Maarakennuskustannusindeksi

Samankaltaiset tiedostot
Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Palvelujen tuottajahintaindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Julkisten menojen hintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Moottoriajoneuvokanta 2018

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Rakennuskustannusindeksi

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2016

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Teollisuuden varastotilasto

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Moottoriajoneuvokanta 2017

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Transkriptio:

Hinnat ja kustannukset 2015 Maarakennuskustannusindeksi 2015, maaliskuu Maarakennusalan kustannukset laskivat maaliskuussa 2,0 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 2,0 prosenttia vuoden 2014 maaliskuusta vuoden 2015 maaliskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -13,7 prosentista kalliorakenteiden prosenttiin. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, maaliskuu 2015 Indeksi 2010=100 Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi Pohjarakenteet Maarakenteet Kalliorakenteet Päällysteet Kunnallistekniset järjestelmät Betonirakenteet Tekniset ja muut järjestelmät Murskaustyöt 1) Teiden ylläpito 1) Katujen ylläpito 1) Ratojen ylläpito 1) Ylläpito yhteensä 1) 1) erillisindeksi Pisteluku 110,8 108,7 112,9 115,1 103,2 11 114,1 106,3 11 113,0 113,0 111,8 112,7 Vuosimuutos, % -2,0-1,2-13,7-1,1 - Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden maaliskuusta. Valmisbetonin kallistuminen hidasti kustannusten laskua. Helsinki 20.4.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100...3 Liitetaulukko 2. M-, K-, S- ja H-indeksit 2010=100...3 Liitetaulukko 3. Maarakennuskustannusindeksi 2005=100...3 Liitetaulukko 4. M-, K-, S- ja H-indeksit 2005=100...4 Liitetaulukko 5. Maarakennuskustannusindeksi 2000=100...4 Liitetaulukko 6. M-, K-, S- ja H-indeksit 2000=100...4 Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste...5 2

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100 Indeksi 2010=100 Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi Pohjarakenteet Maarakenteet Kalliorakenteet Päällysteet Kunnallistekniset järjestelmät Betonirakenteet Tekniset ja muut järjestelmät Murskaustyöt 1) Teiden ylläpito 1) Katujen ylläpito 1) Ratojen ylläpito 1) Ylläpito yhteensä 1) 1) erillisindeksi Pisteluku 2015:03 2015:02 2014:03 2015:02-2015:03 % 110,8 108,7 112,9 115,1 103,2 11 114,1 106,3 11 113,0 113,0 111,8 112,7 109,7 108,9 112,6 114,7 96,7 11 113,5 106,1 110,8 112,5 112,5 111,6 112,3 113,1 110,0 112,3 113,5 119,6 112,4 113,8 107,3 112,5 111,8 112,2 111,9 112,0-6,7 0,4 0,4 2014:03 - -2,0-1,2-13,7-1,1 - Liitetaulukko 2. M-, K-, S- ja H-indeksit 2010=100 Indeksi 2010=100 Pisteluku 2015:03 2015:02 2014:03 2015:02-2014:03 - M-indeksi, Kokonaisindeksi ilman betonirakenteita ja 110,4 108,9 114,3 1,5-3,4 K-indeksi, Kalliorakenteiden indeksi ilman 117,9 117,3 115,7 1,9 S-indeksi, Betonirakenteiden indeksi ilman 115,4 114,5 115,6 - H-indeksi, Kunnossapidon indeksi ilman 113,5 112,9 112,4 Liitetaulukko 3. Maarakennuskustannusindeksi 2005=100 Indeksi 2005=100 Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi Pohjarakenteet Maarakenteet Kalliorakenteet Päällysteet Kunnallistekniset järjestelmät Betonirakenteet Muut tekniset järjestelmät Murskaustyöt 1) Kunnossapito 1) 1) erillisindeksi Pisteluku 2015:03 2015:02 2014:03 2015:02-2015:03 % 135,3 123,6 136,9 138,0 14 132,2 136,5 122,1 131,5 137,8 133,9 123,9 136,5 137,5 131,5 131,9 135,8 121,9 131,2 137,2 138,0 125,1 136,2 136,1 162,5 134,0 136,2 123,3 133,2 136,3-6,7 2014:03 - -2,0-1,2-13,7-1,1 3

