LUONNOS V a l t i o n e u v o s t o n päätös Fingrid Oyj:n hakemukseen saada kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) tarkoitettu lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa (Vihtavuori Koivisto). Annettu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2016 Fingrid Oyj (jäljempänä hakija) on pyytänyt lupaa saada lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Jyväskylän ja Äänekosken kaupungeissa sekä Laukaan kunnassa. Lunastus alkaa Laukaan kunnassa sijaitsevalta tilalta Vihtavuoren muuntoasema 410-406-11-175 ja päättyy Äänekosken kaupungissa sijaitsevalle tilalle Volttisalo 992-454- 6-204. Johdon pituus on noin 26 kilometriä. Hakijan tarkoituksena on rakentaa Vihtavuoren muuntoaseman ja Koiviston sähköaseman välille uusi 110 kv voimajohto. Nykyisin Äänekosken Koiviston ja Jyväskylän Vihtavuoren sähköasemien välillä on jännitetasoltaan 110 kv voimajohto. Koiviston sähköaseman ympäristössä teollisuuden kuormat ja sähköntuotanto ovat kasvamassa. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on tehnyt päätöksen uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle, jonka lisäksi alueella on paljon tuulivoimahankkeita. Jotta alueen kantaverkon käyttövarmuusvaatimus ja siirtotarpeet voidaan tulevaisuudessa täyttää, on alueen kantaverkkoa vahvistettava toisella 110 kv voimajohdolla Koiviston sähköasemalta Vihtavuoren sähköasemalle. Uusi voimajohto on edellytys, jotta alueen kantaverkko ja voimalaitokset toimivat suunnitellusti. Voimajohtohankkeen suunnittelussa lähtökohtana on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti hyödyntää olemassa olevia johtokäytäviä. Uusi 110 kv voimajohto rakennetaan nykyisten voimajohtojen rinnalle välillä Vihtavuori Koivisto. Vihtavuoren muuntoasemalta lähdettäessä pylväälle nro 1 saakka uuden johdon rinnalla, sen eteläpuolella kulkevat hakijan 110 kv johto Vihtavuori Koivisto, Elenia Oy:n 110 kv Vihtavuori Tikkakoski ja hakijan 110 kv johto Rauhalahti Vihtavuori. Tällä osuu- Maksuitta TEM/1160/05.03.03/2016 Maanmittauslaitos
Pyydetyt lausunnot della nykyinen 79,5 metriä leveä johtoalue levenee 19,5 metriä, jolloin uusi johtoalue on leveydeltään 99 metriä. Pylväsvälin 2 4 uusi johto kulkee omalla reitillään, jolloin johtoalueen leveys on 48 metriä. Pylväsvälillä 5 42 uuden johdon rinnalla, sen länsipuolella kulkevat hakijan johdot Vihtavuori Koivisto 110 kv sekä Vihtavuori Alajärvi 400 kv. Tällä osuudella nykyinen 82 84 metriä leveä johtoalue levenee 20 metriä, jolloin uusi johtoalue on leveydeltään 102 104 metriä. Pylvään 42 jälkeen 400 kv johto kääntyy omalle reitilleen ja 110 kv johdot jatkavat rinnakkain Koiviston sähköasemalle saakka (uusi johto vanhan johdon itäpuolella). Pylväsvälillä 43 87 nykyinen 48 metriä leveä johtoalue levenee 20 metriä, jolloin uusi johtoalue on leveydeltään 68 metriä. Pylväsvälillä 88 103 nykyinen 46 metriä leveä johtoalue levenee 21 metriä, jolloin uusi johtoalue on leveydeltään 67 metriä. Energiavirasto on 1.9.2015 myöntänyt johdolle hankeluvan. Hankkeesta on tehty ympäristöselvitys vuonna 2015. Voimajohtoreitiltä löydettiin viisi liito-oravaesiintymää, joista kolmeen hankkeella on suoria vaikutuksia. Kolisevanpuron lisääntymis- ja levähdyspaikan osalta todettiin tarve hakea poikkeusta hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Keski-Suomen ELY-keskus on 11.8.2016 tekemällään päätöksellä myöntänyt hakijalle luvan poiketa luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta heikentämiskiellosta. Muutoin hankkeesta ympäristön- ja luonnonsuojeluun aiheutuvat vaikutukset jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on pitänyt ympäristöselvitystä hyvin tehtynä. Siihen perustuen linjan tarkempi suunnittelu voidaan tehdä niin, että luonto- ja ympäristöarvot voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon. Keski-Suomen liitto on todennut, että hakemuksen mukaiseen voimajohtoon on maakunnallisessa kaavoituksessa varauduttu jo 25 vuoden ajan. Voimajohtosuunnitelma on lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen. Keski-Suomen liitto on puoltanut sen toteuttamista ja pitänyt sitä maakunnallisesti tärkeänä kasvavan sähkönkulutuksen tarpeen ja käyttövarmuuden parantumisen vuoksi. Jyväskylän kaupungilla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 2
