5.12.2006 1 (9) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case-johtoryhmien kokous 2/2006 Aika Perjantai 8.9.2006 klo 9.05 15.15 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Risto Mäkeläinen Pyhäsalmi Mine Oy Pertti Leinonen Rautaruukki Oyj (poistui kohdan 4 aikana) Eero Hälikkä Foster Wheeler Energia Oy Eero Pasanen UPM Kymmene Oyj (poistui kohdan 4 aikana) Harri Latvanen UPM Kymmene Oyj Jukka Träskbäck ABB Oy, Pienjännitetuotteet Jukka Toukonen ABB Oy, Sähkökoneet (iltapäivän) Jukka Virtanen Metso Paper Valkeakoski Jukka Miettinen Botnia Mill Service Oy Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto (kohta 3 alkaen) Risto Tiainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto (kohta 3 alkaen) Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto (kohta 3 alkaen) Jarmo Keski-Säntti VTT Kari Rainio VTT Susanna Kunttu VTT Kenneth Holmberg VTT (poistui kohdan 4 aikana) Jari Halme VTT (aamupäivän) Risto Parikka VTT (aamupäivän) Aino Helle VTT, sihteeri 1 Kokouksen avaus Aino Helle avasi kokouksen klo 9.05 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Seppo Tolonen ja sihteeriksi Aino Helle. 2 Case JR1 Siirtojärjestelmät - casekohtaiset asiat Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat caseittain Lastauskone Jarmo Keski-Säntti esitteli lastauskonecasen tilanteen työsuunnitelman pohjalta, liite 1. Tehtävät ovat pääosin kaikki valmiit ja tarkemmin käytiin läpi vain työsuunnitelmaan päivitetyt kohdat. Öljyanalyysit on otettu jatkuvaan käyttöön. Kohdan 3.2 mittaukset on toteutettu ja niiden analysointi on käynnissä. Mahdollisten jatkomittausten tarve selviää Sandvikin ja PMOn kanssa pidettävässä palaverissa syys-lokakuun vaihteessa. Samassa
5.12.2006 2 (9) palaverissa käsitellään myös kohdan 7.1. asioita eli projektin tietojen hyödyntämisen laajentamista tulevaisuudessa. Seppo Tolonen kertoi että heillä ollaan ottamassa käyttöön uutta etäohjattua lastauskonetta. Seuraavana askeleena on harkittava siirtymistä Automateen. Projektin pohjalta on saatu tietoa siitä, mitä online-mittauksia ym. voidaan tulevaisuudessa käyttää. Sandvikilla Kari Talvitie on siirtynyt toisiin tehtäviin, mutta vastuullista uutta henkilöä prognos-projektiin ei ole vielä nimetty. Panostusnosturi Ville Järvinen kertoi, että panostusnosturicasen työryhmäkokous on pidetty Raahessa viime viikolla. Siellä päivitetty työsuunnitelma on liitteessä 2. Tehtävän 6.2 raportti on luonnosvaiheessa ja se viedään loppuun, vaikkei ehtisi loppuraporttiin. Tehtävän 10 tiedonkeruujärjestelmää on vienyt eteenpäin Jussi Kononen/ HL-palvelut. Raportin viimeisintä versiota käytiin lyhyesti läpi. Oma tietokanta ja analyysiasema ovat lähes valmiit, analyysiohjelma on kehitysvaiheessa, peruspiirteet on toteutettu, mutta liipaisuun liittyviä osia vielä kesken. Tieto tallentuu kerran päivässä nosturilta serverille. Tutkijoilta odotetaan lähinnä analyysejä, joita sinne vielä lisätään. Prognos 3D moduuli tulee erikseen, ja erilliset moduulit on tarkoitus yhdistää. Mittaustulosten analysointi jatkuu edelleen. Tehtävän 11 diagnostisoinnin sääntökantaa kehitetään edelleen. Tehtävän 13 prognoosiohjelmistosta (WA Technology) tulee ensimmäinen versio syksyllä. Kari Rainio kertoi, että panostusnosturin 3D malli karkealla tasolla on tehty. Malli visualisoi nosturin liikettä ja hälytyksiä. KCI:n järjestelmän positiotiedon saa siihen mukaan. Pertti Leinonen kertoi tulosten hyödyntämisestä. Sulatolla on kolme muuta nosturia, joihin tuloksia voi siirtää ja valssaamolla on lisää. Tuloksia voidaan soveltaa myös muualla. Nosturissa on nyt 8 kiihtyvyysanturia mittauksia varten. Tulevaisuudessa odotetaan AE-mittausten käynnistämistä. Jos yksi anturi teliä kohden