hamm teknikk 'I -. i :; ''. Kultainen tulevaisuus - Hammastarvike Oy 25 v - Yritysmuodon valinta ja verotus - Hammasteknikko-opisto tiedottaa - Hammasteknikkopäiviiie - HYKS:n ieukakirurgian osaston toiminnasta - NiOM - uutta - Kohti ensimmäistä iiittokokousta - Tutkimuksia aiamme kansainväiisistä Juikaisuista.
PÖLYT POIS LABORATORIOSTA r i o LABORATORIOKALUSTEET Polttomaalattua tukevaa terästä Pöytälevy resopaalia Valmiit kaasu-, ilma- ja sähköjohtimet DUST VARIO SUPER DSV112 im llllllllllllll 1 iniiiimim MiiiiitnrilllllimilMMlllllllllliiiiiii DUSTLESS D532S Portaattomalla säädöllä (O 381/sek) varustetut tehokkaat hiljaiset imurit ilmapuustit iflllllllllllllllllllllllllllllm 1 H lisälaatikot työlaatikkokonsolit Useita edullisia hyvin viimeisteltyjä vaihtoehtoja Suomessa: LRECO HAMMAS OY DENTAL Käk"v'nnkatu 3 a H^lsinki lo i ''^'Uk^^ Puh 64 3636 TULE TUTUSTUMAAN TAI PYYDÄ ESITE P L A N D E N T O Y Hitsaajankatu 8, 00810 Helsinki 81 puh./tel. 7554366, telex 12-2430
IJ II n D I ja pysyt kehityksen kärjessä DE TREY BioStabil Ensimmäinen hammas, joka on valmistettu IPN-matenaalista (Interpenetnertem Polymer- Netzvverk). Tietokoneella laskettujen yksittäisten materiaalikomponenthen ansiosta saadaan valmistettua ihanteellinen akryyliseos. BioderitK+BPIus,,»» Uudella IPN-materiaalilla on ennomaiset ominaisuudet - ^ a DE TREY DIUOlllUII kestää 300 % enemmän kulutusta kuin ennen, se kestää liuottimia, eikä sen pmta nkkoudu. BioStabil-hampaissa on nyt parempi lämmönkestokyky; siksi ne on helppo hioa ja kiillottaa ja pintakiilto on virheetön valmistuksen jälkeen. BioStabil-hampaita on saatavana kaikissa Biodent-väreissä, ja näin ne ovat yhdisteltävissä etuhampaisiin ja kaikkiin Biodent-ohjelman materiaaleihin. Vänominaisuudet ovat samat kuin luonnollisissa hampaissa. Purupintarakenteessa on arvostettu Biostaticperiaate, liukuesteetön artikulaatio on Bio Stabil- poskihampaissa säilytetty. Pyydä meiltä mallikartta! "DEHTAIDEPOT- Hankasuontie 9, 00390 Helsinki 39 puh. 544 311 Bioplus DE TREY GmDH DETREY Postlach 2009 6200 Wiesbaden 1 j DE TREY Myynti: Piirimyyjät katitta maan Vastustuskykyisempi... 300% kulutusta kestävämpi (hammasharjatesti MPA, Stuttgart) iskunkestävä, ei hauras (Iskunkesto 15.7 N/cm^ DIN 1230) kestävän sileä ja tiivis pinta kestää liuottimia, eikä pintaan synny hiuskaikeamia Lisäksi nopea ja helppo kiillottaa yhtenäinen poiymerisointiiämpötiia 95 C jälkeenpäin kerrostetun massan varma sitoutuminen "DEMTAUDEPOT" Hankasuontie 9, 00390 Helsinki 39 puh. 544 311 \ ' : \ i I I k h II II II II ti li,1, Kauniimpi... toistaa elävästi Biodent värit kaikki värisävyt helposti saavutettavissa jokaiselle värille yksiiöiiinen dentiini-opaakki 9 kauia-opaakkia, tehostaa värivalkuteimaa ohuissa kerrostukslssa vaikofiuorisoi UV-vaiossa Annamme Teille mielellämme lisätietoja. DETREYo. Postfach 20 09 6200 Wiesbaden 1 tju Myynti: Piirimyyjät kautta maan
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y. Mannerheimintie 52 A 1 00260 Helsinki 26 Puh. 447 123. postisiirto 12690-0 38. VUOSIKERTA 1981 Toimituskunta Päätoimittajat: Pekka Koivisto (vastaava) puh. 447 123 Harri Aalto puh. 954-24366 Jäsenet: Keijo Polon, Karl Markkanen puh. 718122, Matti Savolainen puh. 482889 Hammasteknikkolehti ottaa sitoumuksetta vastaan käsikirjoituksia sekä valokuvia julkaistavaksi. Julkaistavaksi tarkoitetun materiaalin mukana on toimitettava täydelliset henkilötiedot kirjoittajasta (nimi, osoite, sos.turvatunnus, syntymäkunta, asuinkunta, sekä pankki- tai postisiirtotilin n:o). Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Keski-Uuslmaa Oy, Kerava 1981 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITON HALLITUS Puheenjohtaja Kalevi Ilkka os.koti Ojatie 8, 90940 Jääli puh. 981-66435 työ Pakkahuoneenkatu 12 A, 90100 Ouiu 10, puh. 981-223 801 Toiminnanjohtaja Pekka Koivisto OS. koti Steniuksentie 7 A 4 00300 Heisinki 30 puh. koti 716697 työ 447123 Jaosto I (Laboratorion omistajien jaosto) Mauri Lukkari os. Koukkusaarentie 1 B 72 00980 Helsinki 98 puh. työ 787741 koti 314 674 Pekka Juurikko os. Lukiokatu 1 06100 Porvoo 10 puh. 915-149 110 Jaosto II (erikoishammasteknikkojen jaosto) Reino Peltonen os. Rahitie 9, 02770 Espoo 77 puh. työ 419 374 koti 874 745 Leena Pihiflyckt os. Keinuiaudantie 5 a B 40 00940 Helsinki 94 Jaosto III (hammasteknikkojen jaosto) Pirkko Väätäinen os. Maria Jotunintie 6 A 5, 00400 Helsinki 40 puh. työ 493 794, koti 577 876 Helena Savontie os. Steniuksentie 26 B 23.00320 Heisinki 32 puh.työ 605 611, koti 574 844 Jaosto IV (hammasteknikko-oppilaat) Kimmo Laine os. Lapinsaimentie 23 B 12, 42700 Keuruu Jaosto V (hammastyöntekljät) Kalevi Virpi Tarkka-ampujankatu 4 A 20, 00140 Helsinki 14 puh. toim. 649 470, kot. 639 197 Kultainen tulevaisuus? Yhdysvalloissa ovat suuria rahoja iiikutteievat piirit; pankit, yiiopistosäätiöt, eiäkerahastot sekä vakuutusyhtiöt heräämässä samaan kuitakuumeeseen joka viime aikoina on vaivannut eurooppaiaisia sekä arabeja. Tänään voidaan kuitakuumeen vaikutus mitata seuraamaiia kuiian hintaindeksiä, tätä kirjoitettaessa on hinta Lontoon "kuitapörssissä" kääntynyt jäiieen iievään nousuun hitaan iaskun jäikeen asettuen $ 520-$ 530 paikkeiiie unssiita. Tarkin mittari on meidän aiaiiamme kuitenkin tarvikeliike joka myy meille tämän työssämme välttämättömän materiaalin. Vajaan kymmenen vuoden aikana on hinta enemmän kuin kymmenkertaistunut. Kun tästä poistetaan inflaation aiheuttama liukuma jää reaaliseksi "voitoksi" vieläkin niin kunnioitettava arvonnousu, että mitkään tavallisen ihmisen uiottuviiia olevat säästämis- taikka sijoituskeinot eivät vedä siiie vertoja. Selvitettäväksi jää kuinka paljon on tämä nousu jo vaikuttanut ja tulee jatkossa vaikuttamaan aiamme työllisyyteen. Purentaeiimen toiminnan kannalta välttämättömän sillan tai kruunun "taltioiminen" suuhun sijoitusmielessä on tuskin motivoitua potilaan kannalta. Samaan aikaan on Yhdysvaltojen hallitus sijoittamassa 1,3 miljoonaa dollaria tutkimukseen jolla pyritään löytämään kullan kokonaan korvaava lejeerlnkl. Yksinomaan Yhdysvalloissa lasketaan tällaisella vaihtoehdolla pystyttävän säästämään vuosittain kymmeniä miljoonia dollareita ohjattavaksi muihin hammashuollon kustannuksiin. Säästöt Suomen kokoisessa maassa ovat luonnolllsestikkin eri luokkaa mutta lienevät kuitenkin kansantaloudellisesti merkittäviä varsinkin ajatellen mahdollista yhteiskunnailista tukea hammashuollolle. Suomessa tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti asennekasvatusta jotta voimakkaasta kultasldonnaisuudesta kruunu- ja slltaprotetllkassa päästäisiin. Asennekasvatusta tulisi suunnata niin hammasteknikkokuin hammaslääkärikuntaankin mutta erityisesti potilaisiin. Tämän osoittaa jo markkinoilla olevien vähän jalostettujen tai jalostamattomien kruunu- ja siltamaterlaalien vähäinen käyttö. Kuitenkin hinnanmuodostuksessa ko. töissä nousee materiaalien osuus jo yli puoleen potilaan maksamasta nettohinnasta, puhumattakaan liikevaihtovero-osuuden kasvamisesta kultapohjalsla lejeerlnkejä
käytettäessä. Kaiken kaikkiaan voidaan kullasta luopumalla saavuttaa noin kolmanneksen säästö laboratoriokustannuksista eikä tällöin ole useimmiten luovuttu kuin "kullankeltaisesta" väristä, tosin korvaavien materiaalien korroosionkesto- yms. ominaisuuksista ei ole vielä saatavilla pitkäaikaisseurantatuloksia. Mutta vaikka materiaalien kesto olisi rajatumpikin kuin konventionaalisilla materiaaleilla, voidaan kysyä mikä on kulloisenkin konstruktion reaalinen kestoaika suun olosuhteissa muista tekijöistä riippuen. Ihmisten keskimääräinen elinikä rajautuu Suomessa noin 70 vuoteen eikä liene todennäköistä, että kiinteitä ratkaisuja tehdään merkittävin määrin alle 20 vuotiaille henkilöille, alarajan kokoajan kohotessa ennaltaehkälsevänhoidon yleistyessä. Mikäli "sijoitusrahan" tulevat liikkeet lähitulevaisuudessa aiheuttavat vastaavan "hintaboomin" kuin mikä on vasta koettu tulee jokaisen laboratorion harkittavaksi verraten vähäisiä laiteinvestointeja vaativien nk. korvaavien metalleiden käyttöönotto ja ennen kaikkea tehokas markkinointi asiakkaille, toiseksi vaihtoehdoksi jäädessä vain työllisyyden väheneminen töiden hintojen noustessa sille tasolle jolloin potentiaalinen ostajakunta rajautuu kykeneväksi työllistämään vain kourallisen laboratorioita kruunu- ja siltaprotetilkan osalta. Harri Aalto Pohja-yhtymän Perhesopimus tarjoaa sinulle huomattavia etuja. ^ Poimi ne kaikki itsellesi! Alennuksia vakuutusmaksuista Perhesopimuskansio - 600 mk - 4 % Ajan tasalla oleva vakuutusote - 1200 mk - 6% Ainutlaatuinen SOPIMGS- - liikennevakuutuksesta Jopa LUOTTO 8/2 % - ainoana Pohja-yhtymästä Oma yhteyshenkilö vakuutus- - Suomessa 20 000 mk asioissa - ulkomailla 10 000 mk /Q\ POH IA-YHTYMÄ ^ ^ ^ ^ VAKUUTUSTALO Hammastanflke Oy 25 vuotta Joulukuun 17. p:nä 1955 kokoontuivat Hammastarvikkeen osakkeenomistajat perustavaan yhtiökokoukseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli hyväksynyt yhtiöjärjestyksen 8. p:nä joulukuuta 1955. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 29 osakkeenomistajaa. Hammasteknikkojen omistama hammasteknisen alan tarvikkeita myyvä liike oli valmis aloittamaan toimintansa vuoden 1956 alkupuolella. 