Äänekosken kaupunki on yhtynyt ympäristöselvityksessä esitettyihin johtopäätöksiin ja suosituksiin ja todennut, että mikäli niitä noudatetaan, yleiselle edulle tai kaupungin edulle maanomistajana ei aiheudu sellaista haittaa, joka olisi lunastusmenettelyssä otettava huomioon. Laukaan kunta on todennut, että pohjavesialueilla sijaitsevilla työosuuksilla on noudatettava erityistä huolellisuutta työskentelytavoissa ja kaluston kunnolle asetettavissa vaatimuksissa. Hitonhaudan arvokas kallioalue sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Rakentamisen jälkityöt ja alueen siistiminen on tehtävä huolella. Suunnitellun voimalinjan reitti sivuaa useita lampia, joista osa luokitellaan vesilain mukaan suojeltaviksi luontotyypeiksi. Näiden kohteiden läheisyydessä voimalinjan rakentamisessa on pyrittävä siihen, että luonnonolosuhteet ja maisema säilyvät mahdollisimman muuttumattomina. Maanomistajien kannanotot Hakijan vastine Hanke kohdistuu 81 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslain 9 :n 4 momentissa säädetään. Pirkko Jokinen on ilmoittanut olevansa halukas myymään hakijalle tilansa Pienikangas RN:o 5:161. Eero Nyström tilan Alatalo RN:o 11:182 omistajana on vastustanut johtoalueen leventämistä. Uusi johto on voitava sijoittaa jo olemassa olevalle johtoalueelle. Hakija on todennut Pirkko Jokisen lausunnosta, että neuvottelut kiinteistökaupasta ovat käynnissä. Hakija on todennut Eero Nyströmin lausunnosta, että uuden johdon sijoittaminen olemassa olevalle johtoalueelle ei ole mahdollista, koska tällöin nykyinen Vihtavuori Koivisto 110 kv johto pitäisi ensin purkaa ja tämä olisi liian suuri riski Äänekoskella Metsä-Fibren tehtaan keskeytymättömälle toiminnalle. 3 V a l t i o n e u v o s t o on käsitellyt hakemuksen ja todennut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa sekä että johtosuunta on tarkoituksenmukainen. Tämän vuoksi valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 4 :n nojalla antaa Fingrid Oyj:lle luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla
hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv:n sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Jyväskylän ja Äänekosken kaupungeissa sekä Laukaan kunnassa. Lunastus alkaa Laukaan kunnassa sijaitsevalta tilalta Vihtavuoren muuntoasema 410-406-11-175 ja päättyy Äänekosken kaupungissa sijaitsevalle tilalle Volttisalo 992-454-6-204. Johdon pituus on noin 26 kilometriä. Johtoaukean leveys on 28 metriä. Sen kummallekin puolelle lunastetaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Johdon omistajalla on sähkön ja tiedon siirtämiseen tarpeellisten johtojen, pylväiden ja muiden laitteiden rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten oikeus: 4 1) pystyttää ja pitää johtoaukealla sähkönsiirtojohto pylväineen, johtoköysineen ja muine laitteineen sekä tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen, 2) suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla ja suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille, 3) pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon, 4) poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu, 5) sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat niin, että ne ovat helposti havaittavissa. 6) merkitä reunavyöhykkeellä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka korkeutensa takia saattavat olla vaarallisia johdon säilymiselle, ja kaataa tällaiset puut, jollei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle. 7) Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti: 1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. 2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin. 3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväsrakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumatto-
5 masta reunasta. 4) Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 24 metriä lähemmäksi johtoaukean keskilinjaa. 5) Reunavyöhykkeillä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta. 6) Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon tulisi olla valmiina vuoden 2017 lopussa. Koska hankkeella on kiire, valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 58 :n nojalla myöntää hakijalle oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa (ennakkohaltuunottolupa).
6 Lunastuslupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta valitusosoituksesta ilmenee, miten muutosta haettaessa on meneteltävä. Lunastuslain 87 :n mukaan ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta. Elinkeinoministeri Olli Rehn Ylitarkastaja Johanna Juvonen
7 TIEDOKSI Maanmittauslaitos Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki Äänekosken kaupunki Laukaan kunta Fingrid Oyj Maanomistajat
8 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin on kysymyksessä sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
9 Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15. Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 500 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki puhelinvaihde 029 56 40200 telekopio 029 56 40382 sähköposti korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi