Vuosikertomus 2009 1

Keravan biovoimalaitos valmistui aikataulunsa mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitettiin joulukuussa. SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat.... 4 Toimitusjohtajan katsaus............. 5 Toiminnan kehittäminen.............. 7 Yhteenveto ympäristövuodesta........ 8 Energialiiketoiminta................ 10 Verkkoliiketoiminta................ 12 Tuotantoliiketoiminta............... 14 Konsernipalvelut.................. 17 Hallitus ja johtoryhmä.............. 18 Tilastoja graafisina esityksinä........ 20 Verkställande direktörens översikt..... 22 Managing Director s review.......... 23 2 3

Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoimintaalueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Asiakaspalvelulupaukset Tarjoamme parasta paikallista palvelua Meillä on aina aikaa asiakkaillemme Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Yksi yhteydenotto riittää 50 40 30 20 10 Liikevaihdon jakauma Lämmön myynti 40% Sähkön myynti 40% Sähkön siirto 18% Liikevaihto (M ) 41,226 44,902 Kaasun myynti ja siirto 2% Sivutoiminta 3 % 50,495 Strategiset valinnat Sähkönhankinnan omavaraisuutta kasvatetaan osallistumalla kannattaviin voimalaitoshankkeisiin. Kaiken toiminnan ja tekemisen on tuettava konsernin kannattavuutta. Toiminnan kehittämisellä tähdätään kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen ja kannattavaan kasvuun. Ympäristöön liittyvien toimintamallien ja viestinnän integroiminen kaikkeen toimintaan. Asiakaspalveluhenkisyyden integroiminen kaikkeen toimintaan. Avainluvut 2009 2008 Liikevaihto, milj. 50,5 44,9 Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. 1,6 1,5 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset, milj. 26,0 16,7 Taseen loppusumma, milj. 115,9 96,1 Sähkön myynti, GWh 412 403 Sähkön siirto, GWh 488 474 Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti, GWh 402 363 Kaasun myynti, GWh 25 23 Asiakasmäärät Sähkön siirto 29 445 29 081 Lämpö 1323 1261 Kaasu 181 180 Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) 107 106 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Taantuma lisäsi haasteita pohjoismaisilla energiamarkkinoilla Olosuhteiden muutokset nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa Kansainvälisen rahoituskriisin laukaisema talouden taantuma teki myös Keravan Energia konsernin vuodesta 2009 haastavan. Muutokset asiakkaittemme energian käytössä vaikuttivat suoraan toimintamme volyymeihin ja voimakkaat muutokset sähkön hinnassa pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla tekivät talouden suunnitelmallisuuden vaikeaksi. Alkuvuoden talvikausi oli jälleen poikkeuksellisen lämmin, jo kolmannen kerran peräkkäin. Loppuvuodesta tilanne muuttui ja talvi saapui vihdoin pohjolaan. Kylmän talven myötä sähkön markkinahinta lähti nousuun, jota siivittivät ennen näkemättömät hintapiikit joulukuussa samaan aikaan kovien pakkasten aiheuttaman asiakkaittemme kulutuksen voimakkaan kasvun kanssa. Joulukuun hintapiikit käynnistivät jälleen julkisen keskustelun sähkömarkkinoiden toimivuudesta tai niiden toimimattomuudesta. Samalla nämä epärealistiset hintapiikit vahvistivat Keravan Energia konsernin tärkeimmän strategisen tavoitteen - sähkön tuotannon omavaraisuuden kasvattamisen - merkitystä. Keravan biovoimalaitos kaupalliseen käyttöön Keravan biovoimalaitos valmistui aikataulunsa mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitettiin joulukuussa. Laitos tuottaa 75 % asiakkaittemme kaukolämmön tarpeesta Keravan kaupungin alueella, tuottaa prosessilämpöä Oy Sinebrychoff Ab:n tuotantolaitokselle ja vahvistaa sähkön- hankintamme omavaraisuutta 25 %:lla. Investoinnin arvo on noin 70 miljoonaa euroa. Laitos käyttää polttoaineenaan kotimaisia polttoaineita: puuta ja turvetta. Laitoksen valmistumisen myötä maakaasun käyttö putoaa kolmannekseen ja uusiutuvan energian ja kotimaisen turpeen osuus tuotannossamme nousee 75 %:iin. Tavoitteenamme on maksimoida uusiutuvan energian käyttö laitoksella. Ensimmäisellä lämmityskaudella puuperäisten polttoaineiden osuus on jo yli puolet laitoksen polttoainetarpeesta. Oman biovoimalaitoksen lisäksi Keravan Energia konserni panosti voimakkaasti oman tuotantokapasiteetin hankintaan liittyviin hankkeisiin. Propel Voima Oy:n kautta, jossa Keravan Energia Oy on osakkaana, käynnistettiin useita tuulivoimahankkeita, joissa kannattavuusselvitysten lisäksi käynnistettiin maanhankintaa ja tuulimittauksia. Fennovoiman ydinvoimahanke lähestyy myös ratkaisuaan. Valtioneuvoston ja eduskunnan odotetaan te- 0 2007 2008 2009 4 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS kevän päätöksensä uusista ydinvoimaloiden periaatepäätöksistä vuoden 2010 aikana. Fennovoiman saadessa luvan Keravan Energia konsernin oma sähkön hankinta vahvistuu merkittävästi ja kilpailutilanne yleisemminkin muuttuu suomalaisilla sähkömarkkinoilla terveemmäksi ja sitä myötä kykymme suojata asiakkaitamme tukkumarkkinoiden häiriöiltä edelleen paranee. Vuoden 2009 aikana Keravan Energia Oy oli perusta- massa 15 muun suomalaisen paikallisen energiayhtiön kanssa tuotantoyhtiötä nimeltä Suomen Voima Oy. Yhtiön tarkoituksena on aktiivisesti hakea osakkailleen ympäristöystävällistä ja taloudellisesti kannattavaa sähköntuotantokapasiteettia. Yhtiöstä on tarkoitus kehittää merkittävä toimija pohjoismaisilla sähkön tuotantomarkkinoilla. Yhtiö aloitti toimintansa virallisesti vuoden 2010 alusta. Käyttövarmuuden parantaminen ja oman toiminnan kehittäminen Vuoden 2009 aikana jatkettiin energiaverkkojen sähkön siirtoverkkojen ja kaukolämpöverkkojen kunnon systemaattista parantamista. Työ tuotti tulosta ja asiakkaillemme aiheutuneet häiriöt kääntyivät laskuun. minnan tehokkuuden kautta voimme parhaiten täyttää asiakaslupauksemme laadukkaista ja edullisista energiapalveluista. Ympäristön huomioon ottaminen on edelleen toimintaamme ohjaava tekijä. Fossiilisten polttoaineitten käyttöä onnistuttiin vähentämään merkittävästi ja ympäristötietoisuutta vietiin osaksi kaikkea toimintaamme. Työmaita auditoitiin ja komponenttien valinnassa ympäristövaikutukset otettiin hankintaa ohjaavaksi tekijäksi teknistaloudellisten ominaisuuksien rinnalle. Keravan Energia konserni jatkoi vuonna 2009 toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä keskittymistä asiakkaaseen ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Kehitystyössä keskityttiin oman toiminnan suunnitelmallisuuden ja seurannan kautta toiminnan laadun parantamiseen. Työtä jatketaan henkilöstön osaamista vahvistamalla, järjestelmien uusinnalla ja kiinnittämällä erityistä huomiota asiakaspalveluun ja kaiken tekemisen kannattavuuteen. Oman toiden taantuman seurauksena vaikeat markkinaolosuhteet. Konsernin liikevaihto oli 50,5 miljoonaa euroa (44,9 miljoonaa euroa vuonna 2008) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1,6 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa vuonna 2008). Vuonna 2009 yhtiöissä jäätiin asetetuista tulostavoitteista. Vaikeista olosuhteista huolimatta liikevaihto ja käyttökate kuitenkin kasvoivat ja voidaan todeta, että saavutettu liiketulos oli varsin hyvä. Liiketoiminnan kulut Havainnekuva Simon alueelle suunnitellusta Fennovoiman ydinvoimalasta. Voimalan tyyppivalinta, ulkonäkö sekä rakennusten ja teiden sijoitus tontille eivät ole lopullisia. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia konsernin toimintavuoden 2009 taloutta rasittivat yleisen taloukasvoivat 4,0 miljoona euroa vuonna 2009. Pääosa tästä johtui sähkön ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Voimalaitoshanketta rahoitettiin lainarahoituksella siten, että korollinen vieras pääoma nousi 14,5 miljoonalla eurolla vuonna 2009. Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2009 aikana kohdistuivat voimalaitoshankkeeseen ja laitoksen tarvitsemiin kaukolämpö-, prosessilämpö- sekä sähköverkkoyhteyksien rakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 26,0 miljoonaa euroa (16,7 miljoonaa euroa vuonna 2008). Oma tuotanto ja tehokas investointitoiminta tulevaisuuden menestystekijöitä Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Epävarmuuksia lisää merkittävästi yleinen taloudellinen tila, jonka seurauksena polttoaineiden ja sähkön markkinahinnan heilahtelu on erittäin vaikeasti ennustettavissa. Uuden biovoimalaitoksen valmistuminen vähentää merkittävästi paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja polttoainemarkkinoiden hintaheilahteluista. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja hintataso asettavat kuitenkin haasteen voimalaitoksen kannattavuudelle. Maailman taloustilanteen kohentumisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti voimalaitoksen talouteen. Voimalaitoksen kannalta myönteiseen suuntaan vaikuttaa myös tuontipolttoaineille suunnitteilla olevat valmisteverojen korotukset. Verkkoliiketoiminta panostaa lähivuosina voimakkaasti sähköverkostojen käyttövarmuuden ja kunnon parantamiseen. Energiamittauksessa siirrytään kaukoluentaan ja kaikille asiakkaillemme asennetaan etäluettavat sähkömittarit viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi systemaattinen kaukolämpöverkkojen kunnon kartoitus ja perusparannus saadaan täysimääräisesti käyntiin vuoden 2010 aikana. Vuoden 2010 liikevaihdon ja tuloksen ennakoidaan pysyvän vuoden 2009 tasossa. Energian myynnin ja energian siirron tariffit sekä muut energiapalvelut tullaan edelleen pitämään edullisina. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Toiminnan kehittäminen Keravan Energia -yhtiöissä Energiayhtiöiden toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti merkittäviä tapahtumia ja muutoksia, jotka luovat haasteita myös Keravan Energia yhtiöiden toimintaan ja sen suunnitteluun. Esimerkkinä voidaan mainita sähkön ja polttoaineiden markkinahintojen voimakas vaihtelu. Varsinkin sähkön markkinahinnassa esiintyi vuoden 2009 lopulla erittäin korkeita hintoja, joita vastaan on hankala suojautua. EU:n ilmastoja energiapakettiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä tulevat vaikuttamaan Keravan Energia yhtiöiden toimintaan, kun direktiivien sisältö pannaan toimeen Suomen lainsäädännössä. Kansalliseen ilmastoja energiastrategian toimeenpanoon tulee liittymään toimenpiteitä, jotka myös muuttavat toimintaympäristöä esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffin muodossa. Energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan toiminta-alueella, joskin talouden taantuma hidasti kasvua vuoden 2009 osalta. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää. Keravan Energia yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen kysynnän kasvun sekä käyttökeskeytysten vähentämistavoitteiden myötä. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti yllättävine käänteineen asettaa suuria haasteita talouden hallinnalle ja suunnittelulle. Talouden raportoinnin ja suunnittelun laadun parantamiseksi otettiin vuoden 2009 alussa käyttöön uusi talouden raportointijärjestelmä. Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamaan ja lisääntyvien viranomaisvaatimusten täyttämiseksi aloitettiin vuonna 2009 asiakastieto- ja taloushallintajärjestelmien uusimisprojektit. Toiminta Keravan Energia yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käyttöönotto vuoden 2009 aikana on edellyttänyt tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien kehittämistä ja resurssien kasvattamista. Kaiken muun kehittämisen perustana on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panos- Kehitysjohtaja Lars Horn Kehitysjohtaja Lars Horn tetaan edelleen merkittävästi. Vuoden 2010 aikana tullaan käynnistämään koko henkilöstöä koskeva kehittämisohjelma, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esille nousseita teemoja. Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Kehitys Ympäristötiimi Controller-ryhmä Tuotannonohjausryhmä 66 7

Yhteenveto ympäristövuodesta 2009 Toiminta-alueen siisteyteen panostettiin Huhtikuussa 2008 Keravan Energia liittyi energiaalan energiatehokkuussopimuksiin, jotka ovat yksi tärkeä työkalu kansallisen energia ja ilmastostrategian mukaisessa, ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimuksissa sitoudutaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, jossa kuvattavilla menettelyillä pyritään tehostamaan energiankäyttöä energian tuotannossa ja jakelussa sekä opastamaan asiakkaita energiansäästöön ja tehokkaampaan energiankäyttöön. Olimme mukana viettämässä jo perinteiseksi muodostunutta valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Viikon aikana jaoimme energiansäästötietoutta sekä materiaalia. Kertomusvuonna panostettiin myös toimialueen viihtyvyyteen sekä verkonrakennustyömaiden siisteyteen, kyltityksiin ja suojauksiin. Toimitalolla, tuotantolaitoksilla ja sähköasemilla suoritettiin remonttia, siivous ja päällystystöitä ym. viihtyvyyttä ja siisteyttä parantavia toimenpiteitä. Biovoimalaitoksen käyttöönotto näkyi polttoaineosuuksissa ja päästöissä ilmakehään Vuonna 2009 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko ja prosessilämpöä yhteensä 474,4 GWh. Kasvua edellisestä vuodesta oli 8,5 %, johtuen pääasiassa kaukolämmön myynnin lisäyksestä. Tuotannosta 