 m hirvirata, 50 m ampumahiihtorata sekä 25 m pistoolirata. Ampumaradalla saa ampua alle 12 mm kaliiperisilla luotiaseilla. Haulikolla ampuminen on kielletty. Ampumarata on ollut 31.12.2007 saakka Pohjois-Karjalan Rajavartioston hallinnoima. Ampumarataa ovat käyttäneet rajavartioston lisäksi mm. Ilomantsin Ampujat ry, Ilomantsin Riistanhoitoyhdistys ja Ilomantsin Erämiehet ry. Senaatti-kiinteistöt sulki radan 18.12.2008. Ampumarata-alue on osoitettu osayleiskaavassa ampumarata-alueeksi. MAAPERÄTIEDOT Ilmoituksen mukaan alueella suoritetun koekuoppatutkimuksen perusteella perusmaa pintahumuksen alapuolella on pääosin hiekkaa ja silttiä. Paikoin ampumarata-alue on suomaista (turvetta). Taustavallien pintakerros koostuu hienosta hiekasta. Tutkimusalueen maan pinnan korkotaso on noin +153,00. PINTA- JA POHJAVESITIEDOT Pintavedet suotautuvat maaperän läpi pohjaveteen ja kulkeutuvat alueen ojia myöten Pötönjoen kautta Ilomantsinjärveen. Alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole pohjavesialueita. Alueella on yksi pohjaveden tarkkailuputki. Pohjavedenpinta sijaitsee lähellä maanpintaa noin 0,5-1,0 m syvyydessä, sateisuudesta ja vuodenajasta riippuen. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Suoritetut tutkimukset FCG Planeko Oy:stä suoritti alueella ympäristöteknisen maaperä, pinta- ja pohjavesitutkimuksen 28.10.2009. Näytteenotto suoritettiin niin, että jokaiselta ampumaradalta otettiin näytteet seuraavasti: - ampumapaikan etupuolelta (2 m) - ampumapaikan ja taulujen väliseltä alueelta - ampumataulujen edestä - ampumataulujen takaa taustavallista Näytteet otettiin lapiolla kaivetuista koekuopista kokoomanäytteinä pintamaasta (0-0,1 m) sekä syvemmältä (0,1-0,3/0,4 m). Eri näytteenottoalueille tehtiin koekuoppia alueen koosta riippuen 3-8 kpl. Alueella olevasta pohjavesiputkesta (VE) otettiin näyte syyskuussa 2009. Maaperätutkimuksen yhteydessä lokakuussa 2009 otettiin kolme pintavesinäytettä (VE1-3) ampumaradalla ja sen läheisyydessä sijaitsevista ojista. Tutkimusalueelta otettiin yhteensä 29 maanäytettä, 3 pintavesi- ja 1 pohjavesinäytettä. Maanäytteet tutkittiin aistinvaraisesti, jonka jälkeen niistä mitattiin raskasmetallit
3/10 Innov-X kenttämittarilla. Kenttäanalysaattorilla mitatut tulokset on laskettu kolmen mittaussarjan keskiarvona jokaiselle alkuaineelle. Kenttämittausten perusteella osa maanäytteistä (11 kpl) lähetettiin analysoitavaksi Novalab Oy:n laboratorioon Karkkilaan. Näytteistä analysoitiin raskasmetallit (arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, antimoni, vanadiini ja sinkki) sekä viidestä näytteestä lisäksi ph. Kolmesta maanäytteestä tehtiin raskasmetallien liukoisuustestit maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Pohjavesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa raskasmetallit (arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, vanadiini, sinkki, antimoni, elohopea). Pintavesinäytteistä analysoitiin raskasmetallien (ei elohopeaa) lisäksi ph. Tutkimustulokset maaperänäytteistä Ampumapaikoilla ja niiden edustan pintamaassa (0-0,1 m) todettiin paikoin kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Pistooliradan (25 m) ampumapaikan edustalla (FCG1) todettiin alemman ohjearvon ylittäviä antimonin (17 ) ja lyijyn pitoisuuksia (260 ). Ampumapaikan ja taulujen välisellä alueella ei pääosin todettu kynnysarvoja ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Tyypiltään 50 m pienoiskivääri- ja ampumahiihtoradan välisellä alueella todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä (130 ) pintamaassa. Pistooliradan taulujen edessä pintamaassa (0-0,1 m) todettiin kynnysarvot ylittävä lyijypitoisuus (näyte FCG3, 160 ) ja pienoiskiväärija ampuma-hiihtoradan ampumataulujen etupuolella alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus kenttämittarilla (näyte fcg10, 433 ). Kaikissa taustavalleissa, erityisesti luotien iskemäkohdissa (syvyydellä 0-0,4 m) todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia (FCG4, 