Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti_5_10.fm Page 1 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM 5/2010 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 8 Valtioneuvoston asetukset 11 MIETINNÖT YM. 13 ASETETUT TOIMIELIMET 13 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 13 Korkein hallinto-oikeus 15 KKO:N VALITUSLUVAT 16
momentti_5_10.fm Page 2 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM Momentti 5/2010 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki vaalilain (431/2010) HE 8/2010 vp PeVM 2/2010 vp Laki tuli voimaan 1.6.2010. Säännönmukaisten eduskuntavaalien ja presidentinvaalin toimittamisajankohtia muutetaan. Eduskuntavaalien vaalipäivä on huhtikuun kolmas sunnuntai. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai kuitenkin on pääsiäispäivä tai pääsiäispäivän jälkeinen sunnuntai, vaalipäivä on pääsiäispäivää edeltävä sunnuntai. Presidentinvaalin ensimmäisen vaalin vaalipäivää myöhennetään yhdellä viikolla, jolloin vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan vuoden 2010 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia. Ennakkoäänestysmahdollisuuksia laajennetaan niin, että kotiäänestykseen oikeutetun omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin kotiäänestykseen oikeutettu hoidettavansa. Lisäksi vaalilain ehdokasrekisterin tietojen hävittämistä koskeva säännös kumotaan. Laki ulkomaalaislain 153 ja 158a :n (432/ 2010) HE 77/2009 vp HaVM 4/2010 vp Laki tuli voimaan 1.7.2010. Ulkomaalaislain säännöksiä unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan perheenjäsenten vapaasta liikkuvuudesta muutetaan vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vapaan liikkuvuuden direktiivin soveltamisesta antamaa tulkintaa. Muutokset koskevat perheenjäseniä, jotka itse eivät ole unionin kansalaisia. Ulkomaalaislain säännöksiä vapaasta liikkuvuudesta sovelletaan jatkossa myös perheenjäseniin, jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta ilman aiempaa oleskelua toisessa jäsenvaltiossa, ja tapauksiin, jossa perheenjäsenyys syntyy vasta Suomessa. Laki yliopistolain (416/2010) HE 28/2010 vp SiVM 3/2010 vp Laki tuli voimaan 1.8.2010. Yliopistolakia muutetaan siten, että Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle korvataan määrä, joka vastaa niiden apteekkien elinkeinotulosta maksamaa yhteisöveroa. Helsingin yliopistoon erillisenä yksikkönä kuuluvan Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelijoiden osalta yliopistolakiin lisätään säännös heidän oikeudestaan jatkaa opintoja Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain, laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 6a :n, laki lääkelain 57a ja 57b :n, laki sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain ja laki sairausvakuutuslain (433 437/2010) HE 283/2009 vp StVM 2/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.7.2010. Lailla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain säädetään sairaanhoitajan oikeudesta määrätä hoitamalleen potilaalle lääkettä apteekista. Edellytyksenä on palvelussuhde terveyskeskukseen, tarvittava lisäkoulutus ja vastaavan lääkärin antama kirjallinen määräys. Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee vain tiettyihin tautitiloihin määrättäviä lääkkeitä. Lisäksi sairaanhoitajat voidaan määräajaksi oikeuttaa antamaan lääkemääräyksiä laajalle levinneen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi ja sairastuneiden hoitamiseksi. Lisäksi optikko ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti voivat lisäkoulutuksen saatuaan hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto merkitsee tiedon rajattua lääkkeenmääräämistä koskevasta erikoispätevyydestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja antaa yksilöintitunnuksen lääkkeen määräämiseen oikeutetuille. Samalla tehdään tarvittavat muutokset lääkelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain määritelmiin lääkkeen määrääjästä, jonka lisäksi joitakin sähköiseen lääkemääräykseen liittyviä suostumusmenettelyjä yksinkertaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella mahdollistetaan maksun periminen sairaanhoitajan avovastaanottokäynniltä ja sairausvakuutuslain muutoksella sairaanhoitokorvauksen maksaminen sairaanhoitajan määräämille lääkkeille ja perusvoiteille. Lisäksi vanhempainrahan maksamisen edellytyksiä muutetaan siten, että synnytyksen jälkeisen tarkastuksen voi tehdä lisäkoulutuksen suorittanut kätilö tai terveydenhoitaja. Laki sairausvakuutuslain 9 luvun (438/ 2010) HE 15/2010 vp StVM 7/2010 vp Laki tulee voimaan 1.9.2010. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolen oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainpäivärahaan määräytyy perheen sisäisen, enintään yhden vuoden ikäisen lapsen adoption toteutumisen jälkeen samalla tavalla kuin jos aviopuolisot adoptoivat yhteisen lapsen. Naisparitkin saavat oikeuden isyysrahan kaltaiseen etuuteen. Oikeus isäkuukauteen verrattavaan vanhempainpäivärahakauteen on sekä nais- että miespareilla. 2
momentti_5_10.fm Page 3 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain, laki rajavartiolain, laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain, laki pakkokeinolain, laki tieliikennelain, laki tullilain 14a :n, laki poliisilain 10a :n ja 31a :n, laki maastoliikennelain 33 :n ja 34 :n ja laki ampuma-aselain 17 :n (477 485/2010) HE 219/2008 vp HaVM 2/2010 vp Lait tulivat voimaan 15.6.2010. Lakiin otetaan säännökset Rajaturvallisuusviraston (Frontex) koordinoimiin operaatioihin ja kokeiluhankkeisiin osallistumisesta, nopeiden rajainterventioryhmien kutsumisesta sekä vierailevien rajavalvontaan osallistuvien virkamiesten toimivaltuuksista Suomessa. Samalla synkronoidaan Schengenin rajasäännöstön ja kansallisen lainsäädännön säännökset keskenään lähinnä päällekkäisyyksiä kansallisesta lainsäädännöstä poistamalla. Laki valtion eläkelain, laki kunnallisen eläkelain, laki valtiokonttorista annetun lain 2 :n, laki kansanedustajain eläkelain 1 ja 18 :n, laki kansanedustajain perhe-eläkelain 4 :n ja laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain 5 :n (468 473/2010) HE 4/2010 vp StVM 4/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2011. Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely siirretään kunnalliselle eläkelaitokselle, Kevalle. Samassa yhteydessä Valtiokonttorissa valtion eläketurvan toimeenpanon tehtävissä toimiva henkilöstö siirtyy Kevan palvelukseen. Laki rakennusperinnön suojelemisesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain 57 ja 166 :n ja laki rikoslain 48 luvun 6 :n (498 500/2010) HE 101/2009 vp YmVM 3/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.7.2010. Rakennusperinnön suojelemista koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle ja paremmin vastaamaan alan kansainvälisiä sopimuksia. Rakennusperinnön omistajalle suojelupäätöksestä aiheutuvia rajoituksia ja mahdollisesti suoritettavan korvauksen perusteita selkiytetään. Maankäyttö- ja rakennuslakiin otetaan valtion korvausvelvollisuutta koskeva säännös asemakaava-alueella sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän rakennuksen osalta. Muutoin korvausvelvollisuus säilyy edelleen kunnalla. Laki hallintolain ja laki hallintolainkäyttölain (581 582/2010) HE 226/2009 vp HaVM 3/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.8.2010. Hallintolakiin lisätään uusi 7a luku oikaisuvaatimusmenettelystä. Lisäksi oikaisuvaatimuksen ja valituksen keskinäisen aseman selkeyttämiseksi muutetaan hallintolainkäyttölakia. Laki asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n ja laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (547 548/2010) HE 23/2010 vp YmVM 7/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.7.2010. Asunto-osakeyhtiölakia muutetaan siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista voidaan kokonaan vapauttaa sellaiset rakennuksen pääsisäänkäynnin tason (katutaso) liikehuoneistot ja autotallit, jotka eivät hyödy hissistä edes osakkeiden arvonnousun muodossa. Lisäksi säädetään, että tuomioistuimen päätökseen perustuvaa yhtiöjärjestyksen muutosta noudatetaan heti, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Laki ulkomaalaislain (549/2010) HE 240/2009 vp HaVM 5/2010 vp Laki tuli voimaan 1.8.2010. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset oikeuslääketieteellisestä iän selvittämisestä. Lakiin tehdään myös muutoksia perheen yhdistämistä ja turvapaikanhakijoiden työntekoa koskeviin säännöksiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa hallintovaliokunnalle ennen 16 päivää lokakuuta 2010 kokonaisvaltaisen ja systemaattisen selvityksen voimassa olevista ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta, 1) joka kattaa oleskeluluvan myöntämisedellytysten arvioinnin lisäksi Suomeen muuttoon ja kotouttamiseen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset tekijät sekä erilaisiin etuuksiin ja toimenpiteisiin liittyvät kustannukset, 2) jossa arvioidaan, olisiko perheen yhdistämiselle tarpeen asettaa kotoutumista tukevia edellytyksiä, kuten asuntoedellytys ja perheenkokoajan asumisaikaedellytys, ja 3) jossa verrataan Suomen nykyisiä perheen yhdistämistä koskevia säännöksiä ja käytäntöjä muiden EU- ja pohjoismaiden vastaaviin sen arvioimiseksi, muodostavatko Suomen säännökset vetovoimatekijöitä turvapaikan hakemiselle ja humanitäärisluonteiselle maahanmuutolle. Laki Verohallinnosta ja siihen liittyvät lukuisat muutoslait (503 537/2010) HE 288/2009 vp VaVM 12/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.9.2010. Eri verolaeissa Verohallitukselle, verovirastoille tai muulle verotuksesta vastaavalle Verohallinnon yksikölle säädetty toimivalta muutetaan Verohallinto-nimisen viranomaisen toimivallaksi. Verohallinnossa on verovirastokohtaisten verotuksen oikaisulautakuntien asemesta yksi verotuksen oikaisulautakunta, jonka toimialueena on koko maa. Oikaisulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Verohal- Momentti 3 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 4 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM lintoon perustetaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajien virat. Keskusverolautakunnasta annettu laki kumotaan ja keskusverolautakuntaa koskevat säännökset siirretään Verohallinnosta annettuun lakiin. Verotuksen oikaisulautakuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1.1.2013 aloittavaan Verohallinnon verotuksen oikaisulautakuntaan. Laki sijoitusrahastolain (559/2010) HE 287/2009 vp TaVM 11/2010 vp Laki tuli voimaan 1.7.2010. Sijoitusrahastolakia täydennetään säännöksillä rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimista rahastoosuuksista. Muutoksella mahdollistetaan ulkomaisten sijoittajien omistamille rahasto-osuuksille vastaavantyyppinen rekisteröintimenettely, joka on käytössä arvoosuusjärjestelmään liitetyissä osakkeissa ja rahasto-osuuksissa. Kotimaisten sijoittajien omistamien rahasto-osuuksien rekisteröintiin ei tule muutoksia. Rahasto-osuuden hoitajana voivat toimia suomalaiset tai Euroopan talousalueella toimiluvan saaneet luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset sekä rahastoyhtiöt, joilla on oikeus tarjota arvopapereita koskevia säilytys- ja hoitopalveluja. Rahastoyhtiön on tehtävä rahasto-osuuden hoitajan kanssa kirjallinen sopimus rahastoosuuksien hoitamisesta. Sopimuksessa on sovittava, että rahastoosuuden hoitaja toimittaa rahastoyhtiölle hallinnoimiensa rahastoosuuksien omistajia koskevat tiedot ja muut rahastoyhtiön lainsäädännön perusteella tarvitsemat tiedot. Rahasto-osuuden hoitajalla on velvollisuus antaa rahasto-osuudenomistajia koskevat tiedot syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 ja 31a :n (632/ 2010) HE 52/2010 vp LaVM 11/2010 vp Laki tuli voimaan 1.8.2010. Velkajärjestelylakia muutetaan niin, että maksuohjelman pääsääntöinen kesto on nykyisen viiden vuoden sijasta kolme vuotta. Niin sanotut nollaohjelmat, joissa velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa, säilyvät viiden vuoden pituisina, paitsi jos velallisen maksukyky puuttuu pysyvästi esimerkiksi sairauden vuoksi. Silloin, kun velalliselle on myönnetty velkajärjestely esteestä huolimatta (esimerkiksi kevytmielinen velkaantuminen), maksuohjelman kesto on viisi vuotta, lukuun ottamatta tilannetta, jossa velallisen maksukyky puuttuu pysyvästi. Jos velkojana on yksityishenkilö (yksityisvelkoja), maksuohjelman kesto voidaan hänen vaatimuksestaan määrätä jatkumaan enintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun maksuohjelma on muiden tavallisten velkojen osalta päättynyt. Laki oikeudenkäymiskaaren, laki eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain 1 :n ja laki ulosottokaaren 2 luvun (650 652/2010) HE 105/2009 vp LaVM 4/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2011. Oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevia säännöksiä muutetaan. Hovioikeuksissa otetaan käyttöön seulontajärjestelmän korvaava jatkokäsittelylupajärjestelmä. Laissa säädetään siitä, mitkä valitusasiat kuuluvat järjestelmän piiriin. Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, jos käräjäoikeuden ratkaisu on asianosaiselle vastainen vain saamisen osalta, ja valituksessa esitetyn vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välinen erotus ei ole yli 10000 euroa. Rikosasioissa vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Laissa säädetään jatkokäsittelyluvan myöntämisen perusteista. Pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Lisäksi otetaan käyttöön menettely, joka mahdollistaa muutoksenhaun käräjäoikeudesta suoraan korkeimpaan oikeuteen. Laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain (641/2010) HE 3/2010 vp LaVM 3/2010 vp Laki tulee voimaan 1.1.2011. Muun toiminnan kuin työn osuutta yhdyskuntapalvelussa lisätään nykyisestä 10 tunnista 30 tuntiin. Laissa säädetään kielto käyttää huumausaineita yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon aikana. Lisäksi täsmennetään päihteettömyyden valvontaa siten, että tuomitun päihteettömyyttä voidaan valvoa ulkoisten merkkien havainnoinnin ja alkometrin lisäksi ottamalla sylki- tai virtsanäyte sekä niistä kieltäytymistilanteissa ottamalla verinäyte. Laissa säädetään yksityiskohtaisesti yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon valvojan ja apuvalvojan määräämisestä ja tehtävistä, tuomitun velvollisuuksista sekä velvollisuuksien rikkomisen seurauksista. Lisäksi lakiin tehdään muita käytännön työn edellyttämiä muutoksia. Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, laki ehdollisen vankeuden valvonnasta, laki rikoslain 6 luvun 10 :n ja laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 11 ja 12 :n (633 636/2010) HE 229/2009 vp LaVM 6/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2011. Nuoresta rikoksentekijästä henkilötutkinta korvataan nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisellä. Lailla säädetään selkeästi asiassa toimivien viranomaisten toimintavelvollisuuksista. Lisäksi jo nuoren tilanteen selvittämisvaiheeseen liitetään tarvittavien tukitoimenpiteiden käynnistäminen. Rikosseuraamuslaitos laatii seuraamusselvityksen, jossa arvioidaan, miten seuraamusvalinnalla voidaan edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja ehkäistä hänen syyllistymistään uusiin rikoksiin. Laissa säädetään asianmukaisesti valvontaan määräämisestä, valvonnan tarkoituksesta ja sisällöstä, 4
momentti_5_10.fm Page 5 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM valvottavan oikeusasemasta ja valvojan tehtävistä. Laki arpajaislain, laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 2 ja 7 :n ja laki rikoslain 17 luvun (661 663/2010) HE 96/2008 vp HE 212/2008 vp HaVM 7/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.10.2010. Lain arpajaislain 14a :n 1 momentti tulee voimaan raha-automaattien käytettävänä pitämisen osalta 1.7.2011. Arpajaislakia täydennetään säännöksillä, joilla tehostetaan rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä sekä lisätään viranomaisten keinoja puuttua lainvastaiseen rahapelitoimintaan. Rikoslakiin lisätään rahapelitoiminnan yhteydessä tehdylle arpajaisrikokselle ankarammin rangaistava tekomuoto rikosnimikkeenään rahapelirikos. Lain arpajaislain voimaan tullessa voimassa ollutta arpajaislain 16 :n 1 momenttia ja 64 :n 3 kohtaa sovelletaan raha-automaattien käytettävänä pitämisen osalta 30.6.2011. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 ja 19c :n (637/2010) HE 25/2010 vp HaVM 9/2010 vp Laki tuli voimaan 1.7.2010. Lakia muutetaan siten, että turvapaikanhakija, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen, ei kuulu vastaanoton piiriin sen jälkeen, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa. Tietyissä erityistilanteissa hän voi kuitenkin kuulua vastaanoton piiriin lyhyen ajan vielä kielteisen päätöksen saatuaan. Laki talletuspankkien yhteenliittymästä ja siihen liittyvät muutoslait (599 610/2010) HE 243/2009 vp TaVM 6/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.7.2010. Laki talletuspankkien yhteenliittymästä korvaa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa olevat säännökset osuuspankkien yhteenliittymästä. Laissa säädetään talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä toimivan osuuskunnan sekä keskusyhteisön jäsenenä olevan talletuspankin ja muun luottolaitoksen sekä yhteenliittymään kuuluvien muiden yritysten toiminnalle asetettavista vaatimuksista. Yhteenliittymämalli tulee sallituksi kaikille pankkiryhmille niiden yhteisömuodosta riippumatta. Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annettuun lakiin sisältyvä osuuspankkien keskinäistä lainanantoa koskeva kielto sekä säästöpankkilakiin sisältyvä vastaava säästöpankkeja koskeva kielto kumotaan. Laki varainsiirtoverolain 14 :n (611/ 2010) HE 47/2010 vp VaVM 18/2010 vp Laki tuli voimaan 30.6.2010. Varainsiirtoverolakiin tehdään maatalouden rakennetukia koskevan sääntelyn edellyttämät muutokset. Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain nojalla maataloustarkoituksiin tapahtuvan valtion maan luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovutaan. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista varten myönnettyyn korkotukilainaan liittyvää verovapautta sovelletaan vain nuoren viljelijän aloitustuen yhteydessä. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaisena investointitukena myönnettyihin korkotukilainoihin liittyvästä verovapaudesta luovutaan. Laki perusopetuslain (642/2010) HE 109/2009 vp SiVM 4/2010 vp Laki tulee voimaan 1.1.2011. Perusopetuslain erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä muutetaan. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja riittävän varhaiseen oppimisen tehostettuun tukeen. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoin perustein kuin nykyisin. Termeistä erityisopetukseen siirtäminen ja ottaminen luovutaan. Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että perusopetuslaissa säädetään oppilaan asioiden käsittelystä ja kirjaamisesta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Lisäksi säädetään opetuksen järjestäjän tietojensaantioikeudesta sekä opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa tietoja tietyissä tilanteissa. Laki elintarvikelain ja laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain 3 :n (643 644/2010) HE 275/2009 vp MmVM 11/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.9.2010. Lakeihin lisätään säännökset kalastus- ja vesiviljelytuotteista kuluttajalle annettavia tietoja koskevan komission asetuksen noudattamista valvovista viranomaisista. Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita markkinoille saattaville toimijoille säädetään velvollisuus ilmoittaa toimipaikastaan ja toiminnastaan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Toimipaikat merkitään kunnan valvontaviranomaisen ja Elintarviketurvallisuusviraston pitämiin rekistereihin. Viralliseen valvontaan kuuluvia trikiinitutkimuksia voidaan edelleen tehdä akkreditoimattomassa laboratoriossa komission uudessa siirtymäaika-asetuksessa mainittuun määräpäivään saakka. Kunnan on perittävä maksu kaikkien Euroopan unionin ulkopuolelle elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta. Alkutuotantopaikkarekisterin rekisterinpitäjäksi muutetaan Elintarviketurvallisuusvirasto. Momentti 5 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 6 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM Laki tulvariskien hallinnasta ja siihen liittyvät muutoslait (620 623/2010) HE 30/2010 vp MmVM 9/2010 vp Lait tulivat voimaan 30.6.2010. Lakien yleisenä tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia menetyksiä sekä edistää varautumista tulviin. Lailla tulvariskien hallinnasta pannaan täytäntöön tulvariskien arviointia ja hallintaa koskeva direktiivi (2007/60/EY). Vesistöjen tulvimisesta, merenpinnan noususta aiheutuvista tulvista ja taajamien rankkasadetulvista aiheutuvat riskit arvioidaan ja tulvariskien hallinta suunnitellaan järjestelmällisesti sekä valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelussa viranomaisten yhteistyö järjestetään niin sanotuissa tulvaryhmissä. Kansalaisille ja etutahoille turvataan mahdollisuudet osallistua suunnitteluun. Laki taksiliikennelain (612/2010) HE 32/2010 vp LiVM 6/2010 vp Laki tuli voimaan 30.7.2010. Taksiliikennelakia muutetaan niin, että paketti- tai kuorma-autolla harjoitettava ammattimainen henkilöiden kuljetus kielletään eräitä erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta ja säädetään rangaistavaksi. Lain tavoitteena on parantaa taksipalveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja kuluttajansuojaa sekä ylläpitää taksipalveluiden laatua, luotettavuutta ja toimivuutta käytännössä. Laki tieliikennelain (624/2010) HE 48/2010 vp LiVM 7/2010 vp Laki tuli voimaan 1.7.2010. Tieliikennelain säännöksiin tehdään muutoksia, joilla yhdenmukaistetaan jalkakäytävää ja pyörätietä koskevia määritelmiä. Pysäyttämis- ja pysäköintikieltoa koskeviin sääntöihin lisätään pysäyttämis- ja pysäköintikielto viittä metriä ennen pyörätien jatketta. Pihakadulla ajamista koskevaa sääntöä muutetaan siten, että pihakaduksi voidaan merkitä myös katu, jolla moottoriajoneuvojen läpiajo sallitaan. Tienpidossa käytettävän ajoneuvon kuljettajalla on oikeus poiketa kävelykadun ja tunnelin liikennesäännöistä. Lisäksi muutetaan toimivaltainen viranomainen, joka määrää henkilön erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajaksi. Laki tapaturmavakuutuslain (647/2010) HE 55/2010 vp StVM 11/2010 vp Laki tulee voimaan 1.1.2012. Lain 60b :n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohdan e ja f alakohta sekä 8 ja 9 momentti tulevat voimaan 1.1.2011. Tapaturmavakuutuslain vakuutusmaksua koskevat säännökset uudistetaan. Vakuutusmaksuperusteet laaditaan siten, että maksut ovat kohtuullisessa suhteessa tapaturma- ja ammattitautiriskiin ja odotettavissa oleviin kustannuksiin sekä vakuutettujen edut turvaavat. Työnantajan ennalta ehkäisevä työturvallisuustyö otetaan huomioon myös pientyönantajan vakuutusmaksun määräytymisessä. Maksuperusteita on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutusyhtiön vakuutuksenottajiin. Vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua lisätään laajentamalla vakuutuksen siirtotilanteessa vakuutusyhtiön oikeutta saada vakuutustarjouksen tekemiseksi tarpeelliset työnantajan palkka- ja tapaturmavahinkotiedot. Suurvahingosta aiheutuvat 75 miljoonaa euroa ylittävät korvauskustannukset siirretään kaikkien tapaturmavakuutusyhtiöiden yhteisesti rahoitettaviksi. Laki huumausainelain 3 :n (595/2010) HE 93/2010 vp StVM 16/2010 Laki tuli voimaan 28.6.2010. Huumausainelakiin otetaan säännös metyleenidioksipyrovaleroninimisen aineen (MDPV) määrittelemisestä huumausaineeksi. Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain, laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 :n ja laki sairausvakuutuslain 7 luvun 4 :n (653 655/ 2010) HE 276/2009 vp StVM 13/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.8.2010. Kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saadaan irrottaa, jos ei ole tiedossa tai jos ei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut toimenpidettä. Jos vainaja on eläessään kieltänyt elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisen, toimenpidettä ei saa tehdä. Ennen kuin kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia tai soluja irrotetaan, on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä vainajan oma elinaikainen käsitys elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisesta. Jos vainaja on alaikäinen, eikä hän ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi eläessään ole kyennyt muodostamaan käsitystä elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisesta, saa elimiä, kudoksia ja soluja irrottaa, jollei hänen huoltajansa vastusta toimenpidettä. Jos täysi-ikäinen vainaja ei sairauden, mielenterveyden häiriön tai muun syyn vuoksi ole eläessään voinut muodostaa käsitystä elimien, kudoksien tai solujen irrottamisesta, saa toimenpiteen tehdä, jollei hänen lähiomaisensa tai muu läheisensä vastusta sitä. Elävän elin- ja kudosluovuttajan tutkimukset ja hoito säädetään maksuttomiksi, jotta luovutus ei esty taloudellisista syistä. Jos työnantaja maksaa luovuttajalle elinluovutuksesta aiheutuvalta työkyvyttömyysajalta palkkaa, voidaan sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksaa luovuttajan sijasta työnantajalle. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/ 2010) HE 46/2010 vp StVM 9/2010 vp Laki tuli voimaan 1.7.2010. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin lääkinnällisistä laitteista annetut kolme direktiiviä. 6
momentti_5_10.fm Page 7 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tulee täyttää niitä koskevat olennaiset vaatimukset ennen markkinoille saattamista ja käyttöönottoa. Käyttöönotto edellyttää myös valmistuksen jälkeiseen aikaan kohdistuvien vaatimusten ja ohjeiden noudattamista. Keskeisimmät uudet säännökset koskevat ensisijaisesti laitteita ja tarvikkeita käyttävien henkilöiden ja potilaiden terveyden suojelua. Tähän liittyen edellytetään muun muassa, että kertakäyttöiseksi tarkoitettujen laitteiden uudelleenkäsittelyä ja markkinoille saattamista koskevat samat velvoitteet kuin kokonaan uusia laitteita. Laissa säädetään niistä vaatimuksista, joita terveydenhuollon toimintayksikön on noudatettava omassa laitevalmistuksessaan. Lisäksi laki koskee myös terveydenhuollossa käytettäviä ohjelmistoja. Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista (668/2010) HE 71/2010 vp VaVM 22/2010 vp Laki tuli voimaan 15.7.2010. Lain mukaan valtioneuvosto voi antaa valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle. Takauksia voi olla voimassa yhteensä enintään 7,92 miljardia euroa. Määrä vastaa Suomen Euroopan keskuspankin merkityn pääomaosuuden mukaan määräytyvää laskennallista osuutta takausten 440 miljardin euron kokonaismäärästä. Takauksia voidaan antaa enintään kolmen vuoden ajan yhtiön perustamisesta. Laki puoluelain, laki ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain ja laki rahankeräyslain (683 685/2010) HE 6/2010 vp PeVM 3/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.9.2010. Puoluelakiin lisätään säännökset tuesta puolueille, puolueyhdistyksille ja puolueiden lähiyhteisöille sekä eräistä rajoituksista vastaanottaa tukea. Lisäksi säädetään velvollisuudesta tehdä ilmoitus puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön saamista vähintään 1500 euron arvoisista tuista ja niiden antajista. Puolueiden on myös eriteltävä vaalikampanjoidensa kulut ja rahoitus. Ilmoitukset ja tiedot pidetään puoluerahoituksen ilmoitusrekisterissä yleisön saatavilla. Muutoksia tehdään myös puolueiden varainkäytön valvontaa koskevaan sääntelyyn. Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen erittelyä sekä näihin liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten noudattamista. Oikeusministeriö valvoo puoluelain noudattamista vain siltä osin kuin valvonta ei kuulu Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Puoluelakiin lisätään säännös puoluetuen takaisinperinnästä. Lisäksi säädetään useita täydennyksiä ja tarkennuksia puoluelain säännöksiin kirjanpitovelvollisuudesta, tilintarkastuksesta ja tilinpäätösasiakirjojen toimittamisesta. Ehdokkaan vaalirahoituksesta annettuun lakiin lisätään säännökset kiellosta ottaa vastaan ulkomaista tukea ja tukea eräiltä julkisyhteisöiltä samoin kuin säännökset välitetystä tuesta ja jälki-ilmoituksesta. Eräitä ilmoitusrajoja alennetaan. Rahankeräyslakia täydennetään säännöksellä, jonka mukaan lupaa ei tarvita yleisissä vaaleissa ehdokkaana olevan tukemiseksi toimivan yhdistyksen eikä puolueyhdistyksen järjestämään rahankeräykseen vaalikampanjan kulujen kattamiseksi. Laki yhdistyslain, laki tilintarkastuslain 57 :n ja laki puoluelain (678 680/2010) HE 267/2009 vp LaVM 8/2010 vp Lait tulevat voimaan 1.9.2010. Yhdistyslakiin lisätään säännökset etäosallistumisesta yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen ja liittoäänestykseen Puoluepoliittisessa yhdistyksessä etäosallistuminen sallitaan vain kokouksen aikana. Lisäksi maallikkotilintarkastus korvataan toiminnantarkastuksella ja KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta laajennetaan. Yhdistyslakiin otetaan selvyyden vuoksi myös nykyistä oikeustilaa vastaavia nimenomaisia säännöksiä yhdistyksen jäsenten yksimielisestä päätöksestä sekä hallituksen tehtävistä kirjanpidon ja varainhoidon osalta. Puoluepoliittisen yhdistyksen hallituksen jäsenen asuinpaikkavaatimusta helpotetaan siten, että puolueen jäsenjärjestön ja -yhdistyksen hallituksen jäsenen asuinpaikka voivat olla toisessa valtiossa. Puolueen hallituksen jäsenten asuinpaikan pitää edelleen olla Suomessa. Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja laki Finanssivalvonnasta annetun lain HE 42/2010 vp TaVM 12/2010 vp Lait tulivat voimaan 1.8.2010. Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta korvaa nykyisen kiinnitysluottopankkilain. Laissa säädetään vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen eli katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta, joka tulee mahdolliseksi myös talletuspankeille ja luottoyhteisöille kiinnitysluottopankkien lisäksi. Toimintaan on saatava Finanssivalvonnan lupa. Lisäksi kiinnitysluottopankki voi myöntää talletuspankille tai luottoyhteisölle väliluottoa. Väliluotto antaa talletuspankille ja luottoyhteisölle mahdollisuuden osallistua katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuun ja siten edullisempaan varainhankintaan kuin laskemalla yksin liikkeeseen katetun joukkolainan. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä lupamenettelystä, liikkeeseenlaskusta, taseriskien hallinnasta ja täytevakuuksista. Lisäksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin tehdään lisäys, jonka myötä luottoluokituslaitoksia valvotaan samalla tavalla kuin muita finanssimarkkinoilla toimivia. Laki arvonlisäverolain ja laki arvonlisäverolain väliaikaisesta (686 687/2010) HE 41/2010 vp VaVM 21/2010 vp Laki arvonlisäverolain tulee voimaan 1.4.2011, kuitenkin siten, että 8b, 80 :n 2 ja 3 momentti, 94 :n 1 momentin 12 kohta sekä 140 :n 1 ja 2 momentti tulivat voimaan 1.8.2010. Laki arvonlisäverolain väliaikaisesta tuli Momentti 7 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 8 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM voimaan 1.8.2010 ja on voimassa 31.3.2011 saakka. Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että siinä säädetään rakentamispalvelujen ja päästöoikeuksien käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään matkatoimistopalvelun veron perusteen laskentatavan tekninen muutos. Arvonlisäverolakia muutetaan myös väliaikaisesti pykäläviittausten vuoksi. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 66/2010 vp) lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sanotun yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Lasten oikeuksien käyttöä koskeva eurooppalainen yleissopimus avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen yhteydessä 25.1.1996, jolloin myös Suomi allekirjoitti yleissopimuksen. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia siltä osin kuin ne mahdollistavat lapsen osallistumisen itseään koskeviin oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimissa tai vastaavanlaista valtaa käyttävissä hallinnollisissa viranomaisissa. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi yleissopimuksen 1 artiklan 4 kohdan tarkoittama selitys, jossa tarkennetaan, että yleissopimusta sovelletaan isyyden vahvistamista, lapseksiottamista ja huostaanoton tuomiokäsittelyä koskeviin oikeudellisiin menettelyihin. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Hallituksen esitys (HE 69/2010 vp) laeiksi eräistä arvopaperija valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain, rahoitusvakuuslain ja velkakirjalain 22 :n Laeilla pannaan täytäntöön selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä annetun direktiivin sekä rahoitusvakuusjärjestelyistä annetun direktiivin muutokset. Muutokset liittyvät ennen kaikkea selvitysjärjestelmien välisten yhteyksien huomioon ottamiseen sekä yöaikaisen selvityksen suojaamiseen ja selvitysjärjestelmässä tapahtuvan selvityksen suojan muuhun tehostamiseen tilanteissa, jossa osapuolta kohtaa maksukyvyttömyysmenettely. Rahoitusvakuuslain ja velkakirjalain muutoksilla parannetaan mahdollisuuksia lainasaamisten vakuuskäyttöön. Rahoitusvakuuslain ja velkakirjalain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.12.2010. Eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolme kuukautta lain hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Hallituksen esitys (HE 72/2010 vp) laiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 :n Tuloverotuksen julkisista tiedoista poistetaan henkilön kotikuntaa koskeva tieto ja sen sijasta julkinen on tieto maakunnasta, jonka alueella verovelvollisen vuodenvaihteen kotikunta sijaitsee. Muutos parantaa ns. turvakiellon saaneiden henkilöiden osalta turvakiellon tuomaa suojaa. Muutosta maakuntatiedon julkisuudesta sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuoden 2009 tuloverotuksen julkisiin tietoihin. Verovuotta 2008 ja sitä aiempia verovuosia koskevista julkisista tuloverotuksen ja varallisuusverotuksen tiedoista voitaisiin antaa ainoastaan yksilöityä verovelvollista koskevia tietoja. Hallituksen esitys (HE 74/2010 vp) laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen ja alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa Jatkossa Suomessa myytävien, muuten luovutettavien tai liikenteessä käytettävien alkolukkojen on täytettävä tietyt tekniset ja toiminnalliset vähimmäisvaatimukset. Vaatimusten täyttämisestä on toimitettava todistukset Liikenteen turvallisuusvirastolle, joka päättää alkolukkojen hyväksymisestä liikenteeseen ja pitää internetissä luetteloa hyväksytyistä laitemalleista ja niiden valtuutetuista asennus- ja huoltopaikoista. Lisäksi nykyinen tilausajoina suoritettavia koulu- ja päivähoitokuljetuksia koskeva suositus alkolukon käytöstä muutetaan pakolliseksi. Tilapäisesti, enintään viiden arkipäivän ajan, olisi mahdollista käyttää muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa esimerkiksi varsinaisen ajoneuvon korjauksen vuoksi. Liikenteenharjoittajan olisi viipymättä ilmoitettava poikkeustilanteesta kuljetuksen tilaajalle. Laeissa säädettävien kieltojen ja velvoitteiden rikkomisesta tai laiminlyönnistä tuomitaan sakkorangaistus alkolukkorikkomuksesta tai alkolukon käyttörikkomuksesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2011. Hallituksen esitys (HE 76/2010 vp) laiksi työsuojeluun liittyvien arviointielimien hyväksymisestä Lailla työsuojeluun liittyvien arviointielimien hyväksymisestä korvataan nykyiset työsuojeluun liittyvien tarkastuslaitosten hyväksymistä koskevat säännökset. Säännöksiin tehdään perustuslain edellyttämät ja muut lakitekniset muutokset. Lakiin tulee säännökset arviointielimen velvollisuudesta noudattaa julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan hallinnon yleislakeja ja virkavastuusta. Lailla pannaan täytäntöön koneita, henkilönsuojaimia ja köysiratalaitteistoja koskevien direktiivien ilmoitettuja laitoksia koskevat säännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2010. Hallituksen esitys (HE 78/2010 vp) laiksi rikoslain 21 luvun 16 pykälän Rikoslain lievän pahoinpitelyn syyteoikeutta koskevaa säännöstä muutetaan niin, että alaikäiseen ja läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia. Suojan piirissä olevat läheiset yksilöidään mahdollisimman tarkkarajaisesti. Henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely on virallisen 8
momentti_5_10.fm Page 9 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM syytteen alainen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. Hallituksen esitys (HE 79/2010 vp) lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi rikoslain Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Strasbourgissa 15.5.2003 tehty lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja. Rikoslakiin tehdään sopimuksen voimaan saattamisesta johtuvat muutokset. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan myös Strasbourgissa 4.11.1998 tehdyn Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 17 artiklan 1 kappaleen b kohtaan tehty varauman peruuttaminen. Laki lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Laki rikoslain on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys (HE 80/2010 vp) laiksi kansalaisuuslain Kansalaisuuslain pääasialliset muutokset koskevat kansalaisuuteen edellytettävän asumisajan lyhentämistä yhtäjaksoisen asumisajan osalta viiteen vuoteen ja kerätyn asumisajan osalta seitsemään vuoteen. Puolet Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta lasketaan mukaan asumisaikaan. Asumisen pysyväisyyden osoittamiseksi hakijan oleskelun on kuitenkin tullut muuttua jatkuvaksi ennen kuin kansalaisuus voidaan myöntää. Suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisen edistämiseksi asumisajasta voidaan poiketa, jos hakija osoittaa hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen laissa tarkemmin edellytetyllä tasolla. Lisäksi kielitaito- ja nuhteettomuusedellytyksistä sekä edellytyksistä tehtävistä poikkeuksista säädetään nykyistä selkeämmin. Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamisen yhteydessä määrättävän odotusajan määräytymisestä ja pituudesta säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin laissa. Myös kansalaisuusilmoitusta koskevia säännöksiä selkiytetään. Entinen Suomen kansalainen voi saada kansalaisuuden yhdellä ilmoitusmenettelyllä riippumatta siitä, asuuko hän Suomessa vai ulkomailla. Lisäksi pyritään nopeuttamaan kansalaisuusasioiden käsittelyä Maahanmuuttovirastossa selkiyttämällä menettelyitä koskevia säännöksiä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2011. Hallituksen esitys (HE 81/2010 vp) laiksi Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lailla pannaan täytäntöön Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen säännökset, jotka edellyttävät kansallista sääntelyä. Laissa on säännökset kansallisesta yksiköstä ja kansallisesta valvontaviranomaisesta Suomessa sekä tietojen käsittelyä ja luovuttamista koskevat säännökset. Lisäksi tullilakiin ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin tehdään tarvittavat muutokset. Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki sekä yleissopimusta täydentävien kolmen pöytäkirjan voimaansaattamisesta annetut lait kumotaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, mutta kuitenkin samanaikaisesti henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin sekä eräisiin siihen liittyviin lakeihin tehtävien muutosten kanssa. Hallituksen esitys (HE 88/2010 vp) kilpailulaiksi Kilpailulaki korvaa nykyisen kilpailunrajoituksista annetun lain. Keskeisimmät uudistukset koskevat seuraamusjärjestelmää, vahingonkorvausta, kilpailuasioissa noudatettavaa menettelyä ja yrityskauppavalvontaa koskevia säännöksiä. Yrityskauppojen arvioinnissa otetaan käyttöön EU:n oikeuden mukainen yrityskauppojen arviointitapa. Lain seuraamusmaksusäännöksiä sekä seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevia säännöksiä täsmennetään. Säännösten sanamuodosta käy nykyistä selkeämmin ilmi, että seuraamusmaksun määräämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin Euroopan unionin lainsäädännössä ja Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Lain vahingonkorvaussäännöksen soveltamisalaa laajennetaan. Jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Vahingonkorvausten vanhentumisaikoja täsmennetään niin, että niiden alkamis- ja päättymisajankohdat ovat laissa nykyistä selkeämmin määritelty. Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Kilpailuvirasto voi jättää asian tutkimatta, jos asian tutkiminen ei ole lain tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen. Kilpailuvirastolle annetaan tietyin edellytyksin markkinaoikeuden luvalla oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin. Lakiin lisätään myös keskeiset elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset kilpailulain mukaisessa menettelyssä. Hallituksen esitys (HE 89/2010 vp) laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n Vakuutusmeklarilla on oltava Finanssivalvonnan hyväksymä koko Euroopan talousalueella voimassa oleva vastuuvakuutus. Vastuuvakuutuksen määrää korotetaan siten, että sen on oltava vähintään 1120200 euroa vahinkoa kohti ja yhteensä 1680300 euroa kaikkien vahinkojen osalta vuotta kohti. Euroopan parlamentin ja neuvoston vakuutusedustusta koskevan direktiivin mukaan vakuutusmeklarilta edellytettävän vastuuvakuutuksen euromäärä tarkistetaan Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin julkaisemassa Euroopan kuluttajahintaindeksissä tapahtuneiden muutosten johdosta viiden vuoden välein. Hallituksen esitys laiksi (HE 92/2010 vp) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovitte- Momentti 9 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 10 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM lusta annetun lain Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain säännöksiä sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta muutetaan. Palveluntuottajille laskennallisten perusteiden mukaan ennakkona jaettu korvaus tasataan toteutuneiden kustannusten perusteella. Viime kädessä valtakunnallisena kattona on kuitenkin valtion talousarviossa vuosittain vahvistettu sovittelutoimintaan varattu määräraha. Käyttämättä jäänyt osa korvauksesta palautuu aluehallintovirastoon uudelleenjaettavaksi sen omalla toimialueella sijaitseville lisämäärärahaa tarvitseville palveluntuottajille. Lisäksi ministeriö voi muuttaa määrärahan jakopäätöstä ja siirtää määrärahaa tarpeen mukaan aluehallintovirastojen toimialueiden välillä. Lisäksi laissa säädetään sovittelijoille maksettavasta kulukorvauksesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. Hallituksen esitys (HE 94/2010 vp) laiksi lääkelain Lääkelaissa nykyisen lääkejakelujärjestelmän keskeiset piirteet säilyvät ennallaan. Apteekkitoiminta ja sivuapteekkitoiminta määritellään nykyistä selkeämmin ja lakiin otetaan apteekin palvelupistettä sekä apteekin verkkopalvelutoimintaa koskevat säännökset. Kuntien roolia vahvistetaan alueensa apteekkipalveluiden saatavuuden ja toimivuuden seurannassa ja arvioinnissa. Kunta voi tehdä aloitteen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle apteekin, sivuapteekin tai apteekin palvelupisteen perustamisesta. Nykyistä sivuapteekki- ja lääkekaappijärjestelmää muutetaan siten, että lääkehuolto voidaan turvata nykyistä paremmin myös pienen väestöpohjan alueilla. Nykyiset lääkekaapit muutetaan apteekin palvelupisteiksi. Reseptilääkkeiden välittäminen apteekin palvelupisteistä tulee mahdolliseksi samalla kun lääkeneuvonnan käytännön menettelytapoja uudistetaan. Myös lääkkeiden sopimusvalmistusta, lääkeaineiden luovuttamista lääketehtaasta sekä lääkkeitä markkinoivan tahon yhdistyksille ja potilasjärjestöille antamaa tukea koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin tehdään joitakin luonteeltaan lähinnä teknisiä muutoksia, jotka osaltaan selkiyttävät sääntelyä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2010. Hallituksen esitys (HE 97/2010 vp) laeiksi rikoslain 17 luvun ja eläintenpitokieltorekisteristä sekä eräiden niihin liittyvien lakien Rikoslakiin lisätään uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Lievää eläinsuojelurikosta koskevaa säännöstä täsmennetään säätämällä, että eläimelle aiheutetun kärsimyksen, kivun tai tuskan tulee olla vähäistä. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu on lähtökohtaisesti määrättävä eläintenpitokieltoon. Määräaikainen eläintenpitokielto tulee määrätä vähintään yhdeksi vuodeksi. Pysyvän eläintenpitokiellon edellytyksistä säädetään rikoslaissa. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan koskemaan törkeää eläinsuojelurikosta. Laki eläintenpitokieltorekisteristä säädetään. Rekisterinpitäjä on Oikeusrekisterikeskus. Viranomaisten julkisuudesta annetussa laissa säädetään, että eläintenpitokieltorekisteriin talletetut tiedot ovat salassa pidettäviä. Lait on tarkoitettu tuleviksi voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Eläintenpitokieltorekisteristä annettu laki ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan kuuden kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta. Hallituksen esitys (HE 98/2010 vp) laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien Poliisiasiain tietojärjestelmää koskevia säännöksiä täsmennetään käyttötarkoituksen ja tietosisällön osalta. Poliisin oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja eräistä rekistereistä laajennetaan. Viranomaisten välisen tietojenvaihdon osalta ehdotetaan nykyistä kattavampien palautetietojen saamista poliisille syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisusta. Henkilötietojen käsittelyä kansainvälisessä poliisiyhteistyössä koskevien säännösten rakenne uudistetaan kokonaisuudessaan. Samalla säännökset päivitetään uusien kansainvälisten säädösten edellyttämään muotoon. Henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin tehdään poliisitoimen ehdotuksia vastaavat tekniset ja sisällölliset muutokset. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan Unionin Neuvoston puitepäätös rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta. Hallituksen esitys (HE 99/2010 vp) kuluttajaturvallisuuslaiksi ja laiksi rikoslain 44 luvun 1 :n Kuluttajaturvallisuuslaki korvaa voimassa olevan lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Laki selkeyttää yleistä kuluttajaturvallisuussääntelyä sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten ja kuluttajien kannalta. Samalla tehdään teknisluontoinen muutos rikoslain 44 luvun 1 :ään. Hallituksen esitys (HE 100/ 2010 vp) laiksi työaikalain 2 ja 7 :n Työaikalain soveltamisalaa laajennetaan siten, että perhepäivähoitajien työ tulee lain soveltamisalan piiriin. Lisäksi lain jaksotyöaikasäännöstä muutetaan siten, että myös lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa voidaan käyttää jaksotyöaikaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2010. Hallituksen esitys (HE 101/ 2010 vp) laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain Kotikuntalakiin lisätään säännös, jonka mukaan pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntansa ulkopuolella asuvalla on kotikunnan valintaoikeus. Oikeus koskee henkilöä, joka on viranomaispäätöksellä sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla muun kuin kotikuntansa alueella. Sosiaalihuoltolakiin lisätään säännös, joka koskee pitkäaikaisessa laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessa olevan henkilön oikeutta hakea palvelutarpeen arviointia muusta kuin koti- 10