50-luvun aikupuolella hammasteknikot alkoivat pohtia mahdollisuuksia hankkia alan tarvikkeita omatoimisesti. Suurten liikkeiden todettiin hallitsevan markkinoita omilla ehdoillaan ja katsottiin aiheelliseksi perustaa oma liike, jolla voitaisiin vaikuttaa ehtoihin. Tarkoituksena oli siis aikaansaada tarvikeliike, joka toimittaisi ammattikunnalle toisaalta edullisesti mahdollisimman hyviä tarveaineita ja kojeita ja toisaalta toimisi jarruna muiden liikkeiden jatkuvasti kohottamia hintoja vastaan. Toimintaperiaate oli siis puhtaasti "osuuskuntatyypplnen". Perustavassa kokouksessa olikin syntynyt hieman kiistaa päätöksentekoperlaatteesta uudessa osakeyhtiössä. Osa oli sitä mieltä, että koska kysymyksessä oli osakeyhtiö, tuli päätösvaltaa käyttää osake/ääni periaatteella. Tarvikeliikkeen perustamlsperlaatteet ja tavoitteet, saada mahdollisimman moni ammattikunnasta osallistumaan ja vaikuttamaan liikkeen toimintaan, edellytti osuuskuntatyyppisen mailin soveltamista. Yhtiöjärjestys oli saatu pienistä ennakkoluuloista huolimatta rekisteröidyksi siten, että kullakin osakkeenomistajalla on yksi ääni riippumatta siitä, kuinka monta osaketta omisti. Hammastarvike Oy.n i johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Allan Raij ja varapuheenjohtajaksi Mauno Elomaa sekä muiksi jäseniksi Gunnar Koskinen, Kustaa Jalmari Laine ja Mauno Bäckman. Syksyllä -56 K.J. Laine kuoli ja tilalle tuli varajäsen E.O. Vuori. Toiminta käynnistettiin ja liikesuhteita ulkomaille pyrittiin luomaan pääasiassa kirjeenvaihdolla. Kun I johtokunnan pj. Raij osallistui Munchenin messuille, todettiin, että henkilökohtaisella kosketuksella hankkijoihin oli suuri merkitys ja se helpotti liikesuhteiden avaamista. Tavaran ostoa varten piti anoa tuontiluvat I. lisenssit. Aluksi olikin valkeuksia lisenssien saannissa, kun uusien saaminen määräytyi edellisen vuoden ostojen mukaan. Ensimmäisten toimintavuosien aikana jouduttiin usein toteamaan, että tuontilupa-anomukset oli hylätty. Pääoman vähyys todettiin myös usein kilpailukykyä heikentäväksi. Alkuvaiheen onnistuneena kauppasuhteen syntymisenä on pidetty hammasostojen suorittamista Tsekkoslovakiasta. Kauppasuhteet laajenivat vähitellen. Ostoja tehtiin Saksasta, U.S.A:sta, Englannista, Ruotsista, Tanskasta, Israelista, Hollannista ja Sveitsistä. Hammastarvike pyrki varastojen kasvattamiseen ja siten parempaan palveluun. Vuodesta 1960 lähtien toimi johtokunnan puheenjohtajana Atte Franck. 60-luvun puolivälissä todettiin, että kilpailu alalla kiristyi. Hammastarvike pyrki edistämään myyntiään paikkaamalla myyntiedustajia. Myyntipisteitä sijaitsi myös Helsingin lisäksi Tampereella, Lahdessa, Kouvolassa, Porissa ja Oulussa. Myöhemmin 9
myyntipisteet muualta maasta lopetettiin. Nykyisin myynti tapahtuu Helsingistä puhelinmyyntinä. Varastojen hajoittaminen eri paikkakunnille todettiin kalliiksi eikä toimintaa tappiollisena kannattanut jatkaa. Atte Franckin jälkeen vuodesta 1977 johtokunnan puheenjohtajana oli Mauno Elomaa ja vuodesta -79 lähtien Harry Hägg. Hammastarvikkeen toimitusjohtajana on rouva Anu Kieme ja liikkeessä myynnissä rouva Sisko Sintonen ja Anne Kieme. Nykyisin pääasialliset myyntiartikkelit ovat hampaat, akryylit, vahat, kaaviolevyt, jäljennösaineet, porat, harjat ja kiilloitusaineet. Ostajat ovat alueellisesti jakautuneet kautta maan. Suurimpana ostajakuntana ovat erikoishammasteknikot. Erikoishammasteknikkojen määrän lisääntyminen onkin selvästi vaikuttanut lisäävästi hampaiden kysyntään ja siten positiivisesti myös liikkeen talouteen, koska hammasmyynti muodostaa myynnistä suurimman osan. Myynnin lisäämis- ja edistämiskeinoina käytetään yleisiä markkinointikikkoja, joista hyväksi on havaittu erikoistarjoukset. Kilpailu alalla on tällä hetkellä kovaa ja mukana pysyminen edellyttäisi voimakasta rahoitustukea taakse. Ostot ulkomailta vaativat usein rahoituksen ennenkuin tavara on saatu edes maahan. Liikkeen myynnissä on tapahtunut hienoista kasvua kaiken aikaa. Markkamääräinen liikevaihdon lisääntyminen johtuu osittain inflaatiosta, mutta kasvua on tapahtunut myös reaalimyynnissä. Hammastarvike Oy:n johto toteaakin, että liikkeen "pyörittäminen" on puhdasta osuustoimintaa. Ne periaatteet, jotka aikanaan synnyttivät liikkeen, ovat edelleen vallalla. Paras tuki olisi saada ammattikunnan oma tuki taakse. Hammastarvikkeen asiakaspiiriin tulisi saada myös nuorempaa sukupolvea. Perusostot tulisi keskittää ammattikunnan omaan yritykseen, tällöin avautuisi mahdollisuus entistä parempaan palveluun. Myynnin kasvu voitaisiin kompensoida tarvikehintoihin ja tämä osaltaan hillitsisi tarvikkeiden jatkuvaa hinnan nousua. Neljännesvuosisadan merkkipaalulla voidaankin toivoa oman ammattikunnan ostotukea ja siten kilpailukykyä ja menestyksellistä tulevaisuutta. P.K. UUTTA DREVELTÄ! Äutopont-korjausakryy I i, aine joka ei aiheuta allergisuutta. TUKENANNE 25 VUOTTA HAMMASTARVIKE oy Arkadiankatu 12 B, 00100 Helsinki 10. Puh. 497 477, 490 740 HAMMASLABORATORIOT, YRITYSMUODON VALINTA JA VEROTUS Artikkelin on laatlniit varatuomari, ekonomi Tapio Vasara Plantaolllsuudan keskusliitosta, tisn on Hammaalat>oratorlollltto ry:n tolmlnnanjotita a. Hammaslaboratoriot eivät ole mitenkään poikkeavassa asemassa yritysmuotoa valittaessa. Samat verotukselliset periaatteet, joita sovelletaan muihin elinkeinonharjoittajiin, pätevät myös hammaslaboratorioihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri yritysmuotoja nimenomaan tuloverotuksen kannalta. Varallisuusverotusta i käsitellä Tarkasteltaessa eri yritysmuotoja tuloverotuksen kannalta yritysmuodot voidaan ryhmittää kolmeen eri ryhmään - yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat - avoimet ja kommandiittiyhtiöt - osakeyhtiöt (ja osuuskunnat) Yritysmuotojen tuloverotuksellinen tarkastelu on jaettava vielä kahteen eri osaan, nimittäin vuosittaiseen verotukseen ja verotukseen yrityksestä luovuttaessa. Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan vuosittaista verotusta ja toisessa osassa verotusta yrityksestä luovuttaessa. I Vuosittainen verotus Elinkeinotulon verottamisesta annettu laki (EVL) sisältää säännökset siitä, kuinka liike- tai ammattitoimintaa harjoittavan verovelvollisen tulolähteen nettotulos on laskettava. Hammaslaboratorio muodostaa tällaisen tulolähteen. Tulolähteen nettotulos muodostuu yritysmuodosta riippumatta samaksi sen vuoksi, että tulolähteen nettotulos lasketaan EVL:n mukaan ja EVL:ssa on vain harvoja säännöksiä, jotka koskevat ainoastaan tiettyä tai tiettyjä yritysmuotoja. Yritysmuotojen erilainen verotuksellinen kohtelu johtuukin siitä, että EVL:n mukaan laskettua nettotulosta verotetaan eri tavalla yritysmuodosta riippuen. Nettotuloksen verottamista koskevat säännökset sisältyvät pääasiassa tulo- ja varallisuusverolakiin (TVL) sekä veroasteikkoja koskeviin säännöksiin. Yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia sekä avoimia ja kommandiittiyhtiöitä verotetaan valtionverotuksessa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan eli saman asteikon mukaan, jota sovelletaan luonnollisiin henkilöihin. Sen sijaan osakeyhtiöiden valtionvero määräytyy suhteellisen eli tasaverokannan mukaan, joka on 43 %. Tosin alle 100.000 mk:n verotettavasta tulosta osakeyhtiöt ja osuuskunnat saavat erityishelpotusta, jota selostetaan myöhemmin. Kunnallisverotus määräytyy eri yritysmuodoissa samoja periaatteita noudattaen kuin yksityisten henkilöiden kunnallisverotus eli verotettavasta tulosta joudutaan maksamaan kunnallisveroa tietty pennimäärä veroäyriä (1 mk) kohden. Kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella laitetaan verovelvolliselle maksuun vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu, jonka suuruus normaalisti on 3 penniä veroäyriä kohden. Osakeyhtiön kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella ei tätä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua maksamaan. jouduta Palkanmaksun osalta on huomattava, että yksityinen liikkeenharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen tai puolisolleen tai alaikäisille lapsilleen. Sen sijaan 10 11
avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä ja osakeyhtiöstä palkanmaksu on mahdollista. Yksityinen llikkeentai ammatinharjoittaja Yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan liike- tai ammattitoiminnan nettotulos lasketaan yhteen liikkeen- tai ammatinharjoittajan muiden tulojen kanssa ja verotus suoritetaan tästä yhteismäärästä. Jos liikkeessä tai ammatissa on työskennellyt verovelvollisen puoliso, voidaan liikkeen- tai ammattitoiminnan tulosta ansiotuloksi katsottava tulo valtionverotuksessa jakaa puolisoiden kesken. Ansiotuloksi katsotaan ilman eri selvitystä enintään 87.000 mk liikkeen tai ammatin tulosta pääomatulojen verottamisen jälkeen. Liikkeenharjoittajan ja ammatinharjoittajan verotettava tulo ja maksuun pantavat verot muodostuvat yleensä samoiksi. Tiettyjä eroavaisuuksia kuitenkin on. Ammatinharjoittajaa ei voida harkintaverottaa kuten liikkeenharjoittajaa. Investointivarauksen voi tehdä ainoastaan liiketoimintaa harjoittava verovelvollinen, ei sen sijaan ammatinharjoittaja. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avointen ja kommandiittiyhtiöiden verotus on käytännössä muodostunut ongelmalliseksi. Avoimet ja kommandiittiyhtiöt voidaan jakaa verotuksellisen kohtelun perusteella kolmeen ryhmään: - erillisenä verovelvollisena pidettävät avoimet ja kommandiittiyhtiöt - laskentasubjektina pidettävät avoimet ja kommandiittiyhtiöt - veronkiertoyhtiöinä pidettävät avoimet ja kommandiittiyhtiöt. 