Liitetaulukko 4. M-, K-, S- ja H-indeksit 2005=100 Indeksi 2005=100 Pisteluku 2015:03 2015:02 2014:03 2015:02-2014:03 - M-indeksi, Kokonaisindeksi ilman betonirakenteita ja 136,0 134,0 140,8-3,4 K-indeksi, Kalliorakenteiden indeksi ilman 141,9 141,2 139,3 1,9 S-indeksi, Betonirakenteiden indeksi ilman 138,3 137,3 138,5 - H-indeksi, Kunnossapidon indeksi ilman 140,0 139,3 138,7 Liitetaulukko 5. Maarakennuskustannusindeksi 2000=100 Indeksi 2000=100 Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi Pohjarakennustyöt Maarakennustyöt Kalliorakennustyöt Murskaustyöt Päällystystyöt Vesihuoltotyöt Sillanrakennustyöt Hoito ja kunnossapito 1) 1) erillisindeksi Pisteluku 2015:03 2015:02 2014:03 2015:02-2015:03 % 156,1 136,0 162,3 159,1 154,5 152,8 152,1 167,6 163,0 154,5 136,3 161,9 158,6 154,2 143,2 151,7 166,8 162,2 159,4 137,6 161,5 156,9 156,6 177,0 154,1 167,3 161,2-6,7 2014:03 - -2,0-1,2-13,7 1,1 Liitetaulukko 6. M-, K-, S- ja H-indeksit 2000=100 Indeksi 2000=100 M-indeksi, Kokonaisindeksi ilman sillanrakennustyötä ja K-indeksi, Kalliorakennustyön indeksi ilman S-indeksi, Sillanrakennustyön indeksi ilman H-indeksi, Hoidon ja kunnossapidon indeksi ilman Pisteluku 2015:03 153,6 164,3 174,8 166,2 2015:02 2014:03 2015:02-15 163,6 173,6 165,4 159,0 161,3 175,2 164,6 2014:03 - -3,4 1,9-4

Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Maarakennuskustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja maarakentamisen urakointiin liittyvien tuotantopanosten hintamuutoksista. Tilastoa käytetään kuvaamaan hintapaineita maarakentamisen alalla. Sitä käytetään keskeisesti alan yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä neuvotteluissa, kun arvioidaan alalla toteutunutta kustannustekijöiden hintamuutosta. Tilaston indeksejä voidaan käyttää pitkäaikaisten sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan suoraan indeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää myös maarakennuskustannusindeksin alaindeksejä vertaillessaan hankintojensa hintakehitystä suhteessa keskimääräiseen kehitykseen. 1.2 Tietolähteet Maarakennusalan panosten hintatiedoista osa saadaan muihin tilastoihin kuten Rakennuskustannusindeksiin, Tuottajahintaindekseihin, Maarakennusalan konekustannusindeksiin, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin ja Kuluttajahintaindeksiin kerättävistä panoshinnoista ja osa kerätään omilta tiedonantajilta. Tietolähteinä ovat tuotteiden ja palvelujen myyjät sekä mm. palkkatilastot, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. 1.3 Luokitukset Maarakennuskustannusindeksin kokonaisindeksi on jaettu osaindekseihin. Näitä ovat pohjarakenteet, maarakenteet, kalliorakenteet, päällysteet, kunnallistekniset järjestelmät, betonirakenteet ja tekniset ja muut järjestelmät. Lisäksi tuotetaan kokonaisindeksiin kuulumattomia murskaustöiden ja ylläpidon erillisindeksejä.ylläpidon kokonaisindeksin muodostavat teiden, katujen ja radan ylläpidon erillisindeksit. Kustannukset on ryhmitelty työvoiman, oman kaluston, ostettujen konepalvelujen, ostettujen kuljetuspalvelujen, materiaalien sekä työmaan yhteiskustannusten panosnimikkeisiin. Panosnimikkeet jakautuvat vielä yksityiskohtaisempiin eriin, kustannustekijöihin. 1.4 Käsitteet Indeksin keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.5 Lait, asetukset ja suositukset Tilastoinnissa noudatetaan Tilastolakia (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne indeksin kannalta välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus. Tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Tiedonantovelvoite perustuu Tilastolakiin (280/2004). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Maarakennuskustannusindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden kuukausittaisen hintaseurannan. Maarakennuskustannusindeksin painorakenne on muodostettu tyyppihankkeiden ja tyyppiurakoiden perusteella sekä osin laskennallisesti. Hintanimikkeitä on valittu edustamaan yksi tai useampia ominaisuuksiltaan muuttumattomia hyödykkeitä, joiden hintoja kuukausittain seurataan. Hintatietoja kerätään vähintään kolmesta lähteestä tai tiedonantajaryhmästä. Tästä yleisperiaatteesta joudutaan poikkeamaan silloin, kun jonkun hyödykkeen myyjiä on vähemmän kuin kolme ja hyödykkeelle ei ole vaihtoehtoja tai hyödykkeen kustannusmerkitys on vähäinen. Hintatiedustelut toteutetaan sähköisenä kyselynä. 5

Maarakennuskustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Uudistuksista on tehty menetelmäkuvauksia: Maarakennuskustannusindeksi 1990=100, Käsikirjoja 32, 22.11.1993, Maarakennuskustannusindeksi 1995=100, pdf, 1.8.2000, Maarakennuskustannusindeksi 2000=100, pdf, heinäkuu 2005, Maarakennuskustannusindeksi 2005=100, pdf, syyskuu 2009 ja Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, pdf, huhtikuu 2014. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Perusvuodella 2000 tuotetun indeksin osaindeksit kattoivat arviolta 75 prosenttia kaikista maa- ja vesirakennustuotannon kustannuksista ja 85 prosenttia urakoitsijoiden toteuttaman tuotannon kustannuksista. 2005=100 indeksin myötä kattavuus kasvoi, sillä esimerkiksi vesihuoltotyöt korvanneen kunnallisteknisten järjestelmien kuvausalue on laajempi kuin vesihuoltotöiden ja betonirakenteilla laajempi kuin sillanrakennustöillä. 2005=100 indeksiin lisättiin myös uutena osaindeksinä muut tekniset järjestelmät, joka sisältää mm. aikaisemmin puuttuneet valaistus- ja liikenteenohjausjärjestelmät. 2010=100 indeksin rakenne pysyi samana kuin 2005=100 indeksin. Merkittävimmät puutteet ovat edelleen ruoppaus-, viherja viimeistelytyöt sekä satamalaitureiden rakentaminen. Osaindeksit eivät edusta kaikkia erilaisia suunnitteluratkaisuja. 2010=100 perusvuosiuudistuksen myötä on aloitettu uutena katujen ja ratojen ylläpidon indeksien laadinta. Katujen, teiden ja ratojen ylläpidon indeksit muodostavat yhdessä ylläpidon kokonaisindeksin. Ylläpidon osaindeksi - teiden ylläpito- vastaa vanhaa kunnossapitoindeksiä. Tilasto kuvaa maarakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Tilasto ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. Indeksimuutokset kuvaavat yritysten maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, vakuutuksista, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa palvelun ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina tai koko kuukauden keskiarvon mukaisina. Hinnoissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Maarakennuskustannusindeksi ilmestyy tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Maarakennuskustannusindeksistä julkaistaan internetissä kuukausittain tuoreimpia lukuja käsittelevä lyhyt tiedote, joka löytyy tilaston kotisivulta. Kotisivuilta voi ladata maarakennuskustannusindeksin PDF-julkaisun (http://tilastokeskus.fi/til/maku/tup.html). Indeksin pistelukuja on saatavilla myös Statfin-tilastotietokannasta (http://tilastokeskus.fi/til/maku/tau.html). Indeksin menetelmäseloste löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/maku/men.html. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Maarakennusalaa koskevia kustannusindeksejä on julkaistu vuodesta 1964 alkaen, kun tierakennuskustannusindeksin tuotanto alkoi. Vuodesta 1980 tierakennuskustannusindeksin rinnalla on julkaistu maarakennuskustannusindeksiä ja vuodesta 1990 lähtien maarakennusalan konekustannusindeksiä. Tie- ja maarakennuskustannusindeksit 1963=100, 1972=100, 1980=100 ja 1985=100 laskettiin pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Indeksit kuvasivat pääasiassa tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten kehittymistä. Vuonna 1990 uudistettiin maarakennuskustannusindeksi täysin. Uudistuksessa muutettiin maarakennuskustannusindeksi urakoitsijoiden kustannusrakenteita ja panosten käyttöä vastaavaksi. Samalla lopetettiin erillisen tierakennuskustannusindeksin tuotanto. Perusvuoden 2005 indeksissä luovuttiin työlajeista. Ne korvattiin osaindekseillä, jotka kuvaavat erilaisia rakenteita ja järjestelmiä. 6

Muita Tilastokeskuksessa vastaavalla periaatteella tuotettuja kustannusindeksejä ovat Rakennuskustannusindeksi ja Maarakennusalan konekustannusindeksi, Metsäalan auto- ja konekustannusindeksi, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, Linja-autoliikenteen kustannusindeksi ja Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Maarakennuskustannusindeksin julkaistut pisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta. Maarakennuskustannusindeksiin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä. 7

Hinnat ja kustannukset 2015 Lisätietoja Pentti Wanhatalo 029 551 2685 Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Mari Ylä-Jarkko Anne Virokannas 029 551 3369 kui.tilastokeskus@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-4063 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi