SAVONLINNAN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY 5.2.2001 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi, mitä muualla on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. 2 Näitä jätehuoltomääräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakennustoiminnan jätteisiin edellyttäen, että niiden kuljetus ja käsittely jätteiden laadun ja määrän takia voidaan hoitaa muun yhdyskuntajätteen tavoin. Nämä määräykset koskevat soveltuvin osin myös epäpuhtauksia sisältävää lunta, joka on aurattu tai muutoin koottu kuljettamista varten sekä rakennus- tai siihen rinnastettavan muun toiminnan yhteydessä syntynyttä ja siinä käyttämättä jäänyttä maankamaran tai rakennuksen ainesta. 3 Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan 1 yhdyskuntajätteellä kotitalouksissa, oppilaitoksissa, majoitus- ja kokoontumistiloissa, myymälöissä ja toimistoissa kertyviä roskia ja talousjätteitä sekä niihin kuljetuksen ja käsittelyn kannalta verrattavia jäteaineita samoin kuin maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakennustoiminnan jätteitä, mikäli niiden kuljetus ja käsittely jätteiden laadun ja määrän takia ei aiheuta erityisiä toimenpiteitä. Käsittelytavaltaan poikkeavia yhdyskuntajätteitä ovat jätevedet, jätevesilietteet, kuivakäymälöiden jätteet ja niihin rinnastettavat jätteet. 2 Hyötyjätteellä jätettä, jonka raaka-aine tai energiasisältö voidaan uudelleen käyttää, talteenottaa tai muutoin hyödyntää.
2 Hyötyjätteitä ovat mm. - keräyskelpoinen paperi - keräyskelpoinen pahvi, kartonki ja voimapaperi - keräyskelpoinen pakkausjäte mm. lasi, muovi - keräyskelpoinen metallijäte - hyödyntämiskelpoinen puujäte - biojäte ( kompostikelpoinen jäte ) 3 Biojätteellä lähinnä kotitalouksissa, oppilaitoksissa, majoitus- ja kokoontumistiloissa ja myymälöissä sekä näiden piha-alueilla syntyviä eloperäisiä jätteitä, poislukien käymäläjätteet. Biojätteitä ovat mm. - ruuantähteet - käyttökelvottomaksi käyneet elintarvikkeet - ruuanvalmistuksen jätteet kuten juuresten ja hedelmien kuoret - puutarhajätteet kuten ruohon- pensaiden- ja puidenleikkuujätteet - puiden lehdet 4 Ongelmajätteellä myrkyllisyytensä tai muun laatunsa takia vaikeasti vaarattomaksi tehtävää tai käsiteltävää taikka muutoin ympäristölle erityisen haitallista jätettä. 5 Riskijätteellä viiltäviä ja pistäviä jätteitä, kudosjätteitä tai näihin verrattavia jätteitä, haisevia tai pölyäviä sekä muita vastaavia jätteitä, jotka eivät ole ongelmajätteitä, mutta vaativat erikseen sovittavan käsittelyn. 6 Erityisjätteellä sellaisia ympäristölle tai terveydelle haitallisia jätteitä, jotka eivät ole ongelma- tai riskijätteitä, mutta vaativat erikseen sovittavan käsittelyn. Erityisjätteitä ovat mm. - asbestijätteet - jätevedenpuhdistamon välppäysjätteet - hyötykelvoton lasijäte 7 Lietteellä sako- ja umpikaivolietettä sekä muita käsittelyn kannalta vastaavia aineita.