momentti_5_10.fm Page 11 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM kunnastaan. Säännöksen perusteella henkilön kotikunnan vaihtuminen voi siten perustua myös hänen omaan päätökseensä hakeutua toisen kunnan asukkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset kuntien välisistä vastuusuhteista ja palvelujen kustannuksia koskevasta laskutusoikeudesta kotikunnan vaihduttua. Uusi kotikunta vastaa palvelujen järjestämisestä, mutta aiempi kotikunta vastaa palveluista ja niiden välttämättömistä liitännäispalveluista aiheutuvista kustannuksista uudelle kotikunnalle niin kauan kuin henkilö on näiden palvelujen piirissä, jolleivät kunnat keskenään toisin sovi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta. Hallituksen esitys (HE 104/ 2010 vp) laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaisrekisteristä annetun lain ja löytötavaralain Ulkomaalaislakiin, ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin ja löytötavaralakiin tehdään biometristen tunnisteiden käyttöönotosta oleskeluluvissa edellyttämät muutokset. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset sormenjälkien ottamisesta ja tallentamisesta oleskelulupakortin sirulle sekä sormenjälkien käyttötarkoituksesta ja käyttöoikeuksista. Ulkomaalaislaissa säädetään myös biometristen tunnisteiden tietoturvasta. Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin lisätään säännökset sormenjälkien tallettamisesta tietokantaan sekä tietojen käyttötarkoituksesta ja käyttöoikeuksista. Oleskeluluvan hakijan sormenjäljet talletetaan ulkomaalaisrekisteriin. Tietokantaan talletettuja sormenjälkitietoja voi käyttää oleskeluluvan aitouden toteamiseksi ja oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään toukokuussa 2011. Hallituksen esitys (HE 107/ 2010 vp) laiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain Lain muutoksella laajennetaan niiden tietojen piiriä, joita asiakastietojärjestelmässä voidaan välittää. Yritystä koskevien julkisten perustietojen lisäksi välitettäviksi voivat tulla myös eräät salaiset yritystä koskevat tiedot laissa säädetyssä käyttäjäpiirissä. Muutos vähentää yritysten hallinnollista taakkaa kun samoja tietoja ei tarvitse toimittaa yrityspalveluja tuottaville tahoille moneen kertaan. Muutos parantaa myös hallinnon tuottavuutta kun samoja tietoja ja analyysejä voidaan käyttää useampien yrityspalveluja tuottavien tahojen päätöksenteossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2010. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen (421/ 2010) Asetus tuli voimaan 26.5.2010. Asetuksessa säädetään siitä, milloin ajoneuvon rekisteri-ilmoituksen voi tehdä Liikenteen turvallisuusviraston sähköisessä palvelussa. Luonnollinen henkilö voi jatkossa tehdä sähköisen rekisteri-ilmoituksen liikennekäytöstä poistosta, liikennekäyttöön otosta sekä rekisteröintitodistuksen tilaamisesta kadonneen tai turmeltuneen rekisteröintitodistuksen tilalle. Valtioneuvoston asetus henkilöstörahastoasetuksen (461/2010) Asetus tuli voimaan 1.7.2010. Uuden yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain tultua voimaan kuuluu henkilöstörahastojen valvonta ja rekisterien pito yhteistoiminta-asiamiehelle. Asetusta muutetaan siten, että valvontaviranomaisena ja rekisterinpitäjänä toimii jatkossa yhteistoiminta-asiamies. Valtioneuvoston asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta (462/2010) Asetus tuli voimaan 10.6.2010. Asetuksessa vahvistetaan tulonsaajien keskimääräisiin ansiotuloihin perustuva euromäärä, jota voidaan käyttää vahinkoa kärsineen oletettuna ansiotulona määrättäessä ansionmenetyskorvausta vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2b :n nojalla. Asetuksen mukaista ansiotuloa voidaan käyttää ansionmenetyskorvauksen perustana, kun henkilövahingon johdosta pysyvästi ja täydellisesti työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta (588/2010) Asetus tuli voimaan 1.7.2010. Asetuksen tavoitteena on muuttaa hevosten suojelua koskevan säädöksen säädöstaso siten, että se vastaa perustuslaissa asetettuja vaatimuksia. Asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön päätös hevosten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (985/1998, määräyskokoelman nro 14/EEO/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavien säännösten sisältö siirretään asetukseen. Hevosten suojeluun nykyisin sovellettavien säännösten sisältöä ei muuteta. Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta (592/2010) Asetus tuli voimaan 1.7.2010. Asetuksen tavoitteena on muuttaa nautojen suojelua koskevan säädöksen säädöstaso siten, että se vastaa perustuslaissa asetettuja vaatimuksia. Asetuksella kumotaan eläinsuojeluasetuksen (396/ 1996) 18 sekä maa- ja metsätalousministeriön päätös nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (455/1997, määräyskokoelman nro 14/EEO/ 1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavien säännösten sisältö siirretään asetukseen. Nautojen suojeluun nykyisin sovellettavien säännösten sisältöä ei muuteta. Valtioneuvoston asetus patentti- ja rekisterihallituksesta annetun asetuksen 3 :n (657/2010) Asetus tulee voimaan 1.9.2010. Asetusta muutetaan viraston johtokuntaa koskevan 3 :n osalta siten, että johtokunnan jäseniksi nimitetään vähintään viisi ja enintään seitsemän viraston ulkopuolista jäsentä. Nykyisellään johtokuntaan kuuluu enintään kahdeksan jäsen- Momentti 11 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 12 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM tä, joista yksi on Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön edustaja. Muutoksen jälkeen viraston pääjohtaja ja henkilöstön edustaja eivät enää ole johtokunnan jäseniä, mutta heillä on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (543/2010) Asetus tuli voimaan 1.7.2010. Hyvityksen enimmäismäärä on rahan arvon muutosta vastaavasti 31570 euroa. Valtioneuvoston asetus Verohallinnosta, valtioneuvoston asetus Verohallinnon yksiköistä ja näihin liittyvät muutosasetukset (562 573/2010) Asetukset tulevat voimaan 1.9.2010. Asetuksiin tehdään Verohallinnosta annetun lain edellyttämä muutos, jonka mukaan säädöksissä mainittu toimivaltainen viranomainen on aina Verohallinto. Lisäksi asetuksiin tehdään vähäisiä teknisiä tarkennuksia, jotka johtuvat muun muassa muiden viranomaistahojen nimenmuutoksista. Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n ja valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n (613 614/2010) Asetukset tulevat voimaan 1.1.2011. Asetuksilla muodostetaan kaksi uutta syyttäjänvirastoa. Nykyiset Varsinais-Suomen ja Satakunnan syyttäjänvirastot yhdistetään uudeksi Länsi-Suomen syyttäjänvirastoksi ja Kaakkois-Suomen ja Päijät-Hämeen syyttäjänvirastot uudeksi Salpausselän syyttäjänvirastoksi. Länsi-Suomen syyttäjänviraston päätoimipaikaksi tulee Turku ja Salpausselän syyttäjänviraston päätoimipaikaksi Kouvola. Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajahinnoista (615/2010) Asetus tuli voimaan 1.7.2010. Asetuksella tehdään muutoksia taksiliikenteessä kuluttajilta perittäviin enimmäishintoihin ja täsmennetään enimmäishintojen sekä lisämaksujen perusteita. Valtioneuvoston asetus tieliikenneasetuksen (625/2010) Asetus tuli voimaan 1.7.2010. Asetukseen lisätään uusi töyssyistä varoittava liikennemerkki ja tarkistetaan eräitä tiemerkintöjä koskevia säännöksiä muun muassa pyörätien jatkeeseen, pyöräkaistaan ja pyöräilijöiden odotustilaan liittyen. Lisäksi muutetaan lupaviranomainen, joka myöntää luvan tien sulkemiseen nopeuskilpailuja varten. Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen IV (596/2010) Asetus tuli voimaan 28.6.2010. Asetuksen huumausainelistan liitteeseen IV lisätään metyleenidioksipyrovaleroni eli MDPV eli 1-(3,4- Metyleenidioksifenyyli)-2-pyrrolidinyylipentan-1-oni, joka on lisätty huumausainelakiin tasavallan presidentin 24.6.2010 vahvistamalla lailla huumausainelain 3 :n. Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) Asetus tulee voimaan 1.10.2010 siirtymäsäännöksin. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytykset valtionhallinnon tietoturvallisuustyön kehittämiseksi sekä yhtenäisten menettelyjen luomiseksi salassa pidettäviä ja käytöltään rajoitettuja tietoaineistoja käsiteltäessä. Asetuksessa säädetään valtionhallinnon viranomaisia koskevista yleisistä tietoturvallisuusvaatimuksista sekä asiakirjojen luokittelun perusteista ja luokittelua vastaavista käsittelyssä noudatettavista tietoturvallisuusvaatimuksista. Luokittelu muutetaan neliportaiseksi vastaamaan kansainvälisiä käytäntöjä. Säännökset yleisistä tietoturvallisuusvaatimuksista koskevat valtionhallinnon viranomaisia siinäkin tapauksessa, että ne eivät luokittele tietoaineistojaan. Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 6 :n (660/2010) Asetus tuli voimaan 1.8.2010. Asetusta muutetaan ministeriön organisaatiouudistuksen vuoksi. Ministeriön hallinto-osasto lakkautetaan ja sen tehtävät liitetään talous- ja suunnitteluosastoon, jonka nimi muutetaan hallinto- ja suunnitteluosastoksi. Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta (673/2010) Asetus tuli voimaan 1.8.2010 siirtymäsäännöksin. Asetuksella kumotaan eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 20 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (635/ 2000, määräyskokoelman nro 10/ EEO/2000). Kumottavien säännösten sisältö siirretään asetukseen. Asetuksella ei muuteta kanojen suojeluun nykyisin sovellettavien säännösten sisältöä. Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta (674/2010) Asetus tuli voimaan 1.8.2010. Asetuksella kumotaan eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 21 sekä maa- ja metsätalousministeriön päätös koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (211/1998, määräyskokoelman nro 2/EEO/ 1998). Kumottavien säännösten sisältö siirretään asetukseen. Asetuksella ei muuteta koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojeluun nykyisin sovellettavien säännösten sisältöä. 12
