1(16) KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013 Annettu jätelain 91 perusteella Tekninen lautakunta 10.4.2013, 25 Voimassa 1.5.2013 alkaen Pekka Palokärki on Keuruun kaupungin jätehuollon maskotti.
2(16) KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 1. Yleistä... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Määritelmät... 3 2 JÄTTEIDEN LAJITTELU JA KERÄILY... 5 4. Yleinen lajitteluvelvoite... 5 5. Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys kiinteistöllä... 5 6. Elinkeinotoiminnan jätteiden lajittelu ja keräys... 6 7. Rakennus- ja purkujäte... 6 8. Keräysvälineet... 6 9. Yhteiset keräysvälineet... 7 10. Keräysvälineiden merkitseminen... 7 11. Keräysvälineiden sijoitus ja kulkuväylien kunnossapito... 8 12. Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistaminen... 8 13. Jätteiden sijoittaminen keräysvälineisiin... 8 3 VAARALLISET- JA ERITYISJÄTTEET... 9 14. Vaarallisten jätteiden keräily ja säilyttäminen kiinteistöllä... 9 15. Öljyjätteet... 10 16. Asbestijäte... 10 17. Erotuskaivolietteet... 11 18. Kuolleet eläimet... 11 4 KERÄILYVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN JA JÄTTEIDEN KULJETUS... 11 19. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (järjestetty jätteenkuljetus)... 11 20. Jätteiden kuljettaminen ja kuljetusvälineet... 11 21. Kuljetusajat... 12 22. Keräysvälineiden tyhjentäminen... 12 5 JÄTTEIDEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ... 13 23. Kompostointi... 13 24. Jätteiden maahan hautaaminen... 13 25. Jätteen poltto... 13 6 JÄTTEIDEN TOIMITTAMINEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI TAI KÄSITELTÄVÄKSI... 14 26. Jätteiden toimittaminen hyväksyttyihin jätteen vastaanottopaikkoihin... 14 7 YLEISÖTILAISUUDET... 14 27. Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 14 8 MUUT MÄÄRÄYKSET... 15 28. Tiedotus kiinteistön asukkaille ja siellä työskenteleville... 15 29. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen... 15 30. Voimaantulo... 15 LIITE 1 JÄTTEENKULJETUKSEN VYÖHYKKEET... 16
3(16) 1 SOVELTAMISALA 1. Yleistä Keuruun kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä on noudatettava kaikessa jätehuollossa Keuruun kaupungin alueella. Jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätejakeiden (keräyspaperi, romurenkaat, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu, akut ja paristot sekä osin pakkaukset) käsittelyyn niiltä osin, kun niiden keräilystä ja lajittelusta on säädetty erikseen. 2. Tavoitteet Jätehuoltomääräysten tavoitteena on ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan sekä edistää jätteiden yleistä hyötykäyttöä ja biojätteen kompostointia kiinteistöillä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntypaikkalajittelun jälkeen tulee jäljelle jäävän jätteen laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksella tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi. 3. Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: 1) yhdyskuntajätteellä yleisnimikkeenä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, ei kuitenkaan vaarallista jätettä 2) kaatopaikkajätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla kerätty erilleen bio-, hyöty-, vaaralliset- ja erityisjätteet (viedään kaatopaikalle tai käsittelylaitokseen) 3) sekajätteellä lajittelematonta yhdyskunta-, rakennus-, teollisuus-, ja erityisjätettä, joka sisältää hyöty- ja kaatopaikkajätettä 4) energiajätteellä polttokelpoista jätettä, jota ei voida hyödyntää materiaalina pakkausmuovit (ei PVC), puu (ei kyllästetty), styroksi, likainen paperi ja pahvi
4(16) 5) keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa uusiokäyttöön soveltuvaa keräyskelpoista paperia 6) keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista uusiokäyttöön soveltuvaa pahvia, ruskeaa kartonkia ja voimapaperia 7) keräyskartongilla erikseen kerättyjä kuitupakkauksia kuten maito- ja mehutölkkejä, paperi- ja kartonkipakkauksia yms., jotka voidaan hyödyntää 8) keräyslasilla käytöstä poistettuja ja tyhjiä lasipakkauksia sekä muuta kierrätyskelpoista lasia 9) keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metalliromua 10) biojätteellä kompostiin soveltuvaa biologisesti hajoavaa, kiinteää, myrkytöntä jätettä kuten ruokajätettä ja muuta elintarvikejätettä 11) puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä 12) puujätteellä haitattomasti poltettavaa käsittelemätöntä puujätettä kuten rakennus- ja tuotantotoiminnan puujätettä, kierrätyskelvottomia kuormalavoja ja pienpuuta 13) erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana kuten jätteen välitöntä peittämistä loppusijoitusalueella, mutta jotka eivät ole vaarallisia jätteitä (esim. eläinjäte tai erityisen haiseva tai pölyävä jäte) 14) öljyjätteellä kokonaan tai osittain mineraaliöljystä tai synteettisestä öljystä koostuvaa, alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa soveltumatonta voiteluainetta tai teollisuusöljyä taikka muuta öljyä sisältävää jätettä 15) vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Vaarallisia jätteitä ovat mm. maalit, liuottimet, öljyiset jätteet, raskasmetalliparistot, akut, räjähteet, elohopealamput ja -loisteputket, lääkkeet sekä asbesti. 