Liittovaltuusto 12.4.2014 Yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus 2013

Liittovaltuusto 12.4.2014 Yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus 2013 Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund ry 1

Sisällysluettelo 1 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2013... 3 2 VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN KEHITTÄMINEN... 7 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS... 7 3 JÄRJESTÖTOIMINTA... 8 LIITTOKOKOUS... 10 LIITTOVALTUUSTO, -HALLITUS JA LIITON NEUVOTTELUKUNTA... 11 TOIMIKUNNAT... 12 TUKEA YHDISTYKSILLE JA PIIREILLE... 12 NETTIREKISTERI... 16 4 YHTEISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA... 16 YHTEISTYÖ UPSEERIJÄRJESTÖJEN KANSSA... 18 AMPUMA-ASE JA AMPUMARATALAIT... 19 5 AATTEELLINEN TOIMINTA... 20 Kultaiset ansiomitalit... 21 Vuoden maanpuolustusteko... 22 Maanpuolustusmitali miekkojen kera... 22 6 KOULUTUSTOIMINTA... 23 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS... 23 PADASJOEN KOULUTUSKESKUS... 24 7 LIIKUNTATOIMINTA... 24 Piirien väliset kilpailut... 24 Prosenttiammunta... 24 CIOR:n sotilasmoniottelu + Pohjoismaiset maastomestaruuskilpailut Tsekissä... 26 8 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 27 YROW:ssa mukana kolme suomalaista... 27 VIRON RESERVIUPSEERIKUNTA, EROK... 28 BALTIC SEA COOPERATION... 28 MUUT KANSAINVÄLISET KONTAKTIT... 28 9 VIESTINTÄ... 29 RESERVILÄINEN-LEHTI... 29 RUK- JA KOKELASINFOT... 29 10 TALOUS... 30 2

1 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2013 Vuonna 2013 Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) toiminnan painopisteenä olivat toiminta- ja vänrikkipäivät, jäsenhankinta ja huolto sekä ampumatoiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Vuoden tärkeisiin asioihin kuului myös Oulun liittokokous ja siellä hyväksytyn liiton kolmivuotissuunnitelman hyväksyminen. Varsinaisen toiminnan lisäksi vuoden aikana korostuivat vaikuttaminen lainsäädäntöön sekä edunvalvonta. Erityisen suurta huolta liitto kantoi kertausharjoitusten pienestä määrästä. Puolustusvoimauudistus herätti myös runsaasti keskustelua. Huoli kertausharjoituksista, keskustelua puolustusvoimauudistuksesta Kertausharjoitusten määrä pysyi vuonna 2013 huolestuttavan alhaisella tasolla. Vuoden aikana kertausharjoituskäskyn sai vain noin 5000 reserviläistä. Kertausharjoitusten määrän on ilmoitettu vuonna 2015 nousevan 18000 reserviläiseen. Vuonna 2011 kertausharjoitettiin vielä noin 27000 reserviläistä. Suomen Reserviupseeriliitto toisti useasti, että kertausharjoitusten määrän romahtaminen vaarantaa alueellisen puolustuksemme suorituskyvyn sekä uhkaa koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän uskottavuutta. Liitto muistutti myös, että kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä. Reservin koulutuksen kannalta positiivista oli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) antaman sotilaallisen koulutuksen määrän pysyminen edellisvuoden hyvällä tasolla. Erityisesti puolustusvoimien MPK:lta tilaaman koulutuksen määrä pysyi korkeana. MPK:n laajan koulutustoiminnan mahdollistavat vapaaehtoiset kouluttajat, joista valtaosa on aktiivireserviläisiä. MPK:ssa toimii yli 2 000 kouluttajaa, joista puolustusvoimat on hyväksynyt yli 1 300 kouluttajiksi. MPK:n tekemän kouluttajatutkimuksen mukaan 32 % kouluttajista vastasi toimivansa pääsääntöisesti RUL:ssa. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen kertoi vuoden alussa, että sodan ajan joukkoja uudistettaessa osa nykyisistä alueellisista joukoista organisoidaan paikallisjoukoiksi, joita ovat mm. maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt ja perustamiskeskukset. Ne kootaan yhtenäiseen johtoon paikallispataljooniksi. Paikallisjoukkojen tehtäviä poikkeusoloissa voivat olla kohteiden ja henkilöiden suojaaminen, valvonta ja vartiointi ja joukkojen perustaminen ja täydennyskoulutus sekä virka-apu muille viranomaisille. Näiden joukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä. Reservin käyttöä kehitetään laajemminkin. Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja kohdentaa se aiempaa paremmin, parantaa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia hakeutua poikkeusolojen tehtäviin. Reserviläisten sitoutumisen ja motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Reservin neuvottelukunnassa edustettuina olevat järjestöt kutsuttiin mukaan tähän kehitystyöhön, jota työstettiin pääesikunnan johdolla kevään aikana. Työryhmätyöskentelyn tuloksena valmistui luonnos, josta mm. RUL antoi lausuntonsa syyskuussa. Asian valmistelu jatkui pääesikunnassa syksyn aikana ja ensimmäisiä konkreettisia toimia odotetaan vuonna 2014. 3

Liitto antoi vuonna 2013 lisäksi kirjallisia lausuntoja mm. valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta sekä lippujen järjestyksestä puolustusvoimien paraateissa. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selontekoon liittyen RUL antoi yhdessä Naisten valmiusliiton kanssa lisäyksen, jossa esitettiin yhteisen varausrekisterin perustamisesta Suomeen. Koulutustoiminta Liiton koulutustoimikunnan valmistamaan johtamisen koulutusohjelmaan kuuluvat Reserviläisjohtaja 1 ja Reserviläisjohtaja 2 -kurssit sekä johtamisen erikoistason teemaseminaari. Toinen johtamisen teemaseminaari järjestettiin huhtikuussa Tuusulassa MPK:n kurssina. Seminaarin teemana oli Valmentava johtaminen. Aihetta lähestyttiin kahdella luennolla ja sen jälkeisellä ns. open space -työskentelyllä. Seminaariin osallistui 55 henkilöä. RUL vastasi tilaisuuden sisällöstä, johtamisesta sekä kustannuksista. RUL tuki taloudellisesti kahta Reserviläisjohtaja kurssia, joille osallistui yhteensä 44 henkilöä. Lokakuussa järjestettiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamiskouluttajien koulutustilaisuus Santahaminassa ja Tuusulassa. Tilaisuuteen osallistui 24 johtamiskouluttajaa eri puolilta maata. RUL vastasi tilaisuuden sisällöstä, johtamisesta sekä kustannuksista. Suomen Reserviupseeriliitto järjesti lokakuussa yhdessä Kadettikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa seminaarin, jonka teemana oli Äärikäyttäytymisen kohtaaminen ja johtaminen turvallisuusammateissa. Seminaarissa käsiteltiin mm. viimeaikaisia ampumatapauksia poliisin ja median näkökulmista. Tilaisuus oli samalla osa johtamiskouluttajien koulutustilaisuutta. Seminaari kokosi Maanpuolustuskorkeakoulun pääauditorioon lähes 200 kuulijaa. Tilaisuus oli osanottajille maksuton ja sen alustuksista koottava seminaarijulkaisu valmistuu keväällä 2014. Edellisvuoden seminaarista julkaistiin keväällä 2013 Asevelvollisuus kansalaisvelvollisuutena kirja, jota jaettiin mm. piirien ja yhdistysten kautta. Kenttäkelpoisuuden ja sotilasosaamisen ylläpito Fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen kiinnitettiin vuoden aikana edelleen erityistä huomiota. Piireissä järjestettiin kymmeniä tilaisuuksia, joihin osallistui tuhansia henkilöitä. Eniten reserviläisiä osallistui ampumatilaisuuksiin sekä erilaisille marsseille ja jotoksille. Kaikkien RUL:n jäsenten käytössä on henkilökohtainen sähköinen kuntokortti. Sen avulla jäsenet voivat seurata omaa liikunta-aktiivisuutaan merkitsemällä muistiin päivittäiset kuntoiluja ampumasuorituksensa. Lisäksi sivuilta löytyy ajantasaista tietoa harjoittelusta, painonhallinnasta ja terveellisestä ravinnosta. Sähköisen kuntokortin käyttö on RUL:n jäsenille maksutonta. Kuntokortin käytännön toiminnasta vastaa Reserviläisurheiluliitto (RESUL). Vuoden loppuun mennessä noin 1000 liiton jäsentä oli ottanut kuntokortin käyttöönsä. RUL vastasi edelleen maanpuolustusjärjestöjen Padasjoen koulutuskeskuksen ylläpidosta. Liittokokous ja kolmivuotissuunnitelma Suomen Reserviupseeriliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous, jossa valitaan liitolle puheenjohtaja ja liittovaltuusto sekä hyväksytään 4

