ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 4 JANUARI Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry..-.. Myrskyt myrskyinä Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla Säätutkakuvan 4 tunnin sadekertymä..4 klo 8. Kuvan selitys on sivulla.
Tammikuussa 4 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 7-. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i januari 4 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 7-. - - - - - - - - - Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi - Turku Åbo - - - - - - - - - - - Jyväskylä - Kuopio - - - - - - - - - - - - - Oulu Uleåborg - Sodankylä Lumensyvyys (cm) päivittäin lokakuu - tammikuu 4 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden 7- ajankohdan keskimääräistä lumensyvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag från oktober till januari 4. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden 7-. 4 4 lokakuu Ylistaro Pelma marraskuu joulukuu tammikuu lokakuu Kuusamo kk marraskuu joulukuu tammikuu Ilmastokatsaus /4
Ilmastokatsaus /4..4 Klimatologisk översikt januari 4 Sisältö Tasaisen talviset lämpöolot Tammikuun lämpötiloja Tammikuun sääkatsaus Tammikuun sademääriä 4 Lumipyry..-.., suojapäivät Myrskyt myrskyinä Auringonpaiste ja -säteilytietoja 7 Sääasemien kuukausitiedot 8 Tammikuun päivittäistietoja Tuulitilasto ja sääennätyksiä Tammikuun lumitietoja Helmikuun keskimääräiset lämpötilat Lämpötila-ja sademääräkartat Kansikuva. Kuukauden taitteen,.. -..4, lumipyryssä kertynyt sademäärä kuvataan säätutkamittausten avulla 4 tunnin yhdistelmänä aikavälillä.. klo 8.. klo 8. Kuvasta käy ilmi punaruskealla runsaimman lumipyryn alue. Kuvan sademääräkertymän tutkatulkinta-asteikko on seuraava: Punaruskea väri kuvaa aluetta, jolla on satanut - millimetriä, keskiruskea -, vaaleankeltainen ja vihreä - mm:n kertymää. Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: - Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos noin kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Juha Kersalo Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL, Helsinki tai puhelin () sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on 4, euroa Prenumerationspriset är 4, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Vuoden alussa maamme kuului korkeapaineen alueeseen, jossa sää oli selkeää ja pakkanen kireää. Uudenvuodenpäivänä mitattiin Sodankylässä -, 8 C. Korkeapaine väistyi.. maamme eteläpuolelle. Tällöin pilvisyys kasvoi ja lunta sateli paikoin. Heikko korkeapaineen selänne liikkui.-.. maan itä- ja pohjoisosien yli kaakkoon ja pakkanen kiristyi siellä ohimenevästi. Maan länsiosassa oli sen sijaan huomattavasti lauhempaa ja lunta satoi yleisesti. Tämän jälkeen lauhempi ilma levisi myös itään ja pohjoiseen. Etelä- ja Keski-Suomessa vallitsi heikko korkeapaineen selänne.