Liittovaltuusto Yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Liittovaltuusto Yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus 2014 Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund ry

2 1 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 Vuonna 2014 Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) toiminnan painopisteenä olivat toiminta- ja vänrikkipäivät, jäsenhankinta ja huolto, ampumatoiminnan turvaaminen ja kehittäminen sekä liiton uuden strategian jalkauttaminen. Vuoden aikana liiton puheenjohtaja teki piirikierrosmatkan kuuteentoista piirin. Piirikierroksen aikana puheenjohtaja tapasi kattavasti sekä liiton omia aktiiveja että piirien tärkeitä yhteistyökumppaneita mm. aluetoimiston, puolustusvoimien joukko-osastojen, sotilasläänien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Reserviläisliiton (RES) edustajia. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Toimintasuunnitelmassa vuoden 2014 mainittiin seitsemän konkreettista tavoitetta vuoden toiminnalle. Ne saavutettiin seuraavasti: o Oulun liittokokouksessa hyväksytyn liiton strategian jalkauttaminen ja liiton johdon kenttäkierros toteutui suunnitellusti. Vuoden aikana puheenjohtaja vieraili piirikierroksella kuudessatoista reserviupseeripiirissä. Vuonna 2015 toteutetaan vielä neljä piirikierrosta. o Liiton jäsenmäärä kasvaa. Tavoite ei täyttynyt, vaan liiton jäsenmäärä laski liki 500 maksaneella jäsenellä. o Vänrikkipäivät järjestetään viidessätoista piirissä. Vänrikkipäivätapahtumia järjestettiin vuoden aikana yhteensä xx kappaletta. o Toimintapäivätapahtumia järjestetään 100. Vuoden aikana järjestettiin yli 130 toimintapäivätapahtumaa, joihin osallistui liki 2000 henkilöä. Toimintapäivämateriaalia uusittiin vuoden aikana. Maastolaatikoita, joissa oli sisällä mm. Reservin kenttäjohtaja kirjoja ja harjoituskäsikranaatteja lähetettiin yhdistyksille ja piireille yhteensä 60. o Järjestetään yhdistyspäivä. Kolmas yhdistyspäivä järjestettiin maaliskuussa Katajanokan Kasinolla. o Järjestetään reserviupseerien Baltic Sea Cooperation seminaari. Seminaari järjestettiin onnistuneesti Haminassa syyskuussa. o Osallistutaan aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Liitto mukana MPK;n toiminnassa kaikilla tasoilla. Liiton erityisalueena on vapaaehtoisen maanpuolustuksen johtamiskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen. o Vaikutetaan ampuma-aselain ja -ratalain valmisteluun. Liitto osallistui aktiivisesti ampumaharrastusfoorumin toimintaan, jonka keskeinen tehtävä oli ampuma-ase ja ratalakien valmistelun seuraaminen. Tavoitteena on, että lait ehtisivät eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. o Varmistetaan Padasjoen koulutuskeskuksen toimintaedellytykset ja kehittäminen. Vuoden aikana valmisteltiin uutta käyttösopimusta Padasjoen koulutuskeskuksesta. Alue siirtyi Panssariprikaatin hallintaan vuoden 2015 alussa. Sopimuksen viimeistely ja allekirjoitus siirtyivät vuoden 2015 puolelle. o Liiton uusi jäsenrekisteri otetaan käyttöön. Kehätieto Oy:ltä ostettu RUL:n, RES:n MPKL:n ja MPY:n yhteinen jäsen- ja tilaajarekisteri otettiin käyttöön puolivalmiina tammikuussa Rekisteriä hiottiin valmiiksi koko vuoden ajan ja se oli lähes valmis vuoden lopussa. 2 VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN KEHITTÄMINEN Puolustusvoimauudistus itsessään sekä sen vaikutukset reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen sekä paikallisjoukkojen perustaminen olivat vuoden

3 keskeisiä asioita. Edelleen keskusteltiin vähäisellä tasolla pysyneistä kertausharjoitusmääristä sekä ampumaratojen tulevaisuudesta. PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS Puolustusvoimauudistus toteutuu vuoden 2015 alkuun mennessä. Uudistuksen perustavoitteena on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky luvulle. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Käytännössä puolustusvoimauudistus tarkoittaa mm. joukko-osastojen lakkauttamisia ja puolustusvoimien henkilöstömäärän vähentämistä. Uudistuksen seurauksena myös sotilasläänit lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Puolustusvoimauudistukseen liittyy myös merkittäviä reservin toiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämistavoitteita. Niiden mukaan reservin osaaminen ja toimintakyky rakentuu kolmelle kehitettävälle osa-alueelle eli riittäviin ja laadukkaisiin kertausharjoituksiin, joukkojen suorituskykyä tukevaan vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä reserviläisten omaehtoiseen osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä siviiliosaamisen hyödyntämiseen. Näiden tavoitteiden osalta vuoden aikana ei edetty vielä kovinkaan pitkälle. Uusien paikallisjoukkojen rekrytointi ja koulutus aloitettiin vuoden 2014 aikana. Paikallisjoukkojen tehtävät ovat omalle toiminta-alueelle räätälöityjä, rajoitettuja taistelu- ja kohdepuolustustehtäviä, kuten kohteiden suojaus, alueen valvonta, joukkojen perustaminen ja muiden viranomaisten tukeminen. Paikallisjoukkojen koulutuksessa hyödynnetään laajasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen mahdollisuuksia ja vapaaehtoisuutta. Paikallisjoukot organisoidaan paikallispataljooniksi. Aikaisemmin perustetut maakuntakomppaniat toimivat paikallispataljoonien keihäänkärkinä. 3 JÄRJESTÖTOIMINTA Puheenjohtajan piirikierrokset Oulun liittokokouksessa marraskuussa 2013 liiton puheenjohtajaksi valittu Mikko Halkilahti aloitti kolmivuotiskautensa Edellisen puheenjohtajan Mika Hannulan ja Mikko Halkilahden vaihtovastaanotolle Katajanokan Kasinolle tammikuussa osallistui liki sata omaa jäsentä ja keskeisten yhteistyötahojen edustajaa. Mikko Halkilahti kävi vuoden aikana piirikierroksella kuudessatoista liiton kahdestakymmenestä piiristä. Piirikierroksen tavoitteena on tavata kattavasti sekä liiton omia aktiiveja että piirien tärkeitä yhteistyökumppaneita. RUL:n puolelta tapaamisen erityisaiheena oli uusittu strategia eli Oulun liittokokouksessa hyväksytty kolmivuotissuunnitelma, puolustusvoimauudistukseen liittyvä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen. Paljon keskustelua piirikierroksilla herätti tulossa olevat paikallisjoukot ja rekrytointi niihin. Lisäksi keskustelussa mietittiin keinoja, joilla saadaan uusia toimijoita mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön yleensä ja maanpuolustuskoulutukseen erityisesti. Piirikierroksiin liittyi myös liiton puheenjohtajan puhelinkontaktit piirin yhdistysten puheenjohtajille.