369,5 GWh oli kaukolämpöä, 69,8 GWh prosessihöyryä ja lämpöä sekä 35,1 GWh sähköä. Suurin osa energiasta tuotettiin edelleen maakaasulla. Maakaasun osuus kuitenkin laski biovoimalaitoksen käyttöönoton myötä konsernitasollakin reippaasti, 15,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 ollen nyt 59,7 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 37,3 prosenttiin. Keravalla vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 43,2 % ja Karkkilassa 77,4 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu toistaiseksi käytännössä täysin maakaasuun. luuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pääosin kasvoivat. Sipoossa ja Karkkilassa tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) joko pysyivät entisellä tasollaan tai laskivat hieman. Keravalla ominaispäästöt, erityisesti rikkidioksidi, nousivat jonkin verran johtuen energian tuotantoon käytetyn turpeen osuuden reippaasta kasvusta. Tuhkamäärät kasvoivat selvästi uuden voimalaitoksen myötä Vuonna 2009 toimitettiin kierrätykseen, edelleenkäsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin 3 451 tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 144,1 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin 3 238 tonnia lento ja pohjatuhkaa. Ylikeravan lämpökeskuksen tuhkat toimitettiin edelleen kaivostäytöksi Lohjalle Nordkalkin Tytyrin kaivokseen, mutta Karkkilan tuhkien vastaanottopaikaksi vaihtui Kiertokapulan läjitysalue Hämeenlinnassa. Biovoimalaitoksen tuhkat välivarastoitiin tuhkaanalyysien valmistumiseen saakka. Kierrätykseen kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2009 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 84,0 tonnia, pahvia ja paperia 10,9 tonnia sekä sähkö ja elektroniikkaromua 8,0 tonnia. Muuhun hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitettiin kattilan pesuvesiä n. 61,4 ton- Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tästä johtuen absonia, kuivajätettä 32,7 tonnia, rakennusjätettä 15,7 tonnia sekä biojätettä 5,4 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleenkäsiteltäväksi käsittelyluvan omaavalle yritykselle. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat muuntajien öljyvuodoista pilaantuneet maaainekset, 91,3 tonnia, kyllästetyt pylväät, 25,3 tonnia sekä öljyiset purkujätteet, 24,1 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. öljytuhkaa, jäteöljyjä ja akkuja. Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön samoin kuin omassa toiminnassamme toteutamme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen niin ympäristö kuin laatuasioissa. Huoleh- dimme, että organisaatiossamme on jatkuvasti tiedossa toimintaamme kohdistuvat lakisääteiset vaatimukset, joiden noudattamiseen sitoudumme. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason ja edellytämme toimittajiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. 8 9

Energialiiketoiminta Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia Keravan Energia yhtiöiden toimintapolitiikkana on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 412 GWh eli noin 2,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 87 GWh. Kertomusvuoden aikana ei tehty muutoksia listahintoihin. Sähkön hankinta monipuolista Riskipolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli talouslamasta johtuen alhaisella tasolla koko alkuvuoden. Loppuvuodesta hydrologinen balanssi pohjoismaissa alkoi kuitenkin huonontua ja vaikeudet Ruotsin ydinvoimaloissa sekä joulukuun yllättävät pakkaset nostivat spot- hinnan kaikkien aikojen ennätykseen. Kalleimmat tunnit joulukuussa viikolla 51 maksoivat 1400e/MWh. Tämä viikko heikensi sähkökaupan koko vuoden tulosta yli 20 %. Tehtyjen suojausten ansiosta koko vuoden tulos oli kuitenkin tyydyttävä. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena vakaa ja edullinen hintataso. Energialiiketoiminnan johtaja Paavo Kainulainen Asiakaslehti uudistettiin. Nimeksi tuli Välkky. Keravan Energia mukana paikallisten asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan, tosin laskiaisrieha jouduttiin lumen puutteen vuoksi perumaan. Olimme mukana sirkus- ja valkosipulimarkkinoilla ja energiansäästöviikkoa vietettiin tapaamalla asiakkaita Keravan ja Sipoon suurimmissa kauppakeskuksissa. Elokuussa pelattiin perinteinen Keravan Energia Golf Talman Master -kentällä. Asiakaslehti uudistettiin ja se tuotettiin aiemmasta poiketen paikallisin voimin. Asiakaslehden nimeksi valittiin Välkky. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin melko kattavasti. Paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat Keravan Energia Team -nimellä, naisten joukkue SM-sarjassa. Tulevaisuuden näkymät hyvät Tammikuussa pakkaset jatkuivat eikä Ruotsin ydinvoimaloita vieläkään saatu käyttöön. Markkinoilla heräsi jo epäilyjä hintamanipuloinnista. Onnistuneet suojaukset sähkökaupassa takaavat kuitenkin vakaat sähkön myyntihinnat myös jatkossa. Sähkökaupan tuloksen ennakoidaan olevan hyvä, vaikka tammikuun hinta- ja volyymipiikit sitä heikensivätkin. Biovoimalaitoksen valmistuminen, tuulivoima ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi. Sähköä hankittiin kertomusvuonna 412 GWh, josta 267 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 145 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä hankittiin Etelä-Suomen Voima Oy:n välityksellä, yhteensä n. 375 GWh. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 29 % ja markkinasähköä 71 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 35 GWh. Puolet oman sähkötuotannon määrästä tuli joulukuussa valmistuneesta Keravan Lämpövoiman biovoimalaitoksesta. Tuulisähköä hankittiin n. 2 GWh. Keravan Energia esiintyi Energiansäästöviikolla Keravan ja Sipoon suurissa kaupoissa. Biovoimalaitos valmistui loppuvuodesta. Kuvassa turbiinia siirretään paikoilleen syyskuussa. 10 11