16) lietteellä saostus- ja umpisäiliölietettä sekä muita käsittelyn kannalta vastaavia juoksevassa muodossa olevia lietteitä 17) rakennus- ja purkujätteillä rakentamisessa, korjaamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä käytöstä poistettuja rakennus- ja purkujätteitä sekä käyttämättä jääneitä aineksia
5(16) 18) jätteiden keräilyvälineillä astioita, säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kiinteistöillä kootaan kuljettamista varten 19) kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella (järjestetty jätteenkuljetus) jätelain 32 :n mukaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta 20) tuottajavastuulla sitä, että tuottaja on velvollinen edistämään tuotteen uudelleenkäyttöä sekä järjestämään jätteenä käytöstä poistettavan tuotteen tai sen osan uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon sekä vastaamaan siitä aiheutuvista kustannuksista 21) taajama-alueella aluetta, jolla on voimassa oleva asemakaava 22) jätteen tuottajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä 23) kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa 2 JÄTTEIDEN LAJITTELU JA KERÄILY 4. Yleinen lajitteluvelvoite Jätteen tuottajan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että kaatopaikka-, bio-, hyöty-, vaaralliset- ja erityisjätteet voidaan pitää erillään muista jätteistä ja toimittaa hyödynnettäviksi tai erilliskäsittelyyn näiden jätehuoltomääräysten mukaan. 5. Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys kiinteistöllä Kiinteistöillä on oltava keräysastiat eri jätteille (ei kuitenkaan biojätteelle, jos se kompostoidaan 23 :n mukaisesti) seuraavasti: 1) Asuinkiinteistöt ja loma-asunnot, joissa huoneistoja on alle viisi * keräysastia biojätteelle * keräysastia kaatopaikkajätteelle 2) Asuinkiinteistöt, joissa on huoneistoja vähintään viisi * keräysastia biojätteelle * keräyspahville tai -kartongille * keräysastia metallille * keräysastia lasille * keräysastia kaatopaikkajätteelle
6(16) 3) Muut kiinteistöt * keräysastia biojätteelle * keräysastia pahville tai kartongille * keräysastia metallille * keräysastia lasille * keräysastia kaatopaikkajätteelle Mikäli kiinteistöllä ei tarvitse olla omaa keräysastiaa joillekin hyötyjätteille, niiden poikkeuksellisen vähäisen määrän takia, tulee ne toimittaa hyötyjätepisteisiin tai pienjäteasemalle kierrätystä varten. Keräyspaperit, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä muut tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet lajitellaan erikseen ja toimitetaan joko kiinteistön omiin keräysastioihin tai tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. 6. Elinkeinotoiminnan jätteiden lajittelu ja keräys Yrityksissä syntyvät jätteet kuuluvat jätteen haltijan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että yrityksen ja yhteisön tehtävänä on tunnistaa, lajitella ja varastoida sekä toimittaa toiminnassaan syntyneet jätteet ja vaaralliset jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on siihen tarvittavat luvat. Kunnan yleiset jätehuoltomääräykset koskevat myös yrityksiä. Lisäksi mahdollisessa ympäristöluvassa on usein jätehuoltoon liittyviä määräyksiä. Elinkeinotoiminnassa syntyviä hyötyjätteitä ei saa laittaa kaupungin ylläpitämiin keräyspisteisiin, vaan yritysten on järjestettävä itse koko jätehuoltonsa. 7. Rakennus- ja purkujäte Rakennus- ja purkujätteistä on lajiteltava erilleen: * betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet, * kyllästämättömät puujätteet, * metallijätteet sekä * maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet Lajitellut rakennus- ja purkujätteet on toimitettava hyväksyttyihin käsittely- ja hyödyntämispaikkoihin. 8. Keräysvälineet Kiinteistöillä on oltava tarpeellinen määrä jäteastioita tai -säiliöitä, joihin jätteet kootaan. Jätteet on kerättävä asianmukaisiin tiiviisiin astioihin niin, ettei jätteistä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.
