H.323 protokolla Sisällysluettelo 1. H.323 protokolla... 2 1.1 H.323 verkon rakenne... 2 1.2 H.323 tiedonsiirto... 3 1.3 Päätelaite... 3 1.3.1 Videokanava... 4 1.3.2 Audiokanava... 5 1.3.3 Datakanava... 5 1.3.4 H.245 ohjaus... 5 1.3.5 RAS merkinanto... 6 1.3.6 Soittomerkinanto... 6 1.4 Yhdyskäytävä... 7 1.5 Portinvartija... 8 1.6 Monipisteohjaaja... 8 1.7 Monipisteprosessori... 9 1.8 Monipisteohjausyksikkö... 9 1.9 Monipisteyhteydet... 9 1.9.1 Keskitetty... 9 1.9.2 Hajautettu... 9 1.9.3 Hybridi... 10 1.10 Versio 2... 10 1.11 Lähdeluettelo... 11 1.12 Liite... 11 1
Jani Mäntysaari 1. H.323 PROTOKOLLA H.323 on niin sanottu sateenvarjosuositus, jonka ITU-T on tehnyt. Ensimmäinen versio hyväksyttiin 1996. Toinen versio kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1998. H.323 suositus kuvaa multimediatietoliikenteen terminaaleja, laitteita ja palveluita LAN-verkoissa. H.323 kuuluu standardien sarjaan, jotka mahdollistavat videoneuvottelun. Sarjaa kutsutaan H.32X sarjaksi. Tähän kuuluu H.323 lisäksi H.320 ja H.324. H.323 verkossa voidaan kuljettaa reaaliaikaista ääntä, dataa ja videoita. Näistä datan ja videokuvien siirto ovat valinnaisia, joita ei edellytetä H.323 verkossa. Äänensiirtoa H.323 verkon täytyy tukea. H.323 päätelaitteet voivat olla integroituna tietokoneeseen tai päätelaitteet voivat olla erillisiä. 1.1 H.323 verkon rakenne H.323 verkko on LAN verkko, jossa ei taata palvelun laatua. Tälläisiä verkkoja ovat esim. Ethernet, nopea Ethernet ja FDDI. H.323 päätelaitteet voidaan liittää yhdyskäytävän kautta muiden verkkojen päätelaitteisiin (kuva 1) H.310, H.320, H.321, H.322, H.324 ja V.70. H.323 suosituksessa ei käsitellä ollenkaan itse verkkoa, jossa tiedonsiirto tapahtuu. H.323 ei myöskään sisällä OSI-mallin kuljetuskerrosta. H.323 suosituksessa määritellään miten kyetään kommunikoimaan H.323 päätelaitteilla muiden verkkojen päätelaitteiden kanssa. Suositus kuvaa komponentteja, joita tarvitaan H.323 verkossa. Näitä komponentteja ovat päätelaite, yhdyskäytävä, portinvartija, monipisteohjaaja, monipisteprosessori ja monipisteohjausyksikkö. Komponentit voidaan jakaa päätepisteisiin, joita ovat päätelaite, yhdyskäytävä, portinvartija ja monipisteohjausyksikkö. Päätepisteet ovat sellaisia komponentteja, jotka kykenevät ottamaan yhteyden muihin komponentteihin sekä niihin voidaan ottaa yhteys muista komponenteista. 2
H.323 protokolla Kuva 1:Verkon rakenne 1.2 H.323 tiedonsiirto H.323 käyttää luotettavaa ja epäluotettavaa tiedonsiirtoa. Datan ja ohjaussignaalien tiedonsiirrossa käytetään luotettavaa tiedonsiirtotapaa, sillä ohjaussignaalit täytyy vastaanottaa lähetetyssä järjestyksessä sekä ne eivät saa hävitä. Videon ja audion siirrossa lähetettävä tieto on viiveherkkää eli tieto menettää merkityksensä, kun se on myöhässä. Videon ja audion tiedonsiirrossa käytetään epäluotettavaa tiedonsiirtoa. Luotettavassa siirrossa H.323 käyttää TCP:tä. Näin varmistetaan tietojen oikea järjestys, vähäisempi virheettömyys sekä kyetään ohjaamaan vuota. Kuitenkin tällä on hintansa, sillä se alentaa suoritustehoa. TCP yhteyttä käytetään H.245 ohjauskanavassa, T.120 datakanavassa ja soittomerkinantokanavassa. Epäluotettavassa tiedonsiirrossa H.323 käyttää UDP:tä. Tämä protokolla