4 LIITTOVALTUUSTO, -HALLITUS JA LIITON NEUVOTTELUKUNTA Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi talouspäällikkö, majuri Jorma Kallio ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja, majuri Markus Lassheikki. Liittovaltuusto piti kevätkokouksen Katajanokan Kasinolla Kokouksessa hyväksyttiin edellisen toimintakauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä liiton :n lahjoitus Suomen Reserviupseerien tukisäätiölle. Liittovaltuuston syyskokous pidettiin Helsingissä Kokous valitsi liittovaltuustolle puheenjohtajat sekä liittohallituksen varapuheenjohtajat ja liittohallituksen vuodelle Liittovaltuusto valitsi entiset puheenjohtajat jatkamaan tehtävissään myös tulevana vuonna. Kokous valitsi myös liiton varapuheenjohtajat ja liittohallituksen sekä vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Liittohallitus kokoontui vuonna 2014 aikana neljä kertaa. Liiton puheenjohtajana toimi agronomi, kapteeni Mikko Halkilahti. Varapuheenjohtajina toimivat johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja yhteistyökoordinaattori, luutnantti Sampo Puoskari. Mikko Halkilahden vastuulla olivat yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta, strateginen suunnittelu, kansainväliset suhteet ja koulutus. Aaro Mäkelä vastasi taloushallinnosta, liiton toimistosta, liikunta- ja ampumatoiminnasta sekä nuorten toiminnasta. Sampo Puoskarin vastuualueita olivat viestintä, järjestötoiminta, jäsenhankinta ja -huolto, aatteellinen toiminta sekä varautumistoiminta. Vuoden aikana liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin mm. puolustusvoimauudistusta, kertausharjoitusten määriä, vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä, ampumaaselakia, jäsenhuoltoa sekä kenttäkelpoisuutta ja reserviläisliikuntaa. Liittohallituksen jäsenet vastasivat vuoden aikana kolmeen kyselyyn. Tammikuussa selvitettiin piirien ja MPK:n yhteistyötä sekä piirien omaa toimintaa. Yhteistyö sekä MPK:n piirien ja KOTU-yksiköiden että puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa sujuu hyvin. Maaliskuussa kysyttiin piirien järjestämistä vänrikki- ja toimintapäivistä. Syyskuussa hallituksen jäsenet vastasivat kyselyyn paikallisjoukkojen rekrytoinnista ja koulutuksesta. Tieto paikallisjoukkojen perustamisesta oli saavuttanut reserviupseeripiirit hyvin vaihtelevasti. Osa piireistä oli saanut hyvin tietoa asiasta, osa piireistä ei ollut saanut mitään tietoja tai yhteydenottoja omalta aluetoimistoltaan. Ensimmäisen ja kolmannen kyselyn tulokset välitettiin tiedoksi myös Pääesikuntaan ja Maavoimien esikuntaan. Liittohallituksen kokouksista kolme pidettiin Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Syyskuun kokous pidettiin yönylikokouksena maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskuksessa Padasjoella, jossa ohjelmassa oli myös ryhmätöitä sekä liittohallituksen ampumamestaruuskilpailu. Liittohallituksen jäsenten toiveesta jokaisessa kokouksessa tutustuttiin tarkemmin yhden reserviupseeripiirin toimintaan. Vuoden aikana toimintaansa esittelivät Pohjois-Karjalan, Helsingin ja Keski-Suomen reserviupseeripiirit. Liiton neuvottelukunta kokoontui huhtikuussa ja syyskuussa. Kevään kokouksessa neuvottelukunta antoi lausunnon liiton vuoden 2013 toiminnasta. Kokouksessa valittiin

5 neuvottelukunnan uudeksi puheenjohtajaksi professori, lääkintämajuri Tapani Havian jälkeen toimitusjohtaja, majuri Tapio Peltomäki ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja, majuri Martti Ehrnrooth. Ennen kokouksen alkua kuultiin Ulkopoliittisen instituutin johtajan, VTT Teija Tiilikaisen alustus Euroopan tilanteesta ja Natosta. Syyskokous pidettiin Museo Militariassa Hämeenlinnassa. Neuvottelukunnan kokouksissa nousi toistuvasti esille huoli yleisen asevelvollisuuden ja koko Suomen puolustamisen tulevaisuudesta sekä reservin koulutusmahdollisuuksista. Neuvottelukuntaan kuului 45 jäsentä. TOIMIKUNNAT Liittohallituksen työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Työvaliokunta valmisteli pääosan liittohallituksen käsittelemistä asioista sekä vastasi yhteydenpidosta keskeisiin yhteistoimintatahoihin, viestinnästä ja kansainvälisen toiminnan koordinoinnista. Kahdessa työvaliokunnan kokouksessa oli läsnä myös liittovaltuuston puheenjohtajat. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Taloustoimikunta käsitteli vuoden kuudessa kokouksessaan mm. liiton tilinpäätöstä ja talousarviota sekä seurasi liiton talouden toteutumaa ja varallisuuden hoitoa. Lisäksi toimikunta käsitteli projektitukihakemukset sekä vastasi Maanpuolustusyhtiö MPY:n toiminnan seurannasta ja omistajaohjauksesta. Toimikunta valmisteli myös liiton lahjoitusta Reserviupseerien tukisäätiölle sekä kehitti liiton varainhankintaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton 1. varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä. Koulutustoimikunta piti vuoden aikana neljä kokousta. Toimikunta jatkoi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamiskoulutuksen kehittämistä. Toimikunta järjesti vuoden aikana johtamisen Teemaseminaarin sekä piti yhden johtamiskouluttajien koulutustilaisuuden. Reserviläisjohtaja 1 ja Reserviläisjohtaja 2 -kurssit ovat valmiina, mutta niitä pidettiin vuoden aikana vain muutama. Vuoden aikana johtamiskoulutusjärjestelmästä julkaistiin useita artikkeleita Reserviläisessä ja toimikunnan toimintaa esiteltiin myös liittovaltuuston kevätkokouksessa. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana toimi johtaja, kapteeni Marko Honkanen. Järjestötoimikunta piti vuoden aikana neljä kokousta. Maaliskuussa järjestettiin kolmas RUL:n yhdistyspäivä, jossa keskityttiin jäsenhankintaan ja huoltoon sekä yhdistysten yhteistoimintaan. Toimikunta päivitti toimintapäivä- tapahtuman tehtävärastit sekä käsitteli yhdistysten ja piirien mallisäännöt, jotka lähetettiin vuoden lopussa yhdistysrekisteriin ennakkotarkistettavaksi. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton 2. varapuheenjohtaja Sampo Puoskari. Kansainvälisten asioiden toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran. Lisäksi Baltic Sea Cooperation BSC 2014 suunnitteluryhmä piti vuoden aikana neljä kokousta. BSC seminaari järjestettiin syyskuussa Haminassa. Tapahtumaan osallistui 22 reserviupseeria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Toimikunnan puheenjohtajana toimi, johtaja komentajakapteeni Yrjö-Pekka Rautalahti. Palkitsemistoimikunta kokoontui yhden kerran käsittelemään liiton kultaisten ansiomitalien ja kultaisten ansiomitalien soljen kera hakemuksia. Liittovaltuuston puheenjohtaja, majuri Jorma Kallio oli palkitsemistoimikunnan puheenjohtaja.