7(16) Keräysvälineinä saadaan käyttää kannellisia jäteastioita ja -säiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle. Astioiden tulee olla pyörällisiä astian siirtämisen helpottamiseksi. Biojätteen keräysvälineiden tulee olla enintään 240 litran kannellisia jäteastioita, johon hyönteisten ja muiden haittaeläinten pääsy on estetty. Astia voi olla ns. ilmastoitu malli, jolloin biojätteet on pakattava paperiin ennen astiaan sijoitusta. Astia voi olla myös ns. tavallinen malli, jolloin astiassa on käytettävä maatuvaa jätesäkkiä likaantumisen estämiseksi. Kaupungin jätehuoltoviranomainen voi sallia muidenkin keräysvälineiden käytön, mikäli niiden käytöstä ei aiheudu terveys- ja ympäristöhaittoja ja ne soveltuvat kaupungin alueella toimivaan kuljetusjärjestelmään. 9. Yhteiset keräysvälineet Kiinteistöt voivat käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä on tehtävä sopimus jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Sopimuksessa tulee olla luettelo yhteissäiliöön kuuluvista kiinteistöistä (kiinteistöjen haltijat osoitetietoineen), henkilömäärä, säiliön sijaintitieto ja yhteissäiliön vastuuhenkilön nimi. Yhteissäiliöiden koon ja määrän sekä tyhjennysvälien tulee olla asianmukaisesti henkilömäärään nähden mitoitettuja niin, ettei roskaantumis- tai muita haittoja aiheudu. 10. Keräysvälineiden merkitseminen Erilliskerättävien jätteiden ja vaarallistenjätteiden keräysastiat on merkittävä kyseistä jätelajia koskevalla tekstitarralla ja mahdollisuuksien mukaan värillä. Väri voidaan osoittaa koko astialla, kannella tai tarralla. Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätejakeille ovat: * punainen: vaarallinen jäte * harmaa: kaatopaikkajäte * vihreä: keräyspaperi ja -pahvi * sininen: lasi * musta: metalli * ruskea: biojäte * oranssi: energiajäte Keräysvälineiden tyhjennyksistä huolehtivan tulee varmistua, että keräysvälineissä tai niiden välittömässä läheisyydessä on tyhjennyksistä vastaavan yhteystiedot.
8(16) 11. Keräysvälineiden sijoitus ja kulkuväylien kunnossapito Jäteastiat on sijoitettava siten, että ne voidaan täyttää, tyhjentää ja kuormata ongelmitta. Jäteautoilla tulee olla esteetön ja turvallinen pääsy vähintään viiden (5) metrin päähän jäteastioista. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautot pääsevät niiden välittömään läheisyyteen. Keräysvälineen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätteenkuljetusajoneuvon paino: ajoväylän tulee olla kantavuudeltaan sellainen, että se kestää tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Ajoväylän tulee olla raskaalle ajokalustolle esteetön, riittävän leveä ja kantava. Mikäli keräysvälineet on sijoitettu päättyvän ajoväylän varteen, on jäteautolle oltava kääntömahdollisuus keräysvälineiden läheisyydessä. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia myös keräysvälineille johtavien kulkuväylien kunnossapidosta. Keräysvälineet on oltava tyhjennettävissä talvellakin. Sijoitettaessa jäteastiat ulkotiloihin tulee jäteastioiden olla tasaisella mieluummin varjoisalla alueella ja astiat on tarvittaessa suojattava aitauksella tai muulla näköesteellä. Keräysvälineet voidaan sijoittaa myös erilliseen jätehuoneeseen tai -katokseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Kiinteistönhaltijan on huolehdittava jätehuoneen tai -katoksen puhtaanapidosta. Jätehuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto, valaistus ja mahdollisuuksien mukaan myös vesijohto ja viemäri. 12. Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistaminen Keräysvälineen haltijan tai yhteissäiliön vastuuhenkilön on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta, elleivät kiinteistön haltija ja kuljetusliike erikseen muuta sovi. Keräysvälineen tulee olla jatkuvasti tiivis, kuormauskäsittelyn kestävä eikä se saa aiheuttaa hygieenistä tai esteettistä haittaa. Keräysvälineet on suojattava haittaeläimiltä. Puhdistaminen ja desinfioiminen on tehtävä niin usein, ettei likaisuudesta aiheudu ympäristöön haju- tai viihtyisyyshaittaa. Kaatopaikkajäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa. Biojäteastiat on pestävä ja desinfioitava vähintään kaksi kertaa vuodessa. 13. Jätteiden sijoittaminen keräysvälineisiin Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. Jätteet tulee sijoittaa keräysvälineeseen niin, ettei keräysväline likaannu tai rikkoonnu. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muuten voida sijoittaa keräysvälineisiin, se voidaan kuljetusliikkeen kanssa erikseen sovittuna poikkeuksellisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen asianmukaisesti pakattuna ja selvästi jätteenä poiskuljetettavaksi merkittynä. Tällöin on huolehdittava, että jätteet eivät aiheuta terveyshaittoja tai ympäristön roskaantumista.