Verkkoliiketoiminta Energiamittaus siirtyy etäluentaan Siirretyn sähköenergian määrä kasvoi edelleen Sähkön siirron energia verkostohäviöineen Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla kasvoi 3 % ja oli 488,0 GWh (474,0 GWh v. 2008). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 4,5 (4,3) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 4,5 (4,3) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla alle koko maan keskitason. Keravan Energia Oy:n alueella siirtohinta on Suomen edullisimpia. Sipoossa perusparannetaan ja kehitetään jakeluverkkoa Etelä-Suomen Energia Oy:n jakelualueelle Sipoossa on esitetty yleiskaavaluonnoksessa jopa 35 000 uutta asukasta 2025 mennessä. Lisäksi jakelualueeseemme kuuluu entinen Lounais-Sipoon alue, joka vuoden 2009 alusta on Helsingin hallinnassa. Vuonna 2009 Etelä-Suomen Energian jakelualueella keskityttiin ennen kaikkea parantamaan verkoston kuntoa, siirtokykyä ja käyttövarmuutta. Linjasimme uudessa verkkostrategiassamme tavoitteeksi siirtymisen jatkossa kaapeloituun verkkoon ja koppimuuntamoihin sekä verkon riittävän siirtokyvyn ylläpitämisen. Näillä toimenpiteillä asiakkaidemme kokemien sähkökatkojen pituudet ja lukumäärät tulevat vähentymään merkittävästi. Suurimpina hankkeina jakeluverkostossa oli Mölandetin saaren pylväiden vaihto sekä Paippisten 20 kv runkoverkolla maakaapelointi sekä pylväsmuuntamoiden saneeraus puistomuuntamoiksi. Sipoossa saneerattiin pylväsmuuntamoita puistomuuntamoiksi. Maaliskuussa 2009 valtioneuvosto antoi energiamittauksesta asetuksen, jonka perusteella vähintään 80% sähkön käyttöpaikoista on varustettava etäluettavalla mittarilla. Keravan Energia yhtiöillä etäluettavien mittareiden asennukset on aloitettu jo 2005 ja vuoden 2009 lopussa niitä oli asennettuna yhteensä noin 9300 kappaletta. Seuraavien viiden vuoden aikana asennamme vielä noin 20 000 etäluettavaa mittaria nykyisille asiakkaillemme. Vuoden 2009 aikana Keravalle asennettiin noin 2300 Alikeravalle rakennettiin 110 kv:n kaapeli puoliksi ilmaan, puoliksi maan alle. kappaletta etäluettavia mittareita kaikkiin uudiskohteisiin ja suurimmalle osalle sähkölämmitysasiakkaitamme. Lopuille sähkölämmitysasiakkaille etäluettava mittari asennetaan vuoden 2010 aikana. Etelä-Suomen Energian alueella asennettiin noin 400 kappaletta etäluettavia mittareita. Vuonna 2010 etäluettavien mittareiden määrä kasvaa jakelualueella merkittävästi. Keravalle asennettiin 2300 etäluettavaa sähkömittaria. Verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvinen Keravalla voimalaitos liitettiin sähköverkkoon ja rakennettiin 110 kv kaapeli Keravalla verkkoliiketoiminnan kaksi suurinta kohdetta olivat uuden biovoimalaitoksen verkkoonliitännän rakentaminen loppuun sekä Savion sähköasemalle menevän 110 kv johtohaaran täydellinen saneeraus. Biovoimalaitoksen liitäntä Alikeravan sähköasemalle valmistui lokakuussa 2009. Voimalaitos on liitetty sähköverkkoon 20 kv jännitetasolla kaksinkertaisella yhteydellä kuudella kaapelilla, joilla varmennetaan voimalaitoksen toimintaa. Savion sähköasemalle menevä vanha siirtojohto saneerattiin täysin uudeksi rakentamalla noin puolet johdosta ilmajohtona teräspylväillä ja puolet maakaapelina Alikeravantien varrelta sähköasemalle. Tämä maakaapeli oli yhtiömme ensimmäinen 110 kv kaapeliosuus. Samoin Savion sähköasemalle asennettiin uusi 31,5 MVA muuntaja varmistamaan riittävä muuntajakapasiteetti lähitulevaisuuteen. Jakeluverkostossa pääpaino oli vuonna 2009 etelä-savion alueen saneerauksessa. Alueelta poistettiin vanhaa ilmajohtoverkkoa ja pylväsmuuntamoita, tilalle rakennettiin neljä puistomuuntamoa ja maakaapeliverkkoa. Savion sähköasemalle asennettiin uusi 31,5 MVA muuntaja. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Jakelualueemme sijaitseminen pääkaupunkiseudulla asettaa oman erityispiirteensä korkean sähkön käyttövarmuuden ja jännitetason suhteen. Lähivuosina parannetaankin olemassa olevaa jakeluverkostoa vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita ja odotuksia, myös tulevaisuudessa odotettavan jakelualueen kasvun aikana. Meneillään oleva talouden laskusuhdanne ei ole merkittävästi vaikuttanut toimintaamme vielä vuonna 2009, mutta mikäli tilanne jatkuu vielä lähivuodet, voi tällä olla sähkön siirtomääriä vähentävä vaikutus. Seuraavien viiden vuoden aikana on suunnitelmissamme rakentaa Sipooseen kaksi uutta sähköasemaa, yksi Bastukärrin logistiikka-alueelle ja toinen Nikkilän eteläpuolelle. Näillä varmistetaan alueiden sähkönsaannin korkea käyttövarmuus. 12 13 12 13

Tuotantoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta vastaa sähkön ja lämmön tuotannosta sekä kaukolämmön ja maakaasun jakelusta. Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 402,4 GWh. Edellisvuoteen nähden myynti kasvoi 10,8 %. Vuoden 2009 keskilämpötila oli 5,6 C, mikä on 1,2 C keskimääräistä normaalivuotta korkeampi. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 362,4 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 77,0 GWh. Sähkön markkinatilanteesta johtuen Tuotantojohtaja Matti Kouhio Voimalaitoksen kaukolämmön siirtojohdon työmaa. Samaan kaivantoon sijoitetaan prosessilämpöputkisto, maakaasuputki ja sähkökaapelit sekä kunnallinen vesijohto. peen saatavuus oli toimitussopimusten mukainen. Polttoaineiden hinnannousun johdosta kaukolämmön myyntihintoja korotettiin Keravalla n. 4 % ja Sipoossa n. 6 % 1.2.2009 alkaen sekä Karkkilassa n. 10 % 1.1.2009 alkaen. Kaukolämmön ja maakaasun myyntihinnat säilyivät kuitenkin edelleen kilpailukykyisinä kiinteistökohtaiseen öljylämmitykseen verrattuna. Päästökaupan vaikutus energian tuotannossa näkyi toimintavuoden aikana puupolttoaineiden käytön lisääntymisenä biovoimalaitoksella ja Ylikeravan lämpökeskuksella. Päästöoikeuksien hinta markkinoilla kehittyi maltillisesti. Kaukolämpöverkko Taloudellisesta taantumasta huolimatta rakennustoiminta jatkui kaikilla kaukolämmön omien voimalaitosten tuotanto oli edellisvuotta pienempi. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 16,4 GWh ja biovoimalaitoksessa 18,7 GWh. Sähkön paikallisen tuotannon määrä vastaa 8,5 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Paikallisen energiantuotannon polttoaineista maakaasun osuus oli 64,7 %. Keravalla biovoimalaitoksen tuottaman kaukolämmön tuotannon osuus oli 21,1 % ja kiinteiden polttoaineiden osuus energian hankinnassa 15,6 % ts. kotimaisten polttoaineiden osuus oli kaikkiaan 36,7 %. Ylikeravan lämpökeskuksella käytettiin polttoaineena metsä- ja kantohaketta. Karkkilassa kiinteän polttoaineen osuus oli 77,1 % kaukolämmön tuotannosta. Turpeen tuotannon suhteen kesä oli tyydyttävä ja turtoiminta-alueilla kohtuullisen vilkkaana. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 60 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,5 milj. rak-m 3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 10 281 m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 396 m. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 24,6 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 181. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Merkittävimmät investoinnit liittyivät voimalaitoksen energialiityntöjen rakentamiseen. Hankalien rakentamisolosuhteiden takia energiaverkkojen rakentaminen oli varsin haasteellista. Putkireitin varrelta löytyi myös pilaantunutta maaperää. Yhteiskaivantoon sijoitettiin kaukolämmön pääsiirtoputkisto, virvoitusjuomatehtaalle johtava prosessilämpöputkisto, sähkökaapelit ja maakaasuputki. Yhteistyössä Keravan kaupunkitekniikan kanssa kaivantoon sijoitettiin myös kunnallinen vesijohto. Merkittävimpiä uusia liittyjiä Keravalla olivat mm. Europress Huhtimon uudella teollisuusalueella sekä Anttilan logistiikkavarasto Kercaalueella. Sipoossa kaukolämpörakentamisen painopiste sijoittui etelään. Merkittävin verkostoinvestointi oli Söderkullan ja K. Hartwall Ky:n tuotantolaitosten välisen lämmönsiirtojohdon rakentaminen. Yhdysjohdon ansiosta kaukolämmön tuotantokapasiteetti saadaan kohdistetuksi Söderkullan kaukolämpöverkkoon liitettyjen uusien asiakkaiden tarpeisiin. Karkkilan kaukolämpöverkkoa laajennettiin pää- Ylikeravan lämpökeskuksen kaukolämmön pääsyöttöjohdon perussaneeraus. asiassa rakentamalla uusia liittymähaaroja olemassa olevaan runkoverkkoon. Liittyjät olivat pääsääntöisesti vanhoja öljylämmitteisiä taloyhtiöitä. Biovoimalaitos valmistui tuotannolliseen käyttöön Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä voimalaitos valmistui tuotannolliseen käyttöön joulukuun alussa. Investoinnin arvo on noin 70 milj. euroa. Keravan Lämpövoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella ja sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Ke- Kauko- ja prosessilämmön hankinta yhteensä 439 GWh vuonna 2009 Biovoimalaitos 18% Kiinteän polttoaineen kattilat 15% Maakaasukattilat 57% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 7% Raskas- ja kevytöljykattilat 3% Biokaasu 0% 14 15

Konsernipalvelut Konsernipalvelut vastaa talous- hallinto- ja henkilöstöasioiden hoidosta sekä palvelee asiakkaita laskutusasioissa sekä puhelinvaihteessa. tuksessa käyttöön kuluttajille suunnattu ympäristöä säästävä e-lasku. E-lasku on nettipankkiin saapuva sähköinen lasku, jonka voi maksaa normaalisti pankkitunnuksilla. Paikallisen energiantuotannon valvonta on keskitetty uudelle voimalaitokselle. ravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Käynnissäpitohenkilökunta muutti loppukesällä Ylikeravan lämpökeskukselta voimalaitokselle uusiin tiloihin. Voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita (turve, metsähake, ruokohelpi, jne.). Energiapuun hyvän markkinatilanteen johdosta puupolttoaineiden hankintasopimuksia solmittiin suunniteltua enemmän. Voimalaitoksen sähköteho on 21 MW ja lämpöteho 50 MW. Sähkön ja kaukolämmön lisäksi voimalaitos toimittaa myös prosessilämpöä teollisuudelle. Voimalaitos tuottaa noin 75% Keravalla tarvittavasta kaukolämmöstä ja noin 25% Keravan Energia Oy:n hankkimasta sähköstä. Tulevaisuuden näkymät Taloudellisen taantuman johdosta talonrakennustoiminnan ennustetaan jatkuvan vaatimattomana, joten kaukolämmön asiakasmäärän ennustetaan kasvavan maltillisesti. Karkkilassa kaukolämmityksen kasvumahdollisuudet ovat vilkkaammat mm. keskusta-alueen öljylämmitteisten rakennusten kaukolämpöön liittymisen takia. Uudismarkkinoinnin kohderyhmänä on erityisesti keskustan yhteyteen rakentuvat uudet teollisuusalueet. Lämmön tuotantokapasiteettia on kaikissa kaukolämpöverkoissa Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa lähivuosiksi kattamaan kasvava lämmitystehon tarve. Keravan voimalaitoksen valmistuttua nykyiset tuotantolaitokset jäävät edelleen käyttöön toimien kaukolämmön tarpeen huippu- ja varalaitoksina. Laitosten ikääntymisen johdosta on kuitenkin edessä saneerausja korvausinvestointeja. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Sipoon eteläosassa on lähivuosina käymässä riittämättömäksi. Etelä-Sipoon kaukolämmitystoiminnan kehittämissuunnitelmien keskeisenä tutkimuskohteena onkin kiinteitä polttoaineita käyttävän kattilalaitoksen rakentaminen. Merelliseen ympäristöön Sipoon ja Helsingin rajan tuntumaan suunnitellaan korkeatasoisen pientalopainotteisen asuinalueen rakentamista vuosina 2010-12. Alueen lämmitysmuodoksi valittiin luonnollisesti kaukolämpö. Alueen läheisyydestä on jo varattu tontti puupolttoaineita käyttävän lämpökeskuksen sijoituspaikaksi. Uuden voimalaitoksen valmistuminen tuotannolliseen käyttöön vähentää merkittävästi paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja globaaleiden polttoainemarkkinoiden hintaheilahteluista. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten polttoaineiden (puupolttoaineet ja turve) saatavuus ja hintataso asettavat haasteen voimalaitoksen kannattavuudelle. Maailman taloustilanteen kääntymisen nousuun odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti voimalaitoksen talouteen. Voimalaitoksen kannalta myönteiseen suuntaan vaikuttaa myös tuontipolttoaineille suunnitteilla olevat valmisteverojen korotukset. Päästöoikeuksien hintataso on toistaiseksi ollut maltillinen. Mikäli päästöoikeuksien hinta kulumassa olevan päästökauppajakson loppupuoliskolla kääntyy nousuun, parantaa tämä voimalaitoksen taloutta. Keravan Energia on mukana Fennovoiman uudessa ydinvoimalaitoshankkeessa. Periaatepäätös uuden ydinvoiman rakentamisesta odotetaan saatavan syksyllä 2010. Tuulivoiman osuutta yhtiön sähköntuotannossa lisätään osallistumalla uusiin kehitteillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Asiakaspalvelua kehitetään Mittaustiedon hallintaan, laskutukseen, asiakaspalveluun ja raportointiin liittyviin uusiin haasteisiin vastattiin käynnistämällä uuden asiakastietojärjestelmän hankintaprosessi. Järjestelmän hankintaprosessi tulee olemaan lähivuosina merkittävä ja haasteellinen hanke. Vuoden lopulla otettiin sähkö-, kaukolämpö ja maakaasulasku- Talouden hallintaa parannetaan Toimintaympäristön muutokset asettavat uusia haasteita myös talouden seurannalle, suunnittelulle ja rahoitukselle. Taloushallinnossa otettiin käyttöön uusi talouden raportointijärjestelmä. Toiminnan tehostamisen painopiste on edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Vuoden lopussa otettiin käyttöön E-lasku, josta informoitiin asiakkaille esitteen avulla. Talousjohtaja Raili Niemenmaa Vuonna 2009 business-controller toiminta vakiintui ja muodostaa nyt toimivan kokonaisuuden taloustoiminnon tukena vahvistaen operatiivisten liiketoimintojen integrointia koko konsernin talouden suunnitteluun. Hankintaprosessi uudistettiin ja laskujen käsittelyssä siirryttiin myös elektroniseen laskujen kierrätykseen. Henkilöstön osaamiseen panostetaan Konsernin henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2009 oli yhteensä 110 (107). Toimihenkilöiden osuus oli 59 (57) ja työntekijöiden osuus 51 (50). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 6 (5) ja määräaikaisia 12 (12). Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden aikana yhteensä peräti 760 (236) työpäivää. Merkittävin koulutuskohde oli uuden voimalaitoksen käyttöhenkilöstön koulutus. Vuonna 2009 toteutetun henkilöstötutkimuksen perusteella käynnistettiin koko organisaation kattavan koulutusohjelman suunnittelu. Työpaikkakokous käytäntö vakiinnutettiin ja koko henkilöstölle tarkoitettu vuotuinen ajankohtaistilaisuus otettiin vakituiseksi osaksi organisaation sisäistä viestintää. Konsernissa ovat käytössä kehityskeskustelukäytäntö sekä tulospalkkiojärjestelmä. Harrastus- ja virkistystoimintaa tuetaan Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaavan Hupiklupin toiminta oli aktiivista ja vuoden aikana järjestettiin useita henkilöstön yhdessä oloon ja vireyteen liittyviä tapahtumia. Liikuntaan ja fyysisen terveyden merkitykseen panostettiin ja konsernissa olivat liikuntasetelit ahkerassa käytössä. Panostus henkilöstön hyvinvointiin ja työviihtyvyyteen on tuottanut tulosta. Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuodesta 273 työpäivää. 16 17

Hallitus Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n hallitus 2009 Vas. Pertti Sorsa (vpj.), Jussi Lehto (tj.) ja Kalervo Nieminen (pj.). Vas. Harri Kenttä ja Erkki Hult. Johtoryhmä Keravan Energia Oy:n johtoryhmä Vas. Lars Horn (kehitysjohtaja), Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Matti Kouhio (johtaja, tuotantoliiketoiminta), Sami Kotimäki (käyttöpäällikkö, tuotantoliiketoiminta). Alakuvassa toimitusjohtaja Jussi Lehto. Hallintoneuvosto 2009 Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Irmeli Heiniö, Lea Heino, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Elina Laavi, Juha Laavola, Mikko Leppänen, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Jukka Turunen, Kalevi Westerlund, Eeva Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen. Vas. Aila Lehtinen, Lauri Saloriutta ja Soile Aunola. Vas. Anu Heikkilä, Bengt Wiik ja Marja-Liisa Nykänen. Tilintarkastajat: Rainer Niemi (KHT) Ulla-Maija Lakonen (KHT, JHTT) 18 19

Polttoaineiden käyttö 548 GWh Maakaasu 60 % Biokaasu 0% Kivihiili 0% Muu KPA 0% Kevyt polttoöljy 0,5% Energian tuotanto 475 GWh Kaukolämpö Kerava 60% Lämmön hankinta 439 GWh Maakaasukattilat 57% Biokaasu 0% Turve 16% Puhdas puu 21% Raskas polttoöljy 2% Kaukolämpö Sipoo 12% Kaukolämpö Karkkila 6% Prosessilämpö Sipoo 5% Sähkö Kerava 6% Prosessilämpö Kerava 10% Kiinteän polttoaineen kattilat 15% Sähkö Sipoo 2% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 7% Raskas- ja kevytöljykattilat 3% Biovoimalaitos 18% Sähkön hankinnan polttoaineet 412 GWh Muut fossiiliset 41,5% Turve 2,9% Uusiutuvat yhteensä 24,0% Ydinvoima 31,5% Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO 2 216 g/kwh NO x 433 mg/kwh SO 2 265 mg/kwh Hiukkaset 25 mg/kwh Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine CO 2 Käytetty ydinpolttoaine Toiminnassa syntyneet jätteet TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka Kattilan pesuvesi Metalliromu Kuivajäte Kaapelit Rakennusjäte Paperi Sähkö- ja elektroniikkaromu Biojäte Pakkauspahvi YHTEENSÄ Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/mwh, CO2 kg/mwh) 600 500 400 300 200 100 0 2000 236 g/kwh 0,6 mg/kwh 3238,5 t 61,4 t 52,1 t 32,7 t 31,9 t 15,7 t 9,0 t 8,0 t 5,4 t 1,9 t 3 456 t ONGELMAJÄTTEET Pilaantuneet maa-ainekset 91,3 t Kyllästetyt pylväät 25,3 t Rakennusjäte 24,1 t Loisteputket ja elohopealamput 1681 kg Jäteöljy 950 kg Akut 625 kg Öljytuhka 250 kg YHTEENSÄ 40,5 t -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 2009 CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto Sähkön myynti asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 58% Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Teollisuus 28% Julkiset rakennukset 13% Kerrostalot 30% Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Kotitaloussähkö 54% Liikerakennukset 13% Tilapäissähkö 1% Tilapäiskauppa 1% Jalostus 8% Maatalous 1% Pientalot 10% Palvelu 18% Julkinen kulutus 14% Rivitalot 7% Aikasähkö 23% Suurkäyttäjäsähkö 9% Tehosähkö 13% Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo Aikasähkö 51% Tehosähkö 2% Suurkäyttäjäsähkö 3% Tilapäissähkö 0% Kotitaloussähkö 44% Kaukolämpöenergian myynti 1999-2009 400000 300000 200000 100000 Sähkön hankinta kuukausittain 2009 50000 40000 30000 20000 10000 Sähkön hankinta ja huipputeho 2000-2009 600 500 400 300 200 100 0 0 1999-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 2009 0 MWh Kerava Sipoo Karkkila 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Markkinasähkön osto 53,6% Voimalaitososuussähkö 26,6% Oma tuotanto: Alikerava, Savio, Nikkilä ja Kelvo voimalaitokset 8,5% Tuulisähkö 0,6% Tilapäiskaupat 10,6% -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08 2009 Oma tuotanto Osto Huipputeho MW 150 120 90 20 21

Verkställande direktörens översikt Den ekonomiska nedgången ökade utmaningarna på den nordiska energimarknaden Managing Director s review Recession Brings Further Challenges to Nordic Energy Market Snabba och svårförutsedda förändringar i förhållandena Den ekonomiska nedgången som utlöstes av den internationella finanskrisen gjorde 2009 till ett utmanande år även för Kervo Energi-koncernen. Förändringarna i våra kunders energianvändning påverkade direkt våra verksamhetsvolymer och de kraftiga förändringarna i elpriset på den nordiska partimarknaden gjorde det svårt att planera ekonomin. Vinterperioden under årets första månader var än en gång exceptionellt varm, redan för tredje gången i rad. Mot slutet av året förändrades läget och vi fick till sist vinter här i Norden. Den kalla vintern fick marknadspriset på el att börja stiga, en stegring som fick ytterligare fart av de extrema pristopparna i december samtidigt som våra kunders förbrukning kraftigt ökade på grund av den hårda kölden. Pristopparna i december gav igen upphov till en offentlig debatt om elmarknadens funktion eller bristande funktion. Samtidigt förstärkte de här orealistiska pristopparna betydelsen av Kervo Energi-koncernens viktigaste strategiska mål att bli mera självförsörjande i fråga om elproduktion. Biokraftverket i Kervo togs i kommersiell drift Biokraftverket i Kervo stod färdigt inom utsatt tid och den kommersiella driften startade i december. Anläggningen producerar 75 % av våra kunders fjärrvärmebehov inom Kervo stad, förser Oy Sinebrychoff Ab:s produktionsanläggning med processvärme och höjer självförsörjningsgraden i vår elanskaffning med 25 %. Investeringens värde är cirka 70 miljoner euro. Anläggningen drivs med de inhemska bränslena