-.. Tuolloin sää oli pääosin poutaista ja paikoin selkeääkin. Lapissa sumupilvien alla oli vain muutama pakkasaste. Etelästä virtasi.. verrattain lauhaa ilmaa. Lunta satoi ajoittain ja mm. pääkaupunkiseudulla lumentulo oli melko runsasta. Maan länsiosassa oli hetken jopa suojaa, jonka yhteydessä satoi myös räntää tai vettä. Tammikuun.-.päivänä liikkui yksi matalapaine itärajaa pitkin pohjoiseen ja edelleen Lappiin aiheuttaen monin paikoin lumisateita. Suomenlahdella ja etelärannikolla tuli 7.. kuuroittaisia lumisateita. Vaihtelevan pilvinen pakkassää jatkui kuukauden puolivälin jälkeen. Pakkaslukemat vaihtelivat selkeämpien alueiden :stä pilvisten seutujen pakkasasteeseen. Korkeapaineen selänne liikkui. -.. maamme yli kaakkoon. Sää oli laajoilla alueilla selkeää ja kylmää. Kuukauden alin lämpötila, -, C, mitattiin Enontekiön Hetassa. Lappiin ja länsirannikolle alkoi kuitenkin jo.. levitä huomattavasti lauhempaa ilmaa. Tuolloin lämpötila kohosi vuorokaudessa jopa astetta. Seuraavana päivänä lauha ilma levisi koko maahan. Maan länsiosassa oli silloin nollakeliä samoin kuin osassa Lappia. Sää kylmeni kuitenkin jonkin verran.. jälkeen, mutta pilvisyys piti pakkaslukemat kurissa. Lunta sateli jokseenkin päivittäin, ja lumipeite kasvoi useilla senteillä lähes koko maassa. Sateet olivat runsaimpia.. maan itäosassa, jonne niitä levisi Baltiasta ja Venäjältä. Kuukauden päättyessä lumisateet siirtyivät heikentyneinä maan pohjoisosaan, mutta maan etelä- ja keskiosaan levisi uusi lumisadealue kuukauden viimeisenä päivänä. Pyry oli harvinaisen runsasta etenkin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Aiheesta on lisää sivulla. Pyryn yhteydessä myrskysi lounaisilla merialueilla. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin, hinta, euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus /4
Tammikuussa 4 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i januari 4 på några orter. Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda Pori Björneborg Jyväskylä Kauhava Joensuu Oulu Uleåborg Kuusamo Sodankylä 4 Ilmastokatsaus /4
Lumipyry maan eteläosassa..-.. Tammi-helmikuun taitteessa,...., sattui maan eteläosassa talven - 4 voimakkain ja laaja-alaisin pyry. Suurimmat lumen syvyyden kasvut, - cm eri mittauspaikoilla aiheuttivat merkittävää haittaa ja vahinkoja lähinnä tieliikenteelle. Lumi runteli paikoin myös puustoa. Lunta tuprutti eniten ja pisimpään etelärannikolla, Salpausselän eteläpuolella ja Lohjanharjulla. Muualla maan keskiosassa satoi lunta lähinnä linjan Kristiinankaupunki - Tampere Joensuu eteläpuolella (kansikuva). Maan itäosissa pyrytti lisää n. mm vielä.. aikana. Vaikka muutama kunnon pyryilma kuuluukin talviimme, yhtä laajana kuin tällä kertaa niitä sattuu maan eteläosassa keskimäärin muutama vuosikymmenessä. Kun asiaa tarkastelee lumen syvyyden kasvun ja vedeksi muunnettujen millimetrien avulla, niin vasta yli cm lumen syvyyden kasvut vuorokaudessa ovat