riittäisi, niin se olisi hyvä. Oulun yliopiston osuus ei ole selvästi työsuunnitelmassa näkyvissä, mutta todettiin, että Ville Järvinen ja Pertti Leinonen voisivat lisätä ne sinne OYn kanssa. OY:ssa on tutkittu eri tunnuslukuja, jotka toimisivat parhaiten. Samoin langatonta tiedonsiirtoa on tutkittu, mm. nanonettiä on testattu VTT ELEn kanssa (Parkkola) ja sovellus on viety Ruukilla muuhun kohteeseen. Voitelucase Risto Parikka esitteli voitelucasen tilanteen työsuunnitelman pohjalta, liite 3. Tehtävän 2.3.1 raportti värähtelypohjaisista valvontamenetelmistä on valmis. Tehtävän 2.3.3 ideointipalaveri kenttäkäyttöön soveltuvista pikaanalysaattoreista pidettiin toukokuussa ja sen muistio sovittiin laitettavaksi projektin nettisivuille. Pika-analysaattoreita ja niihin liittyviä mahdollisuuksia käytiin läpi kalvosarjan avulla, liite 4. Rasvojen analysointimenetelmät voidaan jakaa suoriin ja liuotinmenetelmiin. Kenttäkokeet perustuvat käytännössä yleensä suoriin menetelmiin, koska liuottimien käyttö kentällä
5.12.2006 3 (9) on hankalaa. Useista perusmenetelmistä on mahdollista kehittää kenttäkokeisiin soveltuvia menetelmiä ja laitteita. Tehtävän 2.3.4 osan 4 raportti on valmis ja kesällä tehtyjen kokeiden osalta (osa 5) raportti on lähes valmis. Kesällä tehdyssä koesarjassa laakeri vaurioitui, mutta vaurio ei ollut voitelusta johtuva vaan laakerin kiinnitys petti. Kokeessa havaittiin värähtelymittauksien avulla Haystack kaksi kertaa samaan tapaan kuin aiemmissakin kokeissa, mutta kokeen lopussa matalat värähtelytaajuudet nousivat, kun laakerin kiinnitys petti. AE näytti huonosti voitelutilanteen heikkenemistä, mikä tuntui oudolta. Mahdollisina syinä todettiin voivan olla esim. häiriöt, herätteet yms. Spektrit näyttävät Haystackin toiseen suuntaan huomattavasti paremmin kuin toiseen. Pertti Leinonen totesi, että he ovat myös havainneet, että mittauksissa suunnilla on merkitystä ja mittauspaikkaa valitessa ovta kokeilleet mihin suuntaan verhokäyrän kohinataso on pienin. Kesän kokeissa vauriotilanne näkyi spektrin alkupäässä eli alhaisilla taajuuksilla. Rasvassa todettiin olevan kulumishiukkasia, isoimmat 25 mikrometrin luokkaa. Kartioholkki oli pyörinyt akselilla. Tehtävässä 2.3.5 on tehty kenttäkokeita Kaukaalla. Tehtävät 2.3.6.1-2.3.6.3 on valmiit ja kohdan 2.3.6.4 ohjelmallisen laskurin demonstraatioversio on tehty ja demotaan jossain sopivassa tilaisuudessa. Keskusteltiin yleensä voitelucasesta ja siitä mitä tietoa on saatu ja miten voitaisiin mennä eteenpäin. Analysaattorien kehittämisessä nähdään olevan mahdollisuuksia. Niiden tulee olla edullisia ja mielellään huoltomiehen taskuun sopivia. Jukka Virtanen kysyi, miten kentällä saadaan otettua näyte. Ratkaisuna tähän voisi olla laakeripesään tehtävä reikä, josta näyte voitaisiin ottaa. Muita voitelucasen pohjalta kehitettäviä asioita voisivat olla mahdollisesti muihin järjestelmiin lisättävät voitelun seurantaan sopivat tunnusluvut ja aktiivisen voitelun mahdollisuus. Pertti leinonen toi esiin myös, että AE mittauksilla on saatu hyviä tuloksia siitä, miten epäpuhtaudet näkyivät. Casessa on suunniteltu tehtäväksi vielä loppuraportin lisäksi kunnossapitokoulu. Servocase Jari Halme esitteli servocasen tilannetta, kalvot liitteessä 5, käymällä ensin läpi yhteenvedon robotin kunnonvalvonnasta. Siitä on raportoitu mm. Comadem 2006-konferenssissa. Casen tilannetta käytiin läpi avoimena olleiden työsuunnitelman tehtävien osalta. Tehtävässä 1.4 oli tarkoituksena saada rasvanäytteitä analysoitua (Neste Oil) mutta analyysit eivät toteudu. Tehtävän 1.6 menetelmäkehityksessä on keskitytty prognostisten konseptien kehitykseen geneerisemmin. Kalvoesityksessä oli kaavio elinikätietoihin ja kerättyyn dataan perustuvien ennusteiden tekemisen konseptista. Parametrien valinta on erittäin tärkeää, erityisesti niiden korrelointi elinikään tai käyttövarmuuteen. Koska WA Technologies tekee ohjelmistoa, ei projektissa tehdä vastaavaa, vaan ennusteiden tekemisestä on tehty esimerkinluonteinen excel-demonstraatio, joka voidaan toimittaa myös yrityksille käyttöön niin, että he pääsevät sen avulla testaamaan konseptia. Exceliin tehdyssä esimerkissä on käytetty Ruukin nostoköyden elinikähistoriadataa raakana ja joitakin keinotekoisesti tuotettuja arvoja on otettu mukaan, jotta se on voitu toteuttaa. Esimerkissä on käytetty Weibull-jakaumaa. Susanna Kunttu kysyi,
5.12.2006 4 (9) onko esimerkissä käytetty muita jakaumia kuin Weibullia ja totesi samalla, että käytettävän jakauman tulisi kuvata oikein aineistoa. Jari Halme vastasi, että tässä vaiheessa ei ole käytetty muita jakaumia, mutta että se olisi kyllä mahdollista. Excel-pohja antaa esimerkkejä ennusteiden teosta, mutta ei sisällä kaikkia mahdollisia työkaluja. Seppo Tolonen totesi, että heillä on lastauskone, joka otetaan nyt pois. Sillä on takanaan 12000 tunnin käyttö. 4-5 pääkomponentista on valmis data excel-taulukossa, Seppo lähettää datan Jarille ja sillä voi kokeilla demoa. Huollot ym. historiatiedot ovat ko. koneelle olemassa. Vielä jäljellä olevia tehtäviä työsuunnitelmassa ovat hyödyntämissuunnitelmien tekeminen ja loppuraportti. 3 Casien yhteiset asiat 3.1Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3.2 Yleiskatsaus tutkimuksen tilanteesta Aino Helle esitti yleiskatsauksen tutkimuksen tilanteesta. Toukokuun johtoryhmän kokouksessa esitettyä prognostiikkakonseptia on kehitetty edelleen muuttamalla terminologia standardin mukaiseksi ja täydentämällä sitä erilaisilla ennustetyypeillä, joita eri kunnossapitomenetelmien piirissä oleville kohteille voidaan tehdä ja lisäämällä kalvosarjaan muutamia havainnollistavia esimerkkikuvia ja kaavioita (liite 6). Prognoskonseptia on käytetty myös neljälle A3 arkille tulostettavissa olevan hanketta esittelevän englanninkielisen yleisposterin materiaalina (liite 7). Projektin julkaisulista on päivitetty ja se on liitteessä 8. Projektin sisäisten ja luottamuksellisten raporttien lisäksi projektissa on tämän vuoden aikana tuotettu yhteensä 18 julkaisua, eli 1 kansainvälinen lehtijulkaisu, 14 kansainvälistä konferenssiesitelmää, 1 väitöskirja, 1 kotimainen lehtiartikkeli ja 1 muu kotimainen julkaisu. Julkaisusuunnitelma käytiin läpi ja sitä päivitettiin kokouksen yhteydessä. Päivitetty julkaisusuunnitelma on liitteessä 9. Risto Mäkeläinen kertoi lisäksi, että Kunnossapitoyhdistys on tekemässä kirjaa, jossa yksi kappale tulee käsittelemään diagnostiikkaa ja prognostiikkaa. Kirjan aikataulutavoite on vuoden 2006 loppuun mennessä. Projektin toteutuneet kustannukset ja budjetti on esitetty kaavioina liitteen 10 kalvossa 7. TTY:n kustannustoteuma vastaa jo heidän koko budjettiansa, mutta Ville Järvinen totesi, että se ei estä töiden viemistä loppuun asti. Muiden tutkimustahojen kustannuskertymä on hyvin budjetin raameissa. Projektin taloudellinen kokonaistilanne seuraa hyvin budjetoitua ja projektin todettiin etenevän suunnitelmien mukaisesti. 3.3 Päätösseminaari, raportti ja loppukokous Projektin loppuseminaari pidetään 12.12.2006 VTT Valimossa Otaniemessä. keskusteltiin seminaarin ohjelmasta ja todettiin, että seminaari on koko päivän kestävä ja esitysten pituudet voisivat olla pääosin 15+5 minuuttia. Todettiin, että teollisuuden esityksiä olisi hyvä olla kaksi, joista Seppo Tolonen lupasi johtoryhmän puheenjohtajana pitää toisen. Ehdotuksia toisesta esitelmöitsijästä otetaan vastaan. Seppo Tolonen ja Aino Helle hoitavat asiaa.