1. Erillisenä verovelvollisena pidettävät avoimet ja kommandiittiyhtiöt Valittaessa yritysmuodoksi avoin tai kommandiittiyhtiö tavoitteena on yleensä se, että yhtiötä pidetään verotuksessa erillisenä verovelvollisena. Tällöin on mahdollisuus jakaa yrityksen tulos useaan eri osaan ja täten pienentää verorasitusta. Yhtiömiehethän voivat avoimessa ja kommandiittiyhtiössä nostaa palkkaa itselleen. Voitonjako erillisenä verovelvollisena pidettävästä ja kommandiittiyhtiöstä on verovapaata, eli sen voiton, mikä yhtiöön jää verojen maksun jälkeen yhtiömiehet saavat verovapaana voitonjakona itselleen. Jos yhtiössä on esim. kaksi yhtiömiestä, saadaan yhtiön tulo jaettua kolmeen osaan, osa tulosta verotetaan yhtiön tulona, osa yhtiömiesten tulona. Kaupparekisteriin merkittyä liiketoimintaa harjoittavaa avointa ja kommandiittiyhtiötä pidetään erillisenä verovelvollisena (ellei sitä pidetä ns. veronkierotyhtiönä). Koska nykyisin kaikki avoimet ja kommandiittiyhtiöt voidaan merkitä kaupparekisteriin, yhtiön rekisteröiminen ei tuota ongelmia. Sen sijaan siitä, milloin kysymyksessä on liiketoimintaa harjoittava verovelvollinen, saattaa syntyä erimielisyyttä. Useimmiten erikoishammasteknikkoa verotetaan ammatinharjoittajana ja hammaslaboratorion omistajaa liikkeenharjoittajana. Liikkeenharjoittamisen vähimmäisvaatimuksena on yleensä pidetty sitä, että yrityksellä on oma liike- tai toimistohuone, ja että sillä on vierasta vakinaista työvoimaa. Lisäksi merkitystä on annettu yhtiöön sijoitetun pääoman suuruudelle. Jos verolautakunta on harkintaverottanut verovelvollista, verovelvollista on pidetty liikkeenharjoittajana, koska ammatinharjoittajaa ei voida harkintaverottaa. 2. Laskentasubjektina pidettävä avoin tai kommandiittiyhtiö Siitä huolimatta, että muuta kuin liiketoimintaa harjoittavaa avointa tai kommandiittiyhtiötä ei veroteta erillisenä verosubjektina, se on kuitenkin verotuksessa erillinen laskentasubjekti. Tällaiset yhtiöt tekevät mm. oman veroilmoituksena. Verotusta toimitettaessa yhtiölle vahvistettu verotettava tulo, joka lasketaan EVLin mukaan, jaetaan osakkaiden kesken. Vero määrätään osakkaalle yhtiöstä jaetun ja muiden tulojen yhteismäärästä. 3. Veronkiertoyhtiönä pidettävä avoin tai kommandiittiyhtiö Jos verottaja katsoo, että avoin tai kommandiittiyhtiö on perustettu verotuksellisen edun saamiseksi ja että yhtiömuodon käyttämiselle ei ole liiketaloudellisia perusteita, verottaja voi verotuslain 56 :n perusteella purkaa avoimen tai kommandiittiyhtiön verotuksessa, mikä merkitsee yleensä sitä, että yrityksen nettotulos verotetaan pääosakkaan tulona eli kuitenkin yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan ollessa kysymyksessä. Sovellettaessa verotuslain 56 :ää huomiota kiinnitetään nimenomaan yhtiömiesten panoksiin yhtiössä. Panoksena tulevat kysymykseen sekä työ- että pääomapanos. Jos toisen tai toisten yhtiömiesten panosta pidetään vähäisenä, sovelletaan verotuslain 56 :ää. Erityisen herkästi yhtiötä pidetään veronkiertoyhtiönä, jos kysymyksessä on tyypillinen ammattitoiminta tai jos yhtiön osakkaina ovat aviopuolisot tai muut perheenjäsenet. Yritysten kannalta tilannetta vaikeuttaa vielä se, että verotuslain 56 :n soveltaminen vaihtelee huomattavasti eri verolautakunnissa. Osakeyhtiö Osakeyhtiötä pidetään aina erillisenä verovelvollisena. Esim. ammattitoimintaa harjoittava verovelvollinen voi perustaa osakeyhtiön jakaa ammattitoiminnan tuloksen osakeyhtiön ja itsensä kesken. Tällaiseen tulonjakoon ei päästäisi perustamalla avoin tai kommandiittiyhtiö, koska tätä ei pidettäisi erillisenä verovelvollisena. Osakeyhtiötä verotetaan suhteellisen verokannan mukaan. Osakeyhtiön valtionveroprosentti on 43. Jos kuitenkin osakeyhtiön verotettava tulo jää alle 100.000 mk:n, verotus kevenee siten, että verotuksen kohteeksi otetaan verotettavasta tulosta ainoastaan yhtä monta prosenttia kuin tuloon sisältyy 1.000 mk:n määriä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. 80.000 mk:n verotettavasta tulosta verotuksen kohteeksi otettaisiin 80 % eli 64.000 mk ja 50.000 mk:n tulosta 50 % eli 25.0000 mk. Tämä koskee valtionverotusta. Kunnallisverotus tapahtuu kuten muidenkin yritysmuotojen osalta sillä erotuksella, että osakeyhtiön verotettavan tulon perusteella ei jouduta maksamaan vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua, jonka suuruuus on normaalisti 3 penniä veroäyriä kohden. Toisin kuin avoimiin ja kommandiittiyhtiöihin osakeyhtiöihin sovelletaan ns. kahdenkertaista verotusta. Tämä tarkoittaa sitä, että voiton- eli osingonjako osakeyhtiöstä on tietyin poikkeuksin veronalaista. Tätä kahdenkertaista voitonjaon verottamista on lievennetty siten, että yhtiö saa jakamastaan osingosta vähentää valtionverotuksessa tilanteesta riippuen 40-60 tai 100 % ja siten, että osingon saaja saa tehdä saamastaan osingosta omaisuustulovähennyksen, jonka suuruus on vuonna 1981 1.700 mk. Omaisuustulovähennys saadaan tehdä sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat voitonjaon suhteen 12 13
osakeyhtiöitä paremmassa asemassa sen vuoksi, että voitonjako itsenäisenä verovelvollisena pidettävästä avoimesta tai kommandiittiyhtiöstä on verovapaata. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä verorasituksen suuruudesta eri yritysmuodoissa. Laskelmat ovat varsin kaavamaisia, joten niihin tulee suhtautua tietyllä varauksella. Esimerkki 1 Oletetaan, että hammaslaboratorion verotettava tulo ennen osakkaille tapahtuvaa palkanmaksua ja voitonjakoa on 150.000 mk. Tämä 150.000 mk voidaan ottaa yrityksestä joko palkkana tai voitonjakona. Laskelmissa on käytetty vuoden 1981 veroasteikkoja, oletettu kunnallisveräyrin hinnaksi 16 penniä ja kirkollisveroäyrin hinnaksi 1 penni. Kunnallisveroäyrien perusteella maksuun pantavan vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on otettu huomioon 3 pennin suuruisena. Kunnallisvero lisineen tekee siten 20 %, osakeyhtiöiden osalta 17 %. Henkilökohtaisessa verotuksessa tehtäviä vähennyksiä ei ole otettu huomioon lukuunottamatta omaisuustulovähennystä. Palkoista menevä sosiaaliturvamaksu on otettu huomioon 6,5 %:n suuruisena. Avoimen ja kommandiittiyhtiön sekä osakeyhtiön osalta on oletettu, että yrityksessä on kaksi osakasta, jolloin 150.000 mk:n tulos voidaan jakaa kahteen tai kolmeen osaan verotusta toimitettaessa. Yksityinen iiikkeen- tai ammatinharjoittaja joutuisi maksamaan veroja 150.000 mk:n verotettavasta tulosta 80.026 mk eli 53,4 %. Jos kysymyksessä olisi yrittäjäpuolisot ja 87.000 mk:n ansiotulo-osuus jaettaisiin valtionverotuksessa suhteessa 60 % varsinaiselle yrtittäjälle ja 40 % avustavalle puolisolle, 150.000 mk:n verotettavasta tulosta menisi veroihin 69.384 mk eli 46,3 %. Jos kysymyksessä olisi avoin tai kommandiittiyhtiö, jota pidettäisiin erillisenä verovelvollisena ja yhtiön tulos 150.000 mk jaettaisiin siten, että kumpikin yhtiömies nostaisi 50.000 mk palkkaa ja yhtiölle jäisi 50.000 mk, josta maksettaisiin verojen lisäksi sosiaaliturvamaksut, menisi veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin yhteensä 62.978 mk eli 42 %. Jos avointa tai kommandiittiyhtiötä ei pidettäisi erillisenä verovelvollisena, vaan ainoastaan laskentasubjektina, yrityksen tuottama 150.0000 mk:n verotettava tulo jaettaisiin ennen verotuksen toimittamista osakkaiden kesken (tässä käytetty tasajakoa) ja veroihin menisi 66.332 mk eli 44,2 %. Jos kysymyksessä olisi osakeyhtiö ja 150.000 mk:n tulos jaettaisiin yhtiön ja yhtiömiesten kesken siten, että kumpikin yhtiömies nostaisi 50.0000 mk palkkaa ja yhtiölle jäisi 50.0000 mk, veroihin menisi 60.964 mk eli 40,6 %, kun osingonjakoa ei ole huomioitu ja 71.241 mk eli 47,5 %, jos yhtiö jakaa saamansa voiton osinkona osakkaille. Yhteenvetona voidaan todeta, että veroprosentti muodostuisi seuraavaksi: Yritysmuoto Veroprosentti Yksityinen liike - ei avustavai puolisoa 53,4 Yksityinen liike - avustava puoliso (60 %/40 %) 46,3 Avoin tai kommandiittiyhtiö - verotussubjekti 42,0 Avoin tai kommandiittiyhtiö laskentasubjeki A A o Osakeyhtiö 44,/! cl Jaa Uoilli\ua 40 fi Osakeyhtiö jakaa voiton osinkona 47,5 Esimerkki 2 Oletamme, että erikoishammasteknikon ammatistaan saama verotettava tulo on 130.000 mk. Lisäksi oletamme, että hänellä ei ole muita tuloja. Käytämme vuoden 1981 veroasteikkoa, emmekä ota vähennyksistä huomioon muuta kuin 1.700 mk:n suuruisen omaisuustulovähennyksen. Kunnallisvero lisineen on oletettu saman suuruiseksi edellisen esimerkin kanssa (16 -L 1 + 3 = 20 % ammatinharjoittaja, 16 + 1 = 17 % osakeyhtiö). Jos erikoishammasteknikko harjoittaisi ammattiaan osakeyhtiön muodossa, ja nostaisi palkkaa 80.000 mk ja jättäisi osakeyhtiön voitoksi 50.000 mk, menisi veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin 56.581 mk eli 43,5 %, kun osinkoa jaettaisiin 1.700 mk. Säästöä muodostuisi 10.445 mk. Verojen ja sosiaaliturvamaksun sekä 1.700 mk:n osingon maksamisen jälkeen osakeyhtiöön jäi rahaa 29.485 mk. Tämän rahan osakas voisi nostaa osakaslainana yhtiöstään. Osakeyhtiön verotettavaan tuloon lisättäisiin osakaslainan korko, joka tällä hetkellä on 10 %. Veroa osakeyhtiö joutuisi maksamaan tästä korosta noin 810 mk. Jos osakeyhtiö jakaisi koko voittonsa osinkona osakkailleen, seuraisi kahdenkertaisesta verotuksesta, että verojen ja sosiaaliturvamaksujen yhteismäärä lähenisi 66.000 mk:aa, eli verosäästöä ammatinhatjoittajavaihtoehtoon olisi enää reilut 1.000 mk. II Verotus yrityksestä luovuttaessa Yksityinen iiikkeenharjoittaja ja ammatinharjoittaja omistaa itse yritykseen kuuluvan varallisuuden. Yritys ei muodosta erillistä oikeushenkilöä. Jos yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja myy yrityksensä, verotus määräytyy EVL:n säännösten mukaan. Myyntihinta on lukuunottamatta 10 vuotta omistettua kiinteistöä ja viisi vuotta omistettua arvopaperia veronalaista tuloa ja kirjanpitoarvot vastaavasti vähennyskelpoista menoa. Näin laskettu myyntivoitto on siten verotettavaa tuloa. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä ja niillä on oma erillisvarallisuutensa. Yhtiömiehet ja osakkeenomistajat omistavat puolestaan yhtiön yhtiöosuudet tai osakeyhtiön osakkeet. Yhtiöosuudet ja osakkeet ovat yleensä yhtiömiesten ja osakkeenomistajien henkilökohtaista omaisuutta, jonka myyntiin sovelletaan TVL:n satunnaista myyntivoittoa koskevia säännöksiä. Jos yhtiöosuudet tai osakkeet on saatu vastikkeetta, esim. perintönä tai lahjana, ne voidaan myydä välittömästi saannon jälkeen verovapaasti tai jos yhtiöosuudet tai osakkeet on saatu vastikkeellisesti, esim. kaupalla, ne voidaan myydä verovapaasti viiden vuoden omistusajan jälkeen. Vastaavaan etuun on mahdollista päästä yritystä purettaessa. Erityisesti omistajanvaihdostilanteissa yksityinen liike ja ammatti ovat osoittautuneet verotuksellisesti muita yritysmuotoja huomattavasti epäedullisemmiksi. Avoin ja kommandiittiyhtiö on voitu myydä verovapaalla myyntivoitolla viiden vuoden omistusajan jälkeen, vaikka vuosittaisessa tuloverotuksessa yhtiötä olisikin pidetty veronkiertoyhtiönä. 14 15