trä och torv. Den nya anläggningen gör att användningen av naturgas minskar till en tredjedel medan andelen förnybar energi och inhemsk torv i vår produktion stiger till 75 %. Vårt mål är att maximera användningen av förnybar energi vid anläggningen. Under den första uppvärmningssäsongen tillgodoses redan över hälften av anläggningens bränslebehov med träbaserade bränslen. Förutom på sitt eget biokraftverk satsade Kervo Energi-koncernen också kraftigt på projekt för anskaffning av egen produktionskapacitet. Via Propel Voima Oy, där Kervo Energi Ab är delägare, inleddes flera vindkraftsprojekt där man dels gjorde lönsamhetsutredningar och dels började förvärva mark och utföra vindmätningar. Fennovoimas kärnkraftsprojekt närmar sig också ett avgörande. Statsrådet och riksdagen väntas fatta principbeslut om nya kärnkraftverk under 2010. Om Fennovoima får sitt tillstånd förstärks Kervo Energi-koncernens egen elanskaffning betydligt samtidigt som konkurrensläget på den finländska elmarknaden även överlag blir sundare, och därmed förbättras ytterligare vår förmåga att skydda våra kunder mot störningar på partimarknaden. Under 2009 var Kervo Energi Ab tillsammans med 15 andra lokala finländska energibolag med om att grunda produktionsbolaget Finska Kraft Ab. Bolagets syfte är att aktivt söka efter miljövänlig och ekonomiskt lönsam elproduktionskapacitet för sina delägare. Avsikten är att utveckla bolaget till en betydande aktör på den nordiska elproduktionsmarknaden. Bolaget inledde sin verksamhet officiellt i början av 2010. Förbättrad driftsäkerhet och utveckling av den egna verksamheten Under 2009 fortsatte den systematiska förbättringen av energinätens elöverföringsnätens och fjärrvärmenätens skick. Arbetet gav resultat och störningarna för våra kunder började minska. Inom styrningen och utvecklingen av verksamheten fortsatte Kervo Energi-koncernen under 2009 att fokusera på kunden och kundernas faktiska behov. Inom utvecklingsarbetet inriktade man sig på att förbättra den egna verksamhetens planmässighet och via uppföljning även verksamhetens kvalitet. Vi fortsätter detta arbete genom att stärka personalens kompetens, förnya systemen och ägna särskild uppmärksamhet åt kundservicen och lönsamheten i all vår verksamhet. En effektiv egen verksamhet är det bästa vägen att uppfylla vårt kundlöfte om högklassiga och förmånliga energitjänster. Hänsyn till miljön är fortsättningsvis en styrande faktor för vår verksamhet. Vi lyckades betydligt minska användningen av fossila bränslen och hela vår verksamhet genomsyras nu av miljömedvetenhet. Vi auditerade byggarbetsplatserna och vid valet av komponenter lyfte vi fram miljöeffekterna som styrande faktorer parallellt med de teknisk-ekonomiska egenskaperna. Koncernekonomins utveckling De svåra marknadsförhållandena till följd av den allmänna ekonomiska nedgången ansträngde Kervo Energi-koncernens ekonomi under verksamhetsåret 2009. Koncernen omsatte 50,5 miljoner euro (44,9 miljoner euro 2008) och resultatet före bokslutsdispositioner var 1,6 miljoner euro (1,5 miljoner euro 2008). År 2009 nådde bolaget inte de uppsatta resultatmålen. Trots de svåra förhållandena ökade omsättningen och driftsbidraget ändå och man kan konstatera att rörelseresultatet var riktigt bra. Rörelsekostnaderna ökade med 4,0 miljoner euro 2009. Ökningen berodde till största delen på höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning. Kraftverksprojektet finansierades genom lån så att det räntebärande främmande kapitalet steg med 14,5 miljoner euro 2009. Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade och möjliggör satsningar på tillväxt. De viktigaste investeringarna under 2009 hänförde sig till kraftverksprojektet och byggande av ledningar för fjärrvärme och processvärme samt elnätsförbindelser till anläggningen. Totalt uppgick investeringarna till 26,0 miljoner euro (16,7 miljoner euro 2008). Egen produktion och effektiv investeringsverksamhet framtida framgångsfaktorer De viktigaste osäkerhetsfaktorerna i framtiden hänger fortsättningsvis samman med branschregleringen, där tidsspannet inte motsvarar investeringarnas livslängd. Osäkerheten ökas betydligt av det allmänna ekonomiska läget, som gör fluktuationer i bränslepriserna och elmarknadspriset ytterst svåra att förutse. Nu när det nya biokraftverket står färdigt är den lokala energiproduktionen betydligt mindre beroende av fossila importbränslen och prisfluktuationerna på bränslemarknaden. Marknadspriset på el och tillgången till och prisnivån på inhemska bränslen innebär dock en utmaning för kraftverkets lönsamhet. En förbättring av det världsekonomiska läget väntas inverka positivt på kraftverkets ekonomi. De planerade förhöjningarna av acciserna på importbränslen är också en positiv sak för kraftverket. Inom nätverksamheten görs under de närmaste åren kraftiga satsningar på förbättring av elnätens driftsäkerhet och skick. Inom energimätningen övergår vi till fjärravläsning och installerar fjärravlästa elmätare hos alla våra kunder senast 2015. Därtill kommer den systematiska konditionskartläggningen och grundläggande förbättringen av fjärrvärmenäten i gång i full skala under 2010. Omsättningen och resultatet för 2010 väntas ligga på samma nivå som för 2009. Koncernen kommer fortsättningsvis att hålla tarifferna för energiförsäljning och energiöverföring och priserna på övriga energitjänster på en förmånlig nivå. Jussi Lehto Verkställande direktör Rapid and unforeseeable changes in business environment The economic recession triggered by the international financial crisis made the year 2009 a challenging one for Kerava Energy Group as well. The changes in our customers energy consumption had a direct effect on the volume of our business while the sharp price fluctuations seen in the Nordic electricity wholesale market hampered systematic financial planning. An unseasonably warm winter was again experienced in the early part of the year, now for the third year running. It was a different story when winter rolled around again, however, and by late 2009 Finland was in the grips of an old-fashioned cold season that sent the market price of electricity soaring. This trend was only reinforced by the unprecedented price spikes in December coinciding with the intense rise in consumption among our customers due to exceptionally low temperatures. The price spikes in December once again sparked public debate as to the effectiveness of the electricity markets or lack thereof. At the same time, these unrealistic price spikes reaffirmed the significance of Kerava