kolmivuotissuunnitelma. Syksyn 2013 liittokokouksessa hyväksyttiin myös sääntömuutosesitys. Kolmivuotissuunnitelmassa eli strategiassa määritellään liiton arvot, toiminta-ajatus, tahtotila ja keskeiset tehtävät. Lisäksi tulevan kolmen vuoden keskeiset toiminnot ovat tärkeä osa suunnitelmaa. RUL teki kolmivuotissuunnitelmatyön pohjaksi jäsenkyselyn. Se toteutettiin helmi- maaliskuun aikana. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa jäsenten mielipiteitä liiton toimintojen, palvelujen ja organisaation kehittämistä. Selvitykseen saatiin vastaukset lähes 3400 henkilöjäseneltä sekä kaikilta piireiltä ja yli sadalta yhdistykseltä. Nuoret eli alle 35-vuotiaat reserviupseerit kertovat liiton jäsenselvityksen mukaan toiveenaan liiton panostavan enemmän jäsenten sotilasammattitaidon kehittämiseen.. Enemmistö vastaajista oli myös sitä mieltä, että vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen pitäisi jatkaa itsenäisinä mutta lisätä yhteistoimintaa. Oulussa 23.11. kokoontunut liittokokous valitsi Mikko Halkilahden liiton puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle vuosiksi 2014 2016. Mikko Halkilahti voitti puheenjohtajavaalissa Pinja Hellmanin. Oulun liittokokoustapahtuma, Terwasoutu, oli viiden vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen voimannäytös. Viikonloppuna pidettiin Suomen Reserviupseeriliiton liittokokous, Reserviläisliiton, Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheiluliiton syykokoukset sekä Maanpuolustuskiltojen liiton liittovaltuuston kokous. Järjestöjen kokousten lisäksi viikonlopun ohjelmassa oli lauantai-iltana yhteinen iltajuhla sekä sunnuntaina olleet jumalanpalvelus, lippulinna ja -kulkue sekä valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Viikonlopun tapahtumiin osallistui yhteensä yli 500 henkilöä. Järjestötoiminta Eri puolilla maata järjestettiin yhteensä 108 toimintapäivää. Liitto toimitti järjestäville yhdistyksille valmista materiaalia, jonka avulla tapahtuma oli helppo järjestää. Edellisvuoden kokemusten perusteella päivitetty materiaali sisälsi laajan valikoiman erilaisia rastitehtäviä, joiden aiheet ulottuivat suunnistamisesta ja ammunnasta taktisiin merkkeihin ja havainnointiin. RUL:n yhdistyspäivään 31.3. osallistui 28 reserviupseeria, jotka edustivat 20 reserviupseeriyhdistystä. Päivän teemana oli jäsenhuolto, jota lähestyttiin selvittämällä miten nuoret huomioidaan yhdistyksissä ja millaista perustoimintaa yhdistyksissä on rivijäsenille. Jokaisesta aihepiiristä kuultiin 2-3 alustusta, joissa yhdistykset kertoivat, kuinka onnistunutta toimintaa järjestetään. Liitto vastasi Katajanokan Kasinolla järjestetyn tilaisuuden kustannuksista. Vänrikkipäiviä jatkettiin hyvällä menestyksellä kahdeksassa piirissä. Kyseessä on nuorille vänrikeille suunnattu toimintapäivä, jossa esitellään monipuolisesti vapaaehtoista maanpuolustusta. Päivän ohjelman sisältyy myös ammunta- ja toimintarasteja. Tapahtumat toteutettiin useassa piirissä yhteistyössä puolustusvoimien aluetoimistojen ja MPK:n kanssa. Liitto tuki vänrikkipäiviä taloudellisesti ja materiaaliavulla. 5

Kolmessa joukko-osastossa pidettiin yhteensä kuusi Kokelasinfo-tilaisuutta. Näissä tilaisuuksissa upseerikokelaille kerrottiin siviili- ja sotilasjohtamisen yhtäläisyyksistä ja vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Yhtenä vuoden panopisteenä oli jäsenhuolto ja -hankinta. Tästä huolimatta liiton maksaneiden jäsenten määrä laski vuoden aikana 476 jäsenellä, ollen vuoden lopussa 26.874 maksanutta jäsentä. Reserviupseeriyhdistysten ja -piirien toimintaa tuettiin toiminta- ja jäsenhankintapalkkiolla sekä projektituella. Kentän toimintojen tukemiseen liitto käytti vuonna 2013 lähes 110.000 euroa. Lisäksi liitto vastasi myös piirien ja yhdistysten jäsenmaksuperinnän kuluista. Vuoden aikana sekä liiton nettisivut osoitteessa www.rul.fi että liiton nettijäsenrekisteri olivat aktiivisessa käytössä. Jokaisella jäsenyhdistyksellä ja piirillä on mahdollisuus saada omat nettisivut liiton sivujen alle veloituksetta. Liiton uuden jäsenrekisterin rakentaminen aloitettiin keväällä. Rekisteri on yhteinen RES:n ja MPKL:n sekä MPY:n kanssa. Uusi jäsenrekisteri otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset maastomestaruuskilpailut sekä presidiumin kokous järjestettiin heinä- elokuun vaihteessa CIOR:n kesäkokouksen yhteydessä Tsekin Brnossa. Presidiumin talvikokous järjestettiin tammikuussa Helsingissä. Liitto oli edustettuna myös Kalottitapaamisessa Rovajärvellä elokuun lopulla. Toukokuun lopulla järjestettiin Lahdessa neljästoista RUL:n ja Viron Reserviupseeriliiton EROK:n välinen sotilasmoniottelukilpailu. RUL:n edustajat osallistuivat EROK:n vuosikokoukseen sekä talvileiriin ja ampumamestaruuskilpailuun. EROK:n edustajat olivat mukana itsenäisyyspäivän juhlassa. RUL:lla oli edustus Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n talvikokouksessa Brysselissä ja kesäkongressissa Brnossa. Jälkimmäisessä tapahtumassa suomalaisia osallistui councilin kokoukseen, nuorten upseerien YROW -työpajaan sekä sotilasmoniotteluun. Viimeksi mainitussa kilpailussa tuloksena oli pronssitila kokonaiskilpailussa. Hallinto ja talous Liiton puheenjohtajana toimi professori, majuri Mika Hannula Tampereelta. Varapuheenjohtajina toimivat agronomi, kapteeni Mikko Halkilahti Salosta ja johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä Helsingistä. Toiminnanjohtajana toimi VTM, majuri Janne Kosonen Espoosta. Taloudellisesti varsinainen toiminta toteutui melko tarkkaan budjetoidusti. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin 515.000. Jäsenmaksutulot olivat tärkein tulonlähde. Oman varainhankinnan nettotulot olivat noin 277.000, tästä jäsenmaksutulojen osuus oli selvästi suurin. Yleisavustuksia liitto sai yhteensä noin 147.000 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnasta kirjautui tuottoja selvästi ennakoitua enemmän. Tilikauden ylijäämä oli tästä johtuen peräti liki 92.000. 6

Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Toimintasuunnitelmassa vuoden 2013 mainittiin seitsemän konkreettista tavoitetta vuoden toiminnalle. Ne saavutettiin vaihtelevasti. Kolmivuotissuunnitelma vuosille 2014-2016 hyväksyttiin ja sääntöuudistus vahvistettiin suunnitellusti Oulun liittokokouksessa. Liiton jäsenmäärää pyrittiin kasvattamaan, mutta jäsenmäärä laski 476 maksaneella jäsenellä. Vänrikkipäiviä ja toimintapäiviä järjestettiin eri puolilla maata vaihtelevasti. Vänrikkipäiviä pidettiin kahdeksassa piirissä, tavoitteen oltua 15 piiriä. Toimintapäivätapahtumia järjestettiin yhdistysten ilmoitusten mukaan 108, tavoitteen oltua 100. Toimintapäivien kirjo oli monipuolinen niin sisällön kuin osanottajamäärien puolesta. Toinen yhdistyspäivä järjestettiin onnistuneesti Helsingissä maaliskuun lopussa. Tapahtumaan osallistui yhteensä 28 jäsentä 20 yhdistyksestä. Viestintää kehitettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana tehostettiin sähköisten tiedotuskanavien, mm. nettisivut ja facebook, käyttöä sekä hankittiin liiton ja piirien käyttöön uusia esittelyseiniä. Uusi tiedotepalvelusopimus tehtiin STT:n kanssa. Liiton näkyvyys julkisuudessa ei kuitenkaan ollut tyydyttävällä tasolla. Liitto jatkoi vaikuttamista ampuma-aselain ja -ratalain valmisteluun mm. toimimalla ampumaharrastusfoorumissa. Liitto oli mukana sekä ampumaharrastusfoorumin että Reserviläisurheiluliiton lausunnoissa valmisteilla olevista laeista. 2 VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN KEHITTÄMINEN Puolustusvoimauudistus itsessään sekä sen vaikutukset reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen oli vuoden keskeisiä asioita. Lisäksi edelleen vähäisellä tasolla pysyneet kertausharjoitukset sekä ampumaratojen tulevaisuus herättivät laajaa keskustelua. PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS Puolustusvoimauudistuksen aikaisempien linjausten mukaiset hallinnolliset päätökset ja lakimuutokset tehtiin kesällä 2013. Vuoden 2015 alkuun mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen perustavoitteena on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020 - luvulle. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Käytännössä puolustusvoimauudistus tarkoittaa mm. joukko-osastojen lakkauttamisia ja puolustusvoimien henkilöstömäärän vähentämistä. Uudistuksen seurauksena myös sotilasläänit lakkautetaan. Erityisesti joukko-osastojen lakkauttaminen herätti voimakasta kritiikkiä niillä alueilla, joihin lakkauttamiset kohdistuvat. Puolustusvoimauudistukseen liittyy myös merkittäviä reservin toiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämistavoitteita. Niiden mukaan reservin osaaminen ja toimintakyky rakentuu kolmelle kehitettävälle osa-alueelle eli riittäviin ja laadukkaisiin kertausharjoituksiin, joukkojen suorituskykyä tukevaan vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä reserviläisten omaehtoiseen osaamisen ja toimintakyvyn 7

ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä siviiliosaamisen hyödyntämiseen. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen julkaisi vuoden alussa kaksitoistakohtaisen listan, jonka pohjalta ohjataan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reservin koulutuksen kehittämistä. Listaan sisältyi mm. seuraavat toimenpiteet: - Perustetaan paikallispataljoonat osana paikallisjoukkoja. - Kohdennetaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallinen koulutus sodan ajan joukkoihin painopisteenä paikallisjoukot. - Mahdollistetaan reserviläisten osaamisen tunnistaminen ja hakeutuminen poikkeusolojen tehtäviin. - Laajennetaan reserviläisten mahdollisuuksia omaehtoiseen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämiseen. - Luodaan edellytyksiä reserviläisten sitoutumisen, motivaation ja maanpuolustustahdon ylläpidolle kannustejärjestelmää kehittämällä. - Lisätään reserviläisten käyttöä puolustusvoimien koulutustapahtumien suunnittelu-, valmistelu-, tuki- ja kouluttajatehtävissä erityisesti paikallisjoukkojen koulutuksessa. - Edistetään reserviläisten osaamisen hyödyntämistä muiden turvallisuusviranomaisten poikkeusolojen tehtäviin. - Varmistetaan yhteydenpito reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöihin. Reservin neuvottelukunnassa edustettuina olevat järjestöt kutsuttiin mukaan tähän kehitystyöhön, jota työstettiin pääesikunnan johdolla ryhmätyöskentelyllä kevään aikana. RUL:ia työryhmässä edusti Mikko Halkilahti. Työryhmätyöskentelyn tuloksena valmistui kesällä luonnos, josta mm. RUL antoi lausuntonsa syyskuussa. Lausunnossa RUL korosti mm. vapaaehtoisuuden sekä reserviläisten siviilikoulutuksen ja -kokemuksen mahdollisimman hyvää hyödyntämistä sekä koulutettavien motivaation varmistamista mielekkään haastavilla tehtävillä, selkeillä urapolkuvaihtoehdoilla ja asiallisella kannustejärjestelmällä. Liitto painotti myös sekä sijoitetun että sijoittamattoman reservin mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen vapaaehtoisella koulutuksella. Liitto muistutti, että puolustusvoimien sa-tehtävien vähentyessä koulutetuille reserviläisille kannattaa tarjota tehtäviä muiden turvallisuusviranomaisten ja kuntien poikkeusaikojen organisaatioissa. Asian valmistelu jatkui pääesikunnassa syksyn aikana ja ensimmäisiä konkreettisia toimia odotetaan vuonna 2014. 3 JÄRJESTÖTOIMINTA Oulun liittokokouksessa valittiin liitolle uusi puheenjohtaja ja liittovaltuusto sekä hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma vuosiksi 2014 2016. 8