3 8 Lannalla karjataloudesta peräisin olevaa kuivike- ja lietelantaa sekä virtsaa. 9 Jätteiden keräilyvälineillä säkkejä, astioita, säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia, joihin jätteet kiinteistöillä kootaan sieltä kuljettamista varten. 10 Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää taikka muuta henkilöä, jonka hallinnassa jäte on. 4 Jätteen haltijan on liityttävä jätelain 10 :n tarkoittamaan järjestettyyn jätteenkuljetukseen - sopimusperusteisesti joko kiinteistökohtaisesti tai yhdessä muiden kiinteistöjen kanssa 8 liittymällä esimerkiksi tiekunnan tai kylätoimikunnan järjestämään jätteenkeräykseen ) - taikka alueellisen jätteenkeräyksen kautta. 2 LUKU Jätteiden lajittelu, sijoittaminen ja hyötykäyttö 5 Jätteen tuottajan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet, ongelmajätteet ja muut erilliseen käsittelyyn toimitettavat jätteet pidetään toisistaan erillään. 6 Jätteet on sijoitettava niille varattuihin astioihin ja tarvittaessa pakattava niin, että ne eivät aiheuta hajuhaittaa, haittaa terveydelle tai ympäristölle eivätkä likaa keräilyvälineitä. 7 Hyötykäyttöön ohjattavien ja tavanomaiselle kaatopaikalle kuljetettavien jätteiden keräilyvälineisiin ei saa laittaa 1 palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä 2 ongelmajätteitä, kuten esimerkiksi - lääkkeitä - alkali- ja raskasmetalliparistoja - akkuja - maali-, liima- kja liuotinainejätteitä - öljyjätteitä - öljynsuodattimia
4 - elohopealamppuja, loisteputkia, elohopeakuumemittareita jne. - torjunta- ja suojausainejätteitä - myrkkyjätteitä 3 jätteitä, jotka saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräilijää, kaatopaikan työntekijöitä tai jätteenkuljetusajoneuvoa 4 sellaisia painavia aineita tai esineitä, jotka kohtuuttomasti vaikeuttavat jätteen kuormaamista 5 juoksevia jätteitä, lietteitä, maa-aineksia tai linta 6 riskijätteitä., ellei niiden vaarallisuutta ole erikseen käsittelemälle olennaisesti vähennetty 7 erityisjätteitä Edellä kohdissa 1-7 mainitun laajuiset jätteet on jätteen haltijan joko omatoimisesti tai kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella toimitettava niille tarkoitettuihin jätteenkäsittelypaikkoihin, joita ovat: - ongelmajätteille tarkoitetut vastaanottopaikat - yleisen jätteenkäsittelypaikan yhteydessä olevat vastaanottopaikat - muut erikseen ilmoitettavat vastaanottopaikat Nestemäisten ongelmajätteiden säilytysastiat on toimitettava ongelmajätteille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin, ellei astioita ole pesty tai kuivatettu tai niille ole järjestetty erilliskeräystä. Teknisiä liuottimia sisältävien astioihin kuivattaminen haihduttaminen on kuitenkin kielletty. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysjätteet on toimitettava kunnan jätevedenpuhdistamolle. Haja-asutusalueella voidaan kuitenkin ilman ammattimaisilta jätteenkäsittelijöiltä vaadittavaa ympäristölupaa käyttää jätteen haltijan omalla kiinteistöllä syntyvät sako- ja umpikaivojen tyhjennysjätteet myös peltojen lannoitteeksi sulan maan aikana. Mikäli levityspaikka on 300 m lähempänä asuttua rakennusta, tyhjennysjätteet on mullattava välittömästi. Tyhjennysjätteiden levittäminen pellolle 50 m lähemmäksi asuttua rakennusta, käytössä olevaa talousvesikaivoa tai vesistöä on kielletty.