6 Varautumistoiminta Varautumistoimikunta aloitti toimintansa vuoden alussa ja se kokoontui vuoden aikana viidesti. Toimikunnan keskeisiä tehtäviä olivat varautumistoiminnan pilottiprojektien kehittäminen ja tukeminen sekä yhteydenpito MPK:hon, kuntiin, viranomaisiin ja järjestöihin. Toimikunnan toimintaa esiteltiin vuoden aikana Reserviläinen lehdessä julkaistuissa artikkeleissa sekä liittovaltuuston syyskokouksessa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja, kapteeni Pekka Rintala. Mentortoiminta Mentortoimikunta aloitti toimintansa vuoden alussa ja se kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ryhmämentorointeja toteutettiin vuonna 2014 Haminassa 4 ryhmälle (n. 350 kokelasta) ja Parolassa 2 ryhmälle (n. 100). Yksilömentorointiin on osallistunut 10 kokelasta. Ensimmäinen mentorpäivä järjestettiin Katajanokan Kasinolla maaliskuussa. Tilaisuuteen osallistui 40 mentoroitavaa (aktoria) ja 15 mentoria. Toimikunnan puheenjohtajana toimi yrittäjä, yliluutnantti Teuvo Kaikkonen ja sihteerinä aliluutnantti Peter Forsman. Nuorten toimikunta Nuorten toimikunnallekin vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi. Toimikunta piti kaksi virallista kokousta ja yhdeksän epävirallista tapaamista. Lisäksi toimikunta kävi vierailulla reserviupseerikurssilla kesällä. Vuoden aikana toimikunta keskittyi jäsendatan analysointiin. Toimikunnan tarkoituksena on tilastoanalyysin perusteella tehdä konkreettiset toimenpideehdotukset siitä miten liitto ja piirit voivat pienentää nuorten jäsenten eroamisprosenttia. Toimikunnan puheenjohtajana toimi vänrikki Olli Nokso-Koivisto. TUKEA YHDISTYKSILLE JA PIIREILLE Liitto maksoi piireille säännöllistä toiminta-avustusta noin euroa. Samoin liitto jatkoi piirien atk-hankintojen tukemista. Liitto vastasi edelleen kaikista jäsenmaksuperintään sekä jäsenrekisterin ylläpitoon ja kehittämiseen liittyneistä kuluista. Liiton tuottama messu- ja esittelymateriaali oli piirien ja yhdistysten käytössä veloituksetta. Piireille ja yhdistyksille tarkoitettua projektitukea myönnettiin euroa. Tuen tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa aktiivista toimintaa ja jäsenhankintaa kehittävien projektien toteutuminen. Vuonna 2014 projektitukea myönnettiin 30 hankkeeseen. Tukea myönnettiin mm. ampumaratojen ja toimitilojen kunnostamiseen, pistooli-, kivääri- ja laserasehankintoihin sekä erilaisiin jäsenhankintakampanjoihin. Kannustepalkkiot Kannustepalkkiona yhdistyksille ja piireille jaettiin vuoden 2014 perusteella yhteensä euroa, josta toimintapalkkioina jaettiin euroa ja jäsenhankintapalkkioina euroa. Määräaikaan mennessä liittoon saapui toimintalomake 249 yhdistyksestä sekä kaikista 20 piiristä. Edellisvuonna toimintalomakkeen palautti 247 yhdistystä. Vuoden 2014 toiminnassa painotettiin mm. Toimintapäivän järjestämistä, tiedotusta, infotilaisuuksia, koulutusta, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja liikuntatoimintaa, sekä prosenttiammunnan ilmoitusta. Toimintalomake oli nyt viidettä kertaa mahdollista palauttaa sähköisessä muodossa, ja toista vuotta oikeasti koko ajan täytettävissä pitkin vuotta. Sarjajaon perustana on yhdistysten jäsenmäärät per

7 Toimintapalkkiot jaettiin kahteen osuuteen: reilut puolet kokonaissummasta eli euroa jaettiin pistepalkkiona liiton 30 eniten pisteitä saavuttaneelle yhdistykselle, jokaiselle 250 euroa. Toinen puolikas, euroa, jaettiin sarjapalkkiona jokaisen sarjan viidelle parhaimmalle yhdistykselle sarjassa edustetun jäsenmäärän suhteessa. Yhdistyksen sarjapalkkion suuruus määräytyi edelleen saavutetun pistemäärän mukaisesti. Pistepalkkion (liiton 30 eniten pisteitä saavuttanutta yhdistystä) saivat seuraavat yhdistykset: Yhdistys Sarja Jäsenmäärä kokonaispisteet Tikkurilan Reserviupseerikerho - Dickursby Reservofficersklubb ry A Töölön Reserviupseerit ry A Valkeakosken Reserviupseerikerho ry A Kouvolan Reserviupseerikerho ry A ,5 Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho ry C ,5 TaKoRU - Tampereen Korkeakoulujen ReserviUpseerit ry A ,5 Jyväskylän Reserviupseerit ry A Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU ry A ,5 Lahden Reserviupseerikerho ry A ,5 Nastolan Reserviupseerikerho ry B ,5 Porvoon Reserviupseerikerho ry - Borgå Reservofficersklubb ry A ,5 Järvenpään Reserviupseerikerho ry A Janakkalan Reserviupseerikerho ry B Joensuun Reserviupseerit ry A ,5 Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistys ry Kyrkslätts Reservofficersförening rf B Toijalan Seudun Reserviupseerikerho ry A Vaasan Reserviupseerikerho ry A Kurikan Reserviupseerit ry B ,5 Ylitornion Reserviupseerit ry C ,5 Tikkakosken Reserviupseerit ry B Inarin Reserviupseerit ry C Oulun Reserviupseerikerho ry A ,5 Taipalsaaren Reserviupseerikerho ry. B ,5 Paltamon Reserviupseerikerho ry D ,5 Helsingin Reserviupseerien Viestiosasto ry A ,5 Tuusulan Reserviupseerikerho ry A ,5 Helsingin Sissikerho ry A Imatran Reserviupseerikerho ry A ,5 Veitsiluodon Reserviupseerit ry C ,5 Urjalan Reserviupseerit ry D Lisäksi arvalla jaettiin kaikkien lomakkeen täyttäneiden, mutta muuten palkkioita jääneiden kesken jokaisessa sarjakategoriassa yksi rahapalkinto, yhteensä 800 euroa. Nämä palkinnot saivat Iisalmen Reserviupseerikerho (A-sarja, 300 ), Kempeleen Reserviupseerit (B-sarja 200 ), Mynämäen Seudun Reserviupseerikerho (C-sarja 170 ) ja Pihtiputaan Reserviupseerit (D-sarja, 130 ).

8 Jäsenhankintapalkkiot Jäsenhankintakilpailun tulokset ratkaistiin liiton jäsenrekisteristä saatujen jäsenmäärien perusteella. Ratkaisevaa oli maksaneiden jäsenten määrän kasvu. Palkkion saaminen edellyttää lisäksi toimintalomakkeen palautusta. Suomen Reserviupseeriliiton jäsenmäärä väheni vuonna 2014 yhteensä 494 jäsenellä. Liiton virallisessa jäsenmäärässä ovat mukana vain ne jäsenet, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksuvelvoitteensa päättyneeltä toimintavuodelta. Vuoden lopussa liitossa oli maksanutta jäsentä. Jäsenmäärä pieneni kaikissa reserviupseeripiireissä, joten piirikohtaisia jäsenhankintapalkkioita ei maksettu. Liiton suurimmat yhdistykset ovat Tampere (859 jäsentä), Turku (829), Oulu (572), Tapiola (558), Kanta-Helsinki (486) ja ARU (446). Jäsenmäärä kasvoi kaikkiaan 68:ssa liiton 319:stä jäsenyhdistyksestä. Yhdistyksistä jäsenmääräänsä kasvatti absoluuttisesti eniten HRUP:n Sissikerho, jonka jäsenmäärä kasvoi 17 hengellä. Se sai 400 euron palkkion. Sarjoittain suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä kasvattaneet yhdistykset saivat 200 euron palkkion. SARJA A, yli 150 jäsentä: o Pioneeriosasto (+ 9,49 %) o Iisalmi (+7,38 %) o Viestiosasto (+6,58 %) o Mikkeli (+ 5,19 %) SARJA B, jäsentä o Taipalsaari (+ 12,50 %) o Naantali (+ 6,74 %) o Pargas - Parainen (+ 5,88 %) o Piikkiö-Kaarina (+ 4,88 %) SARJA C, jäsentä o (Åbolands (+29,17 %) Ei palauttanut toimintalomaketta) o Rautjärvi (+13,79 %) o Kores (+11,76 %) o (Kittilä (+ 6,90 %) Ei palauttanut toimintalomaketta) o Virolahti ja Miehikkälä (+ 6,25 %) o Jokela (+ 5,26 %) SARJA D, alle 30 jäsentä o Pihtipudas (+17,65 %) o (Konnevesi (+12,50 %) Ei palauttanut toimintalomaketta) o Muonio (+10,00 %) o (Lievestuore (+ 9,09 %) Ei palauttanut toimintalomaketta) o Koski HL (+ 8,33 %) o (Vieremä (+ 6,67 %) Ei palauttanut toimintalomaketta) o Posio (+ 5,56 %)