JÄSENKYSELY Kolmivuotissuunnitelmassa eli liiton strategiassa määritellään liiton arvot, toiminta-ajatus, tahtotila ja keskeiset tehtävät. Lisäksi tulevan kolmen vuoden keskeiset toiminnot ovat tärkeä osa suunnitelmaa. Strategiatyöhön otettiin mukaan liiton organisaation kaikki tasot. RUL teki suunnitelman pohjaksi jäsenkyselyn. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa jäsenten mielipiteitä liiton toimintojen, palvelujen ja organisaation kehittämisestä. Kysely lähetettiin kaikille liiton jäsenille, joiden sähköpostiosoite löytyy jäsenrekisteristä. Reserviupseerikerhoille ja -piireille lähetettiin samanaikaisesti omat kyselyt. Selvitykseen saatiin vastaukset lähes 3400 henkilöjäseneltä sekä kaikilta piireiltä ja yli sadalta yhdistykseltä. Vastausten perusteella nuoret eli alle 35-vuotiaat reserviupseerit toivoivat liiton panostavan enemmän jäsenten sotilasammattitaidon kehittämiseen. Toisella sijalla oli aikaisemmissa tutkimuksissa tärkeimmäksi mainittu liiton työ panostus maanpuolustuksen edellytysten lisäämiseksi. Selvityksen mukaan jäsenet ovat tyytyväisiä RUL:n toimintaan. Tutkimuksessa henkilövastaajia tarkasteltiin iän mukaan niin, että nuorimman ikäluokan muodostivat 35-vuotiaat ja sitä nuoremmat jäsenet. Tässä ryhmässä mainittiin kaksi tärkeää syytä jäsenyydelle RUL:ssa. Ensiksi oman varusmieskoulutuksen arvostus ja toiseksi RUL:n tekemän maanpuolustustyön tukeminen. Molemmat syyt saivat mainintoja 25 prosentilta vastaajia. Yli 60-vuotiaiden ryhmässä maanpuolustustyön tukemisen mainitsi jopa 47 prosenttia vastaajista, heille se on tärkein peruste jäsenyydelle. Maamme asevelvollisuusjärjestelmää arvioidessaan vastaajat olivat selvästi nykyjärjestelmän kannalla, 69 prosenttia vastasi näin. Vaihtoehto esitettiin heille muodossa Nykyinen (miesten) asevelvollisuusjärjestelmä on paras - naiset voivat vapaaehtoisina olla asepalveluksessa. Vaihtoehtoa Koko ikäluokalla tulisi olla saman laajuinen kansalaispalvelus joko aseellisena tai aseettomana kannatti 20 prosenttia vastanneista. Valikoivan asevelvollisuuden kannatus oli 6,8 prosenttia ja ammattiarmeijaan siirtymistä kannatti tasan yksi prosentti. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen pitäisi jatkaa itsenäisinä mutta lisätä yhteistoimintaa. 51 prosenttia vastaajista haluaa RUL:n jatkavan itsenäisenä lisäten yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa. Nykyisellään jatkamisen kannalla on 21 prosenttia vastaajista. Yhden liiton mallia kannattaa 19 % ja uutta kattojärjestöä 9 %. Yhden liiton mallista 33 % on sitä mieltä, että reserviupseereiden asiat tulisivat hoidetuksi huonommin kuin nykyisin, 12 % arvioi asioiden paranevan ja enemmistö (51 %) uskoo asioiden hoituvan kuten nykyisin. Edellisiin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna olennaista muutosta ei reserviupseereiden järjestönäkemyksissä ole havaittavissa. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen on odotettavissa, että välimatkat vaikkapa ampumaradalle pitenevät. Kerhot tarvitsevat uusia ratkaisuja toiminnan organisoimisessa. RUL:n palveluista edelleen suosituin on Reserviläinen-lehti. Vastaajista 86 prosenttia pitää sitä tärkeänä tai melko tärkeänä. Toiseksi tärkein on liiton nettisivusto ja sen palvelut (64 %). Facebookin ja Twitterin kaltaisille uuden viestinnän palveluille jäsenet eivät vielä ole laajasti lämmenneet. 9

LIITTOKOKOUS Suomen Reserviupseeriliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi järjestettävä liittokokous. Oulun liittokokous järjestettiin lauantaina 23.11.2013. Samana viikonloppuna Ouluun kokoontui myös neljä muuta maanpuolustusjärjestöä (RES, MPKL, RESUL, MNL) pitämään omat syyskokouksensa. Tämän vapaaehtoisen maanpuolustuksen suurtapahtuman, Terwasoudun, ohjelmassa oli virallisten kokousten lisäksi mm. juhlaillallinen ja valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Puolustusministeri Carl Haglund piti juhlapuheen maanpuolustusjuhlassa. Kaupungilla maanpuolustusviikonloppu näkyi mm. sunnuntaiaamuna Oulun tuomiokirkolta kokoushotellille marssineena lippulinnana, jossa oli mukana yli 60 lippua. Kaikkiaan viikonlopun tapahtumiin osallistui yli 500 vapaaehtoista maanpuolustajaa. Oulun Reserviupseerikerho ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri vastasivat suurelta osin onnistuneen viikonlopun järjestelyistä. Liittokokousviikonloppuna myös julkaistiin järjestöjen yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma. RUL:n liittokokouksessa oli edustettuna 170 liiton jäsenyhdistystä sekä yksi kunniajäsen, jotka edustivat yhteensä 21310 jäsenen ääntä. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi Kari Juntunen. Mikko Halkilahti liiton puheenjohtajaksi Puheenjohtajavaalissa oli kaksi ehdokasta. Käydyssä vaalissa Mikko Halkilahti voitti Pinja Hellmanin äänin 20102 1150. Pinja Hellman on ensimmäinen RUL:n puheenjohtajuutta tavoitellut naisupseeri. Mikko Halkilahti (42) on Salossa asuva maanviljelijä ja yrittäjä. Koulutukseltaan hän on agronomi. Sotilasarvoltaan Halkilahti on kapteeni reservissä. Hän on toiminut aikaisemmin mm. Salon Seudun Reserviupseerien ja Varsinais-Suomen Reserviupseeripirin puheenjohtajana. Suomen Reserviupseeriliiton 1. varapuheenjohtajana Mikko Halkilahti on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Hänen puheenjohtajakautensa kattaa vuodet 2014-2016. Uuteen liittovaltuustoon valittiin 43 henkilöä ja jokaiselle heistä henkilökohtainen varahenkilö. Hieman yli puolet valtuutetuista on uusia tehtävässään. Naisia valittiin yksi varsinaiseksi valtuutetuksi ja kaksi varahenkilöiksi. Kolmivuotissuunnitelma hyväksyttiin Oulun liittokokouksessa hyväksyttiin RUL:lle kolmivuotissuunnitelma vuosiksi 2014-2016. Liiton toiminta perustuu jatkossakin koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat isänmaallisuus, hyvä johtajuus, veteraanien perintö ja yleinen asevelvollisuus. Hyväksytyssä suunnitelmassa korostetaan, että reserviupseerit muodostavat sodan ajan joukkojemme päällystön rungon. Reserviupseerit ovat motivoituneita ja osaavia vastuunkantajia vaativissa siviili- ja sotilastehtävissä. Tästä kaksoisosaamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta. Reserviupseeritoiminnan peruspilareina ovat laaja-alainen perinteinen maanpuolustustyö, johon kuuluvat mm. aatteellinen toiminta, järjestötoiminta ja tiedotustoiminta, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sekä reserviläisliikunta ja monipuolinen ampumatoiminta. Lisäksi suunnitelmassa on määritelty keskeiset toiminnan tavoitteet toiminnoittain. 10