ERIKOISHAMMAS- TEKNIKKOKURSSIT Syyslukukaudella 1981 ja kevätlukukaudella 1982 Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee syyslukukaudella 1981 ja kevätlukukaudella 1982 hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain tarkoittamat erikoishammasteknikkokurssit. Kursseille ovat oikeutetut hakemaan oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta hammasteknikon ammatissa, sekä hammasteknikko-opistosta valmistuneet, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikon ammatissa. Hakemus osoitetaan Valtion hammasteknikko-opiston johtokunnalle ja se on varustettava hakijan nimellä, täydellisellä osoitteella puhelinnumeroineen ja siihen tulee liittää seuraavat todistukset: oppisopimusteitse valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistetut jäljennökset lääkintöhallituksen antamasta laillistamispäätöksestä, työtodistuksista ja/tai elinkeinoilmoituksesta sekä keskikoulun päästötodistuksesta. Niiden harkijoiden, jotka eivät ole suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee hakemukseen liittää valtion nuoremman lehtorin pätevyyden omaavan vastaavan aineen opettajan antama todistus siitä, että hakija omaa riittävät tiedot keskikoulun kurssivaatimuksiin kuuluvissa seuraavissa aineissa: fysiikka, kemia ja terveysoppi. hammasteknikko-opistosta valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistetut jäljennökset lääkintöhallituksen antamasta laillistamispäätöksestä, työtodistuksista ja/tai elinkeinoilmoituksesta sekä hammasteknikkokoulun päästötodistuksesta. Hakemus liitteineen tulee lähettää huhtikuun 21 päivään 1981 klo 12.00 mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Aleksis Kivenkatu 5, 00500 Helsinki 50 (ei kirjattuna). (Katso viereisellä sivulla julkaistua tiedotusta) JATKUU HAMMASTEKNIKKO-OPISTO TIEDOTTAA HAMMASLABORANTTI-kurssit: Hammasteknikko-opisto kehoittaa kaikkia niitä hammastyöntekijöitä, jotka ovat halukkaat käymään hammaslaboranttikurssin, ilmoittamaan kevään kuluessa ja viimeistään tulevan toukokuun loppuun mennessä nimensä ja osoitteensa opistolle joko kirjeitse tai puhelimitse. Osoite: Valtion hammasteknikko-opisto, Aleksis Kivenkatu 5, 00500 Helsinki 50, puhelin 90-718122 (virka-aikana). Opisto lähettää sen jälkeen jokaiselle varsinaisen ilmoittautumislomakkeen täytettäväksi. Viimeiset hammaslaboranttikurssit tullaan tämän hetken näkymien valossa järjestämään vuoden 1982 aikana. Jos uusia ilmoittautumisia tulee riittävästi ja jos kaikki ilmoittautuneet tulevat kursseille, ajoittuvat viimeiset kurssit syksyyn 1982. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO-kurssit: Koska kevään 1981 eht-kurssille haun yhteydessä esitettiin huomautuksia hakijoiden kelpoisuudesta nimenomaan työkokemuksen osalta, tulee opisto tästä lähtien vaatimaan kursseille hakijoilta myös todistukset (oikeiksi todistetut jäljennökset) työssäoloajasta ja/tai elinkeinoilmoituksesta oman laboratorion ollessa kysymyksessä. Opisto tähdentää, että oppisopimusteitse valmistuneilla tulee olla vähintään 10-vuoden työkokemus ja opistosta valmistuneilla vähintään 5-vuoden työkokemus kurssin alkamiseen mennessä. Lisäksi opisto pyytää kursseista kiinnostuneita panemaan merkille, että hakumenettelyssä on tarkoituksenmukaisuussyistä siirrytty kerran vuodessa tapahtuvaan hakuun. Siten ilmoitus erikoishammasteknikko-kursseista ja niille hakemisesta julkaistaan vuosittain vain kerran kuten nyt "Hammasteknikko"-lehdessä N:o 1. Haku käsittää tällöin kaksi seuraavaa kurssia, siis ilmoitusta seuraavan syksyn ja sitä seuraavan kevään kurssin (katso viereisellä sivulla julkaistua ilmoitusta erikoishammasteknikko-kursseista). Oppilasvalinta kursseille tapahtuu entisin perustein. Kaksitoista (12) työkokemukseltaan vanhinta valitaan elokuussa alkavalle kurssille ja käsitöistä (12) työkokemukseltaan seuraavaksi vanhinta valitaan seuraavan vuoden tammikuussa alkavalle kurssille. Jatkuu 16 17
HAMMASTEKNIKON YLEMPI AMMATTITUTKINTO Toisin kuin Hammasteknikkolehden N:ossa 4/80 olleessa tiedotuksessa tulee Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanemaan hammasteknikon ylemmän ammattitutkinnon seuraavasti: 1. Tietopuolinen koe toimeenpannaan kahdessa osassa siten, että ensimmäinen osakoe pidetään syksyllä 1981 ja toinen osakoe pidetään talvella 1981-82. 2. Työkoe, johon voivat osallistua tietopuolisista kokeista selviytyneet, toimeenpannaan osanottajamäärästä riippuen keväällä tai kesällä 1982. Ilmoittautuminen tutkintoon tapahtuu kirjallisesti valmentavan luentokurssin (25-26.4.1981) yhteydessä jaettavia lomakkeita käyttäen. Jokaisen ilmoittautuvan tulee siinä yhteydessä liittää ilmoittautumislomakkeeseen virkatodistus sekä todistus/todistukset (oikeaksi todistetut jäljennökset), joista ilmenee, että on harjoittanut hammasteknikon ammattia vaaditut neljä (4) vuotta. Luentokurssin yhteydessä tullaan myös ilmoittamaan tarkemmat kokeiden suoritusajankohdat samoin kuin tietopuolisiin kokeisiin tarvittava kirjallisuus. Mikäli tarvetta ilmenee, tullaan valmentava luentokurssi uusimaan keväällä 1982 ja ylempi ammattitutkinto lukuvuonna 1982-83. Erkki Puro rehtori HAMMASTEKNIKKOPÄIVILLE Koulutusta Täydennyskoulutuksellisesti on päivien ohjelma huippuajankohtaista, joka onkin välttämätöntä voidaksemme toteuttaa viimeaikaisinta tietoutta ammatin kehittymisestä. Oman ammattimme edustajat ovat ilahduttavassa määrässä esitelmöitsijöinä ja sehän onkin antoisaa. Tulevaisuutemme 18 Avausesitelmässä, jonka pitää prof. Ilkka Paunio käsitellään aikuisväestömme hampaita sekä hampaattomuutta ja mitä nyt istuva Hammashuoltokomitea on kaavailemassa. Komitean työ on kesken, mutta odotamme suurella mielenkiinnolla tietoja linjanvedoista jotka saattavat vaikuttaa työhömme. Terveytemme Onko työympäristömme, laboratoriomme terveydellemme loukkuja? Mitkä työvaiheet ja aineet haitallisimpia? Kuinka ehkäistä ja vähentää riskejä? Näistä asioista kertoo pulmiimme syventynyt työterveysasiantuntija FM Ritva Degerth. Uutuuksia Hammaslääketiede -81 yhteydessä pidettävä dental-näyttely on tutustumisen arvoinen katselmus alamme laitepuolen ja aineitten parannuksiin. Esillä ovat syksyisen Hampurin näyttelyn uutuudet, sinnehän ei kaikilla halukkailla ollut mahdollisuutta majoitusvaikeuksien vuoksi matkustaa. Näyttelyyn kannattaa tutustua jo perjantaina 27. 3. sillä lauantai on kokonaan koulutusta. Tavataan Helsingissä Matka Finlandia-taloon on tarpeellinen meille kaikille, siellä saamme uutta oppia, pohdiskellaan yhteisiä asioitamme, esitellään mielenkiintoisia laitteita ja tavataan tuttuja. Siellä nähdään! HAMMASLÄÄKETIEDE - ODONTOLOG11981 HAMMASTEKNIKKOPÄIVÄT lauantaina 28.3.19&t Kamarimusiikkisali Klo 9.00 Avaussanat, Lars Nordberg, koulutustoimikunnan pj. 9.10 Aikuisväestömme hammashuolto Prof Ilkka Paunio, Hammashuoltokomitean pj. 9.30 Hammaslaboratorio työympäristönä FM Ritva Degerth 10.00 Juurikanavanstat tarkasteltavina Kliinisen hammashoidon erikoishml. Martti Pakkala 10.30 Purentakiskot HLT Pentti Kirveskari 11.00 Ruuvit kruunu-ja siltaprotetii kassa Kliinisen hammashoidon erikoishml. Reijo Kari HTM Matti Taiminen 11.30-12.30 Lounas 12.30 Tekniset salakarit levyprotetii kassa EHT Harry Hägg 13.00 Levyproteesimateriaalien jännitykset HT Matti Savolainen 13.30 Levyproteesien vahvikkeet HTM Seppo Miettinen YHTEISLUENNOT HAMMASTEKNIKOILLE, -LÄÄKÄREILLE JA -HOITAJILLE LAuantaina 28.3. 9.00 Hammaslääkäri ja stressi (2t) LL Raija Kalimo LL Anna-Maija Rissanen 12.30 Väistyykö kulta - hammasprotetiikan uudet metallit (21) Prof. Eero Suoinen HLTAntti Yli-Urpo HTM Matti Taiminen HTM Matti Uusaho Kongressisaii A 12.30 - Vammaisten hammashuollon tavoitteet 1980-luvun Suomessa - Mitä on CP-vammaisuus - CP-vammaisten hammashoito Ylilääk. Heikki Tala Dos. Seppo Autio HLL Atilla Samaletdin Rehtori Leila Lahti 19