5 Jätteenä poiskuljetettavaa lunta varten on kunnassa omat yleiset jätteenkäsittelypaikkansa Ylijäämämaat ja rakennusten purkujätteet on toimitettava kunnan kulloinkin osoittamaan paikkaan. 8 Siltä osin kuin ongelmajätteiden keräily teollisuuskiinteistöllä tai vastaavalla järjestetään keskitetysti, tulee keräilyä varten olla erillinen lukittava tila, jossa ongelmajätelajit on pidettävä erillään toisistaan selvästi merkityissä asianmukaisissa keräilyvälineissä. Jätteen haltijan tulee vastata, että tila, sen käyttö ja hoito vastaa kaikilta osin ongelmajätteiden varastoinnista ja käsittelystä annettuja sekä muita turvallisuuteen liittyviä säännöksiä ja määräyksiä. Tilan käyttöä koskevat ohjeet on oltava käyttäjien nähtävissä. Jätteen haltijan on tiedotettava tilan käyttäjille, kuinka ongelmajätteiden toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Jätteen haltijan on huolehdittava ongelmajätteiden toimittamisesta edelleen käsiteltäviksi. Jätteen haltija vastaa kunnan vastaanottovelvollisuuden ulkopuolelle jäävien ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. 9 Asuinkiinteistöllä on muusta jätteestä eroteltava hyötykäyttöön soveltuva: - keräyskelpoinen paperi - keräyskelpoinen pahvi kiinteistöillä, joilla on vähintään 30 asuntoa - biojäte Jätteen haltijan on ensisijaisesti järjestettävä biojätteen kompostointi kiinteistöllä, jolla biojäte syntyy, mikäli sitä ei toimiteta esimerkiksi eläinten ruuaksi. Jätteen haltijan on järjestettävä biojätteen kuljetus kiinteistöiltä, joilla ei kompostoida, kunnan osoittamaan paikkaan. Muualla kuin asuinkiinteistöllä on muusta jätteestä eroteltava 3 :n 2 kohdan tarkoittamat hyötyjätteet, jos kyseisen jätteen keräilyjärjestelmä on olemassa. Mikäli kiinteistöllä on voimassa oleva ympäristölupa, noudatetaan siinä olevia lajittelumääräyksiä.
6 10 Rakennustoiminnan hyötykäyttöön soveltuva tuotanto- ja purkujäte on kerättävä erikseen ja toimitettava niille osoitettuihin käsittelypaikkoihin. 11 Milloin kunta on järjestänyt lajitellun jätteenkuljetuksen tai sopinut sen järjestämisestä jonkun urakoitsijan tai yhteisön kanssa, on lajitellun jäteraaka-aineen kerääjällä oikeus kunnan määräämin ehdoin sijoittaa keräilyvälineensä kiinteistöllä syntyvien jätteiden lajittelua varten kiinteistön haltijan kanssa sovittavaan paikkaan ja käyttää hyväkseen astioihin kertyvä lajiteltu jäte. Muilla kuin keräilyn suorittajalla ei ole lupa käyttää astiaan kertyneitä jätteitä hyväkseen. Keräilyvälineestä ei saa aiheutua sanottavaa haittaa kiinteistö käytölle. Näiden keräilyvälineiden osalta otettava huomioon, mitä muualla näissä määräyksissä jätteiden keräilyvälineistä on määrätty. 3 LUKU Jätteiden keräily 12 Kaikille jätelajeille, joille kiinteistön haltija järjestää keräilyn, on varattava sellaiset keräilyvälineet ja paikat, että ne täyttävät jätteiden keräilemiselle ja kuormaukselle asetettavat vaatimukset ja tarpeet ja että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisille, ympäristölle taikka kiinteistön käytölle. 13 Keräilyvälineinä saadaan järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevalla kiinteistöllä käyttää 1 jätesäkkejä, jotka ovat märkälujasta paperista tai muovista ja jotka on sijoitettu kannellisiin telineisiin 2 kannellisia jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; tarpeen mukaan jäteastioiden tulee olla pyörällisiä 3 kannellisia jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle. Muitakin keräilyvälineitä voidaan käyttää, mikäli siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja niille on luotu toimiva kuljetusjärjestelmä.