ei varmista mitään, vaan pyrkii ainoastaan mahdollisimman tehokkaaseen tiedonsiirtoon. Tämä vuoksi protokolla käyttää ohjaustietoja mahdollisimman vähän. H.323 käyttää UDP:tä audion- ja videonsiirrossa sekä RAS kanavassa. Konferenssissa UDP käyttää IP yhteislähetystä sekä RTP:tä. Tarpeeksi suuren kaistanleveyden saamiseksi datansiirtoon varmistetaan RSVP:llä. Tässä protokollassa pyydetään haluttua kaistanleveyttä tiedonsiirtoon. Kaistanleveyttä pyytävä päätepiste saa pyyntöönsä vastauksen. 1.3 Päätelaite Päätelaite palvelee käyttäjää. Päätelaitteella kyetään kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon. Päätelaite kykenee vastaanottamaan ja lähettämään ääntä, 3
Jani Mäntysaari videota ja dataa. Videon ja datan siirtäminen ei ole H.323 suosituksen mukaan välttämättömiä, vaan ne ovat vapaaehtoisia. Kuvassa 2 on päätelaite ja sen osat. Päätelaite tarvitsee tiedonsiirtoon erilaisia osia, koska päätelaitteella voidaan käsitellä erimuotoista tietoa. Kaikki kuvan osat eivät ole välttämättömiä. Välttämättömiä H.323 päätelaitteelle ovat systeemin ohjausyksikkö, H.225.0 kerros, LAN rajapinta ja audiokoodausyksikkö. H.225 kerros päätelaitteessa muuttaa lähetettävän tiedon eli videon, audion, datan ja ohjaustiedon tiedonsiirtoverkossa siirrettävään muotoon. H.225.0 sisältää tiedon laittamisen kehyksiin, numeroinnin, virheen havaitsemisen ja virheenkorjauksen. Kuva 2:Päätelaitteen rakenne 1.3.1 Videokanava Videon siirtäminen on valinnaista. H.323 päätelaite, jolla on mahdollisuus hyödyntää videonsiirtoa, täytyy kyetä koodaamaan ja dekoodaamaan suosituksen H.261 QCIF mukaan. Muita koodaus- ja niiden purkaussuosituksia ovat H.261 CIF, H.263 SQCIF, QCIF, CIF, 4CIF ja 16CIF. Nämä ovat valinnaisia koodaussuosituksia, joista SQCIF, 4CIF ja 16CIF on määritelty suosituksessa H.263 ja CIF QCIF suosituksessa H.261 Mikäli tarvitaan muita koodaustapoja, joudutaan käyttämään H.245 ohjauskanavaa. H.245 ohjauskanavan avulla päätelaite hyväksyy käytettävät algoritmit, kuvan formaatin sekä videon tiedonsiirron. H.323 päätelaite voi valinnaisesti vastaanottaa enemmän kuin yhden videokanavan samanaikaisesti. Tällöin joudutaan käyttämään ohjaukseen H.245 ohjausta. H.323 päätelaite kykenee myös asymmetriseen videonsiirtoon esim. CIF tukeva päätelaite kykenee lähettämään QFIF ja samalla vastaanottamaan CIF kuvaa. 4
H.323 protokolla 1.3.2 Audiokanava Kaikki H.323 päätelaitteet tukevat audiota. Kaikki H.323 päätelaitteet kykenevät koodaamaan ja dekoodaamaan suosituksen G.711 mukaisesti. Kaikkien päätelaitteiden pitää myös kyetä lähettämään ja vastaanottamaan A-lain ja µ-lain mukaan. Päätelaite voi valinnaisesti tukea suosituksia G.722, G.728, G.729, MPEG1 audio ja G.723. H.245 ohjauskanavaa käytetään algoritmien ohjailuun. H.323 päätelaite tukee asymmetrisiä operaatioita esim. päätelaite voi lähettää G.711 mukaan koodattua audiota ja vastaanottaa audiota, joka on koodattu G.728 mukaan. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos päätelaite pystyy dekoodaamaan G.728 mukaan. H.323 päätelaitteella voidaan valinnaisesti lähettää audiota useammalla kuin yhdellä kanavalla. Päätelaite voi myös vastaanottaa useammalla audiokanavalla esim. monipistekonferensseissa. Tällöin päätelaite käyttää H.245 ohjauskanavaa kertoakseen kuinka monta samanaikaista audiovirtaa se kykenee dekoodaamaan. Monipistekonferenssin tietovirtojen lukumäärää ei rajoita yhden päätelaitteen kapasiteetti. Audion siirrossa tiedon vastaanottaja voi valinnaisesti viivästää audiovirtaa, jotta se pystyisi ylläpitämään tahdistusta muiden audiovirtojen kanssa. 1.3.3 Datakanava H.323 päätelaitteessa datansiirto on valinnainen. Dataa päätelaite kykenee lähettämään yhdellä tai useammalla kanavalla. Datakanavalla dataa voidaan siirtää yksisuuntaisesti tai kaksisuuntaisesti. Tiedonsiirrossa käytetään suositusta T.120. T.120 tiedonsiirtoyhteyksien muodostamisessa voidaan käyttää kahta eri tapaa. Ensimmäisessä tavassa muodostetaan ensiksi H.323 yhteys, jonka jälkeen T.120 yhteys muodostetaan käyttämällä H.245 ohjauskanavaa. Toisessa tavassa aluksi muodostetaan T.120 kaksisuuntainen yhteys H.245 avulla ja sen jälkeen tehdään H.323 puhelu. 1.3.4 H.245 ohjaus H.245 ohjaustoiminto käyttää H.245 ohjauskanavaa hallitsemaan H.323 kokonaisuutta. Tähän kuuluu esim. loogisten kanavien sulkeminen ja avaaminen, kyvykkyyden kertominen yhteyskumppanille, tiedonsiirron ohjauksen sanomat, käskyt ja osoitus. H.245 kyvykkyyden kertomisella tarkoitetaan sitä, että vastaanottaessa päätelaite kertoo lähettäjälle mitä päätelaite kykenee vastaanottamaan ja prosessoimaan. Kyvykkyyden kertomisella tarkoitetaan myös sitä, että lähettäessä tietoa lähettäjä antaa mahdollisuuden valita erilaisista lähetyskäytännöistä. Vastaanottaja pyytää tämän jälkeen haluttua käytäntömuotoa. H.245 käytetään kahden päätepisteen, päätepisteen ja monipisteohjaajan tai päätepisteen ja portinvartijan välillä. Päätepiste voi muodostaa vain yhden H.245 ohjauskanavan yhdelle käytössä olevalle kanavalle. Koska päätelaite, monipisteohjausyksikkö, portinvartija ja yhdyskäytävä kykenevät 5
Jani Mäntysaari käyttämään useita samanaikaisia puheluita, voi näillä olla useita H.245 ohjauskanavia käytössä. H.245 käyttää neljää erilaista sanomaa: pyyntöä, vastausta, käskyä ja osoitusta. Pyyntö vaatii vastaanottajaa tiettyihin toimiin, joihin kuuluu vastauksen lähettäminen. Käsky niinikään aiheuttaa vastaanottajalle tiettyjä toimia, mutta käskyn antajalle ei lähetetä vastausta. Osoitukset ovat informatiivisia, jotka eivät tarvitse mitään erikoisia toimenpiteitä tai vastauksen lähettämistä osoituksen lähettäjälle. H.323 päätelaitteen pitää kyetä vastaamaan jokaiseen H.245:n käskyyn ja pyyntöön sekä lähettämään osoituksia. Jokainen looginen kanava kuljettaa tietoa lähettäjältä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Jokaisella kanavalla on kumpaankin suuntaan oma numeronsa. Kanavan avaamisen jälkeen kanavasta muodostuu tiedot loogisen kanavan sisällöstä, media tyypistä, käytetyistä algoritmeistä ja muista tiedoista. Käyttämättömät loogiset kanavat pitäisi sulkea. Loogiset kanavat H.323:ssa ovat vain yksisuuntaisia. Tämän vuoksi kyetään asymmetriseen tiedonsiirtoon. Mikäli vastaanottaja kykenee vain tiettyyn symmetriseen tiedonvälityskäytäntöön, se lähettää lähettäjälle tiedot sen omista kyvyistä ja tietojen perusteella muodostetaan oikeanlainen yhteys. Kaksisuuntaisissa tiedonsiirrossa avataan kaksi loogista yhteyttä. H.245 tarvitsee myös isäntä ja renki periaatetta, jotta vältyttäisiin ristiriidoilta: kaksi päätepistettä voivat olla monipisteohjaajia konferenssissa ja kaksi päätepistettä voivat yrittää muodostaa kaksisuuntaista yhteyttä. Jokaisessa puhelussa päätepisteet saavat tietyn numeron sekä sattumanvaraisen numeron, jonka mukaan päätepisteen isäntä renki- suhde saadaan selville. Jokainen päätepiste kykenee olemaan sekä isäntä että renki. 