5.12.2006 5 (9) Tekesin puheenvuoron todettiin olevan myös toivottava ja sovittiin, että Aino Helle kysyy Mikko Ylhäisiä. Seminaarijulkaisu toimii projektin loppuraporttina ja aiemmin sovitun mukaisesti se on englanninkielinen. Seminaariesitykset pidetään suomeksi ja kalvokopiot jaetaan osallistujille. Käytiin läpi loppuraportin word-pohja (liite 11), johon oli valmiiksi laitettu otsikkoehdotukset ja merkitty vastuullinen kirjoittajataho siten, että jokaisesta casesta ja jokaiselta tutkimustaholta tulee siihen ainakin yksi artikkeli. Käsikirjoitusten määräaika on 30.10. eli aiempaan määräaikaan nähden on saatu hieman lisäaikaa kirjoittamiseen. Word-pohja laitetaan projektin nettisivulle saataville. Taustamateriaalina loppuraportille on myös exceltaulukko, johon kootaan casien tutkimustyön tuloksena syntyneistä työkaluista tietoja (liite 12). Excel-pohja laitetaan myös nettisivulle. Tutkimustahojen odotetaan toimittavan taulukkoon täydennyksiä omalta osaltaan 15.10 mennessä Ainolle. Myös yritykset voivat täyttää taulukkoa. Projektin loppukokous pidetään seminaaria seuraavana päivänä 13.12. Seppo Tolonen ja Aino Helle hoitavat seminaarin ohjelman ja loppukokouksen agendan. 3.4 Muut asiat 4 Case JR2 Koneistot - casekohtaiset asiat Aino Helle kertoi lyhyesti kulumisen ja kitkan hallintaan suuntautuvasta EUREKA-sateenvarjosta ENIWEPistä ja siihen liittyvästä aktivointiprojektista. Aiheeseen liittyvien yrityshankkeiden aktivoimiseksi VTT kartoittaa yritysten tarpeita kitkan ja kulumisen hallinnan alueella kokouksessa jaetun kyselylomakkeen avulla. Täytetyt lomakkeet voi palauttaa Ainolle. 4.1. Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat caseittain Moottorinohjausjärjestelmät Jarmo Keski-Säntti kertoi casen tilanteesta, työsuunnitelma liitteessä 13. Tehtävässä 4.3 on tarkoitus tehdä vielä jatkomittauksia Jyväskylässä. Syyskuussa siellä valmistuu remontti, minkä jälkeen Evoline saadaan sinne ja mittaukset päästään tekemään. Tavoitteena on löytää yhteneväisyyksiä prosessimittauksiin. Näyttäisi siltä, että moottorilta saadaan jopa tarkempaakin tietoa kuin prosessimittauksista ja tämä varmistetaan jatkomittauksilla. Mikäli tämä osoittautuu olevan OK, niin sähköisillä mittauksilla saadaan tietoja säätöä varten jo aiemmin kuin prosessimittauksista. Tuuletusilmapuhallin Ville Järvinen esitteli tuuletusilmapuhallincasen tilannetta työsuunnitelman pohjalta, liite 14. Työsuunnitelma on päivitetty edellisellä viikolla pidetyssä työryhmäkokouksessa (päivitykset näkyy punaisella boldilla). Tehtävän 6 prosessisuureiden huomioonotto raportti on tekeillä. Tehtävässä 7.3 on kaupallisesta prognosversiosta asennettu uusi versio (3.) syksyllä 2006.