7 Keräilyvälinettä on käytettävä siten, että ympäristön roskaamista ei tapahdu. Keräilyvälineen on estettävä sateen, kosteuden ja eläinten pääsy jätteeseen. Milloin vähäiset määrät jätteitä eivät erityisestä syystä mahdu keräilyvälineisiin, ne voidaan sijoittaa keräilyvälineiden välittömään läheisyyteen. Tällöin jätteen haltijan on huolehdittava etteivät jätteet aiheuta haittaa ympäristölle. 14 Kiinteistöllä syntyvä tuhka on säilytettävä palamattomasta aineesta tehdyissä, kannellisissa tuhka-astioissa, joiden sisältö saadaan laittaa kostutettuna, tiiviissä ja kestävässä pakkauksessa yhdyskuntajätteiden keräilyvälineeseen, mikäli sitä ei hyödynnetä kiinteistöllä. Tuhka ei saa aiheuttaa palovaaraa. 15 Lajiteltujen jätteiden keräilyn tarkoitetut erilliset keräilyvälineet on merkittävä jätelajin mukaan. Tarpeet mukaan keräilyvälineessä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot. Lajittelun jätteen keräilyvälineisiin ei saa sijoittaa muita kuin keräyksen kohteena olevia jätteitä. 4 LUKU Keräilyvälineiden sijoittaminen 16 Jäteastiat ja säkit, jotka ovat käsin siirrettävissä, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jäteautoilla on esteetön pääsy kymmenen ( 10 ) metrin päähän niistä tai tätä lähemmäksi. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautoilla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen. 17 Sijoitettaessa keräilyvälineet ulkotiloihin on keräilyvälineiden oltava tasaisella alustalla ja ne on suojattava siten, että koirien, kissojen, lintujen, rottien ja niihin verrattavien eläinten pääsy keräilyvälineisiin on estetty.
8 Pientalokiinteistöjä lukuun ottamatta kiinteistöillä, joissa ei ole erillistä jätehuonetta, jäteastiat on sijoitettava seinälliseen ja kovapohjaiseen katokseen. Aitausten ja katosten ulkopuolelle sijoitetut keräilyvälineet sekä kompostorit on tarvittaessa suojattava myös näköesteellä kuten aitauksella tai istutuksilla. Aitaukset ja katokset on mitoittava riittävän väljiksi ja mahdolliset kynnykset on rakennettava niin mataliksi, että keräilyvälineet voidaan tyhjentää joustavasti. 18 Sijoitettaessa keräilyvälineet jätehuoneeseen siinä tulee olla riittävä ilmanvaihto ja valaistus. Jätehuoneeseen on järjestettävä suoraan ulkotiloista lukitsematon sisäänkäynti sekä vesijohto ja viemäri. 19 Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätteiden keräilyvälineille johtavista kulkuväylistä siten, että astioiden ja säkkien tyhjentäminen ja vaihtaminen voidaan suorittaa joustavasti. Talviaikana kulkuväylien ja keräilyvälineiden ympäristön lumen- ja liukkaudenpoistoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. 20 Keräilyvälineiden omistajan on huolehdittava keräily välineiden korjauksesta ja kunnossapidosta. Jäteastiat ja jätesäiliöt tulee pestä kaksi kertaa vuodessa ja desinfioida tarvittaessa. Biojätteen erilliskeräilyssä keräilyvälineen pesemisestä huolehtii kuitenkin keräilyvälineen tyhjentäjä. Biojätteen keräilyvälineessä on oltava märkäluja paperisäkki. Keräilyvälineen likaantumisen ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen sijoittamista keräilyvälineeseen. Kosteat biojätteet tulee niiden erilliskeräyksessä pakata biohajoavaan materiaaliin kuten paperiin. 5 LUKU Jätteiden keräilyvälineiden tyhjentäminen ja jätteenkuljetus 21 Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa keräilyvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti taaja-asutusalueella neljän viikon välein tai tätä useammin ja haja-asutusalueella kahdeksan viikon välein tai tätä useammin. Biojätteen erilliskeräyksessä keräilyvälineen tyhjennysväli on toukokuun ja lokakuun välisenä aikana yksi viikko ja muulloin kaksi viikkoa tai näitä useammin.