9 JÄSENHANKINTAKILPAILU Vuoden 2010 alussa aloitettiin uusimuotoinen jäsenhankintakilpailu. Vähintään kolme uutta jäsentä hankkineet jäsenhankkijat palkitaan kilpailussa Fiskarsin kenttälapiolla. Eniten uusia jäseniä vuoden aikana hankkinut henkilö palkitaan Inttistoren lahjakortilla. Eniten uusia jäseniä, yhdeksän, hankki vuoden aikana Juha Vatanen HRUP:n Pioneeriosastosta. Kenttälapion itselleen hankki yhteensä yksitoista jäsenhankkijaa. NETTIREKISTERI Liiton uusi jäsenrekisteri otettiin käyttöön tammikuussa. Kyseessä on RUL:n, RES:n, MPKL:n ja MPY:n yhteinen rekisteri, jonka toimittaa Kehätieto Oy. Rekisteri jouduttiin ottamaan käyttöön keskeneräisenä ja sitä rakennettiin ja viimeisteltiin koko vuosi. Vielä vuoden lopussakin mm. osa raporteista ja poiminnoista oli työn alla. Jäsenmaksuperintä ja jäsenmaksujen tuloutus yhdistyksille ja piireille saatiin kuitenkin hoidettua. HALLINTO JA MAANPUOLUSTUSYHTIÖ MPY OY Liiton toimistossa työskenteli vuoden lopussa kokopäiväisesti kolme henkilöä. Liiton toiminnanjohtajana toimi VTM, majuri Janne Kosonen. Järjestösihteerinä toimi LuK, kapteeni Saku Liehu ja toimistosihteerinä Kirsti Suortti. Liiton jäsenrekisteristä ja taloushallinnosta vastaavan Maanpuolustusyhtiö Oy:n taloudellinen tulos parani edellisestä vuodesta, mutta vuonna 2014 tulos oli edelleen selvästi tappiollinen. RUL omistaa 50 % yhtiöstä. Yhtiön myymälä sijaitsee Helsingissä Pohjoisella Hesperian kadulla, lisäksi yhtiöllä on netti- ja postimyyntiä. Reserviläinen-lehden ilmoitusmyynnissä päästiin edellisvuoden tasolle. Liiton edustajina hallituksessa olivat toimitusjohtaja, majuri Tapio Peltomäki, johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja toiminnanjohtaja, majuri Janne Kosonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi FM Tuomo Simojoki. MPY:n palveluksessa RUL:n jäsensihteerinä toimi Virpi Kukkonen. 4 YHTEISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA YHTEISTYÖ RESERVILÄSILIITON KANSSA Reserviläisliitto on RUL:n tärkein yhteistyökumppani monissa käytännön asioissa. Liitoilla on yhteinen jäsenlehti, Reserviläinen, jota julkaisee liittojen puoliksi omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Yhtiö hoitaa myös liittojen jäsenrekistereitä. Liittotasolla yhteisiä tapahtumia ovat mm. puheenjohtajistojen säännölliset tapaamiset sekä piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivät. Liitoilla on lisäksi vakuutusyhteistyötä. Kaikki piirilehdet ja useimmat piirien toiminnanjohtajista ovat reserviupseeri- ja reserviläispiirien yhteisiä. Piiritasolla on myös paljon yhteistä varainhankintaa ja toiminnansuunnittelua. Yhdistystasolla paikalliset reserviupseerikerhot ja reserviläisyhdistykset järjestävät suuren osan tapahtumista yhdessä. JÄSENREKISTERI- JA KUSTANNUSYHTEISTYÖ Edellisenä vuonna aloitettu yhteistyön tiivistäminen RES:n ja MPKL:n kanssa johti uuden yhteisen jäsenrekisterin hankkimiseen Kehätieto Oy:ltä. Neljäntenä rekisterin käyttäjänä toimii Maanpuolustusyhtiö MPY Oy, joka on rekisterin varsinainen tilaaja ja vastaa sen käytännön toiminnasta. RUL ostaa jäsenrekisteripalvelut MPY:ltä. Vuoden aikana päätettiin keskustelut kustannusyhteistyön tiivistämisestä. Liittojen tarkoituksena oli selvittää toiminnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia yhdistää Reserviläinen

10 lehden ja Suomen Sotilas lehden kustannustoiminta yhteen yhtiöön. Tätä varten mm. ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat mainittujen kustannustoimintojen markkina-arvoja. Prosessi päätettiin syksyllä, kun MPKL ilmoitti, ettei se pysty osallistumaan tiivistettyyn yhteistyöhön esitetyillä ehdoilla. YHTEISTYÖ UPSEERIJÄRJESTÖJEN KANSSA Päättynyt vuosi oli Upseerijärjestöjen yhteistyöelimen, YTE:n, 66. toimintavuosi. YTE:n jäseniä ovat RUL:n lisäksi Jääkärisäätiö, Kadettikunta ja Upseeriliitto. Perinteisessä toiminnassa korostui järjestöjen yhteistoiminta sekä upseerien henkilöstö- ja sotilasarvojärjestelmiin liittyvä keskustelu. Lippujuhlapäivän yhteinen juhlaillallinen nautittiin Katajanokan Kasinolla. Läsnä oli 44 vierasta, joista 12 oli YTE:n kutsumia ja muut jäsenjärjestöjen edustajia sekä vieraita. Kunniavieraina olivat eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja kolme entistä komentajaa. Juhlaesitelmän piti FT Vesa Määttä. Juhlaillallisen järjestelyistä vastasi Upseeriliitto. YTE:n vuosikokous pidettiin 3.2. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus sekä valittiin YTE:n jäsenet alkaneelle vuodelle. Vuoden toinen kokous pidettiin Kokouksessa keskusteltiin vuoden 2014 tärkeimmistä tapahtumista ja järjestöjen toiminnan koordinoimisesta. Upseeriliiton kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä Katajanokan Upseerikerho ry:n hallituksessa, joka kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kolmantena osapuolena yhdistyksen hallituksessa on Helsingin Reserviupseeripiiri. Yhdistys omistaa Kiinteistö Oy Katajanokan Kasinon. Upseerikerho järjesti perinteisen Itsenäisyyspäivän Iloisen illan, johon osallistui 225 henkeä. Liitto järjesti vuoden aikana toistakymmentä eri tilaisuutta Kasinolla. Kasinon taloudellinen tilanne on hyvä. Liiton johto tapasi Upseeriliiton, Kadettikunnan ja Jääkärisäätiön johtoa useaan otteeseen vuoden aikana, mm. Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n kokousten yhteydessä. Suomen Reserviupseeriliitto järjesti lokakuussa yhdessä Kadettikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa seminaarin, jonka teemana oli Toimintakyky. Tilaisuus oli samalla osa johtamiskouluttajien koulutustilaisuutta. Seminaari kokosi Poliisiammattikorkeakoulun auditorioon lähes 200 kuulijaa. YHTEISTYÖ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA Liitolla on tiiviit ja vakiintuneet yhteistyösuhteet puolustusvoimien kanssa. Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat Reservin neuvottelukunnan kokouksiin. Liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tapasivat vuoden aikana puolustusvoimien, maavoimien sekä puolustusministeriön korkeinta johtoa useissa tapaamisissa. Liittohallituksen jäsenille tammikuussa tehdyssä kyselyssä selvisi, että reserviupseeripiirien yhteistyö sekä MPK:n että aluetoimistojen kanssa sujuu edelleen hyvin. RUL:n edustajat osallistuivat vuoden aikana myös reserviupseerikurssien kurssijuhliin ja päättäjäisiin. RUK:n ja sen oppilaskunnan kannatusyhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä

11 myös mentortoiminnassa. Uutena toimintamuotona RUL osallistui marraskuussa omalla esittelytiskillä RUK:ssa järjestettyyn omaisten päivään. Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa yhteistyötä tehtiin erityisesti johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen kanssa. JÄSENYYDET Suomen Reserviupseeriliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Maanpuolustuksen Tuki ry Reserviläisurheiluliitto ry Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry Katajanokan Upseerikerho ry Maanpuolustuskoulutusyhdistys Suomen Ampumaurheiluliitto ry Tammenlehvän Perinneliitto ry Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa Upseerijärjestöjen yhteistyöelin, YTE Reserviupseereiden pohjoismainen presidiumi The Interallied Confederation of Reserve Officers, CIOR Ampumaharrastusfoorumi EDUNVALVONTA Puolustusvoimien lisäksi liiton johto piti yhteyttä mm. puolustusministeriöön, eduskuntaan sekä yksittäisiin kansanedustajiin. Vuoden aikana luotiin yhteysupseeriverkosto eduskuntaan. Eduskunnan yhteysupseereiden kanssa järjestettiin yksi tiedonvaihtokokous. Edunvalvonnan keskeisiä asioita olivat vaikuttaminen vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain täytäntöönpanoon, puolustusvoimauudistukseen sekä ampuma-aselakiin. Kirjallisen lausunnon liitto antoi puolustusministeriölle lausunnon vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisoinnista aluehallintotasolla. Ampumaharrastusfoorumi Liitto jatkoi aktiivista työtään ampumaharrastusfoorumissa. Keskeisiä aiheita olivat ampumaaselakiesitys ja AMPU-hanke. Ampuma-ase- ja ampumaratalakien lopullinen käsittely siirtyi eduskunnassa vuoden 2015 puolelle. Ampumaharrastusfoorumi kannatti lakien hyväksymistä ennen kevään eduskuntavaaleja. Foorumin nettisivut toimivat RUL:n nettisivujen julkaisujärjestelmällä. Ampumaharrastusfoorumi on yhteistyöelin, johon kuuluvat RUL, RES, RESUL, MPK, Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL), Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ), Suomen Metsästäjäliitto (SML), Suomen Ampumahiihtoliitto (SAHL), Asealan Elinkeinonharjoittajat (AAE) ja Asehistorian liitto. Foorumin tehtävänä on yhteisvoimin vaikuttaminen päättäjiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ampumaharrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. 5 AATTEELLINEN TOIMINTA RUL:n aatteellinen ja perinnetoiminta ovat kiinteä ja näkyvä osa järjestötoimintaa. Yhdistysten ja piirien vakiintunutta aatteellista toimintaa ovat alueelliset ja paikalliset maanpuolustusjuhlat

12 sekä reserviläisten joulutulet. Reserviläisten kunniavartioita oli sankarihaudoilla monilla paikkakunnalla Itsenäisyyspäivän lisäksi myös jouluaattona ja kaatuneiden muistopäivänä. Useissa reserviupseeripiireissä järjestetään erilaisia juhla- ja muistotilaisuuksia tammisunnuntaina, puolustusvoimien lippujuhlapäivänä sekä talvisodan alkamis- ja päättymispäivänä. Yhteistyö sotiemme veteraanien ja heidän yhdistystensä kanssa on vakiintunut aatteellisen toiminnan muoto useilla paikkakunnilla. Liitto osallistui vuoden 2014 Veteraanikeräykseen virallisena kerääjäjärjestönä. RUL on Tammenlehvän Perinneliiton jäsen. Tammenlehvän perinneliiton tarkoituksena on varmistaa, että jälkipolville säilyy olennainen osa viime sotiemme perinnemuistoista. Liitto osallistui Suomen Marsalkka Mannerheimin kuolinpäivän kunnianosoitukseen. Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6. liitto oli mukana kansalaisjärjestöjen kunnianosoituksissa Hietaniemen sankarihaudoilla ja Suomen Marsalkka Mannerheimin haudalla sekä ratsastajapatsaalla. RUL:n kunniamiekka luovutettiin maavoimien kurssien priimuksille Reserviupseerikoulussa Haminassa, Merisotakoulun reserviupseerikurssien priimuksille Suomenlinnassa sekä Ilmavoimien reserviupseerikurssien priimuksille Tikkakoskella. PsRUK:n kurssien priimuksille luovutettiin RUL:n kunniakilpi. Liiton kunniamiekan saivat seuraavat reserviupseerikurssien priimukset: RUK 243 Lasse-Mathias Nyberg RUK 244 Napoleon Freitas Paajanen ILMAVRUK 96 Jussi Antero Blomgren ILMAVRUK 97 Aleksi Lassi Ilari Kohtanen MERISK 164 Eero Vartiainen MERISK 165 Tatu Suontausta YHDISTYSTEN TASAVUOSIJUHLAT Vuoden aikana useat liiton jäsenyhdistyksistä viettivät tasavuosijuhliaan. Liitto muisti vuoden aikana seuraavia yhdistyksiä: Taipalsaaren Reserviupseerikerho ry 40 v Hollolan Reserviupseerikerho ry 50 v Urjalan Reserviupseerit ry 60 v Alavuden Reserviupseerikerho ry 60 v Isonkyrön Reserviupseerikerho ry 60 v Luumäen Reserviupseerikerho ry 60 v Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistys ry 50 v Inarin Reserviupseerit ry 65 v Lahden Reserviupseerikerho ry 80 v Keskon Reserviupseerikerho ry 60 v Kokkolan Reserviupseerit ry 80 v