Liittokokous hyväksyi myös liiton sääntömuutosesityksen. Sääntöihin tehtiin muutoksia kokouskutsukäytäntöihin sekä tarkennettiin liiton ja valtuuston puheenjohtajavalintaprosesseja. Lisäksi muokattiin liiton toiminta ja tarkoitus pykäliä. LIITTOVALTUUSTO, -HALLITUS JA LIITON NEUVOTTELUKUNTA Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi 23.11. saakka talouspäällikkö, majuri Jorma Kallio ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja, luutnantti Pinja Hellmanin. Liittovaltuusto piti kevätkokouksen Katajanokan Kasinolla 20.4. Uusi, Oulun liittokokouksessa valittu, liittovaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 14.12. Katajanokan Kasinolla. Kokous valitsi liittovaltuustolle puheenjohtajat sekä liittohallituksen varapuheenjohtajat ja liittohallituksen vuodelle 2014. Uuden liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin majuri Jorma Kallio. Varapuheenjohtajaksi valittiin MMM, majuri Markus Lassheikki. Valtuuston varapuheenjohtajan tehtävää tavoitteli neljä henkilöä. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi 2014 valittiin johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja 2. varapuheenjohtajaksi yhteistyökoordinaattori, luutnantti Sampo Puoskari. Liittohallitus kokoontui vuonna 2013 aikana neljä kertaa. Liiton puheenjohtajana toimi professori, majuri Mika Hannula. Varapuheenjohtajina toimivat kapteeni Mikko Halkilahti ja johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä. Vuoden aikana liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin mm. puolustusvoimauudistusta, kertausharjoitusten määriä, vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä, ampumaaselakia, jäsenhuoltoa, liittojen hallinnon ja kustannustoiminnan selvitystyöryhmän tuloksia sekä kenttäkelpoisuutta ja reserviläisliikuntaa. Liittohallituksen jäsenet vastasivat vuoden aikana yhteen kyselyyn. Tammikuussa selvitettiin piirien ja MPK:n yhteistyötä sekä piirien omaa toimintaa. Yhteistyö sekä MPK:n piirien ja KOTU-yksiköiden että puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa sujuu hyvin. Liittohallituksen kokouksista kolme ensimmäistä pidettiin Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Marraskuun kokous pidettiin liittokokousviikonloppuna Oulussa. Liiton neuvottelukunta kokoontui huhtikuussa ja syyskuussa. Kevään kokouksessa neuvottelukunta antoi lausunnon liiton vuoden 2012 toiminnasta. Ennen kokouksen alkua kuultiin puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppösen alustus vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä osana käynnissä olevaa puolustusvoimauudistusta. Hyppösen mukaan keskeinen kysymys on se, kuinka reserviläiset saadaan ylläpitämään ja kehittämään sotilaallista osaamistaan, kenttäkelpoisuuttaan ja fyysistä suorituskykyään omaehtoisesti. Syyskokous pidettiin Merisotakoulussa Suomenlinnassa. Neuvottelukunnan kokouksissa nousi toistuvasti esille huoli yleisen asevelvollisuuden ja koko Suomen puolustamisen tulevaisuudesta sekä reservin koulutusmahdollisuuksista. Neuvottelukuntaan kuului 45 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimi professori, lääkintämajuri Tapani Havia ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja, majuri Martti Ehrnrooth. 11

TOIMIKUNNAT Liittohallituksen työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Työvaliokunta valmisteli pääosan liittohallituksen käsittelemistä asioista sekä vastasi yhteydenpidosta keskeisiin yhteistoimintatahoihin, viestinnästä ja kansainvälisen toiminnan koordinoinnista. Kahdessa työvaliokunnan kokouksessa oli läsnä myös liittovaltuuston puheenjohtajat. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Mika Hannula. Taloustoimikunta käsitteli vuoden neljässä kokouksessaan mm. liiton tilinpäätöstä ja talousarviota sekä seurasi liiton talouden toteutumaa ja varallisuuden hoitoa. Lisäksi toimikunta käsitteli projektitukihakemukset. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton 2. varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä. Koulutustoimikunta piti vuoden aikana kolme kokousta. Toimikunta jatkoi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamiskoulutuksen kehittämistä. Toimikunta järjesti vuoden aikana johtamisen Teemaseminaarin sekä piti yhden johtamiskouluttajien koulutustilaisuuden. Reserviläisjohtaja 1 ja Reserviläisjohtaja 2 -kurssit ovat valmiina, mutta niitä pidettiin vuoden aikana vain muutama. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana toimi johtaja, yliluutnantti Marko Honkanen. Järjestötoimikunta piti vuoden aikana kolme kokousta. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäinen RUL:n yhdistyspäivä, jossa keskityttiin jäsenhankintaan, reserviläisliikuntaan ja viestintään. Toimikunta päivitti toimintapäivä- tapahtuman tehtävärastit sekä keskusteli laajasti jäsenhankintaan ja -huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton 1. varapuheenjohtaja Mikko Halkilahti. Kansainvälisten asioiden toimikunta kokoontui vuoden aikana kahdesti. Lisäksi kansainvälisten palvelussuhteinen ryhmä sekä BSC 2014 suunnitteluryhmä pitivät omia kokouksiaan. Toimikunnan puheenjohtajana toimi, johtaja komentajakapteeni Yrjö-Pekka Rautalahti. Palkitsemistoimikunta kokoontui yhden kerran käsittelemään liiton kultaisten ansiomitalien ja kultaisten ansiomitalien soljen kera hakemuksia. Liittovaltuuston puheenjohtaja Jorma Kallio oli palkitsemistoimikunnan puheenjohtaja. TUKEA YHDISTYKSILLE JA PIIREILLE Liitto maksoi piireille säännöllistä toiminta-avustusta noin 65.000 euroa. Samoin liitto jatkoi piirien atk-hankintojen tukemista. Liitto vastasi edelleen kaikista jäsenmaksuperintään sekä jäsenrekisterin ylläpitoon ja kehittämiseen liittyneistä kuluista. Liiton tuottama messu- ja esittelymateriaali oli piirien ja yhdistysten käytössä veloituksetta. Piireille ja yhdistyksille tarkoitettua projektitukea myönnettiin 21.280 euroa. Tuen tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa aktiivista toimintaa ja jäsenhankintaa kehittävien projektien toteutuminen. Vuonna 2013 projektitukea myönnettiin 35 hankkeeseen. Tukea myönnettiin mm. ampumaratojen ja toimitilojen kunnostamiseen, pistooli-, kivääri- ja laserasehankintoihin sekä erilaisiin jäsenhankintakampanjoihin. Kannustepalkkiot Kannustepalkkiona yhdistyksille ja piireille jaettiin vuoden 2013 toiminnan perusteella yhteensä 17.465 euroa, josta toimintapalkkioina jaettiin 13.865 euroa ja jäsenhankintapalkkioina 3.600 euroa. 12