9 Jos jätteet voivat aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, on jätteen haltijan huolehdittava niiden välittömästä kuljetuksesta asianmukaiseen käsittelyyn. 22 Sako-, öljynerotus-, hiekanerotus- ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Öljyn- ja rasvanerotuskaivojäte on toimittava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Umpikaivot ja muut vastaavat kaivot on tyhjennettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Ympäristöluvassa voidaan tyhjennysvälit määrätä toisin. 23 Jos järjestetyssä jätteenkuljetuksessa olevat kiinteistöt käyttävät yhteisiä jätteiden keräilyvälineitä, on kiinteistön haltijoiden ilmoitettava tästä kunnan jätehuollon valvontaviranomaiselle. 24 Sellaisten isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksesta, jotka eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettaviksi yhdessä muiden yhdyskuntajätteiden kanssa, on jätteen haltijan sovittava erikseen kuljetusyrityksen kanssa. 25 Sellaiset käytössä poistettavat tavarat ja esineet, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai korjattuina, tulisi toimittaa kuntien osoittamiin kierrätyspaikkoihin. Kyseessä oleviin paikkoihin ei saa toimittaa hyödyntämiskelvottomia jätteitä. 26 Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteet on kuljetettava joko 1 umpikorisessa keräilyvälineessä, ellei jäte ole huolellisesti pakattuna esimerkiksi säkkeihin 2 Puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä tai 3 Keräilyvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä Lisäksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saadaan tilapäisesti sekä jätehuoltomääräysten 24 :n tarkoittamissa tapauksissa jätteitä kuljettaa muutoinkin. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön.
10 27 Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty kello 21 6 välisenä aikana.. Jätteenä poiskuljetettava lunta voidaan kuitenkin kuormata myös mainittuna aikana. 6 LUKU Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä 28 Taaja-asutusalueella sijaitsevalla kiinteistöllä pelkästään puutarhajätteitä kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia biojätteitä voidaan kompostoida, mikäli kompostin ympärille rakennetaan kehikko esim: laudoista, ja komposti hoidetaan asianmukaisesti eikä siitä ole haittaa ympäristölle. Elintarvikejätteitä sisältävää biojätettä kompostoitaessa taajaasutusalueella sijaitsevalla kiinteistöllä on käytettävä rakenteeltaan ja materiaaliltaan sellaista kompostoria, joka estää haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja lintujen pääsyn kompostiin, mutta sallii ilmankierron kompostissa. Ympärivuotisessa elintarvikejätteiden kompostoinnissa on käytettävä lämpöeristettyä kompostoria. Sikäli kuin käymäläjätteen kompostointiin ei tarvita terveydensuojeluviranomaisen lupaa, on viemärillä varustamattoman käymälän jäte aina kompostoitava lukuun ottamatta niitä maatiloja, joilla se voidaan käsitellä asianmukaisesti karjanlannan mukana. Nesteen imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajun vähentämiseksi on tällaisessa käymälässä ulosteet peitettävä välittömästi soveltuvalla lisäaineella. Käymälä on lisöksi varustettava tiiviillä alusastialla tai kaukalolla. Käymäläjätekomposti on hoidettava erityisellä huolella käyttäen lisäaineena riittävää määrää kasvijätettä kuten olkia, puutarhajätettä, purua, turvetta tai puunkuorijätettä. Kompostista ei saa valua nesteitä, jotka voivat pilat pinta- tai pohjavesiä. Komposti ei myöskään saa aiheuttaa ympäristön roskaantumista. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Muutoin on kompostoinnissa noudatettava kunnan antamia kompostointiohjeita.
11 29 Kiinteistöllä saadaan käyttää kiinteistön lämmitykseen samassa uunissa yhdessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttokelpoisia yhdyskuntajätteitä kuten paperia, pahvia, kyllästämätöntä puuta ja polttokelpoiseksi merkittyä muovia edellyttäen, että savukaasut eivät aiheuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden polttaminen on ehdottomasti kielletty. Kyllästetyn puun, muun kuin polttokelpoiseksi merkityn muovin ja muiden näihin rinnastettavien jätteiden poltto on kielletty. Puutarhajätteiden sekä oksien, risujen yms. avopoltossa on noudatettava, mitä kuntien järjestyssäännöissä säädetty, sekä paloviranomaisten antamia määräyksiä. 30 Säilörehun valmistuksessa syntyvän puristenesteen sekä lannan levittämisestä maahan tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ( 931 / 2000 ). Tilapäistä varastointia varten lietelanta ja virtsa imeyttää riittävään määrään kuiviketurvetta. Seos on varastoitava kuten kuivikelanta. 31 Muu jätteiden käsittely ja jätteiden maahan hautaaminen on kielletty. Kuitenkin biojätteitä, mikäli se sisältää vain hyvin vähäisiä määriä elintarvikejätteitä, voidaan haudata tai peittää maahan edellyttäen, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle. 7 LUKU Yleiset jätteiden käsittelypaikat 32 Yleisiä jätteiden käsittelypaikkoja ovat 1 kaatopaikat tai jätteiden käsittelylaitokset 2 erityiskaatopaikat 3 lumenkaatopaikat 4 jätteiden välivarastot ja jätteiden siirtokuormauspaikat 5 ongelmajätteiden vastaanottopaikat 33 Jätteiden toimittaminen yleisille jätteiden käsittelypaikoille on sallittu vain ilmoitettuina aukioloaikoina.