13 PALKITSEMISET Kultaiset ansiomitalit Puolustusministeri Carl Haglund myönsi päivämäärällä kaikkiaan 8 Suomen Reserviupseeriliiton kultaista ansiomitalia soljen kera ja 35 kultaista ansiomitalia. Suomen Reserviupseeriliiton kultaisen ansiomitalin soljen kera myönnettiin pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta mm. Petri Kukkoselle Lappeenrannasta ja Jorma Suoniolle Tampereelta. He ovat toimineet pitkään useissa eri tehtävissä RUL:n yhdistys-, piiri- ja liittotasolla. Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali on myönnetty mm. puolustusvoimien komentopäällikkö Jukka Ojalalle, Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja, Tor-Erik Lindqvistille, sekä RUL:n 1. varapuheenjohtaja Aaro Mäkelälle ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja Marko Honkaselle. Liiton omista aktiiveista kultaisen ansiomitalin saavat lisäksi mm. Olavi Akkanen Inarista, Martti Hämäläinen Kuhmosta, Kimmo Karila Helsingistä sekä Mikko Ritakallio Kangasalta. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ritarikunnat myönsivät RUL:n esityksestä yhdeksän kunniamerkkiä. Vuoden maanpuolustusteko RUL:n liittohallitus myönsi vuoden 2014 maanpuolustusteko -tunnustuspalkinnon Rautjärven Reserviupseerikerholle pitkäaikaisesta, monipuolisesta ja näkyvästä reserviupseeritoiminnasta paikkakunnalla. Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) perustama Vuoden maanpuolustusteko tunnustus voidaan myöntää poikkeuksellisen ansiokasta maanpuolustusta, maanpuolustustahtoa tai yleistä turvallisuutta lisäävästä teosta yksityishenkilölle, yhteisölle tai projektille. Vuoden maanpuolustusteko palkintoa on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Maanpuolustusmitali miekkojen kera Vuonna 2014 maanpuolustusmitalin miekkojen kera saivat RUL:n esityksestä majuri Antti Koskimäki Riihimäeltä, kapteeni Terho Pelli Hyrynsalmelta sekä majuri Sakari Väliahde Helsingistä. Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinnot vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä RUL:n esityksestä Sotavahinkosäätiön hallitus myönsi vuonna 2014 tunnustuspalkinnon Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerholle, Lahden Reserviupseerikerholle, Pohjois- Pohjanmaan Reserviupseeripiirille sekä kapteeni Ville Maijaselle ja kapteeni Tor-Erik Lindqvistille. Tunnustuspalkintojen kokonaismäärä oli In memoriam RUL:n kunniajäsen Filip Pettersson kuoli heinäkuun lopussa. Hän oli syntynyt vuonna Filip Pettersson oli Helsingin Osakepankin pitkäaikainen pääjohtaja, Fennia-yhtiöiden toimitusjohtaja sekä keskeinen vaikuttaja monissa yhteisöissä. Hän oli mm. Sotavahinkosäätiön puheenjohtajana. RUL:ssa hän toimi mm. liiton valtuuskunnan, eli nykyisen neuvottelukunnan, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana Liiton kunniajäseneksi, KTM, kapteeni reservissä Filip Pettersson kutsuttiin vuonna 1986.

14 Liiton entinen varapuheenjohtaja, VTM, majuri reservissä Klaus A. Raninen menehtyi joulukuussa. Hän oli syntynyt vuonna Klaus A. Raninen toimi liiton varapuheenjohtajana yhteensä 12 vuoden ajan ja luvuilla. Hän toimi myös Reserviläinen lehden päätoimittajana. Liiton neuvottelukunnan pitkäaikaisena aktiivijäsenenä Klaus A. Raninen oli paikalla vielä neuvottelukunnan kevätkokouksessa. 6 KOULUTUSTOIMINTA Liiton koulutustoimikunnan valmistamaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamisen koulutusohjelmaan kuuluvat Reserviläisjohtaja 1 ja Reserviläisjohtaja 2 -kurssit sekä johtamisen erikoistason teemaseminaari. Kaikki kurssit toteutetaan MPK:n kursseina. Kolmas johtamisen teemaseminaari järjestettiin huhtikuussa Lahdessa. Seminaarin teemana oli Mentorointi. Aihetta lähestyttiin kahdella luennolla ja sen jälkeisellä ns. open space - työskentelyllä. Seminaariin osallistui 50 henkilöä. RUL vastasi tilaisuuden sisällöstä, johtamisesta sekä kustannuksista. RUL tuki taloudellisesti kahta Reserviläisjohtaja kurssia, joille osallistui yhteensä 42 henkilöä. Lokakuussa järjestettiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamiskouluttajien koulutustilaisuus Tampereella. Tilaisuuteen osallistui 37 johtamiskouluttajaa eri puolilta maata. RUL vastasi tilaisuuden sisällöstä, johtamisesta sekä kustannuksista. Suomen Reserviupseeriliitto järjesti lokakuussa yhdessä Kadettikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa seminaarin, jonka teemana oli Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa. Tilaisuus oli samalla osa johtamiskouluttajien koulutustilaisuutta. Seminaari kokosi Poliisiammattikorkeakoulun Tampereelle auditorioon lähes 200 kuulijaa. Tilaisuus oli osanottajille maksuton ja sen alustuksista koottava seminaarijulkaisu valmistuu vuonna Edellisvuoden seminaarista julkaistiin vuonna 2014 Äärikäyttäytyminen kirja, jota jaettiin mm. piirien ja yhdistysten kautta. Teemaseminaarin ja johtamiskouluttajien koulutustilaisuuden järjestelyihin käytettiin MPT:n vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen RUL:lle osoittamia varoja. Liitto otti uusintapainoksen Reservin kenttäjohtaja kirjasta. Kirja on noin 120-sivuinen rautaisannos reservin johtajan perustietoja ja -taitoja. Kirjan aiheita ovat mm. tilannetietoisuus ja käskynantovalmius, taktiset merkit, puolustus, hyökkäys, viivytys, asutuskeskustaistelu, tulikomento, suunnan ottaminen, viesti, aseet, ensiapu ja johtaminen. Kirjan sisältö perustuu pääosin RUK:n opetusmateriaaleihin. MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS Tammikuussa kysyttiin piireiltä kuinka yhteistyö MPK:n kanssa sujuu maakunnissa. Kyselyn mukaan yhteistyö sujuu erinomaisesti 9 piirissä, hyvin 10 piirissä ja tyydyttävästi 1 piirin alueella. Suurimmassa osassa maata yhteistyö reserviupseeripiirien ja MPK:n välillä sujuu ongelmitta. Muutamilla alueilla kitkaa yhteistyössä kuitenkin esiintyy. Ongelmakohtina mainittiin MPK:n toiminnan eriytyminen muusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta,

15 puutteellinen tiedonkulku sekä luottamuspula toimijoiden kesken sekä näistä johtuvat yhteistyövaikeudet. MPK järjesti vuonna 2014 yhteensä 1840 kurssia. Koulutusvuorokausien kokonaismäärä oli Vuodelle asetetut koulutuksen määrälliset tavoitteet ylittyivät selvästi. Koulutusvuorokausien määrää kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 prosenttia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtajana toimi agronomi, maj Juha Korkeaoja. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi prkenr (evp) Pekka Tuunanen. Yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi vuoden 2015 alusta alkaen valittiin prkenr (evp) Pertti Laatikainen. RUL:n edustajana MPK:n hallituksessa toimi liiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Hän on myös MPK:n varapuheenjohtaja. RUL:n edustajina MPK:n valiokunnissa toimivat lisäksi Aaro Mäkelä, Marko Honkanen ja Yrjö-Pekka Rautalahti. PADASJOEN KOULUTUSKESKUS RUL vastasi edelleen maanpuolustusjärjestöjen Padasjoen koulutuskeskuksen ylläpidosta, kehittämisestä ja käytännön varaustoiminnasta. Vuoden aikana keskuksen alueella tehtiin pieniä korjaustöitä sekä asennettiin ilmalämpöpumppu majoitusparakki Kouvolaan. Maanpuolustusjärjestöt käyttivät koulutuskeskusta 36 viikonloppuna. Viitenä viikonloppuna oli keskuksessa vähintään kaksi käyttäjäryhmää. RUL:n yhdistykset olivat keskuksen aktiivisimpia käyttäjiä. Keskimääräinen ryhmäkoko oli noin 12 henkilöä. Puolustusvoimien eri yksiköt käyttivät koulutuskeskusta useita kertoja vuoden aikana. Vuoden aikana käynnistettiin keskustelut Padasjoen harjoitusalueen tulevaisuudesta. Puolustusvoimat ilmoitti, että se jatkaa toimintaa alueella, vaikka Hämeen rykmentin toiminta loppui vuoden 2014 lopussa. Alueen hoitovastuu siirtyy tämän jälkeen Panssariprikaatille. Uuden sopimuksen allekirjoitus siirtyi vuoden 2015 puolelle. 7 LIIKUNTATOIMINTA Liitto osti vuoden aikana Lahden Hennalassa Puolustusvoimilta sotilasesteradan. Maa-alue on toistaiseksi vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä. Varuskunnan lakkauttamisen takia rata olisi purettu. Nyt liitto voi käyttää aluetta edelleen omiin kilpiluihinsa. Reserviläisessä esiteltiin mm. sotilastaitokilpailuja sekä marssi- ja maastotapahtumia. Edellisvuosien tapaa suuri osa järjestely- ja raportointityöstä oli liiton toimiston ja kerhojen vastuulla. RESUL Reserviläisurheiluliitto (RESUL) hoiti Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton sekä liittotason urheilukilpailujen ja liikuntatapahtumien hallinnon ja koulutustoiminnan. Vuoden aikana järjestettiin 24 valtakunnallista mestaruuskilpailu- tai maastoliikuntatapahtumaa. Liitto-, piiri- ja paikallistason tapahtumien järjestäjinä toimivat paikallisyhdistykset. RESUL koordinoi maanpuolustusjärjestöjen tukitarpeet puolustusvoimille. Vuoden aikana aloitettiin RESUL:n strategian päivitys. RESUL:n puheenjohtajana toimi lehtori, kapteeni Tor-Erik Lindqvist ja toiminnanjohtajana sotilasmestari Risto Tarkiainen. RUL:n edustajina RESUL:n hallituksessa olivat luutnantti Martti Hämäläinen, luutnantti Jussi Kangaspunta ja kapteeni Antti Kokkola.