9(16) Keräysvälineisiin ei saa laittaa: - palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä, - vaarallisia jätteitä, - nestemäisiä jätteitä ja lietteitä, - käymäläjätettä, - erityisjätteitä, - hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia, - aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville tai - aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista. Jätteen haltijan tulee itse huolehtia näiden jätteiden toimittamisesta hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksesta on sovittava erikseen kuljetusyrittäjän kanssa. Tuhkaa ja nokea voidaan laittaa kaatopaikkajätteen keräysvälineeseen, jos ne ovat kylmiä, kauttaaltaan kytemättömiä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuja. 3 VAARALLISET- JA ERITYISJÄTTEET 14. Vaarallisten jätteiden keräily ja säilyttäminen kiinteistöllä Erilaatuiset vaaralliset jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Vaarallisen jätteen tuottajan on huolehdittava, että vaaralliset jätteet kerätään ja säilytetään huolellisesti tiiviissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on aina merkittävä tieto sen sisällöstä sekä muut tarpeelliset tiedot kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten. Kotitalouksien vaaralliset jätteet tulee ensisijaisesti säilyttää alkuperäispakkauksissaan. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviillä alustalla katetussa tilassa niin, ettei vaarallinen jäte aiheuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä nestettä läpäisemättömällä allastetulla alustalla, tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa siten, ettei vaarana ole jätteen joutuminen maaperään tai viemäriin. Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt keräyksen joillekin vaarallisille jätteille, tulee niitä varten olla erillinen lukittava tai jatkuvasti valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa vaarallisen jätteenlajia varten tulee olla erillinen merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet kaikkien käyttäjien nähtäville sekä tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.
10(16) Jos vaarallinen jäte kokonsa tai muun ominaisuutensa (esim. vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava romuauto) on perusteltua kerätä ja säilyttää toisin kuin edellä 2 ja 3 kappaleissa määrätään, on vaarallinen jäte kerättävä ja säilytettävä niin, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa sellaiseen paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. jätettä. Kotitalouksien vaaralliset jätteet tulee toimittaa Yliahon pienjäteasemalle tai muuhun teknisen lautakunnan hyväksymään vastaanottopisteeseen. Yritysten tulee pitää kirjaa toiminnassaan syntyneiden vaarallisten jätteiden määristä, laadusta, varastoinnista sekä edelleen toimittamisesta. Määräykset eivät koske vaarallisen jätteen keräilyä ja säilyttämistä tapauksissa, joissa siihen on tapauskohtaisesti saatu ympäristönsuojelulainsäädännön mukainen hyväksyminen. Räjähteet (ilotulitteet, räjähdysaineet) luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja niiden hävittäminen on sovittava tapauskohtaisesti Poliisin kanssa. Keuruun kaupunki järjestää vuosittain keväällä haja-asutusalueen vaarallisen jätteen keräyksen. 15. Öljyjätteet Öljyvahingoissa syntyneet öljyiset maamassat ja imeytysjätteet on toimitettava ELYkeskuksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen (Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, Pelastuslaitos) antamien ohjeiden mukaisesti ja määräämään paikkaan. Hydrauli- ja voiteluöljyjätteet (käytetyt hydrauliikka-, moottori-, vaihteistoöljyt jne) on kerättävä ehjiin astioihin joissa on selvä merkintä sisällöstä. Näiden sekaan ei saa laittaa esim. vettä, pakkasnestettä, liuotinaineita, trasseleita eikä muitakaan vieraita aineita. 16. Asbestijäte Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Asbestipakkauksiin ja säiliöihin on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.