poikkeuksellisia. Lauantain..4 suurimmat lumen syvyyden kasvut olivat - cm. Suomen runsaimmat pyryt esiintyvät Lapissa ja etelärannikolla suurten harjumuodostelmiemme eteläpuolella. Syynä Etelä- Suomen pyryihin on maaston nopeahko nousu meren rannasta Uudenmaan ylängöille ja harjuille. Myös lähellä oleva avovesi lisää sademäärää. Avoimen meren yli kulkiessaan sadepilvet keräävät etelä- ja lounaistuulilla itseensä lisää kosteutta. Viimeksi laaja-alainen pyrytilanne sattui etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa 7. helmikuuta. Silloin lumen syvyys kasvoi suurimmillaan - senttimetriä. Runsaita lumipyryjä on ollut maan eteläosassa mm. talvikausina 8, 8, 7 ja. Viikonlopun lumipyryn jäljiltä lumensyvyys oli maanantaiaamuna,.. suurimmassa osassa maata 4 7 senttimetriä (kuva s.). Etelä-Suomessa lumipeite oli - cm ajankohdan keskiarvoa paksumpi. Niukimmin lunta, - cm oli länsirannikolla aina Oulun seudulle asti. Sen sijaan maan itäja pohjoisosassa lumipeite oli paikoin hieman ajankohdan keskiarvoa paksumpi. Suojapäiviä tammikuussa vähän 7 7 4 7 4 Kartta. Tammikuun 4 suojapäivät on merkitty lukuina kartalle. Kauden 7- keskimääräinen suojapäivien lukumäärä on esitetty käyrin. Tämän vuoden tammikuun erikoisuus oli, että suojapäiviä oli harvinaisen vähän. Lämpötila pysyi tavallista tasaisempana, mutta kuitenkin oltiin lähes koko ajan pakkasen puolella (kuvat s. ). Suojapäiviä, jolloin lämpötila ainakin käväisee nolla-asteen yläpuolella, oli koko maassa harvinaisen vähän, kappaletta (kartta). Lapissa tämä on varsin tyypillinen tammikuinen lukumäärä, mutta maan eteläosassa suojapäiviä oli yli kappaletta keskimääräistä vähemmän. Etelä-Pohjanmaalla suojapäiviä oli 7 kappaletta. Näin sielläkin niitä oli muutama tavanomaista vähemmän. Internetsivullamme :http://www.fmi.fi/saa/tilastot_.html esitämme kunkin kuukauden keskimääräisen suojapäivien lukumäärän vertailukaudella 7-. Suojapäivien suuri lukumäärä pitkin talvea voi ehkä yllättää. Erittäin leutoina talvina, esimerkiksi tammikuussa 8, Tampereella oli suojapäiviä kpl. Ainoastaan erittäin kylminä tammikuina 8 ja 7 oli koko maassa vain jääpäiviä. Jääpäivänä lämpötila ei kohoa lainkaan nolla-asteen yläpuolelle, joten se on suojapäivän vastakohta. Mitä tarkoittaa suoja? 4 Saimme internetin kautta kysymyksen: Mietittiin työkaverin kanssa mistä tulee sana: suojakeli? Siis miksi Suoja? Suojasää on hyvin vakiintunut ilmaisu. Kautta koko talven, joulu-maaliskuu, sattuu tilanteita, jolloin lämpötila kohoaa tilapäisesti nolla-asteen yläpuolelle. Tällaisia suojasäitä on lukuisia talvessa, maan eteläosassa toki useammin kuin Lapissa. Etymologisen sanakirjan mukaan, suojasää tulee tutusta suojaa tarkoittavasta sanasta. Tuulensuoja merkitsee leutoa säätä, ja siitä suojasää. Menneinä aikoina talven suojasäät olivat varmasti tervetulleita, koskapa ulkosalla työskenneltiin paljon enemmän kuin nykyisin. Oltiin suojassa pakkaselta. Ilmastokatsaus /4