Suomen Hammasteknikkojen Keskusliitto ry:n varsinainen liittokokous pidetään maaliskuun 28. päivänä 1981 alkaen klo 15.00 Finlandiatalon kamarimusiikkisalissa. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki hammasteknikkojärjestöjen jäsenet. HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN LEUKAKIRURGIAN OSASTON TOIMINNASTA Lyhennelmä samannimisestä kirjoituksesta Suomen Hammaslääkärilehti N:o21 VolXXVii 1.12.1980 Arvi Tasanen, dos. LKT., HLL. Erikoishammasteknikkoliitto ry:n vuosikokous pidetään perjantaina, maaliskuun 27. päivänä 1981, alkaen klo 14.00 Kauppakorkeakoulun tavaraopin luentosalissa, Runeberginkatu 14-16, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat mm. - hallituksen esitys tulevan vuoden toimintasuunnitelmaksi, -budjetiksi, -jäsen-, ja liittymismaksuksi. Eht-81 tutkimuksen vastauksia on tullut erittäin runsaasti, kiitämme vaivannäöstäsi. Niitä joilta kaavakkeet ovat unohtuneet laatikkoon pyydämme lähettämään ne täytettyinä. Huomioimme vielä kokoukseen mennessä palautetut kyselykaavakkeet. Terveisin Eht-iiiton hallitus Oriola Oy Hammasvälineen järjestämissä alkuvuoden myyntinäyttelyissä kävijöiden kesken arvottiin 5 Polaroid 1000 -kameraa. Palkinnot osuivat seuraaville henkilöille: Merja Grundström, Lohja Maini Ebeling, Rytimäki Maija-Liisa Kuismin, Jyväskylä Merja Pusa, Savitaipale Anna-Liisa Nyman, Pori Onnittelemme voittajia! ORIOLA OY HAMMASVÄLINE LYHYT HISTORIIKKI Edesmenneen professori Juuso Kivimäen toiveet sairaalassa toimivasta leukakirurgian osastosta alkoivat toteutua v. 1966. Tuolloin perustettiin Helsingissä Kirurgiseen sairaalaan ns. Erillisosastot; Ortopedian ja traumatologian. Plastiikkakirurgian sekä Leukakirurgian osastot. Leukakirurgian osaston toiminta oli aluksi Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen hammas- ja suukirurgian osaston hallinnassa. Tapaturmakirurgian lisääntyessä Helsingin yliopistollinen keskussairaala perusti 1.9.1969 va. leukakirurgian erikoislääkärin viran, joka vakinaistettiin v. 1972. Tuolloin osaston hallinta siirtyi keskussairaalalle. Sairaalassa tapahtuva toiminta on suonut runsaasti mahdollisuuksia kehittää hammaslääketieteellisen kirurgian alaa. Kun osasto toimii vireästi toimivassa kirurgisessa sairaalassa, on tällöin hyvä tilaisuus seurata eri kirurgian alojen kehitystä. Hyötynäkökohdat ovat tällöin molemminpuolisia. KOULUTUS Leukakirurgiksi koulutettavalta edellytetään nykyisin hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto korvaa tarvittavan yleiskoulutuksen. Leukakirurgian osasto toimii erikoiskoulutuspaikkana leukakirurgiksi aikoville. Tämä koulutusaika on nykyisin vähintään kaksi vuotta. Osasto toimii myös vuodeosastokoulutuspaikkana hammas-ja suukirurgiaan erikoistuville hammaslääkäreille. PÄIVYSTYS Leukakirugian osastolla on jatkuva päivystys. Ilta- ja yöaikana tämä tapahtuu puhelinpäivystyksenä. Sairaalan puhelinkeskuksen kautta saa aina yhteyden päivystävään leukakirurgiin. Tavallisimmat potilasryhmät ovat leukamurtumapotilaat ja potilaat, jotka kärsivät akuuteista, hammasperäisistä leukatulehduksista. Päivystystapauksina usein ilmaantuu myös hammasmurtumapotilaita. LEUKAKIRURGIAN POLIKLINIKKA JA HOITOON HAKEUTUMINEN Poliklinikka toimii Kirurgisen sairaalan Tapaturma-asemalla (Kasarmik. 11-13, 00130 H:ki 13) erillisessä tilassa. Polikliiniset tutkimuspäivät ovat maanantai, torstai ja tiistai puolipäiväisenä. Poliklinikkapäivinä suoritetaan omien leikattujen potilaitten jälkitarkastus. Lisäksi tutkitaan lähetepoti- 20 21
laat. Lääkärit ja hammaslääkärit lähettävät etukäteen leukakirurgian poliklinikalle hoitosuosituksen eli lähetteen, jonka perusteella potilas kutsutaan tutkimukseen. Päivystystapaukset ovat poikkeus, mutta niidenkin suhteen edellytetään puhelinsoittoa ennen potilaan saapumista. Poliklinikkatutkimusten määrä osoittaa jatkuvaa kasvua. Kun se 1970-luvun alussa oli noin 1 000 potilasta vuodessa on se nyt yli 3 000 potilasta (Taulukko 1 ja 2). Potilasmateriaali käsittää melko laajasti kasvojen pehmyt- ja kovakudossairaudet. TAULUKKO 1 Leukakirugian osaston potilasmateriaali Kirurgisessa sairaalassa v. 1979. No. Vuodeosastopotilaat 496 Leikkauslukumäärä 464 Poliklinikkapotilaat 3 085 TAULUKKO 2 Leukakirugian poliklinikan potilas käynnit tutkimus- Ja tioltoalolttain Kirurgisessa sairaalassa v. 1979 No. Leukamurtumat 1218 Leukanivelhäiriöt/kivut 888 Hyvänlaatuiset kasvaimet 221 Hammasperälset tulehdukset 209 Leukaluun alveolaarlsen luun surkastumat 155 Leukojen kasvuanomallat 134 Kasvoruhje 93 Hammastraumat 85 Kasvoneuralglat 65 Pahanlaatuiset kasvaimet 55 Sylklrauhassairaudet 26 Hammassairaudet (hampaanp) 26 Sekal 112 Yhteensä 3085 rurgiaa edellyttävät potilaat. Pahanlaatuisia kasvaimia on otettu hoitoon vain rajoitetusti, koska tuo potilasmateriaali laajetessaan rasittaa helposti muuta, elektiivistä leukakirurgista toimintaa. Leukamurtumapotilaat Leukamurtumapotilaat on suurin ryhmä poliklinikalla ja vuodeosastolla. Murtumiin on otettu aktiivi, kirurginen hoitokanta. Täten saadaan parhaat hoitotulokset ja leukadeformiteetteja tai neurologisia häiriöitä jää vain niukasti. Osteotaktinen kiinnitystapa otettiin käyttöön 1960-luvulla vaikeampien murtumien immobilisaatiossa (Kuva 1). Osastolla on kehitelty omintakeisia kirurgisia hoitomenetelmiä, jotka käytännössä toimivat hyvin. Hoitosuuntaus traumatologiassa on lähinnä englantilainen, mutta kirurginen aktiviteetti on monesti suurempi kuin englantilaisissa hoitotavoissa. Vaikeissa kondyylimurtumissa suoritetaan verraten usein operatiivinen reduktio ja osteosynteesi. Hampaanpaikkausaineitten kehitys on tuonut uusia kiinnitystapoja hammasluksaatioiden ja dento-alveolaaristen mur- tumien hoidossa. Osastolla 1960-luvulla käyttöön otettu akryylikappa (Finn-splint) on edelleen useasti käytössä murtumien immobilisoinnissa. LEUKÄORTOPEDISET POTILÄÄT Leukaortopedisella potilasryhmällä tarkoitetaan potilaita, joilla on kehityshäiriöitä yksittäisten hampaitten tai hammasryhmien asennoissa, tai sijainnissa, leukojen kasvuhäiriöitä, hankittuja virhetiloja tai leukaluupuuttumia. Lasten tai nuorten ihmisten hampaitten asentovirheet hoidetaan tavanomaisian ortodonttisin keinoin. Aikuishoidossa voi aikapula ym. syyt edellyttää kirurgista hoitoa. Leukakirugian osastossa on kymmenen vuoden ajan siirretty virheasentoisia hampaita ienvarrella normaaliin asentoon. Tällöin hampaat siirretään alveolelneen "en-block", ja erittäin usein hampaan verenkierto säilyy (Kuva 2). Usein vastaantulevia tapauksia ovat symmetriset progeniat. Näitä potilaita hoidetaan osastolla verraten atraumaattisella kondylotomialla (Kuva 3). Hankalampia tapauksia ovat alalaeuan toispuoliset ylikasvut, jotka tavaliisesti johtuvat kondylaaripurennassa ja purentatasossa on tapahtunut huomattavia muutoksia, joudutaan usein suorittamaan monivaiheista korjauskirurgiaa. Osastolla tutkitaan tällaisen häiriön aktiviteettia radioisotooppitutkimuksin, joiden tulokset ratkaisevat hoitotavan. Kondyylin surkastumaan liittyy usein avopurenta ja mikrognatia. Avopurenta hoidetaan osastolla ns. Schuchardfin kaksivaiheisella ylämolaarien ja premolaarien kohotuksella (Kuva 4). Mikäli mikrognatiassa on purenta kunnossa, voidaan leuan kärkeä pidentää ns. Obwegeser'in liukuosteotomialla, jonka tehostamiseksi voidaan vielä suorittaa ns. "sandvvich" -luunsiirto eristä iliacasta. LEUKANIVELHÄIRIÖT Leukanivelhäiriöpotilaat muodostavat osastolla monimuotoisen potilasryhmän. Nivelskaala vaihtelee lievästä vaikeaan. Lievään ryhmään kuuluvat ns. kipu-dysfunktio -potilaat, joka ryhmä on sinäsnä runsas. Nivelryhmän vaikeimpaan ryhmään kuuluvat potilaat, joilla on liikkumaton, ankyloitunut leukanivel- ja hampaisto hoidon puutteesta johtuen tuhoutunut. VUODEOSASTOTOIMINTA JA POTILASRYHMÄT Yleistä Nykyisin leukakirurgiset potilaat on sijoitettu kahteen Kirurgisen sairaalan osastoon. Potilasrymät ovat leukamurtumapotilaat, leukaortopediset- ja leukanivelpotilaat, vaikeammat "hammassairauspotilaat" ja preproteettista ki Kuva 1. Luunmurtumaklrurglaa. Osteotaktiset luukllnnltykset valkean kasvoluumurtuman hoidossa. Kuva 2. OrtodontHsta kirurgiaa. Rva M. I. 37 v. PalaHnaallsesH sijahsevat d. 12 ja 22 (vas.) siirrettynä alveolelneen en-block hammasrlvlln (olk.). 22 23
Kuvs 3. OftOQiUfllllslA kinifgisb. Pro^i^nl kauksella b). Kipu-dysfunktio -sairauskuva on ollut jatkuvan vilkkaan keskustelun kohteena. Sen olemusta ja etiologiaa on tarkasteltu morto-funktionaalisin tai psykofysiologisen teorian avulla ja viimeksi multifaktoriaalisen teorian avulla. Sen etiologiaan on katsottu vaikuttavan perifeerinen (okklusaalinen) tai sentraalinen tekijä. Leukanivelhäiriöissä on todettu sen välilevyssä runsaasti degeneratiivisia muutoksia. Leukakirugian osastolla on vertailtu idiopaattisen kipu-dysfunktion ja nivelrikon keskinäisiä suhteita ja todettu, että nivelrikkoa potee n. 40 prosenttia tästä kipuryhmästä. Määrä on kuitenkin ilmeisesti suurempi, koska vie kohtalaisesti aikaa ennen kuin degeneratiivinen prosessi näkyy röntgenkuvassa. Osastolla on myös todettu, että luksaatio- tai muutoin ylitoimintaisissa nivelissä esiintyy usein kipudysfunktio -oireita. Luxatio habitualis -potilasryhmässä oli kipu-dystunktio -oireita 18 prosentilla. Samoin todettiin, että progeniaryhmässä oli kipu-dysfunktio -oireita 36 prosentilla. Vaivat tavallisesti poistuivat progenia-leikkauksen yhteydessä. touka ) lylwniway kondytotomlamk- Leukanivelen primaarit tai metastaattiset malignoomat, jotka tavallisesti antavat runsaasti nivelvaivoja, voivat jäädä kokeneeltakin röntgenologilta havaitsematta. Täten tämänkin kirjoittaja on törmännyt muutamiin potilastragedioihin. Leukanivelen seudun kiputilaa mutkistaa edelleen processus styloideus ja siihen liittyvä stylo-hyoideo-mandibulaarinen ligamenttivarus, joka vaihtelevasti sklerosoituu. Siihen näyttää ajoittain liittyvän kipuilmiöitä (vrt. Eagle'n syndrooma). Tuon kompleksin kipuiimiöt voidaan selvittää vain kirurgisen toiminnan avulla. Leukakirurgian osastolla edellä mainittu ligamenttivarus on otettu selvittelyn kohteeksi. Joskin leukanivelen degeneratiiviset piirteet on jo melko hyvin selvitetty, ei toistaiseksi ole pystytty vetämään suoraa linjaa leukanivelen patologian ja patofysiologian välille. Onkin sanottu, että kipu-dysfunktio ei ole mikään syndrooma, vaan syndroomien spektri. Hammaslääketieteessä käytettävät kipu-dysfunktion hoitotavat ovat konservatiivisia ja tarkoittavat tavallisimmin purennan re- Kuva 4. Ortognaattlsta kirurgiaa. Etuavopurenta a) hotdattu yllmolaarlan ]a molaarlen korotuksella alveolelneen b) (Schuchardt-operaatio). habliltaatiota. Storey (1979) toteaa kirjallisuuden perusteella ristiriidan siinä, että hoitotavasta riippumatta hoitotulokset ovat samanlaisia. Roschier ilmoittaa 1980 konservatiivisen hoidon tulokset seuraavasti: hyvät/tyydyttävät tulokset 50 prosentilla, välttävät 25 prosentilla, epäonnistuneet 25 prosentilla. Leukakirurgian osastolla kipu-dysfunktiopotilaan hoito ratkaistaan "in casu". Huomioiden vaivan useasti syklinen luonne, potilas usein jää aluksi vain seurantaan. Eräissä tapauksissa yritetään purentalevy- tai hiontahoitoa. Mikäli vaivahistoria on pitkä, konservatiivinen hoito epäonnistunut