11(16) 17. Erotuskaivolietteet Umpi- ja saostussäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava ja mitattava (öljy- tai rasvapinnan ja pohjasakan korkeus) säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Tarkastuksista ja mittauksista tulee laatia mittauspöytäkirja, josta selviää vähintään mittauksen tulos, mittauksen päivämäärä ja mittaajan allekirjoitus. Tyhjennyksistä tulee laatia jätelain mukaiset siirtoasiakirjat. Mittauspöytäkirjat sekä siirtoasiakirjat tulee säilyttää kolme (3) vuotta. Lietteet tulee toimittaa teknisen lautakunnan osoittamaan käsittelypaikkaan tai muuhun paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. jätettä. Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja saostussäiliöiden sekä öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Nämä tiedot on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Kuolleet eläimet Kuolleiden eläinten hautaamisesta ja eläinjätteen käsittelystä on säädetty erikseen ja siitä antaa ohjeita kaupungin eläinlääkäri. 4 KERÄILYVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN JA JÄTTEIDEN KULJETUS 19. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (järjestetty jätteenkuljetus) Kiinteistön haltija sopii kaatopaikka- ja biojätteenkuljetuksesta alueen jäteurakoitsijoiden kanssa. Jätteenkuljetuksen voi hoitaa yhden tai useamman kiinteistön keräysastialla tai - paikalla. Mikäli kiinteistö huolehtii itse biojätteen asianmukaisesta kompostoinnista, ei järjestettyyn jätteenkuljetukseen biojätteen osalta tarvitse liittyä. Järjestetty jätteenkuljetus koskee koko Keuruun kaupungin aluetta. Kuljetusmatkan perusteella Keuruu on jaettu kahteen vyöhykkeeseen liitteen 1 mukaisesti. Jäteastioiden enimmäistyhjennys-maksut vyöhykkeille päättää Tekninen lautakunta. Jätteen haltija vastaa järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuulumattoman jätteen (hyöty- ja vaaralliset jätteet) kuljetuksesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 20. Jätteiden kuljettaminen ja kuljetusvälineet Jätteet on kerättävä ja kuljetettava niin, ettei keräilystä ja kuljetuksesta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle eivätkä jätteet pääse kuormauksen ja kuljetuksen aikana
12(16) leviämään ympäristöön. Kaikenlainen pölyävä ja pienikokoinen kevyt jäte on kuormattava ja kuljetettava umpinaisissa säiliöissä niin, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteitä saadaan kuljettaa: - umpikorisessa kuljetusvälineessä ja - keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä. Edellä määrätyn lisäksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saadaan tilapäisesti jätteitä kuljettaa muutoinkin. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kuljetettaessa rakennustoiminnassa syntyvää tai muuta vastaavankaltaista jätettä avolavalla, on jätekuorma peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana ympäristöön. 21. Kuljetusajat Jätteiden kuormaaminen taajama-alueella olevalla asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty klo 22.00-06.00 välisenä aikana, sekä sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä klo 21.00-12.00 välisenä aikana. Kuljetusajoista voidaan tilapäisesti poiketa, mikäli se on tarpeen jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi. Luvan poikkeamaan antaa kirjallisesti tai suullisesti jätehuoltoviranomaisen edustaja. 22. Keräysvälineiden tyhjentäminen Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyötyjätteiden keräysvälineet on lisäksi tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista muiden jätteiden joukkoon. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn. Järjestetyn jätteenkuljetuksen alueella jätteiden keräysastiat on tyhjennettävä säännöllisesti vähintään seuraavasti: - biojäte: kerran viikossa, talvella 1.11-30.4 välisenä aikana 2 viikon välein. Alle viiden huoneiston kiinteistöillä tyhjennyksen voi suorittaa kerran kahdessa viikossa, talvella 1.11-30.4 välisenä aikana 4 viikon välein. - kaatopaikkajäte: kerran neljässä viikossa tai useammin - pahvi/kartonki, metalli ja lasi: tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa
13(16) Jos kaatopaikkajätteen määrä on hyvin vähäinen, Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto voi hakemuksesta päättää edellä mainitusta poikkeavasta tyhjennysvälistä. Keräysvälineen tyhjennysväli ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin kahdeksan viikkoa. 5 JÄTTEIDEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 23. Kompostointi Kiinteistöllä saa avokompostoida puutarhajätteet ja kompostorilla muut biojätteet. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia tai kompostituotteen käyttöä. Kompostoinnin tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu hajua ja valumia maaperään eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Avokompostia ja kompostoria ei ilman naapurin suostumusta saa sijoittaa neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa eikä kymmentä (10) metriä lähemmäksi kaivoa. Kompostorin on oltava lämpöeristetty, kannellinen ja estettävä eläinten pääsy sisälle. Taajama-alueella käymäläjätteen kompostoinnin tulee tapahtua sitä varten erikseen suunnitellussa kompostorissa. Biojätteen kompostoinnin aloittamisesta tai lopettamisesta kiinteistöllä on tehtävä kirjallinen ilmoitus Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistoon. Biojätteen kompostoinnin aloittamista koskevasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi kiinteistön omistaja ja haltija, osoite, kompostorin tyyppi, kompostoinnin vastuuhenkilö ja kompostointiin osallistuvien huoneistojen lukumäärä. Määräykset eivät koske kompostointia, johon on tapauskohtaisesti saatu ympäristönsuojelulainsäädännön mukainen hyväksyntä. 24. Jätteiden maahan hautaaminen Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty lukuun ottamatta samalla kiinteistöllä syntynyttä vähäistä määrää puutarhajätettä. Kuolleiden eläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään. Määräykset eivät koske jätteiden sijoittamista maaperään tai maan pinnalle tapauksissa, joissa siihen on saatu ympäristönsuojelulainsäädännön mukainen hyväksyminen. 25. Jätteen poltto Jätteiden poltto kiinteistöllä on kielletty lukuun ottamatta tässä pykälässä mainittuja
14(16) poikkeuksia. Puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalamatonta tai muuten käsittelemätöntä käytöstä poistettua puutavaraa saa polttaa keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa. Paperia ja pahvia/kartonkia saa polttaa vain sytykkeenä. Muun jätteen polttaminen on kielletty. Taajama-alueen ulkopuolella saa avotulella polttaa risuja, oksia, olkia, kantoja, lehtiä ja puhdasta puuta paloviranomaisen ohjeita noudattaen ja ottaen huomioon, mitä poltosta muuten on säädetty. Kaikessa polttamisessa on otettava huomioon, etteivät polton yhteydessä syntyvät savukaasut saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai naapureille. Nämä määräykset eivät koske laitosmaista jätteenpolttoa, johon on myönnetty ympäristölupa. 6 JÄTTEIDEN TOIMITTAMINEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI TAI KÄSITELTÄVÄKSI 26. Jätteiden toimittaminen hyväksyttyihin jätteen vastaanottopaikkoihin Jätteitä, joita ei käsitellä tai hyödynnetä kiinteistöllä, saa toimittaa vain hyväksyttyihin jätteiden vastaanotto-, käsittely- tai hyötykeräyspisteisiin. Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä. 7 YLEISÖTILAISUUDET 27. Yleisötilaisuuksien jätehuolto Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava yleisötilaisuuksissa asianmukaisesta jätehuollosta. Yleisötapahtuma-alueella tulee olla riittävästi keräysvälineitä ja roskakoreja. Ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti ja pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä ja lisäksi aina keräysvälineiden täyttyessä tai tarpeen mukaan. Monipäiväisissä tilaisuuksissa alue on puhdistettava päivittäin. Yleisötilaisuuksissa tulee muusta yhdyskuntajätteestä erotella hyötykäyttöön soveltuvista jätteistä ainakin biojäte ja pahvi, jos niitä syntyy yli 50 kiloa tapahtuman aikana. Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta.
15(16) 8 MUUT MÄÄRÄYKSET 28. Tiedotus kiinteistön asukkaille ja siellä työskenteleville Kiinteistön haltijan tai isännöitsijän on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätteiden lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. 29. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen Teknisen lautakunnan tai vähäisissä asioissa Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa näistä määräyksistä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa ympäristölle. 30. Voimaantulo Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.5.2013. Määräyksillä kumotaan teknisen lautakunnan 30.1.2008 6 hyväksymät jätehuoltomääräykset.
16(16) LIITE 1 JÄTTEENKULJETUKSEN VYÖHYKKEET Ykkösmaksuvyöhyke on merkittynä vihreällä. Kakkosmaksuvyöhyke on merkittynä keltaisella.