1.3.5 RAS merkinanto RAS merkinanto käyttää H.225.0 sanomia esim. rekisteröimisessä, kaistanleveyden muuntamisessa, tilassa ja toimintosarjojen vapauttamisessa päätepisteen ja portinvartijan väliltä. RAS merkinantokanava on riippumaton soittomerkinantokanavasta sekä H.245 ohjauskanavasta. H.245 loogisen kanavan avausta ei käytetä RAS merkinantokanavan muodostamisessa. RAS merkinantokanavaa ei käytetä tilanteessa, jossa ei käytetä portinvartijaa. Jos portinvartijaa käytetään, RAS merkinantokanava avataan päätepisteen ja portinvartijan välille. 1.3.6 Soittomerkinanto Soittomerkinantotoiminto käyttää H.225.0 soittomerkinantoa luodessaan yhteyden kahden H.323 päätepisteen kanssa. Yhteys muodostetaan Q.931 suosituksen mukaan. Soittomerkinantokanava on riippumaton H.245 ohjauskanavasta ja RAS kanavasta. Soittomerkinantokanavan muodostamisessa ei käytetä H.245 ohjauskanavaa. Verkko, jossa ei ole portinvartijaa, soittomerkinantokanava muodostetaan päätepisteiden välille. Jos systeemissä on portinvartija, muodostetaan soittomerkinantokanava päätepisteen ja portinvartijan välille. 6
H.323 protokolla Kuvassa 3 on piirretty peruspuhelun muodostaminen tilanteessa, jossa soittava (A-päätepiste) ja soitettava (B-päätepiste) ovat rekisteröityneet samaan portinvartijaan ja portinvartija on valinnut suoran puheenohjauksen. Aluksi A-päätepiste pyytää lähetyslupaa, jonka portinvartija vahvistaa tai hylkää. Luvan vahvistamisessa portinvartija lähettää B-päätepisteen puheohjauskanavan kuljetusosoitteen. Tämän jälkeen A-päätepiste lähettää muodostusviestin B-päätepisteelle käyttäen saatua kuljetusosoitetta. Jos B- päätepiste hyväksyy yhteyden muodostuksen, se lähettää joko luvan myöntämissignaalin tai luvan pyyntösignaalin portinvartijalle. Tämän jälkeen portinvartija lähettää B-päätepisteelle vahvistussignaalin, jonka jälkeen B-päätepiste lähettää A-päätepisteelle yhteysviestin. Mikäli B-päätepiste ei olisi alunperin antanut lupaa yhteydenmuodostamiseen, B-päätepiste olisi lähettänyt portinvartijalle hylkäyssignaalin. Tämän jälkeen portinvartija olisi lähettänyt A- päätepisteelle vapautussignaalin. Kuva 3:Puhelun muodostuminen, kun A- ja B-päätelaiteet ovat rekisteröityneet samaan portinvartijaa. 1.4 Yhdyskäytävä Yhdyskäytävän tehtävänä on mahdollistaa erilaisten lähetysmuotojen ja toimintamuotojen sovittamista yhteen. Näin kyetään tiedonsiirtoon erilaisten verkkojen kanssa. Yhdyskäytävää ei tarvita LAN verkoissa kahden H.323 päätepisteen välisissä yhteyksissä. Yhdyskäytävää tarvitaan siis ainoastaan silloin, kun muodostetaan yhteys toisen verkon päätelaitteisiin. Yhdyskäytävä voi toimia H.323 verkossa sekä piirikytkentäisissä verkoissa päätelaitteena sekä monipisteohjausyksikkönä. Portinvartija on tietoinen mitkä päätelaitteet ovat yhdyskäytäviä ja mitkä eivät. 7
