aurinkoenergia- Suomen ensimmäinen uimahalli 1
Aurinkoinen länsirannikko P orin kaupunki teki rohkean avauksen ja vahvisti imagoaan kestävän kehityksen kaupunkina rakentamalla Suomen ensimmäisen aurinkoenergiaa hyödyntävän uimahallin. Ratkaisullaan Pori haluaa osaltaan torjua ilmastonmuutosta ja kannustaa esimerkillään myös muita kuntia vastuullisiin energiavalintoihin. Ratkaisussa kiinnitettiin erityistä huomiota uimahallin ulkonäköön, ja ensimmäisenä kohteena maailmassa uimahallin julkisivuun on integroitu Aurubiksen Nordic Solar -aurinkolämpöjärjestelmä. Uimahallihankkeessa yhdistyivät uusin teknologia, uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, tutkimus ja innovaatiot sekä vahva paikallinen osaaminen. Energiatehokkuuteen on panostettu myös muissa ratkaisuissa, ilmastoinnin poistoilmasta ja suihkuvedestä otetaan lämpöenergia talteen. 2
Porin valitsema malli edustaa uutta lähestymistapaa suomalaisten kaupunkien toiminnassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka aurinkoenergian avulla ei pystytäkään korvaamaan kuin osa energiantarpeesta, ovat nämä kuitenkin merkittäviä askelia oikeaan suuntaan. Aurinkosähköpaneelit 360 m² Aurinkolämpökeräimet 200 m² Julkisivukeräimet 80 m² Kuva: Aurubis Finland Oy 3
Seinäkeräinjärjestelmä Lämmönsiirrin 4 C Allasvesi uintiallaskierrosta Allasvesi kylmäaltaasta 8 C Kattokeräinjärjestelmä Lämmönsiirrin 26 C Auringolla lämmitetty vesi palautuu uintiallaskiertoon KAUKOLÄMPÖ 22 C 28 C Lämmitetty allasvesi uintialtaille Tiesitkö? Hallin aurinkoenergiajärjestelmien yhteenlaskettu energiamäärä (165 000 kwh) saataisiin hyötysuhde huomioiden polttamalla 19 000 litraa öljyä (10 kwh/l) tai 250 irtokuutiota sekaklapia (790 kwh/i-m³) 4 Seinäkeräinjärjestelmällä esilämmitetään kylmäaltaasta tulevaa vettä, jolloin pienellä lämpötilaerolla saadaan mahdollisimman paljon energiaa. Esilämmitetty vesi pumpataan kattokeräinjärjestelmään, jonka jälkeen auringolla lämmitetty vesi palautuu uintiallaskiertoon. Tarvittaessa lisälämpöä tuotetaan kaukolämmöllä. Aurinkolämpöjärjestelmien laskennallinen vuosituotto on yhteensä 120 000 kwh. Tällä lämpömäärällä lämmittäisi 60 kerrostalokaksiota. Kattokeräimiä on 88 kappaletta ja ne ovat malliltaan itävaltalaisia Sonnenkraft -tasokeräimiä kupariabsorbaattorilla. Kattokeräimet on asetettu 45 asteen kulmaan.
KATseilTA PiilossA KATollA Uimahallin katolla on 250 kpl NAPS Pallas 210M PBW sähköpaneeleja joiden yhteispinta-ala on 360 m2. Paneelit on asennettu 30 asteen kulmaan vaakatasosta ja niiden maksimiteho on n. 50 kw. Paneeleissa on erityinen mikroprismalasi, joka parantaa epäsuoran valon keräämistä ja parantaa tuottoa. Paneelien laskettu tuotto-odotus on 42 MWh joka ylitettiin ensimmäisenä vuotena tuloksella 45 MWh. Sähköä tuottavat paneelit (etualalla) ja perinteiset lämpökeräimet (taaempana) ovat katseilta piilossa uimahallin katolla. Oikeassa yläkulmassa näkyvästä kattoikkunasta auringonvalo osuu hyppytorniin klo 14.00. 5
InverTTerit ja kytkennät Aurinkosähkön syöttämisestä sähköverkkoon on tehty sopimus Pori Energian kanssa. Uimahallin tuottotietoja voit seurata reaaliajassa osoitteesta solarforum.fi 6 Sähköpaneeleja kytketään peräkkäin sarjaan kuten paristoja, jolloin jännite saadaan suuremmaksi (n.550v). Tällöin johdoissa tapahtuvat siirtohäviöt saadaan pieniksi. Paneeleja on kytketty 12 sarjaan, joissa jokaisessa on 20-21 paneelia. Johdot tulevat ilmanvaihtokonehuoneeseen niin kutsutuille kytkentälaatikoille, joissa on sulakkeet ja erotuskytkin jokaista sarjaa varten. Kytkentälaatikoista sähkö jaetaan kolmelle invertterille, jotka myös mittaavat sähkön tuoton. Invertterit muuntavat sähköpaneeleilta tulevan tasasähkön (DC) sähköverkkoon sopivaksi vaihtosähköksi (AC).
Katso julkisivukeräinten rakennusaikaiset kuvat. Tutustu keräinten rakenteeseen ja halkileikkauksiin. Huomaa sähköpaneelin mikroprismalasi. NÄYTTÖTAulu Näyttötaulu kertoo aurinkojärjestelmien tämänhetkisen tehon kilowatteina, 1 kw on tuhat wattia. Näyttötaulun energiamäärä on järjestelmien käyttöönotosta lähtien tuotettu lämpö-/sähköenergia megawattitunteina. Yksi MWh on tuhat kilowattituntia. Aurinkolämpöjärjestelmässä on yhteenlaskettuna sekä katto- että seinäkeräinten tuotto. Satakunnan ammattikorkeakoulu ylläpitää tiedonkeruujärjestelmää. 7
Pyranometrit Pyranometrit mittaavat paneeleille ja keräimille kohdistuvaa auringonsäteilytehoa. Ne ovat osa sääasemaa, joka mittaa ilman lämpötilan, kosteuden, tuulen ja sadekertymän. 8
Julkisivun aurinkolämpöä talteen ottava kuparimateriaali on integroitu osaksi kupariarkkitehtuuria. Aurinkokeräimien kätkeminen rakennuksen julkisivuun edellyttää julkisivumateriaalilta mahdollisimman tehokasta lämmönjohtavuutta, mikä kuparilla on erinomainen. Alaviistosta katsomalla voi nähdä keräysputkien hennot viivat isommissa julkisivupaneeleissa. 9
10
Uimahallin arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Arktes Oy 11
Lisätietoja Aurubis Finland Oy Liiketoiminnan kehityspäällikkö Petri Konttinen p.konttinen@aurubis.com puh. 040 829 8550 Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Projekti-insinööri Jouni Lehtinen jouni.lehtinen@pori.fi puh. 044 701 1680 Satakunnan ammattikorkeakoulu Tutkimus ja osaamiskeskusvastaava Suvi Karirinne suvi.karirinne@samk.fi puh. 044 710 3304 Vapaa-aikavirasto (vierailupyynnöt) Työnjohtaja Timo Lehtimäki timo.lehtimaki@pori.fi puh. 044 701 1439 Porin keskustan uimahalli Presidentinpuistokatu 6 Lue koodi puhelimesi QR -koodin lukijalla www.pori.fi/keskustanuimahalli 360 panoraamakuvia verkossa Esitteen sisällön ovat koonneet: Porin kaupungin ympäristövirasto ja tekninen palvelukeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Aurubis Finland Oy Taitto: Idearäätäli Oy Porin kaupungin ympäristövirasto