5.12.2006 6 (9) PMO:lla on useita kohteita (puhaltimia, kaivosvesipumput (+970 )) mittausvalmiina kaupalliseen prognosjärjestelmään liitettäväksi. WA Technologies kirjoittaa Prognos-järjestelmän käyttämistä menetelmistä raportin. Prognos-konseptista on tulossa raportti Jari Halmeelta (servocasen yhteydessä). Tehtävään 12 (hyödyntämissuunnitelmat) liittyen uusia koneita tulee järjestelmän piiriin ja käyttökoulutusta järjestetään PMO:lla vielä syksyllä. Seppo Tolonen totesi, että tavoitteena on saada kaikki avainkoneet prognosjärjestelmän piiriin. Nostokone on seuraava, siinä prosessitiedot tulee mukaan. Kolmas versio, joka WA Techiltä on tullut, antaa enemmän mahdollisuuksia diagnostiikassa kuin alun perin oli tavoitteena. Kaikki kohteet tulevat mittauksen piiriin syyskuun loppuun, ensi kun alussa viimeiset mallit; koko järjestelmän käyttöönotto tapahtuu lokakuun loppuun. Järjestelmään tulee n. 50 pistettä, kohteiden lisääminen on helppoa. Kustannustaso online-mittauksissa on tullut jo paljon alaspäin. Samaa systeemiä pystyvät käyttämään tulevaisuudessa myös lastauskoneessa. PRIFAN Ville Järvinen esitteli primääri-ilmapuhallincasen tilannetta. Työsuunnitelma on liitteessä 15. Viimeisin työryhmäkokous on pidetty keväällä, huhtikuussa. Prifanissa ohjelmistokehitystä tekee Kaldinar niminen ohjelmointifirma, vastaavasti kuin muissa WA Tech tai HL. Prosessisuureiden huomioonotto raportti on tekeillä (työtehtävä 5). Liitteen 16 kalvoissa on esitetty tuloksia ja niiden analysointia PRIFANin mittauksista. JAVO-mittauksia on tehty 24.2.2006- alkaen puhaltimelta, Metso Automationin Sensodec on käytössä. Puhallinta säädetään tilavuusvirran mukaan. Kiihtyvyysmittauksista on irrotettu 19 piirrettä, ja vielä irrotetaan lisää ja analysoidaan (esimerkkeinä piirteistä mm. Vrms, skewness, kurtosis, Acc max Acc min (Amin)). Prosessimittausten piirteet ovat moottorivirtoja, virtauksia, paineita, jne. Piirreanalyysissä on useita kysymyksiä piirteiden valinnan suhteen kuin rajojen asettelunkin suhteen (mitkä ovat parhaat mittauskanavat, toisistaan riippumattomat piirteet, jne.). Piirreanalyysissä on etsitty korrelaatioita, mittauskanavien välisiä, piirteiden välisiä, jne. (correlation matrix). Mittauskanava tarkoittaa eri kohdasta mitattua arvoa, vastaa puhallinkuvassa numeroilla merkittyjä mittauspaikkoja. Kalvoissa esitetyissä ja analyysissä saatavissa kuvissa korrelaatiot on esitetty eri väreillä (hyvä, kohtalainen, heikko, ei), eli saadaan visuaalinen esitys korrelaatiomatriisista. Tarkasteltiin korrelaatiomatriiseja, esim. Vrms korrelaatiot x ja y suunnassa; skewness, kurtosis ei korrelaatioita. Jero Ahola kysyi, onko etsitty/mietitty syitä korrelaatioille, miksi joku korreloi, joku ei. Ville vastasi, että ei ole tarkemmin mietitty. Korrelaatioita on katsottu myös prosessisuureille. Keskenään hyvin korreloivista piirteistä voidaan valita joku käyttöön, ei tarvita montaa. Jokainen kanava/piirre on laskettu erikseen; viiveitä ei ole otettu huomioon. Laskennan voi tehdä myöhemmin niin, että katsotaan pysyykö korrelaatio läpi prosessin, jolloin voidaan hakea esim. piirteitä, jotka ei korreloi prosessisuureiden kanssa, vaan