tai potilas on perin kyllästynyt vaivaansa, suoritetaan kirurginen toimenpide. Leukanivelrikkotapauksissa selvitetään sairauden luonne ja leikkauspäätöstä voi pitkittää, koska noin puolet potilasta parantuu vuoden kuluessa vaivoistaan itsestään tai konservatiivisella hoidolla. Boering ja Hardman katsovat tänä vuonna julkaistuissa artikkeleissaan kirurgisen toimenpiteen aiheelliseksi leukanivelrikossa I. artroosissa. Mikäli potilaan leukanivelessä ei ole vaikeita rakennemuutoksia ja potilaan vaivat jatkuvat eri syistä johtuen hankalina, on osastolla käytetty yli 10 vuoden ajan menestyksellä leukanivelen kaulan osteotomialeikkausta (kondylotomia) sulkeisella menetelmällä vaivan poistamiseksi. Leikkauksen jälkeen kondyylin ja diskuksen suhde muuttuu, samoin kuin kondyylin pään anatominen sijainti, jolloin vaiva poistuu tai helpottuu suuresti. Leikkauksen etuina voidaan pitää sen tehoisuutta ja vähäistä pehmytkudostraumaa muuhun nivelkirugiaan verrattuna, leikkauksen heikkona puolena sitä, että osalla potilaista tapahtuu jonkinasteinen purennanmuutos, joka leikkauspuolella edellyttää hammashiontaa purennan tasapainottamiseksi. Hoitotapa keksittiin Englannissa, kun sattumalta todettiin, että leukanivelen kaulan murtuman jälkeen kipu-dysfunktio-oireet hävisivät. Diskuksen kirurgiaa kipudysfunktiotapauksissa on harjoitettu 1800-luvulta lähtien. Mielipiteet siitä vaihtelevat. Ward pitää siihen kohdistettua kirurgiaa vahingollisena. Leukakirurgian osastossa ei ole suoritettu diskuksen kirurgiaa kipu-dysfunktio -tapauksissa, joskin on todettu, että esim. diskuk- 24 25
sen poisto lievittää potilaan vaivoja. Eräät sairaudet tai vammat voivat aiheuttaa vaikeita rakennemuutoksia leukanivelessä. Reuma aiheuttaa moninaisia muutoksia leukanivelessä. Eräässä tapauksessa se voi luuduttaa leukanivelen. Muutamat niveitraumat johtavat lähes samanlaiseen tilanteeseen ja täten vaikeaan purentaelimistön dysfunktioon. Vaikeimpaan ryhmään lienee laskettava potilaat, jotka potevat jäykistävää seikärankrareumaa (spondylarthritis ancylopoetica). Tällöin jäykistyneeseen selkärankaan liittyvät mukaan lähes luutuneet leukanivelet. Näissä ankyiooseissa, kuten lisäksi tuumori- ym. tapauksissa, valmistetaan sairaan nivelen tilalle uusi liikkuva nivel-, ns. arthroplastia. Leukakirurgian osastolla käytetään uuden nivelen materiaalina potilaan omaa kylkiluuta ja sen rustoa (Kuva 5). Tutkimusten perusteella uusi nivel on osoittautunut kivuttomaksi ja hyvin funktionaaliseksi. Mikäli ankyloitunut pinta on hyvin leveä, valmistetaan tilalle metallinivel, ns. "penny operation". Kuva 5. Leukanivelen ankytoosikirurgiaa. kaavakuva kyikiiuu/rustosiirteestä fibroottisen niveiankyioosin hoidossa. Liikkumaton kondyyii pistalemurtuman jälkitilana (vas.), ja liikkuva nivel arthropiastian jäikeen (oik.). Leukakirurgian osastossa tarkastellaan leukanivelvaivoja muuttuvana skaalana, jonka helpoimmassa päässä ovat lieväasteiset naksunat ja vaikeimmassa päässä liikkumattomat, ankyloituneet nivelet. Jokaisen kohdalla hoito ratkaistaan "in casu". (Kuva 6). Koko 7äe3tö_ ( pot. lukuml) Koko väeatöi - leukanivelhäiriöita n. 20!«- hakeutuu hoitoon n. 1 # T ' Kuva 6. Kaavakuva leukanlvelhairlslden ja hoidon suhteesta (A. Tasanen). 1. Elvtt hakeudu hoitoon: Hevit niveloireet. 2. Konservatllnen hoito/seuranta/lllkeholto/fysikaalinen hoito: häiritsevät naksumlset, rahinat, kivut, enintään lieviä arthroottisia muutoksia rtg:ssä Jne. A. Kirurgisen a konservatiivisen hoidon raja-alue. 3. Kirurginen hoito/osteotomia/discusoper ym.: ei vastetta konservatiiviseen hoitoon, huomattavat kivut, arthroottiset muutokset rtg:ssä jne. 4. Kirurginen hoito/arthropiastia: tuumori, hyperpiasia/hypopiasia, ankyioosi jne. Tulehdukset, kystat Ja hammassairaudet Vaikeat hammasperälset leukatulehdukset paiseineen kuuluvat sairaalahoitoon ja paiseet avataan usein narkoosissa. Hammasperälset nieluajokset ovat hengenvaarallisia, erikoisesti, jos niihin liittyy purentalihasten trismus. Joskus ilmenee, että hammaslääkärit hoitavat liian kauan paisetilaa antibioottitableteilla ja potilas tulee nääntyneenä sairaalaan paiseen avaukseen. Kuva 7. Preproteettista kirurgiaa. Potilaan proteesh ennen (vas.) ja jäikeen suikuspiastian ja ihonsiirron (oik.) Proteesllevy leventynyt ja saanut lisää korkeutta. Suuret kystat edellyttävät sairaalahoitoa ja näitä potilaita tulee hoitoon suhteellisen usein. Pienet kystat hoidetaan luonnollisesti hammaslääkärien kirurgisilla vastaanotoilla. Kovakudokselliset tuumorit on myös helpompi hoitaa sairaalassa narkoosissa kuin vastaanotoilla. Ns. pienempää suukirurgiaa ei leukakirurgian osastossa harjoiteta. Poikkeuksen tekevät kuitenkin henkilöt, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Samoin on laita muutamien potilaitten suhteen kehitysvammalaitoksista. Hampaan paikkausta ei osastossa suoriteta. PREPROTEETTINEN KIRURGIA Leukaluiden atrofia ja hammasproteesien pysymättömyys hampaattomissa leuoissa on eräs probleema hammaslääketieteessä. Vuosikymmenten kuluessa on maailmalla kehitelty erilaisia plastiikoita proteesien pysyvyyden parantamiseksi. Alaleuan suhteen leukakirurgian osastossa on käytetty yli 10 vuoden ajan menetelmää, jolla etualueen sulkusta syvennetään ja alueeseen suoritetaan vapaa ihonsiirto pakarasta, jolloin ieikkaustulos säilyy (Kuva 7). Viime vuosina on leikkausta laajennettu suorittamalla mylohyoideuslihaksen katkaisu, mylohyoideusharjanteen tasoitus ja genioglossuslihaksen osakatkaisu. Täten on saatu syvennettyä myös linguaalista sulkusta. Proteesialusta on täten huomattavasti laajentunut ja saanut lisää korkeutta. Tällaisella proteesilla potilaat pystyvät haukkaamaan jopa omenaa, joka on merkki proteesin hyvästä funktiosta. Leikkaukset on tehty paikallispuudutuksessa. 1970 luvun alussa asennettiin osastossa muutamia luunsisäisiä metalli-implantaatteja proteesien pysyttämiseksi (Linkow'in implantaatti). Tulehdusprosessit irrottivat ne 2-7 vuodessa, jonka takia niistä luovuttiin. Suunnitelmissa on kuitenkin uuden, omatyyppisen, taloudellisen metalli-implantaatin kehittäminen erilaisella periaatteella. Kansainvälisessä kentässä tulee markkinoille yhä uusia implantaattityyppejä. SUUN JA LEUKOJEN SYÖPÄ Tätä potilasmateriaalia on viime vuosina otettu osastolle hoitoon melko rajoitetusti. Syöpä edellyttää usein uusintaleikkauksia etäispesäkkeiden takia ja täten tämä potilasmateriaali helposti "kuluttaa" muita potilaspaikkoja, jolloin muu, elektiivinen kirurgia kärsii. Kouiutusmielessä otetaan ajoittain uusia syöpätapauksia kirurgiseen hoitoon. Luusarkoomaan on otettu aktiivimpi kanta. 26 27
TIETEELLINEN TOIMINTA ivooan Leukakirurgian osaston työskentely yliopistollisen, kirurgisen sairaalan yhteydessä on suonut mahdollisuuden tieteelliseen työskentelyyn ja osastolla on kehitelty useita omaperäisiä hoitoratkaisuja, jotka soveltuvat käytäntöön. Hoitotuloksia on käsitelty kansainvälisissä kongresseissa, kuten myös kotimaisissa, kirurgian alan kokouksissa. Tieteellistä julkaisutoimintaa on ollut kohtalaisesti ja tieteelliset työt on useimmiten julkaistu ulkomaisissa, tieteellisissä lehdissä. KURSSIT Olemme uusineet kurssiohjelmamme. Ohjelmistossamme ovat ivoclar-tekniikat. Kurssit jakaantuvat kahteen osaan: Kurssi I Kurssi II nyt uudet - Tiedottava osa, joka käsittää perustiedot asiasta käytännön soveilutuksineen; näytämme myös miten työ tehdään. Kurssin kesto on noin 3 tuntia ja osaiiistujien enimmäismäärä on 10. - Käytännön osa. Kurssin osallistujat tekevät työn ko. menetelmillä; siksi kurssin I käyminen olisi suositeltavaa. Kurssin kesto 7 tuntia, enimmäisosallistujamäärä on 4. IVOCLAR KERAMIIKKAohjelma on täydellinen IVOCLAR-KERAMIIKKA-työskentelysettl IVOCLAR muotoilupensselit FEINSTRAHL GRIFFEL-hienohiekkapuhailin. FEINSTRAHL MITTEL-AlO^-hiekkaa IVOMILL-kovametallifreesari VIVODENT ITS-metallikeramiikkasatsi uusi väriskaala, paint-on-tyyppiset opaakit INZOMA-sidosmateriaalit ja valmisrakenteet säästävät materiaalia ja työaikaa lisää esteettisyyttä ja liitoksen lujuutta PROGRAMAT-täysautomaattiuuni. SILANIT ISOPAST-korjaussetti mahdollistaa posliinin korjauksen suussa Kurssien aiheet ja aikataulu: 1. INZOMA-METALLIKERAMIIKKA I ke 1.4. ke 22.4. pe 8.5. II to 2.4. to 23.4. ia 9.5. 2. SR-ISOSiT PE- KR-ja SILTAPROTETIIKKA I ke 13.5. pe 15.5. II to 14.5. ia 16.5. 3. SR-IVOCAP-LEVYPROTETIIKKA I ke 6.5. pe 22.5. II to 7.5. la 23.5. l-kurssit pidetään klo 17.00-21.00 ja ll-kurssit klo 9.00-16.00. HUOM! Kurssimatka Liechtensteiniin 28.6.-4.7.81 tai 5.7.-11.7.81. Kurssien aiheet samat kuin yllä. Kustannukset n. 1600 mk/osallistuja. Tilaa tarkempi kurssiohjelma ja ilmoittaudu. OY DENTAL-MEDICO AB Bulevardi 22 A 6 00120 HELSINK112 Puti. (90) 657 134 TUTUSTUKAA KERAMIIKKA-OHJELMAAMME KURSSEILLAMME Oy DENTAL-MEDICO Ab Puh. 90-657134. 28 29