Jani Mäntysaari Päätelaitteet kommunikoivat yhdyskäytävän kanssa käyttämällä H.245 ja Q.931 protokollia. Yhdyskäytävän kautta voidaan ottaa yhteys H.310, H.320, H.321, H.322, H.324 ja V.70 päätelaitteisiin. 1.5 Portinvartija H.323:ssa portinvartija on valinnainen. Jos portinvartija on systeemissä, täytyy päätelaitteiden käyttää hyväksi portinvartijan tarjoamia palveluja. Portinvartija on keskeinen komponentti rekisteröityjen päätepisteiden puheluille portinvartijan hallitsemalla alueella. Portinvartija järjestää puheohjauspalveluita alueen päätepisteille. Palveluita ovat esim. osoitteiden kääntäminen, kaistanleveyden ohjaus ja luvan tarkistus. Kaistanleveyden ohjauksella tarkoitetaan, että portinvartijalle voidaan määritellä samanaikaisten puheluiden määrä konferenssissa. Tätä rajaa portinvartija ei ylitä, vaikka joku päätepiste haluaisikin. Jäljelle jäävä kapasiteetti käytetään esim. sähköpostiin ja tiedostojen siirtoon. Portinvartija käyttää RAS ohjausta palveluiden ohjaamiseen. Portinvartijalla voidaan valinnaisesti reitittää myös puheluita. Reitittämisellä päästään tehokkaanpaan puheluiden hallintaan. Tämä ominaisuus on hyvä esim. laskutuksessa sekä tilanteessa, jossa soitettu päätepiste ei ole tavoitettavissa. Portinvartijalla on myös muitakin valinnaisia palveluita. 1.6 Monipisteohjaaja Monipisteohjaajaa käytetään kolmen tai useamman päätepisteen konferenssissa. Monipisteohjaaja kertoo päätepisteiden mahdolliset käytäntötavat, millä ne voivat lähettää tietoa. Kun päätelaitteet poistuvat tai liittyvät konferenssiin, se lähettää uudet tiedot päätelaitteille. Monipisteohjaaja päättää tiedonsiirtokäytäntötavan konferenssissa. Jokaisella päätelaitteella ei tarvitse olla sama käytäntötapa. Päätepiste kytketään monipisteohjaajaan H.245 ohjauskanavan kautta. Yhteys voidaan muodostaa: suoraan monipisteohjausyksikön kanssa tai epäsuorasti monipisteohjaajaan portinvartijan, päätelaitteen tai yhdyskäytävän kautta. Monipisteohjaaja voi olla portinvartijassa, yhdyskäytävässä, päätelaitteessa tai monipisteohjausyksikössä. Jos monipisteohjaaja sijoitetaan päätelaitteeseen tai portinvatijaan, niistä tulee päätepisteitä, jotka eivät kykene muodostamaan itse yhteyttä. Kuitenkin jos portinvartijassa on monipisteohjausyksikkö, portinvartija pystyy muodostamaan itse yhteyksiä. Monipisteohjausyksikkö sisältää aina monipisteohjaajan. Monipisteohjausyksikkö kykenee itse muodostamaan yhteyksiä. Monipisteohjaaja käyttää H.245 ohjauskanavaa monipisteohjausyksikössä päätelaitteiden välisessä ohjauksessa. H.245 ohjauskanavaa tarvitaan erityisesti päättämään, mikä päätepiste toimii isäntänä. Isännän monipisteohjaaja ohjaa konferenssia. 8
H.323 protokolla 1.7 Monipisteprosessori Monipisteprosessori vastaanottaa päätepisteiden lähettämiä data-, video- ja audiotietovirtoja keskitetyssä ja hybridipiste konferenssissa. Monipisteprosessori käsittelee mediavirtoja ja palauttaa ne takaisin päätepisteille. Monipisteprosessori voi käsitellä yhtä tai useampaa mediatyyppiä. 