16 Sähköinen kuntokortti Liiton jäsenten käytössä oli henkilökohtainen, sähköinen kuntokortti. Kyseessä on netissä toimiva, sähköisessä muodossa oleva harjoitus- tai liikuntapäiväkirja. Sähköisen kuntokortin käyttö on RUL:n jäsenille maksutonta. Sähköinen kuntokortti oli vuoden aikana käytössä 1012 liiton jäsenellä. RESUL kanssa aloitettiin keskustelut kuinka kuntokorttia kehitetään jatkossa. Piirien väliset kilpailut Reserviupseeripiirit kilpailevat vuosittain Taistelukoulun kilvestä ja Kalevan maljasta. Taistelukoulun kilpi luovutetaan aktiivisimmalle piirille kuntoliikunnassa. Kilpailussa huomioidaan vähintään A-kuntoluokan suorittaneiden määrä, sähköisen kuntokortin käyttöönotto sekä prosenttiammunta. Kalevan maljan voitti Keski-Suomi ennen ORUP:ia ja Pirkanmaata. Taistelukoulun kilven aktiivisimmasta kuntoliikunnasta voitti Kainuu ennen Etelä-Hämettä ja Päijät-Hämettä. Tulokset Kalevan malja Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry Kainuun Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Päijät-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Keski-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Satakunnan Reserviupseeripiiri ry 10 Tulokset Taistelukoulun kilpi Kainuun Reserviupseeripiiri ry Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Päijät-Hämeen Reserviupseeripiiri ry Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry Vaasan Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Lapin Reserviupseeripiiri ry Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry 33,5 11. Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry 22

17 17. Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry 14,5 20. Keski-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry 11 Prosenttiammunta Prosenttiammunnan tarkoituksena on aktivoida koko jäsenistöä säännölliseen ampumaharrastukseen. Prosenttiammunnassa kilpailevat RUL:n yhdistykset ja piirit keskenään vuosittain suurimmasta suhteellisesta osanotosta jäsenmääräänsä nähden. Tulos lasketaan välisenä aikana järjestetyistä mainittujen liittojen, piirien tai kerhojen valvotuista kilpailuista, ampumaharjoituksista, koulutus- ja koetilaisuuksista. Kultakin osallistuneelta yhdistyksen jäseneltä merkitään yksi ampumasuoritus vuodessa. Liittotulos: 13,9% (2013: 13,4%, 2012: 11,4%, 2011: 13,7 %, 2010: 14,4 %) Piirit: 1. Kainuun Reserviupseeripiiri ry 38,1 % (200 ) 2. Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri ry 29,0 % (100 ) 3. Vaasan Reserviupseeripiiri ry 28,9 % (100 ) Yhdistykset: Sarja A 1. Toijalan Seudun Reserviupseerikerho ry 59,7 % (100 ) 2. Tikkurilan Reserviupseerikerho ry 51,5 % (50 ) 3. Salon Seudun Reserviupseerit ry 50,1 % (50 ) Sarja B 1. Elimäen Reserviupseerikerho ry 78,3 % (100 ) 2. Ähtärin Reserviupseerikerho ry 70,2 % (50 ) 3. Janakkalan Reserviupseerikerho ry 66,7 % (50 ) Sarja C 1. Rautjärven Reserviupseerikerho ry 87,9 % (100 ) 2. Vesilahden Reserviupseerikerho ry 85,7 % (50 ) 3. Ylitornion Reserviupseerit ry 77,42 % (50 ) Sarja D 1. Kortesjärven Reserviupseerikerho ry 100 % (100 ) 2. Vesannon Reserviupseerikerho ry 84,6 % (50 ) 3. Ristijärven Reserviupseerikerho ry 82,6 % (50 ) RUL EROK-sotilasmoniottelu Sotilasmoniottelun maaottelu Viron reserviupseereita vastaan kisattiin Lahdessa. Maaottelun voitti selkeästi RUL joukkue ennen Viron joukkuetta. Henkilökohtaisen kilpailun paras oli Suomen Joakim Siirilä ennen Simo Jääskeläistä ja Mikko Hautalaa. Kilpailu oli kovatasoinen ja sen osalajeissa kivääriammunnassa, pistooliammunnassa, esteuinnissa, esteradalla, käsikranaatin heitossa ja suunnistuksessa nähtiin useita erinomaisia suorituksia.

18 MILCOMP FINLAND 2014-kilpailuun osallistui 12 urheilijaa, RUL:sta ja EROK:sta (Viron reserviupseeriliitto). Lahden kilpailu toimi RUL:n karsintakilpailuna CIOR-sotilasmoniotteluun jonne lähetettiin kaksi täyttä joukkuetta toista kertaa. Joukkueet: 1. RUL (Hautala, Jääskeläinen, Siirilä) ,0p 2. EROK (Muru, Ruul, Zahkna) ,3p Henkilökohtainen kilpailu: 1. Joakim Siirilä (RUL) 7 612,2 2. Simo Jääskeläinen (RUL) 7 532,0 3. Mikko Hautala (RUL) 6 902,9 4. Kaido Ruul (EROK) 6 874,8 5. Margus Andersson (EROK) 6 715,1 6. Janne Hyvärinen (RUL) 6 664,9 7. Rain Muru (EROK) 6 495,0 8. Jukka Ahola (RUL) 6 494,9 9. Marek Zahkna (EROK) 6 345,6 10. Saku Liehu (RUL) 6 074,4 11. Jouni Leppäsaajo (RUL) 5 047,9 12. Antti Laalahti (RUL) 4 818,3 CIOR:n sotilasmoniottelu + Pohjoismaiset maastomestaruuskilpailut Saksassa CIOR:n MILCOMP -sotilasmoniottelu käytiin Saksan Hammelburgissa Samalla käytiin Pohjoismaiset maastomestaruuskilpailut. RUL MILCOMP edustusjoukkueet muodostivat FIN 1: Saku Liehu (Jyväskylän Reserviupseerit ja JARU ry), Janne Hyvärinen (Kuopion Reserviupseerit), Janne Nieminen (Tuusulan Reserviupseerikerho) sekä FIN 2: Mikko Hautala (Raision Reserviupseerit), Simo Jääskeläinen (Kuopion Reserviupseerit), Joakim Siirilä (Teres). Varajäsenenä mukana oli Antti Laalahti (TaKoRU ry). Hän kilpaili muiden maiden varajäsenten kanssa. FIN2 saavutti CIOR sotilasviisiottelun kokonaiskilpailussa hopeaa, Saksan voittaessa jälleen kultaa. Tulokset CIOR Milcomp: 1. Saksa ,30 2. Suomi ,98 3. Saksa ,95 4. Iso-Britannia ,23 5. Int ,76 6. Ranska ,70 7. Etelä-Afrikka ,96 8. Suomi ,24 9. Hollanti , Int ,02 Pohjoismaisissa maastomestaruuskisoissa tulokset saatiin CIOR-kilpailun lopputuloksista ja yksilösarjan voiton vei FIN2 joukkue Hautala, Jääskeläinen ja Siirilä. Maiden välisiin kokonaistuloksiin laskettiin kustakin Pohjoismaasta kahden parhaan joukkueen tulos ja täten varsinainen voitto tuli myös Suomeen, toiseksi Tanska, kolmanneksi Ruotsi.