Energy Group s prime strategic aim: increasing self-sufficiency in electricity generation. Kerava biofuel plant achieves commercial operation The biofuel plant in Kerava was completed on schedule and its commercial operation started in December. The plant accounts for 75% of our customers district heat requirements in the area of the City of Kerava, generates process heat for the Oy Sinebrychoff Ab beverage plant and boosts our electricity procurement self-sufficiency by 25%. Valued at roughly EUR 70 million, the plant utilizes the domestic fuels wood and peat. Completion of the plant will bring down the use of natural gas by two thirds while raising the share of renewable energy and domestic peat in our production to 75%. Our aim is to maximize the use of renewable energy at the plant, and in the first heating season wood-based fuels already account for more than half of the plant s total fuel requirements. In addition to its own biofuel plant, Kerava Energy Group also invested heavily in projects relating to the acquisition of own production capacity. Several wind power projects were rolled out via Propel Voima Oy, in which Kerava Energy Ltd is a shareholder. These projects comprised not only feasibility studies but also land purchases and wind measurements. The nuclear power project spearheaded by Fennovoima is also close to resolution, as the Government and Parliament are expected to return decisions in 2010 on the Government decisions-in-principle in respect of new nuclear power plants. The grant of a permit to Fennovoima would result in a considerable strengthening of Kerava Energy Group s own electricity procurement while also contributing to healthier competition in the Finnish electricity market in general. This in turn would further enhance our ability to shield our customers from turbulence in the electricity wholesale market. During the year under review, Kerava Energy Ltd pooled with fifteen other local energy companies to establish the production company Suomen Voima Oy, tasked with actively seeking out environmentally friendly and economically viable electricity generation capacity for its shareholder enterprises. The company, which officially launched operations at the beginning of 2010, is poised to grow into a player of note in the Nordic electricity generation market. Improving operational reliability and enhancing own operations Systematic upgrades of the energy networks electricity transmission networks and district heat networks continued in the year under review to good success and a downturn was seen in the number of service interruptions experienced by our customers. In the management and improvement of operations, Keravan Energy Group maintained its focus on customers and their actual needs in the year under review. Development efforts centred on operational quality upgrades accomplished through the systematic planning and monitoring of operations. These efforts will be continued by enhancing the skills of employees, modernizing systems and paying particular attention to customer services and the economic viability of all activities. Effective and efficient operations will best allow us to deliver on our customer promise of affordable energy services of high standard. Concern for the environment in operations continues to guide all our activities. Considerable reductions were achieved in the consumption of fossil fuels and environmental awareness was introduced in all aspects of operations. Worksites were audited and environmental impacts chosen as a criterion in the selection of components alongside the more traditional considerations of technology and economy. Group financial performance The financial performance of Kerava Energy Group was hampered in the 2009 financial year by a difficult market environment ensuing from the decline in the overall economy. Group net sales came to EUR 50.5 million (EUR 44.9m in 2008) and profit before appropriations was EUR 1.6 million (EUR 1.5m in 2008). Although financial performance targets were not reached in 2009, net sales and operating margin nonetheless rose despite the challenging business environment. All in all, the Group delivered fairly good performance. Operating costs increased by EUR 4.0 million in 2009, mostly due to the rise in electricity and fuel procurement costs. External financing obtained for the power plant project resulted in liabilities increasing by EUR 14.5 million in 2009. The Group s equity ratio and liquidity remain fair and permit higher investment. The most significant investments in 2009 concerned the power plant project and the construction of the district heat, process heat and electrical connections required for the plant. All told, investments came to EUR 26.0 million (EUR 16.7m in 2008). Own production and effective investing activities keys to future success The most significant uncertainties facing us in the future continue to have to do with industry regulation, which operates on a time span inconsistent with the useful life of investments. Uncertainty is markedly heightened by the overall economic climate, which gives rise to fluctuations in the market prices of fuels and electricity that are exceedingly difficult to anticipate. The completion of the new biofuel plant will considerably reduce the dependency of local power generation on imported fossil fuels and the fuel market with its price swings. The market price of electricity along with the availability and prices of domestic fuels nonetheless present a challenge to the profitable operation of the plant. Improvement in the global economy is expected to have a positive effect on the finances of the plant. The hikes in excise duties on imported fuels that are in the works will also have a favourable effect with regard to the power plant. In the near future, upgrades in the condition and reliability of the electricity networks will be an area of particular focus in the network business. The transition to remote reading will result in all our customers being provided with remote-reading electrical meters by 2015 at the latest. Moreover, the year 2010 will see the full-scale launch of a systematic survey and upgrading of district heating networks. Net sales and earnings in 2010 are projected at a level equal to 2009. The Group will continue to keep its energy sales and energy transmission tariffs as well as other energy services affordable. Jussi Lehto Managing Director 22 23

Tervahaudankatu 6, Kerava www.keravanenergia.fi www.etelasuomenenergia.fi www.symboli.fi Painojussit Oy 2010 26