1.8 Monipisteohjausyksikkö Monipisteohjausyksikkö on päätepiste joka huolehtii monipistekonferenssista. Monipisteohjausyksikkö sisältää monipisteohjaajan sekä mahdollisesti yhden tai useamman monipisteprosessorin. Monipisteprosessoreita ei välttämättä tarvitse olla ollenkaan. Monipisteohjausyksikkö käyttää H.245 viestejä. Tyypillinen monipisteohjausyksikkö tukee keskityttyä monipistekonferenssia. Tällöin monipisteohjausyksikköön sisältyy monipisteohjaaja, audio, video ja data monipisteprosessori. Tyypillinen hajautettu monipistekonferenssi koostuu monipisteohjaajasta sekä dataa tukevista monipisteprosessoreista. 1.9 Monipisteyhteydet 1.9.1 Keskitetty Kaikki päätelaitteet kykenevät keskitettyihin monipisteyhteyksiin. Yhdyskäytävä, joka on päätelaite, kykenee myös tähän. Keskitetyssä toimintatavassa (kuva 4) päätepisteet kommunikoivat monipisteohjausyksikössä olevan monipisteohjaajan kanssa ohjauskanavalla sekä monipisteprosessorin kanssa audio, video ja data kanavalla. Tiedonsiirto keskitetyssä yhteyksissä kulkee täysin monipisteojausyksikön kautta, sillä monipisteohjaaja hoitaa yhteyksien ohjauksen H.245 ohjauskanavalla ja monipisteprosessori hoitaa lähetettävän tiedon käsittelemisen ja jakamisen. Monipisteprosessori mahdollistaa erilaisten toimintatapojen käytön: erilainen bittinopeus ja formaatti. Monipisteprosessori kykenee jakamaan välitettävää tietoa myös yhteislähetyksenä, jos vastaanottavat päätelaitteet kykenevät vastaanottamaan yhteislähetystä. 1.9.2 Hajautettu Jos päätelaite kykenee hajautettuun monipisteyhteyksiin (kuva 4), ne kommunikoivat monipisteohjaajan kanssa. Monipisteohjaaja voi olla monipisteohjausyksikössä, yhdyskäytävässä, portinvartijassa tai päätelaitteessa. Kommunikointiin käytetään H.245 ohjauskanavaa ja mahdollisen monipisteprosessorin kanssa datakanavia. Varsinaisessa tiedonsiirrossa tieto ei kulje monipisteohjausyksikön läpi, vaan se menee suoraan vastaanottajalle. Ohjaus yhteislähetyksessä on keskitettyä, vaikka varsinainen tiedonsiirto on hajautettu. 9
Jani Mäntysaari Päätelaitteet kykenevät videon ja audion yhteislähetykseen muiden päätelaitteiden kanssa. Päätelaite kertoo monipisteohjaajalle H.245 ohjauskanavan kautta, kuinka monta samanaikaista yhteyttä se kykenee dekoodaamaan. Monipisteohjaaja ohjaa mikä päätelaite tai laitteet lähettävät yhteislähetyksenä audiota tai videota sekä se huolehtii tiedonsiirrosta. Kuva 4:Keskitetty ja hajautettu yhteys 1.9.3 Hybridi Hybridi monipistekonferenssissa käytetään sekä keskitetyn että hajautetun menetelmän keinoja. Hybridi monipistekonferenssissa päätelaitteet kommunikoivat monipisteohjaajan kanssa H.245 kanavalla tai valinnaisesti monipisteprosessorin kautta datakanavalla. Hybridi menetelmässä joko audio tai video lähetetään normaalisti pisteestä pisteeseen ja jäljelle jäävä tietovirta (audio tai video) lähetetään yhteislähetyksenä. Monipisteohjaajan tehtävänä on olla tietoinen, mitkä päätelaitteet lähettävät yhteislähetyksellä. Normaali pisteestä pisteeseen lähetettävä tieto lähetetään monipisteprosessorille. Monipisteprosessori käsittelee lähetettävän tiedon ja lähettää sen halutulle päätelaitteelle. H.323 pystyy tukemaan monipisteyhteyksiä, jossa jotkut päätelaitteet ovat keskitetyssä konferenssissa ja toiset taas hajautetussa. Monipisteohjausyksikkö hoitaa tällöin näiden erilaisten tapojen yhteenliittämisen. Päätelaitteet eivät huomaa ollenkaan tapojen eroa. 1.10 Versio 2 Toisessa versiossa esitellään uusia toimintoja jo olleille protokollille kuten Q.931:lle, H.225:lle, H.245:lle sekä aivan uusille protokollille. Parannuksia on erityisesti turvallisuudessa, nopeassa yhteyden muodostuksessa, lisäpalveluissa esim. puhelun siirrossa sekä T.120 ja H.323 integroinnissa. Integroimisessa selkeytettiin T.120:n ja H.323:n suhdetta. 10