19 Tulokset PM-kisat: Yksilö-sarja 1. Suomi ,98 2. Suomi ,24 3. Tanska ,32 Joukkuekilpailu 1. Suomi ,22 2. Tanska 9273,92 3. Ruotsi 4 703,52 RUL:n ampumamestaruuskilpailut Suomen Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut ammuttiin Kainuun Prikaatin radoilla Kajaanissa. Paras tulostaso oli pienoiskiväärissä ja isopistoolissa. Ampumamestaruuskilpailujen sujuvista järjestelyistä vastasi Kajaanin Reserviupseerikerho ja Kainuun Reserviupseeripiiri hyvässä yhteistyössä Kainuun Prikaatin kanssa. Viimeisissä yksin järjestetyissä kisoissa ammuttiin yli 200 suoritusta. RUL.n yleismestaruuden voitti Kymenlaakson reserviupseeripiiri (9215) selvästi ennen Varsinais-Suomea (8865) ja Pohjois-Pohjanmaata (7850). Vuonna 2015 liiton ampumamestaruudet ratkotaan RUL:n ja RES:n yhteisissä kilpailuissa Tyrrin ampumaradalla Utissa. RUL-UAY Ampumakilpailu Upseerin ampumayhdistyksen (UAY) kanssa käytävään liitto-otteluun UAY ei saanut joukkuetta kasaan. 8 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA POHJOISMAINEN PRESIDIUM Reserviupseereiden pohjoismainen yhteistyö käynnistyi 1930 luvun puolessavälissä. Yhteistyö käsittää liikuntatapahtumia, seminaariyhteistyötä sekä liittojen johtohenkilöiden tapaamisia. Pohjoismaisten liittojen puheenjohtajistoista koostuvan presidiumin työkokous järjestettiin tammikuun lopussa Oslossa. Presidiumin kesäkokous pidettiin heinäkuun lopulla Fuldassa Saksassa CIOR:n kesäkongressin yhteydessä. Presidiumissa jatkettiin keskusteluja muutoksista eri maiden puolustusratkaisuista ja reserviupseerien roolista sekä pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Koska pohjoismaiset maastomestaruudet ratkottiin CIOR:n sotilasmoniottelun yhteydessä, presidium käsitteli myös yhteiset liikunta-asiat. Runsaasti keskustelua herätti myös CIOR-yhteistyö. Presidiumin pääsihteerinä toimi vuoden 2014 alusta alkaen Norjan liiton pääsihteeri, varaamiraali Jørgen Berggrav. Presidiumissa RUL:ia edustivat Mikko Halkilahti, Janne Kosonen ja kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Yrjö-Pekka Rautalahti.

20 CIOR CIOR (The Interallied Confederation of Reserve Officers, Confédération Interalliée des Officiers de Réserve) on vuonna 1948 perustettu Nato-maiden reserviupseerijärjestö. RUL on ollut mukana 1990 luvun puolestavälistä lähtien liitännäisjäsenenä. RUL:n kanssa samanlaisella statuksella CIOR:n toimintaan osallistuvat mm. Ruotsi, Itävalta ja Sveitsi. CIOR:n käytännön toimintaa johtaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtajamaa. Kesäkokouksen loppuun saakka puheenjohtajamaana toimi Ranska, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyi Bulgarialle. RUL:n edustajina CIOR:n valtuuston (council) työskentelyyn osallistuivat puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Merkittävä osa CIOR:n toiminnasta tapahtuu komiteoissa ja työryhmissä. Vuoden aikana suomalaisia osallistui DEFSEC komiteaan, sotilasmoniotteluun (MILCOMP) sekä nuorten reserviupseereiden (YROW) toimintaan. CIOR:n päätapahtumia ovat talvikokous Brysselissä sekä vuosittain eri paikoissa järjestettävä kesäkongressi. CIOR:n talvikokouksessa Brysselissä liiton edustajina toimivat puheenjohtaja Mikko Halkilahti ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen. Kesäkongressissa Fuldassa liittoa edustivat edellisten lisäksi Yrjö-Pekka Rautalahti. YROW:ssa mukana kolme suomalaista Suomen YROW-delegaatioon Brnossa kuuluivat Jussi Muranen, Johannes Kossila ja Tuukka Ruokokoski. Osallistujia oli yhteensä yli 50 osallistujaa kolmestatoista maasta. Suomen edustajat valittiin seminaariin kirjallisten hakemusten perusteella. YROW -työskentely koostui oppitunneista, maaesittelyistä, ryhmätyöskentelystä ja edustustehtävistä. Viikon mielenkiintoisimpana aiheena oli NATO päätöksentekosimulaatio, jonka tarkoituksena oli havainnollistaa osallistujille päätöksenteon kulkua ja sen hankaluutta NATO maiden kesken. YROW seminaarissa kaksi osanottajaa Laura Nyman ja Timo Koski osallistuivat huhtikuussa Brnossa Tsekissä pidettyyn YRO seminaariin, jonka aiheena olivat johtaminen sekä perehtyminen Naton toimintaan ja rakenteisiin. VIRON RESERVIUPSEERIKUNTA, EROK Yhteistyötä Viron Reserviupseerikunnan kanssa jatkettiin molemminpuolisilla tapaamisilla. Liiton varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä ja hallituksen jäsen Sakari Väliahde olivat EROK:n kutsuvieraana Viron itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa ja valtakunnallisessa paraatissa Pärnussa. Puheenjohtaja Mikko Halkilahti piti tervehdyspuheen EROK:n vuosikokouksessa Tallinnassa helmikuussa. Insinöörikapteeni Jaakko Lamberg osallistui EROK:n talvileirille helmikuussa. Talvileirin ohjelmassa oli ajankohtaisluentoja Viron puolustuksesta ja maanpuolustuskoulutuksesta sekä liikunta-aktiviteetteja. EROK:n puheenjohtaja, komentajakapteeni Toomas Peek osallistui Itsenäisyyspäivän iloiseen iltaan Katajanokan Kasinolla. EROK:n nimeämä Suomen yhteysupseeri on yliluutnantti reservissä Kuno Peek, RUL:n puolelta yhteydenpidosta vastaa toiminnanjohtaja Janne Kosonen ja hallituksen jäsen Sakari Väliahde.