Myrskyt myrskyinä Myrskytuulien esiintymistä suosiva talvikausi käynnistyi meillä tänä talvena ärhäkästi joulukuun voimakkailla myrskyillä. Länsinaapuriamme myrskyt riepottelivat erityisesti. Lienee hyvä paikka kerrata myrskyjen salaisuuksia. Lähtekäämme myrskyjen tarkastelussa liikkeelle usein esille nousevasta ihmettelystä: Miksi aina puhutaan merten myrskyistä, vaikka mantereellahan me asumme valtaosa? Kysymykseen on olemassa yksinkertainen vastaus. Maa-alueillamme säähavaintoasemilla ei ole koskaan mitattu myrskylukemia minuutin keskituulena. Ainoastaan tunturien laella ja Utsjoki Kevolla ovat mittalaitteet rekisteröineet vähintään m/s keskituulen nopeuksina. Jo rannikolla, puhumattakaan sisämaassa maaston aiheuttama kitka jarruttaa ilmavirtausta maanpinnan lähellä merkittävän paljon. Avomerellä tuuli sen sijaan etenee lähes kitkatta, kunnes aallokko saavuttaa täyden korkeutensa. Ensimmäisessä kuvassa esitetään vuonna kuukausittain havaitut myrskypäivät niin Suomen kuin Ruotsin aluevesillä. Ruotsin tiedot ovat Väder och Vatten katsauksista (julkaisija SMHI). Joulukuussa myrskysi Skandinaviassa tavallista useammin. Tilastokaudella - Suomen merialueiden joulukuun myrskypäivien suurin lukumäärä, kpl, saavutettiinkin. Joulukuun myrskypäivien keskiarvo on neljä kuten tammikuunkin. Tammikuussa 4 oli vuorostaan tavallista vähemmän myrskypäiviä, Suomessa (..) vain yksi. EU myrskyt Suomessa puhutaan myrskystä, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeudeksi mitataan vähintään m/s. Kansainvälisesti minuutin keskituulen nopeudet, - 4 m/s tarkoittavat ankaraa kovaa tuulta (strong gale). Sen sijaan kansainvälisen myrskyn (storm) riepottelemia olemme, kun tuuli saavuttaa rajan m/s. Vakuutusyhtiöiden yhä usein noudattama korvausraja, että tuulen nopeus on ollut vähintään m/s, saavutetaan kyllä merillämme, mutta minuutin keskituulen nopeutena ei koskaan sisämaassa. Suomen olosuhteissa, kun merellä tuulee m/s, mantereella havaitaan tuolloin vain kovaa tuulta, yli 4 m/s, joskin sellainen on toisinaan hyvinkin ankarien puuskien saattelemaa. Esimerkiksi joulukuun matalapaineen tuomassa myrskyssä,.., Helsinki-Vantaalla mitattiin minuutin keskituulen nopeudeksi enimmillään m/s, mutta lyhytaikaiset kolmen sekunnin puuskamaksimit ylsivät arvoon 4 m/s. Helsingin edustalla merellä myrsky sen sijaan pauhasi m/s:n keskituulen nopeudella ja kovimmat puuskat olivat 7-8 m/s. Suomen myrskyjen erityispiirteistä Suomessa esiintyneistä myrskyistä on tutkittu eniten syksyn ja talven laaja-alaisia syvien matalapaineiden myrskyjä. Tiedetään, että niiden yhteydessä melko lähellä meren- ja maanpintaa kehittyy usein voimakkaita virtauksia, joita kutsutaan alailmakehän suihkuvirtauksiksi. Alailmakehän suihkuvirtaukset voivat olla jopa satojen kilometrien mittaisia. Joskus pimeän vuodenajan myrskyissä