momentti_5_10.fm Page 13 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (664/2010) MIETINNÖT YM. Asetus tulee voimaan 1.9.2010. Asetuksella säädetään Salmian työjärjestyksen antamisesta, asioiden ratkaisuvallasta, henkilöstön nimittämisestä ja rehtorin kelpoisuusvaatimuksista. Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettaisiin vuoden 2012 alusta toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus. Keskuksen tehtävänä olisi edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä. Keskus laatisi selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa ylimmille laillisuusvalvojille eli oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden tutkintaa koskevan sääntelyn joustavoittamista. Voimassa oleva tutkintakynnystä ilmaiseva aihetta epäillä -kriteeri korvattaisiin muotoilulla, joka mahdollistaisi yksittäistapauksessa tehtävän harkinnan. Raportti on osoitteessa http:/ /www.om.fi/1274105413386. ASETETUT TOIMIELIMET Toimikunta suunnittelemaan hovi- ja hallinto-oikeusverkostoa Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan laatimaan ehdotuksen tulevaksi hovi- ja hallinto-oikeusverkostoksi. Tavoitteena ovat asiamääriltään ja rakenteiltaan keskenään mahdollisimman samankokoiset tuomioistuimet. Tämä edellyttänee 1 2 hovioikeuden ja 1 3 hallinto-oikeuden vähentämistä. Nyt käynnistyvän rakenneuudistuksen tavoitteena on löytää tuomioistuimille toiminnallisesti, maantieteellisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaiset sijaintipaikat. Toimikunnan on harkinnassaan otettava oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisen näkökohtien lisäksi huomioon taloudelliset, historialliset ja kielelliset seikat sekä oikeustieteellisen opetuksen sijainti. Tarvetta muuttaa nykyistä tuomiopiirijakoa voidaan tarvittaessa pohtia laajemminkin. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelut omalla kielellään on turvattava. Hovi- ja hallinto-oikeudet ovat nyt hyvin erikokoisia. Suurimman, Helsingin hovioikeuden henkilömäärä on 172 ja pienimmän, Rovaniemen hovioikeuden 45. Helsingin hallinto-oikeudessa henkilöstöä on 151 ja pienimmässä, Rovaniemen hallinto-oikeudessa 16. Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrä on vähentynyt ja sen arvioidaan edelleen vähentyvän. Hovioikeuksiin saapuu vuosittain 11000 12000 asiaa, jotka ovat pääasiassa valituksia käräjäoikeuksien tekemistä ratkaisuista. Tämän vuoden alusta toteutui käräjäoikeusuudistus, jonka seurauksena on johdonmukaista arvioida myös hovioikeuksien määrää. Tavoitteena oli siirtää lainkäytön painopistettä käräjäoikeuksiin, jolloin tarve valittaa niiden päätöksistä vähentyisi. Hovioikeuksien toiminnan arvioidaan tehostuvan, sillä eduskunta on jo hyväksynyt uudistuksen, jonka mukaan käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen laajamittainen käsittely edellyttäisi tietyissä asioissa hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa. Hallinto-oikeuksiin saapuu vuosittain 21000 22000 asiaa, joissa yleensä haetaan muutosta johonkin hallinnon tekemään päätökseen. Hallinto-oikeuksien asiamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Tavoitteena on, että asioiden käsittely kaikissa hallinto-oikeuksissa on joutuisaa ja laadukasta. Tämä vähentäisi tarvetta muutoksenhakuun korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuksilta edellytetään myös valmiutta selviytyä ajoittaisista ruuhkista. Tuomioistuinten välillä on suuria eroja asioiden käsittelyajoissa, mikä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Asiat jakaantuvat tuomioistuimiin epätasaisesti painottuen useimmiten Etelä-Suomen tuomioistuimiin. Koska työmäärä jakaantuu epätasaisesti, osa tuomioistuimista kuormittuu liikaa. Tulevaisuudessa muun muassa sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä väestön ja yritysten alueellinen keskittyminen vaikuttavat tuomioistuinten määrään ja sijoittumiseen. Toimikunnan on arvioitava myös tuomioistuinten henkilöstörakennetta ja -määrää sekä uudistuksen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksia. Lisäksi on arvioitava uudistuksesta aiheutuvat toimitilojen uudisrakentamis- ja peruskorjaustarpeet sekä mahdollinen tarve sijoittaa istuntopaikkoja päätoimipaikkojen ulkopuolelle. Toimikunnan puheenjohtaja on korkeimman oikeuden presidentti emeritus Leif Sevón. Työn on määrä olla valmis 28.2.2011. KORKEIN OIKEUS KKO:2010:43 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Konserni Konsernissa, jonka harjoittama liiketoiminta oli jaettu usean yhtiön kesken, oli toiminnan tappiollisuuden vuoksi suoritettu liiketoiminnan uudelleenjärjestelyitä. Kysymys siitä, voitiinko konsernia tällöin pitää yhtenä työnantajakokonaisuutena niin, että konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa olleen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa koko konsernin liiketoiminnan järjestelyistä johtuvasta taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. TSL 7 luku 3 KKO:2010:44 Tapaturmakorvaus Ammattitauti Sähköasentaja A oli altistunut työssään asbestille. Kysymys siitä, voitiinko retroperitoneaalista fibroosia pitää todennäköisesti pääasiallisesti A:n työstä johtuvana ja siten ammattitautina korvattavana tai voitiinko työssä tapahtuneen asbestille altistumisen katsoa olennaisesti pahentaneen kyseessä olevaa sairautta. AmmattitautiL 1 KKO:2010:45 Veropetos - Törkeä veropetos Veronkorotus Ne bis in idem Momentti 13 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 14 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM Res judicata Lis pendens A:lle oli 13.12.2001 annetuilla jälkiverotuspäätöksillä määrätty jälkiveroja verovuosilta 1995-1998 sekä yli 100 000 euron veronkorotukset. A oli tehnyt jälkiverotuspäätöksistä oikaisuvaatimuksen mutta peruuttanut sen 28.12.2001 sekä vuoden 2002 aikana maksanut määrätyt verot ja veronkorotukset. Sen jälkeen syyttäjä vaati 19.2.2004 vireille tulleessa syytteessä A:lle samaan veronkorotukset aiheuttaneeseen menettelyyn perustuen rangaistusta törkeästä veropetoksesta. Tällainen veronkorotusten määrääminen katsottiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan soveltamisen kannalta rikosasiaksi ja veronkorotusten määräämisessä katsottiin olleen kysymys samasta asiasta kuin törkeää veropetosta koskevassa syytteessä. Mainitun määräyksen mukainen kielto syyttää tai tuomita kahdesti samassa asiassa koskee tilannetta, jossa ensimmäinen ratkaisu on lopullinen ennen jälkimmäisen menettelyn alkamista. Koska veronkorotuspäätökset olivat tulleet lopullisiksi ennen syytteen vireilletuloa, A:lle määrätyt veronkorotukset estivät veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. IhmisoikeusSop 6 artikla IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4 artikla KKO:2010:46 Veropetos - Törkeä veropetos Veronkorotus Ne bis in idem Res judicata Lis pendens A:lle oli määrätty 26.3.2007, 2.5.2007 ja 14.11.2007 annetuissa jälkiverotuspäätöksissä jälkiveroa sekä yhteensä noin 28 000 euron veronkorotukset. A ei ole tehnyt jälkiverotuspäätöksistä oikaisuvaatimusta. Syyttäjä vaati A:lle 3.4.2008 vireille tulleessa syytteessä samaan veronkorotukset aiheuttaneeseen menettelyyn perustuen rangaistusta törkeästä veropetoksesta. Tällainen veronkorotusten määrääminen katsottiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan soveltamisen kannalta rikosasiaksi ja veronkorotusten määräämisessä katsottiin olleen kysymys samasta asiasta kuin törkeää veropetosta koskevassa syytteessä. Mainitun määräyksen mukainen kielto syyttää tai tuomita kahdesti samassa asiassa koskee tilannetta, jossa ensimmäinen ratkaisu on lopullinen ennen jälkimmäisen menettelyn alkamista. Korkein oikeus katsoi, ettei lopulliseen ratkaisuun voitu tässä suhteessa rinnastaa vireilläolevaa tai muuten lopullista ratkaisua vailla olevaa asiaa. Koska veronkorotuspäätökset eivät olleet olleet lopullisia syytteen vireilletullessa, eivät A:lle määrätyt veronkorotukset olleet sanotun artiklan perusteella esteenä veropetosta koskevan syytteen tutkimiselle. IhmisoikeusSop 6 artikla IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4 artikla KKO:2010:47 Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus - Avunanto - Hyvitys Vastaajat olivat ylläpitäneet internetissä Finreactor-tiedostojenjakoverkkoa, josta verkon käyttäjät olivat voineet ladata tietokoneilleen tekijänoikeuden suojaamia teoksia sisältäviä tiedostoja ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Kysymys rikosoikeudellisesta vastuusta sekä tekijänoikeuden haltijoille suoritettavasta kohtuullisesta hyvityksestä. (Ään.) TekijänoikeusL 2 (404/1961) TekijänoikeusL 56 a 1 mom. (1024/1995) TekijänoikeusL 57 1 mom. (442/ 1984) KKO:2010:48 Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus A oli toimittanut internetissä ylläpidettyyn Finreactor-tiedostojenjakoverkkoon ns. torrent-tiedostoja, joiden avulla verkon käyttäjät olivat voineet ladata tietokoneilleen tekijänoikeuden suojaamia pelitiedostoja verkosta muualta kuin A:n tietokoneelta. A:n katsottiin luvattomasti saattaneen suojattuja pelitiedostoja yleisön saataviin ja siten syyllistyneen tekijänoikeusrikkomukseen. (Ään.) TekijänoikeusL 2 (404/1961) TekijänoikeusL 56 a 1 mom. (1024/1995) KKO:2010:49 Velallisen rikos - Velallisen petos - Törkeä velallisen petos Itsekriminointisuoja Velkojien saatavien turvaamiseksi oli vuonna 1999 määrätty pantavaksi A:n omaisuutta takavarikkoon, ja takavarikon täytäntöönpanemiseksi toimitettiin viisi ulosottoselvitystä. Samaan aikaan oli vireillä tutkinta rikosasiassa, jossa A:n epäiltiin syyllistyneen velallisen petokseen salaamalla omaisuuttaan vuonna 1995 tehdyssä ulosottoselvityksessä. A:lla katsottiin olleen oikeus uusissa ulosottoselvityksissä jättää ilmoittamatta jo vuonna 1995 omistamansa yhtiöt, koska ilmoittamalla ne hän olisi joutunut myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. A oli jättänyt ilmoittamatta myös vuonna 1999 perustetun yhtiön osakekannan, jonka hän omisti. Tuolle yhtiölle oli A:n vanhojen yhtiöiden kautta siirretty A:n ennen vuotta 1995 syntynyt saatava. Kysymys siitä, oliko A uuden yhtiön salatessaan syyllistynyt törkeään velallisen petokseen. RL 39 luku 2 RL 39 luku 3 KKO:2010:50 Oikeudenkäyntimenettely - Poissaolo oikeudesta vastaajana Uhkasakko Poissaolosakko A oli ollut henkilökohtaisesti läsnä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä hänelle tiedoksiannetussa kutsussa asetetun uhan mukaisesti. A ei ollut ollut kuitenkaan paikalla käräjäoikeuden julistaessa tuomionsa samana päivänä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n vankeusrangaistukseen sekä samalla esteettömästä poissaolosta vastaajana kutsussa asetettuun uhkasakkoon. Korkein oikeus katsoi, että A:n henkilökohtaista läsnäoloa koskeva velvollisuus oli päättynyt pääkäsittelyn päättyessä. Sen vuoksi häntä ei olisi tullut tuomita poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoon. Tuomittu uhkasakko poistettiin. ROL 8 luku 1 1 mom. ROL 8 luku 13 1 mom. ROL 8 luku 14 KKO:2010:51 Kansainvälinen yksityisoikeus Lainvalinta Vahingonkorvaus - Kolmannelle 14