Määräaikaan mennessä liittoon saapui toimintalomake 247 yhdistyksestä sekä kaikista 20 piiristä. Edellisvuonna toimintalomakkeen palautti 257 yhdistystä. Vuoden 2013 toiminnassa painotettiin mm. Toimintapäivän järjestämistä, tiedotusta, infotilaisuuksia, koulutusta, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja liikuntatoimintaa, sekä prosenttiammunnan ilmoitusta. Toimintalomake oli nyt viidettä kertaa mahdollista palauttaa sähköisessä muodossa, ja toista vuotta oikeasti koko ajan täytettävissä pitkin vuotta. Toimintapalkkiot jaettiin kahteen osuuteen: reilut puolet kokonaissummasta eli 7.500 euroa jaettiin pistepalkkiona liiton 30 eniten pisteitä saavuttaneelle yhdistykselle, jokaiselle 250 euroa. Toinen puolikas, 5.665 euroa, jaettiin sarjapalkkiona jokaisen sarjan viidelle parhaimmalle yhdistykselle sarjassa edustetun jäsenmäärän suhteessa. Yhdistyksen sarjapalkkion suuruus määräytyi edelleen saavutetun pistemäärän mukaisesti. Pistepalkkion (liiton 30 eniten pisteitä saavuttanutta yhdistystä) saivat seuraavat yhdistykset: Piiri Yhdistys Sarj a Jäsenmäärä Kokonaispisteet Palkki o Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Valkeakosken A 355 450 250 Reserviupseerikerho ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Töölön A 157 448 250 Reserviupseerit ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Tikkurilan A 207 444,5 250 Reserviupseerikerho - Dickursby Reservofficersklubb ry Kymenlaakson Reserviupseeripiiri Ry Kouvolan A 267 344,5 250 Reserviupseerikerho ry Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry TaKoRU - Tampereen A 423 325 250 Korkeakoulujen ReserviUpseerit ry Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry Järvenpään A 313 322 250 Reserviupseerikerho ry Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry Porvoon A 201 318,5 250 Reserviupseerikerho ry - Borgå Reservofficersklubb ry Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Salon Seudun A 344 318 250 Reserviupseerit ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Tapiolan A 579 296 250 Reserviupseerit ry Päijät-Hämeen Reservipiiri ry Lahden A 263 290,5 250 Reserviupseerikerho ry Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Jyväskylän Reserviupseerit ry A 447 277,5 250 13

Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Toijalan Seudun A 155 275 250 Reserviupseerikerho ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Helsingin Sissikerho ry A 220 269 250 Lapin Reserviupseeripiiri ry Inarin Reserviupseerit C 51 268 250 ry Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Hattulan-Tyrvännön C 55 250,5 250 Reserviupseerikerho ry Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Tikkakosken B 123 236,5 250 Reserviupseerit ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Itä-Helsingin A 202 220 250 Reserviupseerit ry Lapin Reserviupseeripiiri ry Ylitornion C 32 216,5 250 Reserviupseerit ry Kainuun Reserviupseeripiiri ry Paltamon Reserviupseerikerho ry D 26 212 250 Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Lapin Reserviupseeripiiri ry Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry Vaasan Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Kempeleen Reserviupseerikerho ry Joensuun Reserviupseerit ry Taipalsaaren Reserviupseerikerho ry Veitsiluodon Reserviupseerit ry Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistys ry - Kyrkslätts Reservofficersförening rf Tuusulan Reserviupseerikerho ry Vaasan Reserviupseerikerho ry Oulun Reserviupseerikerho ry Hämeenlinnan Seudun Reserviupseerikerho Ry Akateeminen Maanpuolustusyhdisty s ARU ry Länsi-Vantaan Reserviupseerit ry B 99 211,5 250 A 309 208,5 250 C 56 205,5 250 C 38 198,5 250 A 154 194,5 250 A 170 193,5 250 A 201 192 250 A 572 185 250 A 213 183 250 A 456 182 250 A 167 178 250 14

Lisäksi arvalla jaettiin kaikkien lomakkeen täyttäneiden, mutta muuten palkkioita jääneiden kesken jokaisessa sarjakategoriassa yksi rahapalkinto, yhteensä 700 euroa. Palkkion saivat: Turun Reserviupseerit (A-sarja, 250 ), Messukylän Reserviupseerit (B-sarja, 180 ), Nurmeksen Reserviupseerit (C-sarja, 170 ) ja Hirvensalmen Reserviupseerikerho (D-sarja 100 ). Jäsenhankintapalkkiot Jäsenhankintakilpailun tulokset ratkaistiin liiton jäsenrekisteristä saatujen jäsenmäärien perusteella. Ratkaisevaa oli maksaneiden jäsenten määrän kasvu. Palkkion saaminen edellyttää lisäksi toimintalomakkeen palautusta. Suomen Reserviupseeriliiton jäsenmäärä väheni vuonna 2013 yhteensä 476 jäsenellä. Liiton virallisessa jäsenmäärässä ovat mukana vain ne jäsenet, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksuvelvoitteensa päättyneeltä toimintavuodelta. Vuoden lopussa liitossa oli 26.874 maksanutta jäsentä. Jäsenmäärä pieneni kaikissa reserviupseeripiireissä, joten piirikohtaisia jäsenhankintapalkkioita ei maksettu. Liiton suurimmat yhdistykset ovat Tampere (984 jäsentä), Turku (848), Tapiola (610), Oulu (572) ja Kanta-Helsinki (517). Jäsenmäärä kasvoi kaikkiaan 66:ssa liiton 321:stä jäsenyhdistyksestä. Yhdistyksistä jäsenmääräänsä kasvatti absoluuttisesti eniten Jyväskylän Reserviupseerit 17 uutta jäsentä. Se sai 400 euron palkkion. Sarjoittain suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä kasvattaneet yhdistykset saivat 200 euron palkkion. SARJA A, yli 150 jäsentä: o Joensuu (+ 4,39 %) o Porvoo (+ 4,15 %) o Toijala (+ 3,33 %) o JARU (+ 3,08 %) SARJA B, 60 149 jäsentä o Kirkkonummi (+ 4,76 %) o Helsingin Meriupseerit (+4,72 %) o Messukylä (+ 4,48 %) o Turun Meriupseerit (+ 2,91 %) SARJA C, 30 59 jäsentä o Taipalsaari (+ 21,74 %) o Virrat (+9,30 %) o Ristiina (+ 8,33 %) o Somero (+7,50 %) SARJA D, alle 30 jäsentä o Åbolands (41,18 %) o Sipoo (+ 28,57 %) o Jaala (+17,65 %) o Kortesjärvi (8,33 %) 15

JÄSENHANKINTAKILPAILU Vuoden 2010 alussa aloitettiin uusimuotoinen jäsenhankintakilpailu. Vähintään kolme uutta jäsentä hankkineet jäsenhankkijat palkitaan kilpailussa Fiskarsin kenttälapiolla. Eniten uusia jäseniä vuoden aikana hankkinut henkilö palkitaan Inttistoren lahjakortilla. Eniten uusia jäseniä, kahdeksan, hankki vuoden aikana Göran Karlsson Åbolands Reservofficers -yhdistyksestä. Kenttälapion itselleen hankki neljä jäsenhankkijaa. NETTIREKISTERI Yhdistyksille ja piireille maksuttomaan nettijäsenrekisteriä kehitettiin edelleen vuoden aikana. Jäsen pystyy itse päivittämään mm. omat yhteystietonsa suoraan rekisteriin. Samoin jäsen voi myös tilata ampumaturvan suoraan nettirekisteristä ja maksaa sen välittömästi verkkopankin välityksellä. Keväällä aloitettiin uuden jäsenrekisterin rakentaminen. Kyseessä on RUL:n, RES:n, MPKL:n ja MPY:n yhteinen rekisteri, jonka toimittaa Kehätieto Oy. Uusi rekisteri otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. HALLINTO JA MAANPUOLUSTUSYHTIÖ MPY OY Liiton toimistossa työskenteli vuoden lopussa kokopäiväisesti kolme henkilöä. Liiton toiminnanjohtajana toimi VTM, majuri Janne Kosonen. Järjestösihteerinä toimi LuK, yliluutnantti Saku Liehu. Toimistosihteerinä toimi Kirsti Suortti. Liiton jäsenrekisteristä ja taloushallinnosta vastaavan Maanpuolustusyhtiö Oy:n taloudellinen tulos vuonna 2013 oli selvästi tappiollinen. RUL omistaa 50 % yhtiöstä. Yhtiön myymälä sijaitsee Helsingissä Pohjoisella Hesperian kadulla, lisäksi yhtiöllä on netti- ja postimyyntiä. Nettimyymälä sekä kivijalkamyymälä uusittiin syksyn aikana ja ne saivat uuden nimen, Inttistore. Erityisesti tavaramyynti jäi selvästi tavoitteista, lisäksi tulosta painoivat edellä mainitut uudistustyöt. Reserviläinen-lehden ilmoitusmyynnissä päästiin edellisvuoden tasolle. Liiton edustajina hallituksessa olivat toimitusjohtaja, majuri Tapio Peltomäki, johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja toiminnanjohtaja, majuri Janne Kosonen. Yhtiön toimitusjohtajana jatkoi helmikuuhun saakka FM, luutnantti Heikki Suominen. Hänen jälkeensä yhtiön toimitusjohtajana jatkoi FM Tuomo Simojoki. MPY:n palveluksessa RUL:n jäsensihteerinä toimi Virpi Kukkonen. 4 YHTEISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA RESERVIJÄRJESTÖJEN YHTEINEN JULKILAUSUMA Suomen Reserviupseeriliitto (RUL), Reserviläisliitto (RES), Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL) sekä Reserviläisurheiluliitto (RESUL) ja Maanpuolustusnaisten liitto (MNL) julkaisivat Oulun liittokokouksen yhteydessä yhteisen puolustuspoliittisen julkilausuman. Siinä otettiin kantaa yleiseen asevelvollisuuteen, puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseihin sekä puolustusvoimauudistukseen ja reservin toimintaan. Julkilausumassa vaadittiin, että puolustusmäärärahoja on korotettava. Liitot vaativat päättäjiä sitoutumaan tuoreessa puolustus- ja turvallisuusselonteossa määriteltyyn korotustarpeeseen. Ilman lisärahoitusta itsenäisen, uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitäminen on jatkossa vaakalaudalla. Suomen puolustaminen edellyttää riittävän suuria 16