esiintyy myös korkeita voimakkaiden nousuliikkeiden kasvattamia pilviryppäitä. Tällaisista pilvimuodostelmista voi lähteä paikallisia, voimakkaita, vahinkoja aiheuttavia laskuvirtauksia. Metsässä jäljet näkyvät kesät talvet siten, että puut ovat kaatuneet kylmän ilman romahduskohdasta säteittäin poispäin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan satelliittikuvien paljastamat pienikokoiset aaltomaiset rakenteet tai kaarevat pilvinauhat antavat aavistaa, että virtaukset voivat yllättäen voimistua. Viime vuosien myrskyistä Janikan päivänä (.-..) tiedetään esiintyneen useitakin edellä lueteltuja piirteitä. Yli myrskypäivää vuodesta lähtien Ilmastopalvelussa on tehty tutkimusta myrskyistä meriasemilta saatujen havaintojen perusteella. Jakson - myrskytilastotarkastelussa on näin ollen ollut mukana noin 4 merisääasemaa. Tutkimuksessa ei toistaiseksi ole kiinnitetty huomiota siihen, onko asema toiminut koko 4 vuoden ajan, onko aseman toiminta kesken kaiken vain lakkautettu tai korvattu jollakin toisella asemalla. Ei myöskään ole puututtu kuin silmiinpistäviin tuulihavaintovirheisiin ja karsittu ne tarkastelusta. Tulokset ovat seuraavanlaisia. Myrskyistä (strong gale tai storm) puhuttaessa meillä on runsaan 4 vuoden aikana esiintynyt yli myrskypäivää, mikä tarkoittaa keskimäärin noin tapausta vuodessa. Viimeisen reilun vuoden aikana, myrskypäiviä on kuitenkin ollut selvästi enemmän, jopa keskimäärin 4 kappaletta vuodessa. Huikeimmat myrskyvuodet on koettu ja, jolloin meillä esiintyi lähes 4 myrskyä vuodessa! Kansainväliset puhurimme Kansainvälisiä myrskypäiviä (storm) myrskyistämme -luvulta lähtien on ollut noin % eli päivissä mitaten reilut. Vuositasolla tämä tarkoittaa keskimäärin kahta kansainvälisen luokan myrskyä. Enimmillään niitä havaittiin -luvun alkupuolella, jopa kpl vuodessa. Voimakkaimmat myrskyistämme minuutin keskituulinopeuksien mittausten mukaan ovat olleet myrskyt vuosina7 ja 7, jolloin keskituulen nopeus saavutti arvon m/s. Kansainvälisen minuutin keskituulen nopeusasteikolla hirmumyrskyn raja on m/s, ts. Suomen kovimmat mitatut tuulet jäivät Ilmastokatsaus /4
vain m/s tästä nopeudesta. Syksyisin valtaosa vähintään m/s myrskytuulista on puhaltanut lännen ja pohjoisen väliltä, joskus myös lounaasta. Sen sijaan talvella kansainvälisen luokan myrskymme ovat jo jakaantuneet etelän, lounaan ja pohjoisen suunnille. Tammikuu on nimenomaan eteläisten ja helmikuu aika erikoista kyllä, koillis- ja kaakkoispuhurien aikaa, mikä näkyy kuvista [kuva. (pallot)]. Kuvien tiedot ovat vielä lähinnä suuntaa-antavia. Miksi? Miksi meillä -luvulla (taulukko -, tarkistettu ) esiintyi niin paljon voimakkaita myrskyjä, ei osata vielä selittää. Alustavien tutkimusten mukaan esimerkiksi korrelaatio NAO(North Atlantic Oscillation)-indeksin ja ankarien myrskypäivien suhteen näyttäisi jäävän itseisarvoltaan alle,. Niin myös tavallisten