momentti_5_10.fm Page 15 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM aiheutettu kärsimys - Henkinen kärsimys A oli Virossa tuomittu rangaistukseen siitä, että hän oli Virossa asuessaan siellä surmannut toisen Virossa asuneen suomalaisen. Uhrin suomalaiset lähiomaiset nostivat henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan kanteen Suomessa, mihin A:n vankeusrangaistuksen täytäntöönpano oli siirretty. Kansainvälisessä yksityisoikeudessa oli ennen sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (EY N:o 864/2007, Rooma II-asetus) voimaantuloa pidetty lainvalinnan pääsääntönä sopimussuhteen ulkopuolisen vahingon korvaamista koskevassa asiassa vahingon tapahtumapaikan eli sen valtion lain soveltamista, jossa vahinkoa aiheuttanut teko oli tehty. Kun asiassa ilmenneet liittymät Suomeen eivät olleet niin vahvoja, että asia niiden perusteella olisi liittynyt selvästi läheisemmin Suomeen kuin Viroon, asiaan tuli soveltaa Viron lakia. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2010:26 Kunnallisvalitus - Kuntayhtymä - Valtiontuki - Mankala-periaate - Talousarvion hyväksyminen - Virheellinen järjestys X:n kuntayhtymän yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymistä koskevalla päätöksellä oli asiallisesti ratkaistu se, että kuntayhtymän sähkömarkkinoilla toimivat asiakasyhtiöt A Oy ja B Oy saavat ostaa sähkönsä samaan hintaan, jolla kuntayhtymä suhteellisen omistusosuutensa mukaisesti ostaa sähköä voimalaitosyhtiö Z:ltä, joka toimii niin sanotun Mankalaperiaatteen mukaan eli voittoa tuottamatta. Kuntayhtymän asiakasyhtiöiden näin hankkiman sähkön hinta saattoi poiketa merkittävästi sähkön markkinahinnasta. Kun A Oy:n ja B Oy:n sähköenergian ostaminen tältä osin ei perustunut voimalaitosyhtiö Z:n osakkeiden omistukseen, vaan sopimussuhteeseen kuntayhtymän kanssa, oli kysymys sähkön tukkukaupasta. Yhtymävaltuuston päätöstä tehtäessä ei ollut luotettavasti selvitetty kuvatusta sähkön myynnistä kuntayhtymän asiakasyritysten A Oy:n ja B Oy:n mahdollisesti saamaa sellaista taloudellista hyötyä, jota ne eivät saisi ostaessaan sähköä muilta sähkömarkkinoilla toimivilta tukkumyyjiltä. Päätöstä tehtäessä ei myöskään muuten ollut selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta. Näin ollen ja kun yhtymävaltuuston oli valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten noudattamisesta, yhtymävaltuuston päätös oli syntynyt kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Kuntalaki 65 2 momentti (353/ 2000) ja 3-4 momentti (365/1995), 86 1 momentti ja 90 Sähkömarkkinalaki 1 ja 3 4 ja 5kohta Ks. myös KHO 2007:51. Ks. myös KHO 2009:89 ja KHO 2008:81. KHO:2010:27 Ministeriön asetus - Oikeussuojakeino - Hallintopäätös - Valituskelpoisuus - Euroopan ihmisoikeussopimus - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin - Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus - Tornionjoen kalastusalue - Lohenkalastus Ministeriön asetus oli julkaistu Suomen säädöskokoelmassa, ja se koski kalastusta Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen soveltamisalueeseen kuuluvalla Suomen puoleisella merialueella. Vaikka asetuksen maantieteellinen soveltamisala oli rajoitettu, asetuksella oli annettu säädösvallan alaan kuuluvia yleisiä säännöksiä kalastuksesta asetuksen soveltamisalueella. Kysymys ei ollut hallintolainkäyttölain 4 ja 5 :ssä tarkoitetusta valituskelpoisesta hallintopäätöksestä. Kun kuitenkin otettiin huomioon Suomen perustuslain 21, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja sitä koskeva oikeuskäytäntö sekä X:n yhteisen vesialueen osakaskunnan, A:n ja B:n asema asetuksella säädettyjen kalastusta koskevien rajoitusten kohteena olevaan alueeseen ja alueella harjoitettuun kalastukseen nähden, heillä oli oltava mahdollisuus saada asetuksen soveltamisen lainmukaisuus kohdaltaan kansallisen tuomioistuimen arvioitavaksi. X:n osakaskunnan, A:n ja B:n ministeriön asetukseen kohdistuvat valitukset tutkittiin. Suomen perustuslaki 21 1 momentti ja 107 Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta Verotusasiat KHO:2010:25 Maatalouden tuloverotus - Maatilan luovutuksesta saadun voiton verovapaus - Maatilan sukupolvenvaihdos - Maatalouden harjoittamisen lopettaminen - Peltojen vuokraus A:n puolisot olivat viljelleet yli 10 vuoden ajan omistamaansa maatilaa. He olivat lopettaneet oman maatalouden harjoittamisen vuonna 1995, minkä jälkeen pellot oli vuokrattu ulkopuoliselle viljelijälle. Pellosta saatu vuokratulo oli verotettu maatilatalouden tuloverolain mukaan. Vuonna 2004 maatilasta oli tehty sukupolvenvaihdosluovutus, jossa ostajina olivat A:n puolisoiden tytär ja hänen aviopuolisonsa. Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohdan säännöstä luovutusvoiton verovapaudesta voitiin pellon osalta soveltaa. Säännös ei edellyttänyt, että luovuttajan on harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta. Korkein hallinto-oikeus ei Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Verovuosi 2004. Tuloverolaki 48 1 momentti 3 kohta Ympäristöasiat KHO:2010:28 Ympäristölupa - Polttonesteiden jakeluasema - Pohjaveden pilaamiskielto - Tärkeä pohjavesialue - Luvan myöntämisen edellytykset - Selvittämisvastuu Toiminnassa oleva polttonesteiden jakeluasema sijaitsi tärkeällä pohjavesialueella. Toiminnalla ei ollut aikaisempaa ympäristölupaa, ja se sijoittui asemakaavassa huoltoasemarakennusten korttelialueeksi Momentti 15 Momentti 5/2010
momentti_5_10.fm Page 16 Thursday, July 29, 2010 7:22 AM merkitylle alueelle (LH). Ympäristönsuojelulain kannalta kysymys oli kokonaan uudesta ympäristöluvasta, ja lupaharkinnassa hanketta arvioitiin uuden polttonesteiden jakeluaseman sijoittamisena kyseiselle alueelle. Ympäristönsuojelulaki ei sinänsä sisällä kieltoa sijoittaa polttonesteiden jakeluasemaa tärkeälle pohjavesialueelle. Toiminnan sijoituspaikkaa valittaessa oli kuitenkin otettava huomioon ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentti, joka edellyttää polttonesteiden jakeluaseman toimintaan pohjavesialueella liittyvän erityisen riskin huomioon ottamista. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus on aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este. Pohjaveden pilaamiskielto koski kaikkea maaperässä olevaa, ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa suojattua pohjavettä, eikä ainoastaan vedenottamoiden alueiden pohjavettä. Pohjaveden pilaamiskielto sisälsi vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä toiminnan tarvinnut aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Ympäristönsuojelulain säännökset ja lain perustelut huomioon ottaen polttonesteiden jakeluaseman sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle ei ollut mahdollista ilman poikkeuksellisia perusteita, joiden vallitessa pohjaveden pilaantumisriski on riittävästi suljettu pois. Jakeluasema sijoittui pohjaveden muodostumisalueelle. Alueen maaperä oli hiekkaa ja pohjavesi oli kiinteistöllä noin neljän metrin syvyydessä. Pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei voitu alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa riittävän tehokkaasti ehkäistä asiassa esillä olleilla tai muillakaan suunnitelman pohjalta arvioitavissa olevilla suojaustoimenpiteillä. Ympäristönsuojelulaki 4 1 momentti 2 kohta, 6, 8 1 momentti, 41 1 momentti, 42 1 momentti 3 ja 4 kohta, 42 2 momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL:2010-65 Avioliitto - Omaisuuden ositus Kaupanvahvistaja oli ainoana todistajana vahvistanut kiinteistön lahjakirjan, jossa oli ollut avio-oikeuden poissulkeva määräys. Kysymys siitä, oliko määräys tehoton muotovirheen takia tai korjautuiko muotovirhe sillä, että paikalla ollut esteetön henkilö oli myöhemmin kirjallisesti todistanut lahjoituksen tapahtuneen lahjakirjan ehtojen mukaisesti. VL:2010-66 Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen Oikeudenkäyntimenettely A, jolla oli melkoinen varallisuus, oli sairautensa vuoksi kykenemätön hoitamaan taloudellisia asioitaan. Kysymys edunvalvojan määräämisestä ja prosessiedunvalvojan tarpeellisuudesta tämän asian käsittelyä varten. VL:2010-67 Tapaturmakorvaus Ammattitauti Kaivinkoneenkuljettaja oli työskennellyt kivilouhimolla noin 25 vuoden ajan kuljettaen telakaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa kahdeksan tuntia päivässä. Kivilouhimon maasto oli ollut erittäin epätasaista ja kivistä louhikkoa sekä kalliota. Kaivinkoneella tehtävissä töissä oli esiintynyt lanneselkään kohdistuneita jatkuvia iskuja ja tärähdyksiä. Työntekijällä oli todettu lannerangan lannenikaman L5 nikamakaarten murtumat. Kysymys siitä, olivatko lannenikaman L5 nikamakaarten murtumat aiheutuneet todennäköisesti pääasiallisesti fysikaalisesta rasituksesta kaivinkoneenkuljettajan työssä tai oliko sanotuissa murtumissa kysymys työn fysikaalisista tekijöistä johtuvasta muun kuin ammattitaudiksi katsottavan vamman tai sairauden olennaisesta pahenemisesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com