sodan ajan joukkoja, jotka kyetään muodostamaan vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Muunlaiset puolustusratkaisut edellyttävät puolustusbudjetin moninkertaistamista tai luopumista itsenäisestä puolustuksesta. Kertausharjoituskoulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomioita. Koska Puolustusvoimien sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, tulee kertausharjoituskoulutuksen olla riittävää. Jokainen sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen tulee kutsua kertaamaan viiden vuoden välein. Reservin valmiuden ylläpitäminen edellyttää laajaa, omaehtoista toimintaa ja kouluttautumista, joka tukee kertausharjoituskoulutusta. Erityisen tärkeää omaehtoinen toiminta on reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja ampumataitojen ylläpitämisessä. Reserviläistoiminnan ja -koulutuksen resurssit ja tuki tulee turvata. Tämä on huomioitava reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaedellytyksistä päätettäessä. Jokaisessa maakunnassa tulee jatkossakin ylläpitää reserviläisten tarvitsemia harjoitusalueita ja ampumaratoja. Reserviläisten aktiivisuus tulee ottaa paremmin huomioon sodan ajan sijoituksia tehtäessä. Koulutettujen ja kokeneiden, hyvän siviiliosaamisen omaavien reserviläisten sekä eiasevelvollisten naisten osaamista on hyödynnettävä enemmän myös eri turvallisuusviranomaisten ja kuntien poikkeusolojen tehtävissä. YHTEISTYÖ RESERVILÄSILIITON KANSSA Reserviläisliitto on RUL:n tärkein yhteistyökumppani useissa asioissa. Liitoilla on yhteinen jäsenlehti, Reserviläinen, jota julkaisee liittojen puoliksi omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Yhtiö hoitaa myös liittojen jäsenrekistereitä. Liittotasolla yhteisiä tapahtumia ovat mm. puheenjohtajistojen säännölliset tapaamiset sekä piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivät. Liitoilla on lisäksi vakuutusyhteistyötä. Kaikki piirilehdet ja suurin osa piirien toiminnanjohtajista ovat reserviupseeri- ja reserviläispiirien yhteisiä. Piiritasolla on myös paljon yhteistä varainhankintaa ja toiminnansuunnittelua. Yhdistystasolla paikalliset reserviupseerikerhot ja reserviläisyhdistykset järjestävät suuren osan tapahtumista yhdessä. JÄSENREKISTERI- JA KUSTANNUSYHTEISTYÖ Edellisenä vuonna aloitettu yhteistyön tiivistäminen RES:n ja MPKL:n kanssa johti uuden yhteisen jäsenrekisterin hankkimiseen Kehätieto Oy:ltä. Neljäntenä rekisterin käyttäjänä toimii Maanpuolustusyhtiö MPY Oy, joka on rekisterin varsinainen tilaaja. Rekisterin rakentaminen alkoi keväällä 2013 perusteellisella määrittelytyöllä. Laajan ja monipuolisen jäsenrekisterin rakentaminen osoittautui varsin työlääksi. Uusi jäsenrekisteri on aikaisempaa joustavampi käyttää ja käyttökustannuksiltaan edeltäjäänsä merkittävästi edullisempi. Uusi jäsenrekisteri otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Vuoden aikana jatkettiin myös keskusteluja kustannusyhteistyön tiivistämisestä. Liittojen tarkoituksena oli selvittää toiminnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia yhdistää Reserviläinen lehden ja Suomen Sotilas lehden kustannustoiminta yhteen yhtiöön. Tätä varten mm. ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat mainittujen kustannustoimintojen markkina-arvoja. Prosessi pysähtyi syksyllä, kun MPKL ei toimittanut lupaamaansa vaihtoehtoista arviota kustannustoimintojen arvoista. Lopulliset päätökset asiasta siirtyivät vuodelle 2014. 17

YHTEISTYÖ UPSEERIJÄRJESTÖJEN KANSSA Päättynyt vuosi oli Upseerijärjestöjen yhteistyöelimen, YTE:n, 65. toimintavuosi. YTE:n jäseniä ovat RUL:n lisäksi Jääkärisäätiö, Kadettikunta ja Upseeriliitto. Perinteisessä toiminnassa korostui järjestöjen yhteistoiminta sekä upseerien henkilöstö- ja sotilasarvojärjestelmiin liittyvä keskustelu. Lippujuhlapäivän yhteinen juhlaillallinen nautittiin Katajanokan Kasinolla. Läsnä oli 44 vierasta, joista 12 oli YTE:n kutsumia ja muut jäsenjärjestöjen edustajia sekä vieraita. Kunniavieraina olivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja kolme entistä komentajaa. Juhlaesitelmän piti professori Martti Häikiö. Järjestelyistä vastasi Jääkärisäätiö. YTE:n vuosikokous pidettiin 4.2. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus sekä valittiin YTE:n jäsenet alkaneelle vuodelle. Vuoden toinen kokous pidettiin 1.10. Kokouksessa keskusteltiin vuoden 2014 tärkeimmistä tapahtumista ja järjestöjen toiminnan koordinoimisesta. Upseeriliiton kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä Katajanokan Upseerikerho ry:n hallituksessa, joka kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kolmantena osapuolena yhdistyksen hallituksessa on Helsingin Reserviupseeripiiri. Yhdistys omistaa Kiinteistö Oy Katajanokan Kasinon. Liitto järjesti vuoden aikana kymmenkunta eri tilaisuutta Kasinolla. Kasinon taloudellinen tilanne on hyvä. Liiton johto tapasi Upseeriliiton, Kadettikunnan ja Jääkärisäätiön johtoa useaan otteeseen vuoden aikana, mm. Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n kokousten yhteydessä. Suomen Reserviupseeriliitto järjesti lokakuussa yhdessä Kadettikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa seminaarin, jonka teemana oli Äärikäyttäytymisen kohtaaminen ja johtaminen turvallisuusammateissa. Seminaarissa käsiteltiin mm. viimeaikaisia ampumatapauksia poliisin ja median näkökulmista. Tilaisuus oli samalla osa johtamiskouluttajien koulutustilaisuutta. Seminaari kokosi Maanpuolustuskorkeakoulun pääauditorioon lähes 200 kuulijaa. YHTEISTYÖ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA Liitolla on tiiviit ja vakiintuneet yhteistyösuhteet puolustusvoimien kanssa. Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat Reservin neuvottelukunnan kokouksiin. Liiton puheenjohtaja tapasi vuoden aikana puolustusvoimien, maavoimien sekä puolustusministeriön korkeinta johtoa useissa kahdenkeskisissä tapaamisissa. Liittohallituksen jäsenille tammikuussa tehdyssä kyselyssä selvisi, että reserviupseeripiirien yhteistyö sekä MPK:n että aluetoimistojen kanssa sujuu edelleen hyvin. RUL:n edustajat osallistuivat vuoden aikana myös reserviupseerikurssien kurssijuhliin ja päättäjäisiin. Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa yhteistyötä tehtiin erityisesti johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen kanssa. 18