myrskypäivien ja NAO-indeksin korrelaatio näyttäisi jäävän samaan suuruusluokkaan vaikkakin positiiviseksi. Vaikuttaa niin ikään, ettei myöskään havaintoasemien määrän kasvu -luvulla selitä myrskypäivien lukumäärän kasvua, sillä havaintoasemien ja myrskypäivien lukumäärien korrelaatio on vain vajaa -,! Jotta Suomeen tulevia matalapaineisiin liittyviä myrskyjä ja myrskypäivien tihentymiä osattaisiin paremmin tulkita ja ennakoida, on syytä jatkaa jo tehtyä tilastointia ja tutkimusta myrskyistä myrskyinä! Hilppa Myllys Kuva. Kuvassa näkyvät kuukausittaiset Suomen ja Ruotsin merialueiden myrskypäivien lukumäärät vuonna. Joulukuussa Suomen merialueilla havaittiin myrsky päivänä ja samoilla leveysasteilla Ruotsin merialueilla päivänä. Lisäksi Ruotsin eteläisillä ja läntisillä merillä havaittiin myrsky päivänä, joten Ruotsin joulukuun saldo ylitti Suomen. Tammikuu - Helmikuu - Kuva. Mitä suurempi pallo kuvaan on piirretty sitä useammin x-akselin osoittama tuulen suunta havaittiin. Y-akseli kertoo, mikä minuutin keskituulen nopeus (m/s) oli kyseessä. Tarkastelu on suoritettu jaksolle -, mutta se on lähinnä suuntaa-antava. Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma () ja vertailuarvo (7-) lokakuu marraskuu joulukuu 7-7- 7- Helsinki-Vantaa 7 8 7 Turku 87 88 4 4 7 8 Jokioinen 8 Jyväskylä 4 Joensuu 4 Oulu 8 7 8 Sodankylä 7 4 Utsjoki, Kevo 44 8 7 Globaalisäteily globalstrålning MJ/m Kuukausisumma () ja vertailuarvo (7-) lokakuu marraskuu joulukuu 7-7- 7- Helsinki-Vantaa Jokioinen 4 Jyväskylä 8 8 Sodankylä 7 Utsjoki, Kevo 7 4 Ilmastokatsaus /4 7
Tammikuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 4 7-4 Päivä 4 Päivä 4 Päivä 4 7- Suurin Päivä 4 7- päivässä UTÖ -.7 -.. -. -. 7 7 4 JOMALA -. *-,. -8. -4. 8 47 *4 7 *8 RUSSARÖ -. -.4. -4. -. 48 4 7 HKI-VANTAA -7. -..4 -. -7. 8 44 4 BÅGASKÄR -4.7 -.. -. 7 4 7 HELSINKI KAISANIEMI -.7-4.. -.4 -. 4 47 8 4 HELSINKI ISOSAARI -4.. -8. -8. RANKKI -. -. -.4-8. -. 4 7 4 PORI -. -..7-4. 7 7 7 TURKU -. -4.. -.7 -.8 4 8 8 JOKIOINEN OBS. -7. -..8-4.7 -.8 4 4 TRE-PIRKKALA -8. -.7.4-4. 7 4 4 LAHTI -8. -.8 -.4-4. -8. 8 44 8 UTTI -. -7.4 -.7-4. -7. 48 4 4 LAPPEENRANTA -. -8. -.7 -. -8. 48 4 4 7 NIINISALO -7. -.. -. -. 48 7 8 JÄMSÄ HALLI -. -7.7 -.4-7.7-7.7 8 8 JYVÄSKYLÄ -.8-8. -.4 4 -. -8. 4 7 MIKKELI -. -8. -. 4 -.7 7 4 4 8 VAASA -.7 -.8. -.4 4 8 VALASSAARET -4. -4.8. 4 -. 8 7 8 KAUHAVA -7. -7.7.7 4 -. -.4 7 7 7 ÄHTÄRI -.8-8.4 -. 4 -. -. 8 4 4 VIITASAARI -. -8. -. 4-4. -8. 7 8 KUOPIO -. -.4 -. 4 -.4-8. 4 4 7 8 JOENSUU -. -. -. 4 -. 44 8 48 YLIVIESKA -.. 4 -. 7 7 KAJAANI -. -. -. 4 -. 7 HAILUOTO -8. -..7 4 -. -. 7 4 OULU -. -.7. 4-4.7 4 PUDASJÄRVI -.. -.7 8 SUOMUSSALMI -. -.7 -. -.7 44 4 KUUSAMO -. -. -. -.7 44 4 PELLO -. -. -. -. 4 7 7 8 ROVANIEMI -.7 -.7 -.8 -. -. 4 4 SODANKYLÄ -. -4. -.4 -.4 -. 4 4 4 MUONIO -. -4.8 -. -. -. 8 4 4 KILPISJÄRVI -. -.. -4.7 -. 8 4 7 IVALO -.8 -.. -8. 4 8 47 KEVO -. -4.8.8 -.7 -. 7 4 Pakkaspäiviä * Vertailukauden 7- keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus /4
Tammikuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade -8. -. -.7. -. -. -. -. -4.8-8. -.7-4. -.. -. -. -4.. -.7 -. -7.8 -.4-7. -.. -. -. -.7-4. -. -8.4 -. -4.7 -.7 -.8-8. -4.. -7. -.8 -.. 4-7.4 -. -.7. -.4 -. -.. -4. -. -8.. -. -. -..4-4. -. -.. -4.7 -. -.. -. -.7-8.8.4-7. -. -.8. -.7 -. -.. -4.7 -.7-8.. -. -4. -7.. -8. -7. -..4 7 -. -. -4.. -. -.4 -.. -.8 -. -.. -8. -7.4 -.. 8-4. -. -.8.8 -.4 -. -.. -4. -.4-4.4 4. -.4-8.4 -.. -. -4. -8.. -4. -. -.. -.8 -. -8.. -.7-7. -.. -8.8-7.8 -.4. -.7 -. -.. -. -8. -.. -8. -4. -.. -7. -. -.4. -. -.4 -..4 -. -7.7 -.. -. -. -.. -. -4. -7.. -4. -.7-7..4 -. -.4-8.4. -8.8-7. -..8 -..4-4.... -.7. -.4.4 -.8 4. -4. -.7 -. 4. 4 -. -. -.4. -.8. -.7. -. -. -.. -. -.7 -.. -4.7 -.4 -..7 -. -. -.. -. -. -7.. -4. -.4 -.. -. -. -..8 -.8-4.4 -.4.4-8. -. -.. -. -. -..8 7-4. -. -.. -4. -. -.4. -. -. -7.. -.4 -. -..4 8 -.8 -. -.. -. -. -8.. -. -4. -7.. -7. -4. -7.. -7. -4. -8.8. -.4 -. -.. -. -. -.. -.4 -.7 -.. -. -8. -.. -. -. -.. -. -4.7-8.. -4. -. -8.. -.7 -. -.. -. -. -.8. -. -.7 -.. -. -. -.. -4. -. -.. -. -. -4. -4.8 -. -.. -4.4 -. -.. -. -. -.. -. -.7 -.4. -. -.7 -.. -. -.7 -.. 4 -.8 -.7 -.. -.4. -.8. -.4 -.7 -.8 -.4-4. -.7-7. -. -.. -.8 -. -7.. -7. -.8 -.. -. -. -..4 -. -. -.. -. -4. -8.. -7. -.7 -.. -.7-8. -.. 7 -. -. -.8. -4. -. -.. -.7-4. -.. -7. -. -8..7 8-4. -4. -.. -4.7 -.8 -.7. -. -.4 -.. -. -. -..8-4. -. -..4 -. -4. -.. -. -. -7.. -. -. -..4-4.7 -. -.8. -.7-4. -.. -8. -. -.. -.7-4. -7..7-4. -. -..7 -.7 -.4 -. 7.8-4.7 -. -8..7 -. -. -8.. -7. -4. -.8 -. -. -. -8. -. -. -. -7. -. 7. 4. 7. 48. KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade -.7 -.8 -.. -. -.4-4.7. -8.4 -. -.. -. -8.4-8.. -. -. -.4. -. -. -. -.8 -.4 -.8. -. -7. -.4. -4.8 -.4-8.. -4. -. -.8. -.4 -. -8.7. -. -8. -.. 4 -. -. -..7 -. -.8 -.. -. -. -.8. -8. -. -.. -. -. -.8. -.8 -. -.. -4.7 -. -7.. -. -.7-8.7. -. -. -4.. -4. -. -8.. -. -. -8..4 -.8 -.7-8.. 7 -. -. -.. -4.8 -.8 -.4. -8. -. -7.. -. -. -.. 8 -.8 -. -.. -. -. -..8 -. -.7-4.. -.8 -. -4.. -. -. -.8. -. -. -. -. -.8 -..4 -. -.7-7.4.4 -. -.7 -.. -.8 -. -7.8 -. -.8-4.. -. -. -.. -.8 -.7 -.7. -.4 -. -8.4. -. -.4 -..8-4.7 -.4-8.. -.4 -. -7.7. -. -7. -.. -. -. -.. -. -. -7.. -.4 -.8 -.4. -. -. -.8. -8. -4. -.. -. -7. -.7.8 4 -.8 -.8 -.8. -. -. -4.. -4.4 -. -.. -. -. -7.. -7. -. -8.4.7-7. -4. -.. -. -. -7.. -.8 -. -7.. -. -7. -4..7 -. -7. -.. -8. -. -.7. -7.8 -. -8.. 7 -.4 -. -.. -8.7-7. -.7. -.4 -.8-4.4. -. -7.8 -.. 8-8. -. -.. -. -8.7 -.. -. -. -8.. -. -.8 -. 4. -7.8 -. -.. -.8 -. -.. -. -.7 -..4 -. -.7 -.7. -. -4. -..8-7.8 -. -.. -.8 -.7-7.7. -. -. -..4 -. -. -..7 -. -. -8.. -. -. -. -.8-8. -.. -.8 -.8 -.. -8. -. -.. -. -.4 -.4. -7. -. -4.. -4. -8.4 -.. -. -. -.7. -. -4. -7.. -.7-4. -.. 4 -.7 -. -8.. -.. -.7. -. -. -4.. -.4 -.7 -.. -. -.4-8..4 -.8.4 -. -.7 -.8-4.4. -.. -..7 -. -7.8 -..7 -. -. -.8.4 -. -4.4 -.7. -. -. -7.. 7 -. -4. -8.8.4 -. -. -8.. -.7-4. -.4. -7. -. -.7. 8-7.8 -. -..4-8. -. -.. -8.7 -. -.4.7-8.4-4. -.. -. -. -7.7 4.8-7. -. -..7 -. -8.4 -..4 -. -.7 -.. -7. -. -8.7. -8.8-7.7 -.. -. -7. -.. -. -.4-7..4 -. -.7-7.7. -8. -.7 -.7. -.8-8. -..8 -. -. -.. -. -7.4 -. -. -.4 -. -.7-7. -.7 -.8-7. -4. 4. 4...4 Ilmastokatsaus /4
Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) tammikuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i januari Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s /4 UTÖ 8..8 8 8. 7 7.8 4.7.8 4 7. 4.4 8. RUSSARÖ.4 7. 8. 4 4.7 8. 8..8 4.. HKI-VANTAAN LA 4.4.. 7 4. 4. 7. 7..7.7 ISOSAARI. 7..4. 7.7 8. 4. 4.4.8 RANKKI 7. 7 4. 4. 4...4.. 4. ISOKARI 8. 7..8 7.8 4 8. 7. 7. 4. 7. TRE-PIRKKALAN LA. 7... 8..4. 4.4. TAHKOLUOTO 7..8 4. 7 7..4. 4 4.8. 7. JYVÄSKYLÄ LA.8. 4.8. 4. 4.7 4..4 7.4 VALASSAARET 4.7 7. 4 4. 4.8 7. 7.. 4.8. KUOPIO LA.. 7.7 8..7.8. 4. 4. ULKOKALLA 7. 8. 4. 7. 7..4.4 7 4.4 7.8 KAJAANI LA.. 8...4....8 OULU LA.4 4.8... 8 4.4.4..8 KEMI AJOS 7.. 7 4.7 8 7. 7. 8.. 7 4.. KUUSAMO LA 4. 4..7.8.8. 4.4..4 ROVANIEMI LA 8..8..4. 4.. 4.7 4. SODANKYLÄ 8..4.7. 4..4..4. IVALO LA 4..7...8..8.. KEVO.8. -..... 4. Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 4 m/s, taulukon asemilla Myrskypäivät, keskituulen nopeus > m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: UTÖ.,7.,8.,.,.,.,.,4.,7.,. RUSSARÖ 7.,4.,. ISOSAARI. ISOKARI 7.,.,.,. TAHKOLUOTO. ULKOKALLA 7.,8.,.,.,7.,. KEMI AJOS 7.,8.,.,. Sääennätyksiä joulukuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 7, C Kotka Rankki.. Alin lämpötila -8, C Salla Naruska.. Suurin kuukausisademäärä mm Turku lentoasema Suurin vuorokausisademäärä mm Hanko Russarö.. Suomen ennätykset joulukuussa Ylin lämpötila, C Maarianhamina.. Alin lämpötila -47, C Pielisjärvi.. Suurin kuukausisademäärä mm Pohjankuru 74 Information På baksidan har vi sammanfattat januarivädret 4 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus /4
Tammikuun lumitietoja...7.................. Lumen syvyys (cm)..4 Snödjupet (cm) den..4 Lumen syvyys (cm).. keskimäärin vertailukaudella 7- Snödjupet (cm) den.. i medeltal under normalperioden 7- Helmikuun keskimääräisiä tietoja -... -4...- -...-4-8...- -...-8-8... - -... -8 -...- -4...- -...-4-8...- -...-8 alle - Helmikuun keskimääräinen ylin lämpötila ( C) vertailukaudella 7- Maksimitemperaturen ( C) i medeltal i februari under normalperioden 7- Helmikuun keskimääräinen alin lämpötila ( C) vertailukaudella 7- Minimitemperaturen ( C) i medeltal i februari under normalperioden 7- Ilmastokatsaus /4
Tammikuu 4 Januari -4... - -... -4-8... - -... -8 -...- -4...- -...-4... 4......... -... -...- -...- Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 7- keskiarvosta...8 4......4......... 7...... 7 Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 7- keskiarvosta