4000 ja FCG11, 1300 ja FCG18, 2900 ). Paikoin antimoni (FCG4, 38 ) ja kupari (FCG4, 190 ) ylittivät kynnysarvon ja alemman ohjearvotason. Ampumapaikkojen, -taulujen sekä taustavallien maa-aines on pääosin hiekkaa tai silttiä. Näytteenottotulosten perusteella hiekkaisen maan ph vaihtelee välillä 6,5-7,2, silttisen näytteen ph oli 6,2. Välialueilla paikoin olevan suotyyppisen maan ph:ksi mitattiin 5,2. Tutkimustulokset pohjavesinäytteet Pohjavesinäytteessä VE ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Todetut raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet mm. talousveden laadulle asetettuja pitoisuusrajoja. Tutkimustulokset pintavesinäytteet Pintavesinäytteissä VE1-3 ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Todetut raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet mm. talousveden laadulle asetettuja pitoisuusrajoja. Vesinäytteiden ph vaihteli 6,6-6,8. Liukoisuustestitulokset Kaatopaikkakelpoisuutta osoittavien liukoisuustestitulosten perusteella taustavallien raskasmetallien ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset eivät kelpaa pysyvän tai tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Liukoisuustestitulokset eivät kerro suoranaisesti
4/10 raskasmetallien liukoisuudesta ja niiden kulkeutumisesta pinta- ja pohjavesiin todellisissa maaperäoloissa. PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Pilaantuneisuuden arvioinnin perusteet Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (PIMA-asetus) on esitetty maaperän pilaantuneisuuden puhdistustarpeen arviointia varten ohje- ja kynnysarvot eri haitta-aineille. Ohjeessa esitetty arviointimenettely ohjaa tunnistamaan maaperän haitta-aineiden suoraan tai välillisesti aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit. Kynnysarvolla tarkoitetaan haitallisen aineen pitoisuusarvoa, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alemmalla ohjearvolla tarkoitetaan haitallisen aineen pitoisuusarvoa, jonka ylittyessä kohteen maaperä pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai ellei kohdekohtaisella riskiarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylemmällä ohjearvolla tarkoitetaan haitallisen aineen pitoisuusarvoa, jonka ylittyessä kohteen maaperä pidetään yleensä pilaantuneena, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena ellei kohdekohtaisella riskiarvioinnilla ole toisin osoitettu. Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnys- ja ohjearvopitoisuudet analysoiduille raskasmetalleille Alkuaine Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Pilaantuneisuuden arviointi Kohteen käyttötarkoitus (ampumarata) ja sijainti (ei pohjavesialue) huomioon ottaen kohteen maaperän pilaantuneisuuden arviointi voidaan suorittaa vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 ylempiin ohjearvoihin. Em. perusteella kohteessa todettiin raskasmetalleilla pilaantunutta maata. Arvio pilaantuneen maan määrästä Ohjearvovertailun perusteella pilaantuneeksi luokiteltua ylemmän ohjearvon ylittävää maa-ainesta arvioidaan taustavalleissa olevan arviolta noin 500 tn. Jos alueen käyttö
5/10 tulevaisuudessa muuttuu herkemmäksi (ei teollisuuskäytössä tms.) tai ampumaratatoiminta loppuu, on pilaantuneen, kunnostettavaksi arvioidun maan määrä todennäköisesti suurempi. Tällöin pilaantuneeksi maaksi luokitellaan mahdollisesti (ilman riskinarvioita) lisäksi alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset. Alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan em. 500 tn lisäksi noin 1500 tn. Pilaantuneen maan määriä arvioitaessa maaperä oletettiin olevan pilaantunut keskimäärin 0,5 m syvyyteen saakka. Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi Ylempiä ohjearvoja suurempia raskasmetallipitoisuuksia todettiin taustavalleissa ja pääosin luotien iskemäkohdissa. Haitta-aineiden mahdollisen kulkeutumisen merkittävimpänä reittinä pidetään kulkeutumista veden mukana. Haitta-ainepitoisten maahiukkasten kulkeutuminen taustapenkoista tuulen mukana on myös mahdollista, mutta välialueiden alhaisten raskasmetallipitoisuuksien perusteella (joita voi käytännössä voi verrata ampumaradan ulkopuoliseen alueeseen) kulkeutuminen ei ole merkittävää. Taustavallien materiaali on hiekka, jonka ph on näytetulosten perusteella noin 7., eli maa on happamuudeltaan neutraali. Em. perusteella raskasmetallien liukenemista maaperän ph:n johdosta ei pidetä merkittävänä, vaikka ampumarata-alueella on paikoin suotyyppistä maata. Tutkimuksen mukaan pilaantuneet maat sijaitsevat pääosin pintamaassa (0-0,1 m syvyydellä). Syvemmällä (0,1-0,3/0,4 m) ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Tämän perusteella voidaan arvioida, että haitta-aineet eivät kulkeudu merkittävinä pitoisuuksina syvempiin maakerroksiin. Kohteen pohjavettä on seurattu 300 m taustavallin vieressä olevasta pohjavesiputkesta VE. Vesinäytteissä ei ole todettu ampumaradasta peräisin olevia raskasmetallipitoisuuksia. Myöskään alueen ojista otetuissa näytteissä ei todettu luonnontilaisesta vedestä poikkeavia raskasmetallipitoisuuksia. Pintavesien ph oli normaali 6,6-6,8. Vesinäytteenoton perusteella ampumaradan maaperän raskasmetallit eivät näyttäisi kulkeutuvan alueen ulkopuolelle pohja- tai pintavesien (ojat) välityksellä. Arvio terveys- ja ympäristöriskeistä Alueella (teollisuusaluetyyppinen) todettujen haitta-aineiden, raskasmetallien, ylemmät ohjearvotasot on asetettu ekologisten (e) riskien perusteella. Kohteessa ei arvioida olevan tämän hetkisellä käytöllä ekologisia arvoja. Edellä mainitun perusteella Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 ohjearvot eivät sovellu suoranaisesti alueen maaperän riskien arviointiin. Terveysriskiperusteiset raskasmetallien viitearvot teollisuusalueella (SHPTterv) tai em. käyttöön rinnastettavilla alueilla ovat esim. lyijylle 5270, antimonille 1170, arseenille 2920 ja kuparille >10 000. Em. pitoisuuksien aiheuttamat terveydelliset riskit perustuvat 99% maan nielemisestä johtuvaan altistukseen. Alueen tutkimuksessa todetut raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisempia kuin em. SHPTterv- pitoisuudet. Koska alue on ampumarata, jossa ampumista harrastavat pääosin nuoret tai aikuiset (ei pienet lapset), ei maan nielemistä pidetä merkittävänä kulkeutumisreittinä. Alueella oleskelu ei ole jatkuvaa eikä pitkäaikaista. Lisäksi suurimmat haittaainepitoisuudet ovat taustapenkoissa, joissa ampumarataa käyttävät henkilöt eivät pääsääntöisesti liiku tai oleile. Em. perusteella maaperässä todettujen raskasmetalli-
6/10 pitoisuuksien ei katsota aiheuttavan terveydellistä riskiä aluetta käyttäville tai sen läheisyydessä liikkuville henkilöille. Kunnostustarpeen arviointi Kohteessa ei ole tarvetta välittömälle maaperän kunnostukselle. Jos kohteen käyttötarkoitus muuttuu tai ampumaratatoiminta loppuu, arvioidaan maaperän kunnostustarve tällöin tarpeen mukaan uudelleen. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Tutkimuksen perusteella ampumapaikkojen läheisyydessä todettiin kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Taustavalleissa, pääosin taulujen kohdalla, todettiin Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Alueelta otetuissa pohja- ja pintavesinäytteissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Edellä mainitun perusteella ampumaradan maaperässä olevien raskasmetallien ei arvioida liukenevan pohjaveteen merkittävissä määrin, eikä näin ollen kulkeutuvan pintavesiin tai niiden välityksellä alueen ulkopuolelle. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan nykyisellä käytöllä (ampumarata) riskiä terveydelle tai ympäristölle. Em. perusteella kohteessa ei arvioida olevan välitöntä maaperän kunnostustarvetta. Jos kohteen käyttötarkoitus tulevaisuudessa muuttuu, arvioidaan maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tällöin uudelleen. Kohteen pohjaveden tarkkailua jatketaan ympäristöluvan mukaisesti kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Senaatti-kiinteistöt hakee samalla tällä ilmoituksella Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta päätöstä ympäristöluvan (PKA-2004-Y-202(121)) määräyksissä mainittujen tutkimus- ja kunnostusvelvoitteiden täyttymisestä. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin ympäristökeskuksessa 14.12.2010. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta on pyydetty 14.12.2010 kirjallinen lausunto Ilomantsin kunnalta. Ilomantsin kunta ei ole ilmaissut mielipidettään asiassa. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamatta jättämisen pääosin hakemuksen mukaisesti. Samalla elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus katsoo ympäristöluvan dnro PKA-2004-Y-202 (121) määräyksissä mainittujen tutkimus- ja kunnostusvelvoitteiden täyttyneeksi. Ilmoitusta täydennetään seuraavilla määräyksillä:
7/10 1. Mikäli alueen pilaantuneen alueen tilassa tapahtuu olennaisia muutoksia, alueen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa muutetaan, tai alueella suoritetaan rakennus- ja kaivutöitä, tulee pilaantuneen maaperän puhdistamistarve arvioida uudelleen. Lisäksi toimenpiteestä tulee ilmoittaa ennakkoon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Ampumarata-alueen tarkkailua muita seurantavelvoitteita tulee jatkaa Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen 30.12.2005 antaman ympäristölupapäätöksen dnro PKA-2004-Y-202 (121) mukaisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan metallien ja puolimetallien kynnys- ja ohjearvot ovat seuraavat: Alkuaine Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Ilmoituksen tekijä on ilmoituksessaan kertonut kunnostustarpeen arviointiin nojautuen, ettei alueella ole nykyisellä käytöllä pilaantuneen maaperän puhdistustarvetta (Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnista) ja ettei maaperään jäävistä haitta-aineista aiheudu nykyisellä alueen käytöllä riskiä terveydelle tai ympäristölle. Määräys 1 Maaperään jääneet metallipitoisuudet aiheuttavat kiinteistöllä maankäyttö- ja kaivurajoitteita. Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 2 :n mukaan olosuhteiden muuttuessa on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistamistarve arvioitava uudelleen. Toiminnanharjoittajan on syytä huomata, että määräyksessä 1 mainitut toimenpiteet ja niiden johdosta suo-
8/10 ritettava uudelleen arviointi saattavat vaatia ympäristönsuojelulain 78 :ssä edellytettyä ympäristölupaa tai ilmoitusta. Välitöntä tarvetta maaperän puhdistamiseksi ei siis ole. Hakija on toimittanut valvontaviranomaiselle suunnitelman maaperän puhdistamistarpeesta voimassa olevan ympäristöluvan velvoittamana. Määräys 2 Määräys perustuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 30.12.2005 antamaan ympäristölupapäätöksen dnro PKA-2004-Y-202 (121), joka koskee nyt puheena olevaa ampumarataa. Luodeista oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat aiheuttaa maaperän lisäpilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä olevat raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pintavesien pilaantumisen vaaraa. On otettava huomioon, että alueen maaperä on paikoitellen pilaantunut. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 75 ja 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24-27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Ilomantsin kunta Ilomantsin kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Ilomantsin kunnan ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 384 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1097/2010 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (8 tuntia x 48,00 euroa/tunti).
9/10 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Aarne Wahlgren Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
10/10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 11.3.2011. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa - päätös, johon haetaan muutosta ja * miltä kohdin muutosta haetaan * mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä * millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15