JÄSENYYDET Suomen Reserviupseeriliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Maanpuolustuksen Tuki ry Reserviläisurheiluliitto ry Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry Katajanokan Upseerikerho ry Maanpuolustuskoulutusyhdistys Suomen Ampumaurheiluliitto ry Tammenlehvän Perinneliitto ry Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa Upseerijärjestöjen yhteistyöelin, YTE Reserviupseereiden pohjoismainen presidiumi The Interallied Confederation of Reserve Officers, CIOR Ampumaharrastusfoorumi EDUNVALVONTA Puolustusvoimien lisäksi liiton johto piti yhteyttä mm. puolustusministeriöön, eduskuntaan sekä yksittäisiin kansanedustajiin. Edunvalvonnan keskeiset asiat olivat vaikuttaminen vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain täytäntöönpanoon, puolustusvoimauudistukseen sekä ampuma-aselakiin. Vuoden aikana liitto antoi seuraavat kirjalliset lausunnot: Lausunto eduskunnan puolustusvaliokunnalle Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 selonteosta Lisäyksenä edelliseen lausuntoon eduskunnan puolustusvaliokunnalle lausunto yhteisen varausrekisterin luomisesta. Tämä lausunto oli yhteislausunto Naisten valmiusliiton kanssa Lausunto pääesikunnalle muiden kuin puolustusvoimien lippujen järjestyksestä puolustusvoimien paraateissa Lausunto pääesikunnalle reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä Lisäksi liitto osallistui seuraaviin yhteislausuntoihin: Ampumaharrastusfoorumin lausunto sisäasianministeriölle ampumaratalaiksi sekä ampuma-aselaiksi Reserviläisurheiluliiton lausunto sisäasiainministeriölle ampumaratalaista AMPUMA-ASE JA AMPUMARATALAIT Liitto antoi lausunnon RESUL:n kautta sisäasiainministeriön lausuntopyyntöön esitetystä ampumaratalaista ja muutoksiin aselaista. Ensiksi mainitun osalta liitto korosti lausunnoissaan, että ampumaratalailla tulee pyrkiä edistämään turvallisuutta ampumaradoilla ja erityisesti turvaamaan ampumarataverkoston valtakunnallinen kattavuus sekä olemassa olevien ampumaratojen toiminnan jatkuvuus. Liitto vaati, että olemassa olevien ampumaratojen toiminnan jatkuvuus on turvattava myös ympäristölupamenettelyssä. Ampuma-aseiden säilyttämisen osalta RUL pitää työryhmän peruslinjauksia ja säilytyssäännöksien selkeytymistä pidetään hyvänä. 19

Liitto kuitenkin korosti, että aseiden väliaikaiseen säilyttämiseen ja kuljettamiseen on sallittava riittävä joustavuus esimerkkeinä mm. kilpailu- ja harjoittelumatkat sekä reserviläisten ampumaleiriolosuhteet. Jatkotoimien osalta Suomen Reserviupseeriliitto painotti tiedotuksen ja ohjeistuksen merkitystä. Viranomaisten ohjeistus ja henkilökohtainen sekä yleisen tason tiedottaminen on tehokas tapa lisätä aseturvallisuutta. Järjestöjen olemassa olevat tiedotusvälineet tarjoavat heti hyödynnettävissä olevan ja tehokkaan tavan tukea viranomaisten työtä turvallisuuden lisäämiseksi. Ampuma-aserekisterin tarjoamia mahdollisuuksia on pyrittävä hyödyntämään jatkossa paremmin. Ampumaratalaki ja muutokset ampuma-aselakiin siirtyivät eduskunnan käsiteltäviksi vuodelle 2014. Ampumaharrastusfoorumi Liitto jatkoi aktiivista työtään ampumaharrastusfoorumissa. Foorumin toiminta jatkui aktiivisena vuonna 2013. Keskeisiä aiheita olivat ampuma-aselakiesitys ja AMPU-hanke. Foorumin nettisivut www.ampumaharrastusfoorumi.fi toimivat RUL:n nettisivujen julkaisujärjestelmällä. Ampumaharrastusfoorumi on yhteistyöelin, johon kuuluvat RUL, RES, RESUL, MPK, Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL), Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ), Suomen Metsästäjäliitto (SML), Suomen Ampumahiihtoliitto (SAHL), Asealan Elinkeinonharjoittajat (AAE) ja Asehistorian liitto. Foorumin tehtävänä on yhteisvoimin vaikuttaminen päättäjiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ampumaharrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. 5 AATTEELLINEN TOIMINTA RUL:n aatteellinen ja perinnetoiminta ovat kiinteä ja näkyvä osa järjestötoimintaa. Yhdistysten ja piirien vakiintunutta aatteellista toimintaa ovat alueelliset ja paikalliset maanpuolustusjuhlat, osallistuminen kaatuneiden muistopäivän tilaisuuksiin sekä reserviläisten joulutulet. Reserviläisten kunniavartioita oli sankarihaudoilla monilla paikkakunnalla Itsenäisyyspäivän lisäksi myös jouluaattona ja kaatuneiden muistopäivänä. Useissa reserviupseeripiireissä järjestetään erilaisia juhla- ja muistotilaisuuksia tammisunnuntaina, puolustusvoimien lippujuhlapäivänä sekä talvisodan alkamis- ja päättymispäivänä. Yhteistyö sotiemme veteraanien ja heidän yhdistystensä kanssa on vakiintunut aatteellisen toiminnan muoto useilla paikkakunnilla. Liitto osallistui vuoden 2012 Veteraanikeräykseen virallisena kerääjäjärjestönä. RUL on Tammenlehvän Perinneliiton jäsen. Tammenlehvän perinneliiton tarkoituksena on varmistaa, että jälkipolville säilyy olennainen osa viime sotiemme perinnemuistoista. Liitto osallistui 28.1. Suomen Marsalkka Mannerheimin kuolinpäivän kunnianosoitukseen. Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6. liitto oli mukana kansalaisjärjestöjen kunnianosoituksissa Hietaniemen sankarihaudoilla ja Suomen Marsalkka Mannerheimin haudalla sekä ratsastajapatsaalla. 20