5.12.2006 7 (9) 5 Case JR3 Paperi ja sellu - casekohtaiset asiat ovat siis irti prosessista. Laskentaa voidaan käyttää myös hakemaan niitä prosessiolosuhteita, joissa värähtely nousee eli olosuhteita joita pitäisi välttää. Piirteen arvot on matriisissa esitetty jonkun prosessisuureen suhteen, esim. rpm tai air pressure tms. Jos piirre seuraa suuretta esim. lineaarisesti niin suorasta saadaan automaattisesti hälytysrajat. Prosessisuureista voidaan valita suureet, jotka kuvaavat prosessia riittävän hyvin, esim. 2 suuretta. Niitä voidaan käsitellä PCAn avulla (principal component analysis). Villen mukaan tällä tarkastelulla ymmärrys pysyy mukana, neuroverkossa taas yhteys katkeaa. Eero Hälikkä totesi, että toimivuus katsotaan puhallincasessa, ja sen jälkeen järjestelmä voidaan siirtää muualle. 5.1. Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat caseittain Case Paperi ja kartonkiteollisuus Ville Särkimäki esitteli langattoman tiedonsiirron toteuttamiseen liittyvän osuuden tilannetta, liite 17. Touko-elokuun aikana tavoitteena on ollut tutkia langattomia ZigBee-verkkoja teollisuuden kunnossapidossa ja antureiden tehonsyöttöä. Tutkimuksen kohteena on ollut induktiivisesti kytkeytyvä anturi ja aiheesta on tehty erikoistyö. Tehontarve on määritetty eri tapauksissa ja on todettu, että tehosyöttö induktiivisesti onnistuu. Kaksi konferenssiesitelmää on pidetty ja kansainvälinen konferenssiesitelmä langattomasta vääntömomenttianturista on suunnitteilla. Bluetooth alkaa olla jo 10 vuotta ja yksi piiri maksaa n. 10 $/kpl. Silti sitä käytetään yleensä vain kahden laitteen väliseen tiedonsiirtoon. Laajamittaista anturiverkkoa ei kuitenkaan vielä ole, mutta tällaisia uskotaan tulevan lähivuosina. Zigbee on yksi lupaavimmista tekniikoista. Se on halpa ja nopeasti asennettava. Risto Tiainen kertoi sähkökäyttöjen diagnostiikkaan ja Ethernetin käyttöön liittyvästä tutkimusosuudesta, liite 18. Työn alla ollut tehtävä on ollut useista lähteistä kerättävän tiedon jalostaminen diagnostiikan käyttöön, mikä pitää sisällään mittausten synkronoinnin, validoinnin ja tiedonsiirron, missä on käytetty Ethernetiä, ja tutkimuskohteena on ollut taajuusmuuttajaohjattu sähkökäyttö. Kysymyksenä on ollut, onnistuuko em. asiat tekemättä muutoksia taajuusmuuttajaan. Virtaa on mitattu AD-muuntimilla, seurattu muutoksia, minkä kokoisia momentin muutoksia voisi havaita. Tutkituissa tapauksissa on pystytty havaitsemaan melko pipeniä muutoksia, 1-3% nimellisestä. PC kone asettaa rajoituksia, vanhemmilla koneilla lyhyet aikaaskeleet ei onnistuneet. Jatkokehitysideana Risto Tiainen esitti taajuusmuuttajaan sellaista lisämoduulia, joka kerää mittauksia moottorilta ja kertoo onko mittaus transienttitilasta vai ei. Merja Mäkelä on tehnyt laatusäätöjärjestelmien diagnostiikkaosuudessa väitöskirjaa ja pyrkii saamaan käsikirjoituksen joulukuuksi. Lokakuussa on valmistumassa Ville Mannisen diplomityö. Merja ei ollut kokouksessa
5.12.2006 8 (9) paikalla, mutta oli toimittanut kalvot oman osuutensa edistymisestä. Kalvot ovat liitteessä 19. Paalauslinjacase Susanna Kunttu esitteli paalauslinjacasen tutkimusta työsuunnitelman pohjalta, ks. liite 20. Casessa on arvioitu kustannuksia, paljonko ennakoivaan kunnossapitoon kannattaa panostaa. Ennakoiva kunnossapito tuo myös hyötyjä, se ei siis ole vain kustannustekijä. Aiheesta on tehty luottamuksellinen raportti Joutsenoon kesällä (työtehtävä 4). Tehtävät 5 ja 6 ovat vielä työn alla. Lisäksi työsuunnitelmassa on uutena tehtävänä tehtävä 