UUDET, KOTIMAISET PÄALLEPOLTm- METALUT SAAT LMKINTÄMUOVISTA. Lääkintamuovi Oy tuo nyt markkinoille täysin uudet, kotimaiset pääiiepoittoseokset. Seosten tuotekehitystyössä on ollut mukana useita suomalaisia hammasiääkäreitä ja -teknikoita. Näin on voitu tarkasti ottaa huomioon käyttötarkoitus, tyypilliset suomalaiset työmenetelmät sekä käyttäjien korkea vaatimustaso. Pääiiepoittoseokset valmistaa Outokumpu Oy, joka hyvän laadun lisäksi merkitsee pitkäaikaista kokemusta, maailmankuulua ammattitaitoa sekä jatkuvaa laadunvalvontaa. Seoksia on kahta erilaista; molemmat sopivat kovuutensa ansiosta myös pitkiin siitarakenneimlin. Uusille metaiiellie voidaan polttaa posliini kaikilla tunnetuimmiiia (maassamme yleisesti käytetyillä) posliinimassoilia. Uudet seokset ovat kudosystävällisiä ja kestävät hyvin suun olosuhteissa. OUTOKUMPU MK I Erittäin jaloau-pt -seos, jonka jaiometailipitoisuus on 96 %. Väri harmaan kellertävä. OUTOKUMPU MK li Edullinen, erittäin jalo Au-Pd -seos, jonka jalometaliipitoisuus on 80 %. Käyttöohjeet, fysikaaliset ominaisuudet ym. lisätietoja saat Lääkintämuovista. LrH)ENTAL Myynti: Lääkintämuovi Oy/ Rauni TirrI, Espoo, puhelin 90-8030561,8031465 NIOM -uutta Työskentelyolosuhteet hammasteknisissä laboratorioissa Pöly Eräässä aikaisemmin julkaistussa NIOM-uutta tiedotteessa on käsitelty hammasteknisten laboratorioitten työskentelyolosuhteita työhygieenisiä näkökohtia silmälläpitäen. (22) Niinkuin tiedämme, muodostuu pölyä työstettäessä, hiottaessa ja kiilloitettaessa amalgama ja kipsimalleja, posliinirakenteita, kokoproteeseja akryylistä, osaproteeseja kromi-koboltista ja vastaavista lejeeringeistä. Pölyä muodostuu hiovien työkalujen ja työstettävän työkohteen hienojakoisista hiukkasista ja nämä ovat riippuvuussuhteessa aineen kovuuteen ja haurauteen nähden. Voidaan todeta, että kipsimalleja hiottaessa kipsitahkolla irtautuu kipsimallista enemmän pölyä kuin hiomakivestä kun taas hiottaessa kromi-kobolttirankaproteeseja irtautuu hiomakivistä huomattava määrä pölyä. Tarkasteltaessa pölyn määrää hammasteknikon hengitysilmassa eri työvaiheissa, havaittiin joidenkin työvaiheiden yhteydessä suoria työhygieenisien raja-arvojen ylityksiä, (21 23) hiottaessa amalgama ja kipsimalleja, hiottaessa kromi-koboltti metalleja Vitallium (R) vvironiun (R) VVironit (R) sekä posliineja (2-4). Yllämainittuja tutkimuksia tehtäessä ei käytetty pölynimuria työkohteissa. Mainittakoon, että suurimmat raja-arvojen ylitykset todettiin hopean ja elohopean kohdalla. Työhygieeniset raja-arvot ylitettiin jopa 1700 kertaisina. Kohdeimuria käytettäessä yllämainittuja töitä tehtäessä ei raja-arvoja ylitetty kuin amalgaamaa hiottaessa, toisaalta on tunnettua, että amalgama on mallitappiaineena väistymässä markkinoilta. Hammasteknisissä laboratorioissa tavattava pöly on koostumukseltaan suureksi osaksi niin pienijakoista, että se saattaa kulkeutua keuhkoihin, joihin sitä voi keräytyä (5). Hienojakoinen pöly on tehokkaasti eliminoitavissa työkohteessa olevan imurin avulla. Hengityssuojaimia käytettäessä on lisäksi käytettävä kohdeimuria (6), koska hienorakeinen pöly tunkeutuu hengitys-suojaimen läpi. Mainittakoon, että muutaman metrin etäisyydellä työskentelykohteista ei havaittu asetettujen raja-arvojen ylityksiä, joten työhuoneissa ei niiden 15 työkohteen ympäristössä ollut pölyriskejä. On osoitettu, että raja-arvojen ylitykset ovat mahdollisia amalgaama malleja hiottaessa. Samantapainen tilanne muodostuu hammaslääkärin vastaanotolla hiottaessa potilaan vanhoja amalgaamapaikkoja. Käytettäessä vesi-srpay huuhtelua ei tämä työvaihe koidu vaaralliseksi potilaalle ja hoitohenkilöstölle (19). Ennaltaehkäisevästi voidaan vaikuttaa käyttämällä kohdeimuria ja hengityssuojaimia, joista on lähemmin selostettu viitteessä (6). Ympäristölle aiheutuneista pulmista, elohopeaa käytettäessä, on tarkasteltu erityisesti viitteessä (19). Asbesti Kultavaluja tehtäessä käytetään asbestivuorausta valusylinterin seinämillä valumassan laajentuman mahdollistamiseksi. Valua 31
purettaessa kuivana rapautuu huoneilmaan sekä asbesti- että valumassapölyä. Asbestihiukkasten määrä on ollut n. 25 hiukkasta/m^ (8). Norjassa ja USA:ssa ovat raja-arvot 2-5 hiukkasta/mt Nämä arvot mitattiin n. 10 min. valun purkamisen jälkeen, pölynimuria ei käytetty. Käytettäessä kohdeimuria on todennäköistä, että sallitut raja-arvot laitetaan, koska imurin ansiosta n. 95 % pölystä voidaan poistaa. Markkinoilla on saatavana asbestinauhaa korvaavia tuotteita esim. lasikuitunauhaa. Korvaavien aineiden vaarattomuutta ei ole vielä riittävästi tutkittu. Kaasuja ja höyryjä Akryyiiproteeseja tehtäessä ja työstettäessä (jyrsittäessä, hiottaessa ja kiilloitettaessa) vapautuu ilmaan ainesosia työstä ja hiomavälineistä myös kaasuja monomeeristä (MMA) ja muita yhdisteitä polymeeriaineesta. Proteesia hiottaessa syntyy paikallisesti lämpötilan nousua aineen pinnassa, jolloin monomeeriä (MMA) vapautuu ilmaan. Monomeeriä saattaa haihtua ilmaan myös jälkipoiymerisaation tapahtuessa valmiissa proteesissa, jos proteesin lämpötilaa nostetaan. On tunnettua, että proteesimateriaali sisältää pieniä määriä Formaldehydiä (15), jota saattaa vapautua hionnan yhteydessä. On mahdollista, että pieniä määriä muitekin aineita haihtuu ilmaan työstön yhteydessä. Esimerkiksi kaatoakryylejä käytettäessä on todennäköistä, että tertiäärisiä aromaattisia amiineja, difenyyliä, fenyylibenzoaatteja sekä hapettumistuotteita monomeeristä ym. erittyy ilmaan. Näiden esiintymisestä ilmassa ei ole vielä paljon tietoa. Tutkittaessa monomeerin esiintymistä Göteborgin oikomiskojeita valmistavassa keskuslaboratoriossa havaittiin ilmassa arvoja 20-25 ppm. Hiottaessa ei ylitetty 10 ppm. Avoimen sekoitusastian päällä mitattiin 75 ppm. (17) Hygieeninen raja-an/o on 100 ppm. (23) Perustuen Göteborgissa tehtyihin tutkimuksiin näyttää siltä, kuin olisimme turvallisella etäisyydellä säädetyistä raja-arvoista. Mainittakoon, että monomeeripullot tulisi aina sulkea käytön jälkeen. NIOM-tutkimusten mukaan monomeeri ja formaldehydi arvot ovat hammasteknikkojen työympäristön ilmassa kaato-akryylejä käytettäessä ja hiottaessa noin puolet sallituista raja-arvoista, ilman kohdeimuria mitattuna. Kohdeimuria käytettäessä päästiin kauaksi raja-arvoista sekä monomeerin että formaldehydin osalta. Mainittakoon, että kaatoakryylit, sisältävät runsaasti jäännösmonomeeriä, senvuoksi on oletettavissa, että niillä aikaansaadaan korkeampia arvoja kuin keittoakryyleillä, joilla kemiallinen yhtyminen on täydellisempää. Kaupan olevien poiymeerituotteiden pääainenyhdistelmät ovat tunnettuja. Lisäaineitten osuus on sensijaan hyvin vaihtelevaa. Pohjoismaisten lakien mukaan voitaisiin vaatia tarkkoja tuoteselosteita tuotteiden aine-yhdisteistä. Käytännössä tämä vie kuitenkin pitkän ajan. Vahaa poistettaessa valusylintereistä esilämmityksen yhteydessä se "poltetaan" ulos, jolloin parafiinejä sekä muita aineita erittyy ilmaan. Useissa laboratorioissa ei ilman vaihtoon ole kiinnitetty huomiota ja niinpä ilma siellä voi olla epämiellyttävää hengittää. Vahan eliminoiminen tapahtuu tavallisesti 600-800 C. Vahanpoistossa alle 500 C ovat parafiinit selvästi hallitseva ilmaa saastuttava aine. Näytteissä yli 750 C haihtuu useita aineita mm. olefiinejä. Palamistuotteiden analyysejä tehdään yhdistetyn kaasukromatografi/ mittaspektorometrin GC-MS avulla. Tämä probleema-alue on vielä vähän tutkittua hammasteknisissä laboratorioissa. Kliinisiä havaintoja, eiäinkokeita Uppsalan läänin alueella eräässä terveyskeskuksessa on tutkittu pientä ryhmää hammasteknikolta jotka ovat työskennelleet akryylien ja asbestin parissa (17). Tutkimuksessa ei havaittu varmoja näyttöjä haittavaikutuksista. Eräässä Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa, joka käsitti 25 hammasteknikkoa, havaitttiin yhdellä keuhkovamma (pnemoconisis). Kyseinen henkilö oli hionut kromi-koboltti legeerinkejä 22 vuotta (13). On tunnettua, että teollisuudessa kovametalleja käsittelevien henkilöiden hengityksessä on todettu kovametallikeräytymiä(ll). On myös näyttöjä kromin, koboltin ja kullan sekä elohopean liukenemisesta hammasteknisistä NIOM-uutta Hyväksymisohjelma metalliseoksille, joita käytetään porsliinin päällepolttomenetelmässä (MBP-seokset) Tyyppi 1 sisältäen korkean jalometallipitoisuuden (78 painoprosenttia). NIOM on aloittanut "hyväksymisohjelman" posliinin päällepolttolejeeringeille. Vaatimukset ja koetusmenetelmät on asettanut NIOM, mutta eri tuotteiden arviointi perustuu laitteista ja kerääntymisestä kudoksiin eläinkokeissa (1.18). Tutkittaessa rottia, jotka olivat asetetut alttiiksi kromi-koboltti pölyllevitallium (R) VVironium (R) Eironit (R), todettiin, että merkittävä osa hiontapölystä oli asettunut hengitysteihin (9). Histopatologisessa tutkimuksessa ei kyseisten eläinten hengitysteistä löydetty akuutteja vaurioita. Muutoksia, jotka voitaisiin luokittaa patologisiksi, fibrooseiksi, fysplasiaksi tai kasvaimiksi ei havaittu. Yhteenveto Oheisena julkaistun lähdekirjallisuuden mukaan ei hammasteknisissä laboratorioissa käytettävien aineiden käsittelyssä ole havaittu olevan varmoja terveydellisiä haittoja, jos käytetään työsuojelullisia varotoimenpiteitä kuten kohdepölynimureita yms. Allergiareaktioita ei tässä tutkimuksessa ole käsitelty. Käännös L.N. (Lähdeluettelo saatavissa liiton toimistosta) Dag Brune NIOM Forskningsvn 1 OSLO 3 valmistajan itse tuotteestaan antamiin tietoihin. NIOM ei siis tee mitään kokeita tarkistaakseen fysikaalisia tai biologisia ominaisuuksia siten kuten tehdään kun tuotteet osallistuvat aineiden koetusohjelmaan suhteessa kansainväliseen standardiin. Ohjelma sisältää joukon vaatimuksia, jotka ovat sekä muodollisia että koske- 32 33