H.323 protokolla Uusi suositus H.235 parantaa käyttäjän turvallisuutta. H.235 käsittää käyttäjän vahvistamisen, koskemattomuuden, yksityisyyden ja kieltämisen varmistamisen. Käyttäjän vahvistamisessa varmennetaan käyttäjä, joka ottaa osaa konferenssiin. Koskemattomuudella tarkoitetaan, ettei kukaan ole muuttanut lähetettävää dataa. Yksityisyydellä turvataan, ettei kukaan asiaan kuulumaton saa tietoonsa lähetettävää materiaalia. Tämä mahdollistetaan salauksella. Kieltämisen varmistamisella mahdollistetaan, ettei konferenssiin osallistuja pysty kieltämään ettei ollut mukana konferenssissa. Vanhassa H.323:ssa yhteyden muodostus oli hidasta. Uudessa versiossa yhteydenmuodostusaikaa pystyttiin pienentämään. 1.11 Lähdeluettelo 1.12 Liite ITU-T suositus H.323 (1996). Visuaaliset puhelinsysteemit ja laitteet LAN verkoissa, jotka eivät takaa palvelun laatua. http//www.inter-intelli.com/products/whitepapers/iptelephonywp.html http//www.databeam.com/h323/h323primer.html. 1. ITU-T suositus G.711 (1988): Pulssikoodimodulaatio. 2. ITU-T suositus G.722 (1988): 7kHz audiokoodaus, joka sallii korkeintaan 64kbit/s siirtonopeuden. 3. ITU-T suositus G.728 (1992): Puheenkoodaus 16kbit/s nopeudella. 4. ITU-T suositus G.729 (1995): Puheenkoodaus multimedialle tietoliikenteessä, joka käyttää tiedonsiirrossa nopeuksia 8 kbit/s ja 13 kbit/s. 5. ITU-T suositus G.723.1 (1995): Puheenkoodaus multimedialle tietoliikenteessä, joka käyttää tiedonsiirrossa nopeuksia 6,4 kbit/s ja 6,3 kbit/s. 6. ITU-T suositus H.225.0 (199X): Median paketoiminen ja tahdistaminen visuaaliselle puhelinjärjestelmälle LAN verkossa, joka ei tue laatu palvelua. 7. ITU-T suositus H.235 (1998): Turvallisuus ja salaus H-sarjan multimediaa tukeville päätelaitteille. 8. ITU-T suositus H.245 (1995): Visuaalisen puhelinjärjestelmän ja päätelaitteen välisen tietoliikenteen ohjaus. 9. ITU-T suositus H.261 (1993): Videon koodaus audiovisuaalisille palveluille. 10. ITU-T suositus H.263 (1995): Videon koodaus kapeakaistaisille tietoliikennekanaville, joiden tiedonsiirto nopeus on alle 64 kbit/s. 11. ITU-T suositus H.310 (1996): Laajakaistainen audio-visuaalinen tietoliikennejärjestelmä ja päätelaite. 11
Jani Mäntysaari 12. ITU-T suositus H.320 (1995): Kapeakaistaisen ISDN visuaalisen puhelinjärjestelmä ja päätelaite. 13. ITU-T suositus H.321 (1995): H.320 visuaalisen puhelinpäätelaitteen sovittaminen B-ISDN ympäristöön. 14. ITU-T suositus H.322 (1995): Visuaalinen puhelinjärjestelmä ja päätelaite paikallisverkossa, joka tukee laatu palvelua. 15. ITU-T suositus H.324 (1995): Päätelaite alhaiselle tiedonsiirtonopeudelle multimedia tietoliikenteessä. 16. ITU-T suositus T.120 (1994): Lähetysprotokolla multimedia tiedonsiirrolle. 17. ITU-T suositus V.70 (1994): Menettelytapa datan ja digitaalisesti koodattujen äänisignalien samanaikaiselle lähettämiselle GSTN verkossa tai kaksijohtoisessa vuokratussa pisteestä pisteeseen tyyppisissä puhelinverkossa. 12