7 eli kunnossapidon tavoitteiden määrittäminen, mikä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Tehtävässä tehdään kirjallisuusselvitys kunnossapidon mittareista ja tehdastason tavoitteiden siirtämisestä kunnossapidon tavoitteisiin. Tulosten hyödynnettävyyttä tullaan arvioimaan yhdessä yritysten kanssa (tehtävä 8). Sihtisylintericase Aino Helle esitteli sihtisylintericasen tilannetta, kalvot ja työsuunnitelma liitteissä 20 ja 21. Metsolta keväällä saatujen sihtisylinterinäytteiden valmistus eroosiokokeisiin osoittautui pinnoituksen suhteen vaikeaksi, vaikka pinnoitus tehtiin kaupallisen pinnoittajan toimesta. Pinnoitusongelmien vuoksi vain yksi näyte pystyttiin anturoimaan. Eroosiokokeessa käytettiin sen lisäksi aiemmista kokeista jäljellä olevaa tankomaista näytettä. Kokeessa testattiin toisella näytteellä itse valmistetun led-pohjaisen valotehonmittauksen toimivuus ja toisessa näytteessä olevan kuidun läpi menneen valon intensiteettiä mitattiin tarkemmalla laboratoriomittalaitteella. Pinnoitusongelmien takia pinnoitepaksuuden vaikutusta ei päästy testaamaan. Eroosiokokeet on saatu juuri päätökseen ja ne osoittivat molempien mittausten toimivan. Led-pohjaisen mittauksen herkkyys riitti vain pinnoitteen vaurioitumisen on/off tyyppiseen havaitsemiseen, kun taas laboratoriomittalaitteella valon intensiteetti väheni asteittain. Loppuvaiheen tehtävänä on casen tulosten raportointi ja suunnitelma siitä, miten menetelmän voisi viedä pilotkohteeseen. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.15. Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Lastauskonecasen työsuunnitelma, prognoscase_lastauskone_tyosuunnitelma_20060908.doc Liite 2. Panostusnosturi-casen työsuunnitelma, prognoscase_panostusnosturi_08_2006.doc
5.12.2006 9 (9) Liite 3. Voitelucasen työsuunnitelma, prognoscase_voitelu_03_2006.doc Liite 4. Kalvosarja voitelurasvan pika-analysaattoreista, voitelurasvan pika-analysaattorit.pdf Liite 5. Servocasen tilannekatsaus, Servo-case Tilanne_09_2006.pdf Liite 6. Yleinen prognostiikkakonseptin kuvaus, prognos-konsepti.ppt Liite 7. Prognos-hankkeen yleisposteri, prognos_posteri4a3.pdf Liite 8. Päivitetty julkaisulista prognos_julkaisulista_08_2006.doc Liite 9. Päivitetty julkaisusuunnitelma, prognos_casejr2006-2_julkaisusuunnitelmat.pdf Liite 10 Prognos casejorykokous 2-2006 yleiskalvot prognos_casejoryt_2-2006.pdf Liite 11 Loppuraportin word-pohja prognos_final_seminar_v0.doc Liite 12 Taulukko Prognos-työkaluista, excel-pohja prognostools.xls Liite 13 Moottorinohjauscasen työsuunnitelma prognoscase_abb_08_2006.doc Liite 14 Tuuletusilmapuhallincasen työsuunnitelma, prognoscase_tuuletusilmapuhallin_08_2006.doc Liite 15 Case PRIFAN työsuunnitelma, prognoscase_prifan_08_2006.doc Liite 16 PRIFAN mittaukset ja niiden analysointia, Correlation_mittauskanavat6.pdf Liite 17 Ville Särkimäen esityskalvot, Prognos_VilleSarkimaki.pdf Liite 18 Risto Tiaisen esityskalvot, esitys_8sep2006_risto-tiainen.pdf Liite 19 Merja Mäkelän kalvot laatusäädöistä, PrognosCase-JR08092006_MM.pdf Liite 20 Paalauslinjacasen työsuunnitelma, prognoscase_paalauslinja_09_06.doc Liite 21 Sihtisylintericasen tilanne, Sihtisylinteri_caseJR-2006-2.pdf Liite 22 Sihtisylintericasen työsuunnitelma PrognosCase_Sihtisylinteri_09_2006.doc JAKELU Osallistujat, projektin sisäiset www-sivut, TEKES