12 34 Liikuttaessa yleisellä jätteiden käsittelypaikalla sekä tyhjennettäessä jätekuorma on noudatettava käsittelypaikan henkilökunnan antamia ohjeita. 35 Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittelypaikalla ja sieltä poiskuljettaminen on sallittu vain johtosäännöllä tai muualla päätöksellä määrätyn kunnan jätehuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen tai jätelaitosyhtiön luvalla ja sen määräämin ehdoin. 8 LUKU Erinäiset määräykset 36 Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa on tilaisuuden järjestäjän huolehdittava alueen puhtaudesta. Alueen puhdistus ja jätteiden keräilyvälineiden tyhjennys on tehtävä välittömästi tilaisuuden päätyttyä, kuitenkin aina keräilyvälineiden täyttyessä. Monipäiväisessä tilaisuuksissa on alueen puhdistus tehtävä joka päivä tilaisuuden päätyttyä. Alueella tulee olla jätteidenkeräilyvälineitä riittävästi ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moiteettomassa kunnossa. Alueella on lisäksi oltava riittävä määrä roskakoreja. 37 Johtosäännöllä tai muulla päätöksellä määrätty kunnan jätehuollon valvontaviranomainen voi yksittäistapauksessa päättää, kun jätteen määrän tai laadun vuoksi on tarpeen 1 jätteiden keräilyvälineen säännöllisen tyhjennysvälin pidentämisestä 21 :ssä määrätystä 2 yksittäisen jätteen haltijan vapautumisesta järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä jätelain 11 2 momentin perusteella. Tyhjennysvälin pidentäminen sekä vapauttaminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä myönnetään henkilö- ja jätemäärän sekä omatoimisen jätteenkäsittelyasteen perusteella. Jätteistä ei tällöinkään saa aiheutua roskaantumis- haju- tms ympäristöhaittoja.
13 Kunnan jätehuollon valvontaviranomainen voi päättää lisäksi yksittäistapauksessa erityisestä syystä 2 7 lukujen määräyksistä poikkeamisesta. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa ympäristölle. 38 Nämä jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.10.2001 Nämä jätehuoltomääräykset on hyväksytty - Enonkosken kunnanvaltuustossa 27.3.2001 22 - Kerimäen kunnanvaltuustossa 27.3.2001 18 - Punkaharjun kunnanvaltuustossa 2.4.2001 50 - Rantasalmen kunnanvaltuustossa 23.4.2001 42 - Savonlinnan liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 13.2.2001 26 - Savonrannan kunnanvaltuustossa 20.3.2001 131 - Sulkavan kunnanvaltuustossa 26.4.2001 38 Ja näillä määräyksillä kumotaan - Enonkosken kunnanvaltuuston päätöksellä 13.11.1995 35 - Kerimäen kunnanvaltuuston päätöksellä 19.9.1995 50 - Punkaharjun kunnanvaltuuston päätöksellä 22.5.1995 26 - Rantasalmen kunnanvaltuuston päätöksellä 24.8.1995 21 - Savonlinnan teknisen lautakunnan päätöksellä 19.4.1994 173 - Savonrannan kunnanvaltuuston päätöksellä 14.12.1995 77 - Sulkavan kunnanvaltuuston päätöksellä 13.10.1995 49 annetut yleiset jätehuoltomääräykset em. kunnissa.