vat materiaalin biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. NIOM suunnittelee listan julkaisemista MBP-lejeeringeistä, jotka osallistuvat hyväksymisohjelmaan kunnes näille tuotteille saadaan kansainvälinen standardi. Muodolliset vaatimukset Tällaisessa ohjelmassa tulevat muodolliset vaatimukset, toisin sanoen ne tiedot, joita tuottajan on annettava käyttäjälle, olemaan hyvin merkityksellisiä. Vaaditaan, että pakkaukseen on selvästi merkitty tuottajan nimi, aika ja tuottamispaikka. Pakkauksessa pitää olla selvästi merkitty, minkälaatuisesta lejeeringistä on kyse, käyttöalue, väri ja paino. Pakkauksessa, sisällä tai päällä, tulee ilmoittaa, mikä on metalliseoksen kokoonpano, ts. jalojen metallien painoprosentit (yhteensä 78 % minimi) ja muut metallit, joita on määrältään yli 2 painoprosenttia. Sitäpaitsi pitää ilmoittaa kadumiumin, nikkelin ja berylliumin määrät. Lisäksi pitää pakkauksessa tai sen päällyksessä olla yksityskohtainen käyttöohje, joka koskee valulämpötilaa, sulamisaluetta, välttämättömiä lämpökäsittelyjä, esihapetuksen aikaa ja lämpötilaa ja muita välttämättömiä tietoja posliinityöskentelyä varten. On ilmoitettava, mitkä posliinit sopivat käytettäviksi tämän lejeeringin yhteydessä. Sitäpaitsi on olemassa vaatimus, että posliinin polttolämpötilan on oltava vähintään 100 C alempi kuin metallin/ jähmettymislämpötila / = sulamisalueen "keskus". Biologinen vaatimus Fysikaaliset vaatimukset Metalli-posliini rakennelma ei saa luovuttaa kantajalleen haitallisesti vaikuttavia aineita. Todiste tästä tulee perustua joko kliinisiin tutkimuksiin tai laboratoriokokeisiin. Jähmettymislämpötilan minimivaatimus (1100 C) 0,2 % vetolujuuden raja (275 MPa/m^) venymismurtoraia (2 %), kovuus (150 HV) ja hiukkaskoon maksimiraja (50 jxm). Nämä ominaisuudet koetellaan tiettyjen menettelytapojen mukaan, jotka on määritelty NIOM:in hyväksymisohjelmassa. Posliinin päällepolttolejeerlngit Skandinaviassa Tiedustelu, mitä MBP- (metalbundet porselen) lejeerlnkejä esiintyy skandinavisilla markkinoilla osoitti n. 70 tuotetta, 22 valmistajaa. Näitä kutsuttiin osallistumaan hyväksymisohjelmaan ja 13 vastasi suostuvansa. Yleisesti katsoen täyttävät kaikki ilmoitetut tuotteet fysikaalisten ominaisuuksien vaatimukset. Harvat ovat ilmoittaneet jotakin erityistä tietoa biologista ominaisuuksista. Koska nämä ovat lejerinkejä, joiden jalometallipitoisuus on korkea (vähintään 78 painoprosenttia) ja jotka ovat olleet useita vuosia kliinisessä käytössä voidaan nämä hyväksyä tyydyttävinä. Muutama tuote tyydyttää kaikki muodolliset vaatimukset. Toisten kohdalla on välttämättömät tiedot annettu jollakin muulla tavalla kuin on vaadittu. Nämä tuotteet on otettu listaan tähdellä varustettuna. Lista 1. Hyväksymisohjelma 11. 12. 1980 Hammashoitolejeerlnkejä posliinin pääilepoittoon. tyyppi 1 sisältäen korkean jaiometaiiipitoisuuden (78 painoprosenttia), Joka täyttää NIOM:n hyväksymisohjeiman vaatimukset. Lejeeringit on arvioitu valmistajien antamien tietojen perusteella. Tuote, joka on merkitty tähdellä, ei täytä kaikkia muodollisia vaatimuksia. Tuote Begostar Pontolloyd P. Pontostar Esteticor Swiss Esteticor Special Esteticor Ideal Degudent H* Degudent H* DevaM* Orion-Super* Orion OX Orion GX Orion jux Orion UWX Orion WX* Orion jdelphl* Orplld Keramlk 1 Orplld Keramlk 3 Herattond* Herador G* Herador H* Osoite: ft- Valmistela BEGO-Vremer Goldschlägerel, VVIhi.Herbst. Cendres et Mdtaux S.A. Degussa AG Elephant Edelmetaal B.V. C. Hafner GmbH & Co. KG Heraeus Edelmetalle GmbH NIOM ForsknIngsvelan 1 BlliKtem Osloa Herador NH* Herador P* Herador S* MIcro-Bond No. 5 Jelenko "O" Jelenko Olympia Jelenko Cameo Mattlcraft-E Mattlcraft-G Anabond1 Anabond 2* Sjddlngs M-guld Sjdlngs M-2-guld Armator 2 Armator F Armator S Armator 3 Wlll Ceram Y Howmedlca, Inc. J.F. Jelenko & Co., U S A. Johnson Matthey Metals Ltd. AB Nordiska Atflnerlet A.N.A. AB John Sjdding UGDO, Usine Genevolse de Ddgrosslssage d'or Williams Gold Reflning Co. Ltd. (Julkaistu HammalääkärilehtI 4/1981) Whip-Mix erikoisvalumassat ja erikoiskovakipsit vuonna 1981... ja lisää tietoa antaa Mauri Herpoia Servident Rauhankatu 1 b B, 20100 Turku 10 puh. 921-512228 34
^soiskovametallifreesari istää metallia, posliinia, muovia spuhdistuva käikäinen rt METAPOX - lujuus 10 X verrattuna tappikipsiin - pieni kutistuma 0,05 % - helppo käyttää - taloudellinen ^ ^ * aphar^asvalime -epoksimallimateriaali Tee Ammatinharjoittajan Samposopimus Ammatinharjoittajan Samposopimuksella voit hoitaa keskitetysti sekä ammattiin liittyvät että perheesi vakuutukset. Samposopimuksella saat heti monia etuja. Säästöedut 10 % sopimusalennus 1.4.1981 alkaen muista vahinkovakuutusmaksuista paitsi autovakuutusmaksuista 7 % ja liikennevakuutusmaksuista 5 % 2,5 % lisäalennus auto- ja liikennevakuutusmaksuista, vaikka maksatkin ne neljässä erässä. Ei korkoa maksujen neiieräisyydestä. Oikeus liittyä Samposopimuksen edullisiin ryhmähenkilövakuutuksiin, jotka ovat noin 40 % edullisempia kuin vastaavat yksilölliset vakuutukset. Palveluedut Kaikki vakuutukset käytännöllisesti yhdellä vakuutuskirjalla. Samposopimus pitää sinut aina ajan tasalla. Monipuolinen vakuutusasioiden tietolähde - Samposopimuskansio. Vakuutuskausi oman tilikautesi mukaan. Oma yhteyshenkilö, joka hoitaa asiantuntemuksella kaikki vakuutusasiasi. Useimmiten riittää pelkkä puhelinsoitto. ac Samposopimuksen ryhmähenkivakuutus on nyt entistä edullisempi. Turvaa korotetaan I miehillä 20 ja naisilla 30 %:lla - täysin il- [ maiseksi. i Samposopimuksen työkyvyttömyysvakuu- I toksista voit valita täysin yksilöllisen turvan, i Silti maksutaso on seivästi huokeampi kuin vastaavissa yksilöllisissä vakuutuksissa. Ammatinharjoittajan Samposopimus antaa heti monia etuja. Pälauta kuponki kirjekuoressa (1,10 mk: n postimerkki) osoitteella Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo, Ulla Stenbom, PL 216, 20101 Turku 10. Otamme Sinuun yhteyttä. Haluan lisätietoja Ammatinharjoittajan Samposopimuksesta IVDOAP S A M P O - Y H T I O T yhtä lähellä kuin lähin puhelin. nimi osoite postitoimipaikka puh. kotiin
Ruotsin Sairaalahammasteknikkojen yhdistys ja Vammaisinstituutti järjestää Silmäproteesivalmistuskurssin Kurssin luennoitsijat: Dosentti Uno Axelsson, Tukholma Mr. Graham Pratt, Lelcester Mr. Colin Haylock, Lontoo Hammasteknikko L-E Larsson, Falun Aika: 3. 8.-14. 8.1981 Paikka: Grantorpskolan, Huddlnge, Stockholm Osaiiistujamäärä: 15 Kurssimaksu: 2.000 Skr Viimeinen iimoittautumispäivä: 15. 5.1981 - Hyväksytyille Ilmoitetaan viimeistään 1. 6.1981 Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu suorittamalla kurssimaksu postlshrtotlillie 477443-8 8 SSTF C/o Bertil Märtensson 23030 OXIE Kurssisuunnitelma on maakuntahallituksen hyväksymä Tietoja kurssista antaa: Stig Gunnarsson Speslallsttandklln. Centrallasarettet Norrköping Puh: 011-129500-411 Tervetuloa ainutlaatuiselle kurssille Urban Erikson rressomouosman oo i r CiTK «^ÖR STHLM "HAMMASTEKNIKKO" -lehden seuraava numero ilmestyy maaliskuun puolessa väliss ä. Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toimituksella helmikuun15p:äänmennessä. Toimitus Kautiajoen kunta etsii hammasteknikkoa, joka perustaisi hammaslaboratorion kuntaan. Kunnan asukasluku on n. 14500. Kunnassa toimii 6 terveyskeskushammaslääkäriä, ja 2 yksityistä hammaslääkäriä. Kunta tarjoaa vuokralle ajanmukaiset hammaslaboratoriolle soveltuvat tilat 73 m^. Samassa talossa toimii yksityinen hammaslääkäri. Lähemmät tiedustelut terveyskeskukspn x/aqtafluflhamr>,;.or\ui\ogl 1 VClOLCSClVCII ICII1 1 maslääkäri Valli, puh. 963-11722. Sydän-Suomen kansanterveystyön kuntainliitossa julistetaan haettavaksi 8.4.1981 klo 12.00 mennessä HAMMASTEKNIKON VIRKA Y 24-26/11 pl Virkaan valittavalta vaaditaan hammasteknikon tutkinto. Virka on kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sekä kuntainliiton ohje- ja johtosääntöjen alainen. Eläke-edut määräytyvät Kunnallisen eläkelaitoksen II vaihtoehdon mukaisesti. Hakemukset virka-, opinto- ja työtodlstukslneen osoitetaan terveyslautakunnalle OS. Haapasaarentle 18, 44500 Viitasaari. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Hammasteknikon toimitilat ovat Viitasaarella. Kuntainliitossa on seitsemän hammaslääkäriä. Asunnon saamisessa voidaan avustaa. Lisätietoja virasta antaa vastaa- I I I I I va hammaslääkäri Manu Hulkko, puh. 944-85326. Erikoishammasteknikon yli 10 vuotta samassa paikassa toiminut vastaanotto myytävänä. Tiedustelut puh. 90-671133. Keskeisellä palkalla Helsingissä myytävänä erikoishammasteknikon vastaanotto. Tiedustelut puh. 90-660350 tai 918-514114. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO- KURSSI XX "KURSSIMIITTINKI" HAMMASTEKNIKKOPÄIVIEN YH TEYDESSÄ. KOKOONTUMISES TA OTA YHTEYS KALERVO HYNNINEN PUH. 955-11536. Kohti ensimmäistä liittokokousta. Laimean osanoton merkeissä käytiin SHL:n viimeinen vuosikokous tammikuussa. Onko jäsenkunta edelleen vain passivoitumaan päin, vai onko odotettavissa toivottava yleisömenestys vasta maaliskuun lopulla ensimmäisessä liittokokouksessa, ovathan luentopälvät samassa yhteydessä. On myönnettävä että olin pettynyt, jäsenkunnan aktiivinen osallistuminen olisi ollut kuin kiitos järjestön johdölle mutta sitä saa toivoa. Nämä vuodet Hiton puheenjohtajana ovat kyllä tavallaan antaneet minulle jotakin, jos ovat vieneetkin. Toista on passiivisen jäsenen kohdalla; hän tuijottaa apaattisena ja ehkä katkeranakin työtään tai pahimmassa tapauksessa odottaa työtä. Aika ja housut kuluvat eikä juuri tapahdu muuta. Mies kuivettuu työtakki nsa sisään kateuksissaan naapurin menestymisestä ja jäsenmaksu lojuu maksamattomana laatikossa. Merkkivuosia 70 vuotta Eht Tauno Metsola 18.3. Rantasalmella 70 vuotta Eht Erkki Lappi 18. 5. Helsingissä 70 vuotta Eht Mauri Rinne 30. 5. Helsingissä 60 vuotta Eht Eino Kosonen 24. 6. Tampereella 50 vuotta Eht Sakari Kuukkanen 9. 4. Mikkelissä 50 vuotta Htt Helena Riikonen 18. 4. Tampereella Olen toivonut, että olisimme järjestönä voineet antaa kalkille jotakin mutta aina löytyy kuitenkin toivottomia purnaajia, el kyllä aktiivien joukosta. En voi mftättömäksl laskea sitä perintöä minkä me annamme keskusliiton kautta jäsenliitoille ja edelleen jäsenille. Se kokoava työ nyt minun osaltani on loppuun saatettu. Työn jatkamiselle on mitä parhaat edellytykset ja puitteet. Solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta tarvitaan ja tietenkin määrätietoisia johtajia, jotka itseään säästämättä jaksavat antaa aikaansa järjestötyölle. Henkilökysymykset ovat meidän järjestössämme olleet oudossa asemassa. Luottamuksen ja todellisen tuen saaminen on erittäin valkeata. Tässä asiassa toivon tulevaisuudelta muutosta parempaan, toivon myös uusia hyviä johtajia. Tapaamme Liittokokouksessa. Kalevi Ilkka 38 39